Tiedote 28.01.2008

Kunnallisten eläkemaksujen uusjako, menneisyyden voimavarat ja nykyhetki

Tutkimuksen lähtökohtana on kunta-alan eläkkeiden rahoitusperiaatteissa vuonna 1995 toteutettu uudistus. Kun eläkelaitos oli aiemmin perinyt eläkkeiden rahoittamiseen tarvitsemansa työnantajamaksut jäsenyhteisöiltään niiden maksamien palkkojen suhteessa, alkoi se nyt periä osan maksuista niiden palveluksessa tehdyn työn perusteella maksettujen eläkkeiden suhteessa. Tämä ns. eläkemenoperusteinen maksu koskee ennen vuotta 2005 ansaittuja eläkkeitä. Siihen saakka karttuneet eläkkeet ovat yksittäisen kuntatyönantajan maksujen perustaa ja realisoituvat aikanaan yksittäisen kuntatyönantajan maksuiksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan uudistuksen taustoja ja eläkemenoperusteisen maksutason yhteyttä kuntien kaupungistumisasteeseen ja väestö- ja työllisyyskehitykseen. Erityisesti tarkastellaan maksujen tasoa Helsingissä sekä muissa suurissa ja vanhoissa kaupungeissa. Myös maksujen maakuntakohtaista vaihtelua vertaillaan. Tutkimuksessa käsitellään myös verolainsäädännön muutoksia, kuntien verotulojen ja verorahoituksen kehitystä sekä niiden yhteyttä kuntien eläkemenoperusteisten maksujen tasoon.

Tutkimuksessa käsitellään erityisesti kuntien verotulojen tasausjärjestelmää ja tehdään ajatuskokeita myös asukaslukuun suhteutetun eläkemenoperusteisen maksun tasaamiseksi. Riippumatta siitä mikä tutkimuksessa tarkastelluista perusvaihtoehdoista valitaan ja mille tasolle tasausprosentti kiinnitetään, tasausjärjestelmän käyttöönotto vähentäisi nykykäytännössä havaittua perusongelmaa: kunnan eläkemenoperusteisen eläkemaksutason ja voimavarojen kehityksen käänteistä yhteyttä.

Eläkemenoa, palkkaa ja niistä perittyjä maksuja koskevat tiedot perustuvat Kuntien eläkevakuutukselta saatuun aineistoon. Tiedot ovat vuodelta 2003.

Kuntaeläkkeitä rahoitetaan työnantajilta ja osin myös palkansaajilta kootuin maksuin. Järjestelmää hallinnoi Kuntien eläkevakuutus, joka kokoaa tarvitsemansa työnantajamaksut kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta jäsenyhteisöiltään. Eläkelaitos käyttää valtaosan vuosittain kokoamistaan maksuista saman vuoden eläkkeiden rahoittamiseen. Osan se siirtää kollektiiviseen puskurirahastoon, josta eläkemaksujen kasvua on tarkoitus tasata suurten ikäluokkien eläkkeelläoloaikana. Myös yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä valtaosa vuosittain kootuista maksuista käytetään saman vuoden eläkkeisiin. Yksityislaoilla työnantajien työeläkemaksut peritään prosenttiosuuksina niiden maksamista palkoista.