Suoraan sisältöön

Kalat ja ravut

Vieraista kalalajeista monelle tutuin on kirjolohi. Sitä on istutettu Vantaanjokeenkin, josta sitä kalastetaan runsaasti. Kirjolohien ei ole kuitenkaan havaittu lisääntyvän alueella luontaisesti.

Vanhankaupunginlahdelta on saatu koekalastuksissa viime vuosina saaliiksi hopearuutanoita (Carassius gibelio). Ensimmäiset yksilöt löydettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksessä syksyllä 2005. Todennäköisesti lajia esiintyy laajemmallakin alueella Suomenlahdessa. Keski-Euroopassa hopearuutana on joissain vesistöissä lisääntynyt runsaastikin vieden tilaan arvokkaammilta kaloilta. Paikoin tosin myös hopearuutanasta on tullut suosittu onkikala.

Mustatäplätokko (ent. Mustakitatokko) (Neogobius melanostomus) havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa talvella 2005 Kaarinassa ja Helsingin vesillä keväällä vuonna 2009. Mustatäplätokko on monenlaisiin olosuhteisiin sopeutuva laji ja siksi helposti leviävä. Se käyttää ravintonaan erityisesti simpukoita ja pohjan äyriäisiä, joten siitä voi tulla kaupallisesti tärkeiden kalalajien kuten kampelan kilpailija. Mustatäplätokon tunnistaa toisen selkäevän takaosan mustasta täplästä, mikä puuttuu muilta tokoilta. Mustatäplätokon pohjaväri on yleensä vaalea, mutta kyljissä ja selässä on tummempia täpliä tai laikkuja. Koiras on kutuaikana kuitenkin lähes musta.

Villasaksirapua (Eriocheir sinensis) havaitaan Itämeren pohjoisosissa ja Helsinginkin edustalla satunnaisesti, mutta lisääntyäkseen se vaatii suolaisempaa vettä.

Rapurutto on rapujen sienitauti, joka on levinnyt Suomeen 1893. Tämä Aphanomyces astaci -leväsienen aiheuttama tauti on erityisen haitallinen Suomen alkuperäiselle ravulle, niin kutsutulle jokiravulle (Astacus astacus).

Suomeen tuotu rapulaji täplärapu (Pacifastacus leniusculus) on osin vastustuskykyinen rapurutolle. Vastustuskyky viittaa siihen, että rapurutto ja täplärapu ovat molemmat kotoisin samalta alueelta, Pohjois-Amerikasta. Täplärapu on luokiteltu  haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Suomessa täpläravun pyyntiä, kauppaa ja rapujen käyttöä voidaan siihen liittyvien merkittävien hyötyjen vuoksi jatkaa, mutta istutukset kaikkiin vesiin - myös nykyisiin täplärapuvesiin - sekä täplärapujen viljely ovat kiellettyjä. Istuttaminen on Rikoslain mukaan kalastusrikos.

Vastustuskykynsä takia täplärapu voi toimia myös rapuruton levittäjänä, jos sairaita yksilöitä siirretään vesistöstä toiseen. Rapurutto leviää sairaiden rapujen avulla sekä esimerkiksi ravustusvälineissä. Siksi on erityisen tärkeää puhdistaa ravun pyynnissä tai kalastuksessa käytetyt välineet ennen kuin niitä käytetään puhtaassa vesistössä. Eviran sivuilla annetaan ohjeita välineiden puhdistamiseen.

Rapurutto (Ruokavirasto)

 



17.02.2020 11:34