Tiedote 17.4.2008

Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2006:

Menot kasvavat tasatahtia tulojen kanssa

Kuntien talous on tasapainotaloutta. Menot nousevat tulojen tasolle ja vähän niitä suuremmiksikin. Vaikka muutokset kaupunkien eri toimintojen kustannuksissa ovat pieniä, on niitä tapahtunut. Erityisesti Espoon, mutta myös Tampereen kustannukset ovat kasvaneet.

Helsingin kustannukset ovat useimmissa tehtäväluokissa suurimmat, mutta Helsingin kustannusten ero suurten kaupunkien keskiarvoihin on supistunut. Espoossa lasten päivähoidon ja omien lukioiden kustannukset olivat suurimmat. Tampereella asukaslukuun suhteutetut kirjastomenot olivat suurimmat.

Asukaskohtaisia kustannuksia tarkasteltaessa on muistettava, että suuret kustannukset eivät merkitse automaattisesti hyvää palvelutasoa eivätkä pienet heikkoja palveluja. Toisaalta suuret kustannukset eivät myöskään merkitse heikkoa taloudenhoitoa eivätkä pienet hyvää.

Joskus kasvavat kustannukset heijastelevat kunnan muuta kehitystä. Lasten päivähoidon kustannukset 0–6-vuotiasta kohti kasvavat, kun kunnalla menee hyvin. Tällöin työllisten määrä kasvaa ja lasten päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää. Paraneva työllisyystilanne heijastuu viiveellä verotuloihin.

Kuntien tuottamien palvelujen kustannusten lisäksi eroja on kuntien veroissa, maksuissa ja asuntojen hinnoissa. Kuntalaisen käytettävissä olevien tulojen kannalta ratkaisevaa on, mitä asuminen maksaa. Kaupunkien asumiskustannuksiin vaikuttavat maksut ovat pienimmät Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä sekä korkeimmat Jyväskylässä, Turussa ja Vantaalla. Kun pääkaupunkiseudulla keskimääräisellä nettokuukausipalkalla saa noin 0,6 asuntoneliötä, muualla Suomessa sillä saa noin 1,3 neliötä.