Suoraan sisältöön

Usein kysyttyä talvikunnossapidosta


1. Auraus

a) Milloin kotikatuni aurataan?
b) Millä perusteella hoitoluokat on määritelty?
c) Miten katujen hoitoluokista on päätetty? Voiko niitä muuttaa?
d) Milloin talvikunnossapito aloitetaan?
e) Kenen vastuulla lumityöt ovat?
f) Miksi kotini portin eteen on aurattu valli? Kuka poistaa sen?
g) Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät hoidetaan?
h) Miksi ajoradat ovat paremmin hoidettuja kuin kävely- ja pyörätiet?
i) Aurataanko kadulla olevat pyöräkaistat samaan aikaan kuin autojen kaistat?
j) Miten uudistetun Hämeentien pyörätiet hoidetaan?
k) Miksi ette käytä samoja menetelmiä kuin Oulussa?


2. Liukkaudentorjunta

a) Miten liukkautta torjutaan kävelyteillä?
b) Miksi kävelyteillä ei käytetä suolaa?
c) Miten liukkautta torjutaan pyöräteillä?
d) Miksi pyöräteillä käytetään sepeliä?
e) Miten liukkautta torjutaan ajoradoilla?
f) Voisiko liukkaudentorjuntaan käyttää sepelin sijaan hiekkaa?
g) Voisiko jalkakäytävälle jättää hiekoittamattoman kaistan pulkkailulle?
h) Mitä hiekoitussepeliä liukkaudentorjuntaan käytetään?
i) Milloin hiekoitussepeli poistetaan kaduilta?
j) Kuinka kauan katujen kevätpesut kestävät?


3. Pysäköinti

a) Minne pysäköin, kun kadut ovat täynnä lunta tai pysäköintikieltoja?
b) Miten siirtokehotukset toimivat?


4. Lumenkuljetus

a) Miksi lunta kipataan mereen?
b) Miksi lunta ajetaan pois, eikä sen anneta sulaa paikalleen?
c) Miksi kadut aurataan ja lunta ajetaan pois myös yöllä?
d) Minne voin viedä pihalta auratut lumet? Entä syksyllä pihalta haravoimani lehdet?
e) Miksi lumenvastaanottopaikka on naapurissani?


5. Palaute

a) Mihin voin antaa palautetta?


1. Auraus

a) Milloin kotikatuni aurataan?

Lumiauraa joutuu erityisesti asuntokaduilla välillä odottamaan, koska lumet aurataan ns. hoitoluokituksen mukaan. Katujen hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. Kun lunta sataa paljon ja pitkään, pääkatuja ja joukkoliikenteen käyttämiä katuja joudutaan auraamaan jatkuvasti, jolloin asuntokatujen auraus viivästyy. Pääkadut ja joukkoliikenteen kadut aurataan aamuisin klo 07.00 mennessä ja asuntokatujen pitäisi olla aurattu viimeistään kolmen arkivuorokauden kuluttua lumisateen päättymisestä.

b) Millä perusteella hoitoluokat on määritelty?

Hoitoluokitus jakaa kadut pääkatuihin, alueellisiin ja paikallisiin kokoojakatuihin sekä asuntokatuihin. Pääkadut kuuluvat 1. hoitoluokkaan, kokooja- ja joukkoliikennekadut 2. hoitoluokkaan ja asuntokadut 3. hoitoluokkaan.

Puistokäytävistä hoidetaan vain liikenteen kannalta tärkeät reittiyhteydet.

c) Miten katujen hoitoluokista on päätetty? Voiko niitä muuttaa?

Katujen kunnossapitoluokituksen kriteereistä on päätetty osana lumen käsittelyn periaatteita, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 29.10.2019.

Hoitoluokat määräytyvät pitkälti jo kaavoitusvaiheessa, joten muutokset ovat harvinaisia. Yleisin syy kadun hoitoluokan muuttamiselle on joukkoliikenteen reittimuutokset. Muutoin katujen ja puistokäytävien hoitoluokkia ei yleensä muuteta.

Katujen kunnossapitoluokitus perustuu niiden liikenteelliseen merkitykseen, liikenteen määrään, eri liikennemuotojen tarpeisiin, jalankulun ja polkupyöräilyn edistämiseen sekä liikenneturvallisuuteen ja liikenteen esteettömyyteen. Kadut luokitellaan pääpiirteittäin katusuunnittelun yhteydessä.

Katujen jakaminen eri kiireellisyysluokkiin on tarpeen talvikunnossapidon kustannusten optimoimiseksi.

d) Milloin talvikunnossapito aloitetaan?

Helsingissä katuverkosto on laaja ja liukkaus voi syntyä nopeasti. Lähtökohtaisesti kaikki liukkaudentorjunta tehdään ennakoimalla, eli estetään tulevaa liukkautta ja pyritään huomioimaan kaikki syntyvät olosuhteet. Lisäksi ennakoimalla voidaan käyttää pienempiä määriä suolaa kuin jos torjunta toteutettaisiin liukkauden jo synnyttyä. Siksi torjumme liukkautta ennakoiden - joskus jopa sulalla säällä. Liukkautta torjutaan joko hiekoitussepelillä tai suolalla. Aloitamme aurauksen, kun lumikerroksen paksuus ylittää 5 senttimetriä.

e) Kenen vastuulla lumityöt ovat?

Vastuu katujen hoidosta on jaettu kaupungin ja tontinhaltijoiden kesken kahdella eri tavalla: perinteinen, eli kunnossapitolain mukainen vastuujako ja kaupungin kokonaisvastuuhoito. Suurin osa kaupunkia kuuluu kokonaisvastuuhoidon piiriin mutta osassa kaupunkia, lähinnä ydinkeskustassa, on vielä voimassa perinteinen vastuujako. Perinteisen vastuujaon mukaan kaupunki vastaa ajoratojen aurauksesta ja liukkaudentorjunnasta, mutta jalkakäytävien auraus ja liukkaudentorjunta kuuluvat tontinhaltijan vastuulle tontin kohdalla. Koko katualueen lumien kuljetus lumenvastaanottopaikoille kuuluu myös tontinhaltijalle

Kokonaisvastuuhoidossa katujen talvihoito kokonaisuudessaan on kaupungin vastuulla, lukuun ottamatta tonttien sisäänajojen avaamista lumen aurauksen jälkeen, mikä on tontinhaltijan tehtävä.

Kaupunki avaa kuitenkin kiinteistölle yhden sisäänajokohdan polanteen poiston (tiellä olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläyksen) jälkeen.

f) Miksi kotini portin eteen on aurattu valli? Kuka poistaa sen?

Laki määrää, että tontinhaltija vastaa kulkutiensä talvihoidosta, mikä koskee myös tonttiliittymälle syntyvää aurausvallia. Ajoratojen aurauksen yhteydessä lumi aurautuu jalkakäytäville ja väistämättä myös tonttiliittymiin. Kuljettajien on jossain määrin mahdollista kääntää aurojaan tonttiliittymien kohdalla aurausvallien minimoimiseksi, mutta valleilta ei pystytä kokonaan välttymään.

Poikkeuksena sääntöön on kuitenkin polanteen poisto (kadulla olevan pakkautuneen lumen ja jään höyläys), josta syntyvien raskaiden jäävallien poistaminen koneellisesti on kaupungin vastuulla. Jäävallit pyritään poistamaan mahdollisimman pian höyläyksen jälkeen, muutaman tunnin viiveeseen on hyvä kuitenkin varautua.

g) Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät hoidetaan?

Pääasiassa pyöräilyn väylillä lumenpoisto suoritetaan auraamalla ja liukkautta torjutaan hiekoitussepelillä. Ajoradalla olevia pyöräkaistoja hoidetaan samoin kuin ajorataa. Käytetyimpiä pyöräliikenteen reittejä on otettu tehostettuun talvihoitoon. Muut väylät on jaettu A-, B- ja C-luokkiin ja ne aurataan luokkien mukaisessa järjestyksessä.

h) Miksi ajoradat ovat paremmin hoidettuja kuin kävely- ja pyörätiet?

Ajoneuvot itsessään edistävät väylien hoitoa renkaiden ja ajoneuvon massan aiheuttavilla voimilla ja siten myös edistävät suolan tehoa jäänsulattamisessa.

Jalankululle ja pyöräilylle on harjasuolattuja reittejä, lämmitettyjä portaita ja katuja, kun moottoriajoneuvoliikennettä priorisoidaan puolestaan mm. joukkoliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

i) Aurataanko kadulla olevat pyöräkaistat samaan aikaan kuin autojen kaistat?

Ajoratojen tasossa olevat pyöräkaistat aurataan samalla kuin ajoradat, auraten jalkakäytävän kanttiin asti. Pyörän renkaat eivät kuitenkaan samaan tapaan avaa väylän pintaa kuin autojen renkaat ajoradalla, ja lisäksi ajoradan roiskeita päätyy pyöräkaistalle. Tästä johtuen pyöräkaista on lumiseen aikaan usein huonommassa kunnossa. Lisäksi jos jalkakäytävä on kapea, saattaa jalkakäytävän ja pyöräkaistan väliin aurattava lumivalli kaventaa pyöräkaistan.

j) Miten uudistetun Hämeentien pyörätiet hoidetaan?

Hämeentien pyörätiet ovat korkeimmassa kiirellisyysluokassa A. Haasteena Hämeentiellä ovat kuitenkin katutilassa olevat liikenteen toiminnot ja talvihoidosta vastuussa olevat lukuisat toimijat. 

Koska erillistä välikaistaa lumien vallille ei ole, runsaamman lumisateen sattuessa saattavat lumet, jotka on aurattu raitiotieltä, ajoradoilta, pyörätieltä ja jalkakäytävältä pyörätien ja jalkakäytävän väliin kaventaa myös pyörätien, kunnes kiinteistö on kuljettanut lumivallin pois.

Haasteita ovat myös mm.

  • pysäköintiruutuihin tai jalkakäytäville pysäköivät autot, jotka liikuttavat lunta pysäköidessään tai poistuessaan sekä pyörätielle pysäköidyt autot, jotka estävät aurauksen.
  • kiinteistön jalkakäytävän reunaan auraamat lumet, jotka päätyvät välillä pyöräväylälle.
  • kiinteistöjen luvattomasti katualueelle tuomat pihalumet.

Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja mietitään. Ratkaisussa on kuitenkin huomioitava lukuisia näkökulmia ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä.

k) Miksi ette käytä samoja menetelmiä kuin Oulussa?

Oulussa pyörätiet ovat usein erillään muusta ajoradasta ja siten helpommin kunnossapidettävissä. Helsingin ja Oulun erona myös on, että Oulussa vakiintuneet talviolosuhteet mahdollistavat lumisen pyörätien pinnan karhentamisen, jolla saadaan aikaan hyvä ja pitävä talvipinta. Helsingissä sää vaihtelee enemmän nollan molemmin puolin, jolloin liukkautta syntyy herkemmin. Eri sääoloissa toimivat siis eri menetelmät.

2. Liukkaudentorjunta

a) Miten liukkautta torjutaan kävelyteillä?

Hiekoitussepeli on pääsääntöinen liukkaudentorjuntamateriaali kävelyteillä. Laki edellyttää liukkaudentorjunnan. Suolausta käytetään tehostetun talvihoidon reiteillä, kun jalkakäytävä kulkee pyörätien yhteydessä. Pääosassa kantakaupunkia jalkakäytävän liukkaudentorjunta ja muu talvihoito on kiinteistön vastuulla.

b) Miksi kävelyteillä ei käytetä suolaa?

Kaupunki pyrkii välttämään suolan käyttöä kävelyteillä, koska siitä on haittaa koirien ja muiden kotieläinten tassuille, se kulkeutuu rappukäytäviin ja on lisäksi kalliimpaa.

c) Miten liukkautta torjutaan pyöräteillä?

Hiekoitussepeli on pääsääntöinen liukkaudentorjuntamateriaali pyöräteillä. Laki edellyttää liukkaudentorjunnan. Suolausta käytetään tehostetun talvihoidon reiteillä. Harjasuolausreiteillä vaihdetaan tarvittaessa menetelmää kovilla pakkasilla, jos suolan teho heikkenee. Tehostetun aurauksen reiteillä liukkautta torjutaan alkutalvesta suolalla ja talvisella kelillä hiekoittamalla.

Kunnossapitolaki edellyttää, että katualueiden liukkaus torjutaan säätilan aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Tietyissä olosuhteissa ilman kosteus voi tiivistyä liukkaudeksi tienpintaan suojasäälläkin. Näin käy helposti meren lähellä. Siksi liukkautta voi olla tarpeen torjua, vaikka lunta ja pakkaskelejä ei tulisi koko talvena.

d) Miksi pyöräteillä käytetään sepeliä?

Sepeli on hiekkaa edullisempaa, ja sen käyttöön liittyy myös ympäristösyitä. Hiekan tuottaminen luonnonsoraesiintymistä on ympäristön kannalta ongelmallista. Sepeli ei lisäksi aiheuta keväällä yhtä paljon katupölyä ja ilmanlaadun heikkenemistä kuin tavallinen hiekka.

Pyöräliikenteen tehostetun talvihoidon verkostoa laajennetaan vuosittain. Nykyisin 47 kilometriä pyöräreiteistä ja niiden rinnalla kulkevista jalkakäytävistä hoidetaan tehostetusti niin, että liukkaus torjutaan sepelin sijaan harjaamisen ja liuossuolan avulla. Lisäksi 30 kilometrin verran reittejä hoidetaan auraamisen ja suolan avulla niin, että sepeliä käytetään vasta talvisäiden vakiinnuttua.

e) Miten liukkautta torjutaan ajoradoilla?

Suola on pääsääntöinen liukkaudentorjuntamateriaali pää- ja kokoojakaduilla. Näin voidaan merkittävästi vähentää myös katupölyä keväisin. Suolaa käytetään, jos sen teho riittää torjumaan liukkauden vallitsevissa keliolosuhteissa.

Sepeliä käytetään silloin, kun arvioidaan, että suolalla on riittämätön teho torjua liukkautta. Suolan teho heikkenee kovalla pakkasella.

f) Voisiko liukkaudentorjuntaan käyttää sepelin sijaan hiekkaa?

Helsingin kulkuväylille levitettävä hiekoitussepeli on kalliosta murskattua kiveä. Särmikkään pintansa ansiosta se estää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumisia tehokkaammin kuin luonnollinen tai luonnonsorasta valmistettu hiekka.

Sepeli on hiekkaa edullisempaa, ja sen käyttöön liittyy myös ympäristösyitä. Hiekan tuottaminen luonnonsoraesiintymistä on ympäristön kannalta ongelmallista. Sepeli ei lisäksi aiheuta keväällä yhtä paljon katupölyä kuin tavallinen hiekka.

g) Voisiko jalkakäytävälle jättää hiekoittamattoman kaistan pulkkailulle?

Kaupunki on vastuussa jalankulun turvallisuudesta kaikilla niillä väylillä, jotka on osoitettu talvella kuljettaviksi. Jalankulkuväylää osittain hiekoitettaessa hiekoitussepeli leviäisi kuitenkin koko väylän alueelle. Toisaalta myöskään ei voitaisi taata, että jalankulkija kulkee vain hiekoitetulla osalla katua tai väylää. Tästä syystä kaupunki on linjannut, että koko väylä hiekoitetaan, eikä siten erillistä pulkkakaistaa Helsingissä toteuteta.

h) Mitä hiekoitussepeliä liukkaudentorjuntaan käytetään?

Helsingissä käytetään raekooltaan 1–5,6 mm tai 3–5,6 mm kalliosta murskattua kiveä, eli sepeliä, hyvien kitkaominaisuuksien vuoksi.

i) Milloin hiekoitussepeli poistetaan kaduilta?

Hiekoitussepeli poistetaan ja kadut vesipestään keväällä, kun liukkaudentorjuntatarvetta ei enää ole eli kun yöpakkasia ei enää esiinny. Katujen kevätpesujen tarkat aikataulut riippuvat siis sääoloista.

j) Kuinka kauan katujen kevätpesut kestävät?

Siivous kestää 3–6 viikkoa. Siivottavaa on noin 2000 kilometriä.

3. Pysäköinti

a) Minne pysäköin, kun kadut ovat täynnä lunta tai pysäköintikieltoja?

Jotta lumenpoisto onnistuu ja liikenne kaduilla olisi mahdollisimman sujuvaa, joudutaan talvisin kadunvarren pysäköintiä joko siirtämään tai rajoittamaan. Osaa kadunvarren pysäköintipaikoista joudutaan käyttämään tarvittaessa lumen varastointiin, ei kuitenkaan kaikkia saman kadun pysäköintipaikkoja.

Talviaikaiset liikennejärjestelyt on merkitty liikennemerkein tai siirtokehotuskyltein. Osalla kaduista pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun toiselle puolelle. Ns. vuoropysäköinnissä pysäköinti on sallittua vain kadun toisella puolella ja pysäköinti vaihtuu eri puolelle katua tiettynä päivänä. Käytössä on myös pysäköintikieltoja, joista osa on voimassa vain päiväsaikaan.

Asukaspysäköintitunnus ei takaa vapaata paikkaa kotitalon läheltä kesällä eikä talvella. Luonnollisesti lumiaikaan pysäköintipaikkojen määrä vähenee entisestään.

Poikkeuksellisessa lumitilanteessa kaupunki voi muuttaa toreja tai muita paikkoja tilapäisiksi pysäköintialueiksi. Jos näin tehdään, paikalle asetetaan liikennemerkit ja asiasta kerrotaan kaupungin verkkosivuilla.

Ajoneuvon varastointi kadulla on kielletty. Yli kolme viikkoa paikallaan olleet ajoneuvot, mukaan lukien peräkärryt, katsotaan varastoiduksi ja ne voidaan siirtää kunnan varastoon, jos ne ovat kunnossapitotyön esteenä. Ajoneuvon saa takaisin siirto- ja varastointimaksua vastaan.

Käyttämättömän ajoneuvon voi viedä talveksi kaupungin autohotelliin. Tattarisuon autohotelliin voi jättää ajoneuvonsa talvisäilytykseen maksutta, kun asukkaalla on kyseiseen ajoneuvoon voimassa oleva aluepysäköintitunnus. Alue on aidattu ja vartioitu.

b) Miten siirtokehotukset toimivat?

Katujen puhdistaminen lumesta ei onnistu, jos pysäköityjä ajoneuvoja ei siirretä etukäteen pois aurauksen tieltä. Siirtokehotuskyltillä tiedotetaan, ettei kadulle saa pysäköidä. Siirtokehotuskyltit asetetaan kadulle vähintään kaksi vuorokautta (48 h) ennen työn alkamista. 

Jos autonomistaja ei siirrä ajoneuvoaan pois aurauksen alta, kaupunki siirtää sen mahdollisimman lähelle alkuperäistä pysäköintipaikkaa. Jos ajoneuvo on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään ajoneuvon omistajalta. Maksu on tällöin vähintään 91 euroa.

Ajoneuvoa ei aina pystytä tilan puutteessa siirtämään näköetäisyydelle, vaan se voidaan joutua siirtämään jollekin lähikadulle. Jos ajoneuvo on jo kerran lähisiirretty ja sitä ei ole käytetty siirron jälkeen, kaupunki voi siirtää ajoneuvon kunnan varastoon.

Siirtokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa verkosta ja tekstiviestillä Puhdistussuunnitelmat-palvelusta. Huomaa kuitenkin, että palvelussa esitetyt aikataulut saattavat joskus viivästyä esimerkiksi työläiden sääolojen vuoksi.


4. Lumenkuljetus

a) Miksi lunta kipataan mereen?

Hernesaaren merivastaanottopaikka on lumenkäsittelymääriltään kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka eikä lähialueella ole tilaa korvaavan vastaanottopaikan perustamiseen. Lumen kuljettaminen kaukaisemmille vastaanottopaikoille nostaisi hiilidioksidipäästöjä, ruuhkauttaisi katuja ja hidastaisi niiden puhdistusta.

Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää lumen käsittelystä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Hernesaaren merivastaanottopaikalla kokeillaan esimerkiksi roskien leviämistä ehkäisevää verhopuomiratkaisua.

Talvella 2021-2022 testataan myös sulatuskonttia paikallisena tulevaisuuden lumenkäsittelyratkaisuna.

b) Miksi lunta ajetaan pois, eikä sen anneta sulaa paikalleen

Syitä voi olla useita:

  • seuraava lumisade on tulossa ja uudelle lumelle tarvitaan tilaa
  • lumivallista sulava vesi jäätyy yöllä
  • lumi tukkii sade- tai sulamisvettä keräävät hulevesikaivot ja kadun kuivatus estyy ja katu lammikoituu
  • lumikasa haittaa risteysnäkemiä tai muuta näkyvyyttä etenkin suojateiden läheisyydessä
  • esteettömyyden takia
  • lumikasat kuljetetaan pois ilmanlaadun turvaamiseksi, koska niihin on sitoutunut suuri määrä hiekoitushiekkaa, likaa, nokea ja pölyä (pienhiukkasia), joka pöly muutoin nousee hengitysilmaan katujen kuivuessa
  • jäätyessään lumi kadun pinnalla saattaa vaikeuttaa mm. pysäköintiä ja jäinen polanne on hyvin kallista ja hidasta irrottaa.

Aurausvallien poistamiseen tai madaltamiseen ryhdytään viimeistään silloin, kun vallit kaventavat kadun kulkuväylää tai haittaavat väylän käyttöä tai turvallisuutta tai vallien korkeus estää riittävän näkyvyyden.

c) Miksi kadut aurataan ja lunta ajetaan pois myös yöllä?

Pääväylät ja joukkoliikennereitit tulee olla aurattu ja käytettävissä klo 7.00 mennessä. Ympäristömääräykset sallivat tilapäisen kunnossapitotyön yöaikaan, johon välttämättömät lumityöt ja auraus lasketaan.

Lunta myös kuormataan ja kuljetetaan lumenvastaanottopaikoille yöaikaan, jolloin haitataan liikenteen sujuvuutta ja esimerkiksi raitiovaunujen kulkua kaikkein vähiten. Turhaa melua pyritään tietenkin välttämään varsinkin asuntokaduilla.

d) Minne voin viedä pihalta auratut lumet? Entä syksyllä pihalta haravoimani lehdet?

Pihan sekä tontin kulkutien lumet voi kuljettaa ainoastaan kaupungin virallisille lumenvastaanottopaikoille. Lumia ei saa siirtää kaupungin alueelle, ainoastaan hetkellisesti ne saa kasata katualueelle, kun kiinteistön haltija on tilannut lumen poiskuljetuksen.

Lehdet ja muun puutarhajätteen voi kompostoida itse tai viedä Sortti-asemille. Suuremmat erät (siirtolavat ja kuorma-autokuormat) voi toimittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tontin jätettä ei saa siirtää kaupungin alueelle. Katualueen lehtien ja muun jätteen poiskuljetus on tontinhaltijan vastuulla kantakaupungin kunnossapitolain mukaisilla alueilla.

e) Miksi lumenvastaanottopaikka on naapurissani?

Kaupungissa on yhdeksän lumenvastaanottopaikkaa, jotka ovat kaikille avoimia. Myös kiinteistöjen lumia vastaanotetaan maksua vastaan. Jotta kadut pystytään pitämään liikennöitävässä kunnossa, lunta on kuljetettava myös öisin. Öisin liikennettä on vähemmän, joten lumenpoisto ja kuljettaminen on tehokkaampaa.

5. Palaute

a) Mihin voin antaa palautetta?



13.06.2022 09:28

Vahingonkorvaukset

Yleisillä alueilla sattuneista vahingoista vastaa yleensä se, joka vastaa kyseisen alueen hoidosta.