Suoraan sisältöön

Liikenneonnettomuudet

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ylläpitää liikenneonnettomuusrekisteriä, jonka tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin. Liikenneonnettomuusrekisteriin tallennetaan kaduilla ja yleisillä alueilla tapahtuneet poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Yksityisillä pysäköinti- ja piha-alueilla tapahtuneita onnettomuuksia ei tallenneta rekisteriin kuolemantapauksia lukuun ottamatta. Tämän sivuston tilastot ja muut tiedot on koottu Helsingin liikenneonnettomuusrekisteristä.

Liikenneonnettomuusrekisteri kattaa kaikki kuolemantapaukset ja arviolta noin 30 % henkilövahingoista. Sen avulla saadaan luotettava kuva vakavista henkilövahingoista, lukuun ottamatta jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden, sähköpotkulautailijoiden ja mopoilijoiden yksittäisonnettomuuksia sekä näiden keskinäisiä onnettomuuksia. Omaisuusvahinko-onnettomuuksien kirjaaminen poliisin tietojärjestelmään on vähentynyt siinä määrin, ettei onnettomuuksien kokonaismäärää voida kattavasti seurata rekisterin avulla. Suurta osaa omaisuusvahinko-onnettomuuksista ei ilmoiteta poliisille.

Helsingin liikenteessä tapahtui 1970-luvulla pahimmillaan vuodessa yli 1700 henkilövahinko-onnettomuutta eli kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Viimeisen seitsemän vuoden aikana määrä on ollut alle 400 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Vuonna 2020 tapahtui 294 henkilövahinko-onnettomuutta. Moottoriajoneuvoliikenteen suorite on kuitenkin samaan aikaan yli kaksinkertaistunut 1970-luvulta. Tarkat luvut onnettomuuksista löytyvät taulukosta.

 Henkilövahinko-onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen suorite Helsingissä vuosina 1970-2020.

Helsingin liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella kuolemia tapahtui noin 2030 vuosittain. Tämän jälkeen kuolemien määrä alkoi vähentyä selkeästi. 2010-luvulla Helsingin liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän henkilöä vuodessa. Suurin osa kuolleista on ollut lähes joka vuosi jalankulkijoita. Vuonna 2019 ei kuollut yhtään jalankulkijaa Helsingissä. Edellinen vuosi ilman jalankulkijoiden kuolemia on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 2021 kuoli ennakkotietojen mukaan yhteensä kuusi henkilöä.

Liikenneonnettomuuksissa kuolleet Helsingissä kulkumuodoittain jaoteltuna vuosina 1980-2021.

Vakavasti loukkaantuneiden tilastointi on aloitettu Suomessa vuonna 2014. Vakavasti loukkaantuneeksi lasketaan henkilö, jonka vammat on luokiteltu AIS-vakavuusluokituksen mukaisesti vakaviksi (muun muassa kallonsisäiset vammat ja isojen luiden murtumat). Helsingissä on loukkaantunut vakavasti keskimäärin 20 henkilöä vuodessa tilastointijakson aikana. Suurin osa vakavasti loukkaantuneista on ollut jalankulkijoita. Seuraavaksi eniten on loukkaantunut vakavasti auton kuljettajia ja pyöräilijöitä. Vuonna 2020 vakavasti loukkaantuneita oli yhteensä 20.

Liikenneonnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneet Helsingissä kulkumuodoittain jaoteltuna vuosina 2014-2020.

Helsingin liikenteen uhrien (kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteismäärä) lukumäärä on myös vähentynyt 1980-luvun jopa noin 1200 vuosittaisesta uhrista viime vuosien noin 400 uhriin. Jalankulkijoiden uhrimäärä on vähentynyt alle neljäsosaan 1980-luvun tilanteesta. Vuonna 2020 uhreja oli yhteensä 352. Loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, jonka vammat ovat vaatineet hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operaatiivista hoitoa, kuten tikkejä.

Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Helsingissä kulkumuodoittain jaoteltuna vuosina 1980-2020.

Eniten poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuu nykyään auton kuljettajia. Viimeisten 20 vuoden aikana kaikkien kulkumuotojen uhrimäärät ovat vähentyneet mopojen kuljettajia lukuun ottamatta. Mopojen määrä Helsingissä on kuitenkin samaan aikaan moninkertaistunut. Ryhmä "muut" sisältää esimerkiksi sähköpotkulautailijat.

 Liikenneonnettomuuksien uhrit kulkumuodoittain jaoteltuna Helsingissä vuosina 2001-2020.

Eniten uhreja asukasmäärään suhteutettuna on nuorten eli 1524 -vuotiaiden ikäryhmässä. Riski joutua onnettomuuteen tässä ikäryhmässä on erityisen suuri auton kuljettajana tai ajoneuvon matkustajana. Asukasmäärään suhteutettuna vähiten uhreja on lasten eli 014 -vuotiaiden ikäryhmässä. Uhrimäärät ovat kuitenkin vähentyneet suhteellisesti eniten juuri lasten ja nuorten ikäryhmissä viisivuotisjaksojen 20112015 ja 20162020 välillä.

 Uhrit ikäryhmittäin ja kulkumuodoittain 100 000 asukasta kohden vuosina 2011-2015 ja 2016-2020.

Jalankulkijoiden liukastumisia, kaatumisia ja kompastumisia ei tilastoida liikenneonnettomuuksina. Jalankulkijoiden yksittäisonnettomuudet ovat merkittävästi yleisempiä kuin ajoneuvojen kanssa tapahtuneet onnettomuudet. Poliisin tilastoimat noin 90 jalankulkijaonnettomuutta vuosittain kattavat arviolta noin 80 % ajoneuvojen ja jalankulkijoiden välisistä liikenneonnettomuuksista.

Jalankulkijoiden henkilövahinko-onnettomuuksien vastapuolista noin 64 % oli henkilöautoja vuosina 20112020. Linja-autojen osuus vastapuolista oli noin 11 % ja pakettiautojen 6,4 %. Raitiovaunujen ja polkupyörien osuus oli molemmilla 5,8 %. Kuorma-autojen osuus oli 3,4  %. Mopot ja moottoripyörät olivat vastapuolina yhteensä noin 2 %:ssa onnettomuuksista. 

Jalankulkijoiden henkilövahinko-onnettomuuksien vastapuolien jakauma vuosina 2011-2020.

Polkupyöräilijöiden henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista poliisin aineisto kattaa arviolta vajaan viidenneksen. Polkupyöräilijöiden yksittäisonnettomuudet tulevat hyvin harvoin poliisin tietoon, auton ja polkupyörän väliset huomattavasti paremmin. Poliisi tilastoi Helsingissä pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiä onnettomuuksia noin 5–10 kpl vuodessa. 

Pyöräilijöiden henkilövahinko-onnettomuuksien vastapuolista yli 71 % oli henkilöautoja vuosina 20112020. Pakettiauto oli vastapuolena noin 6 %:ssa onnettomuuksista. Kahden polkupyörän välisten onnettomuuksien osuus oli 5,7 %. Jalankulkijoiden osuus vastapuolista oli 4,6 % ja kuorma-autojen 3,3 %. Raitiovaunujen osuus vastapuolista oli selvästi pienempi kuin jalankulkijoiden onnettomuuksissa, vain noin puoli prosenttia.

Polkupyöräilijöiden henkilövahinko-onnettomuuksien vastapuolien jakauma vuosina 2011-2020.

Helsingissä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista aiheutuu vuosittain keskimäärin noin 76 miljoonan euron yhteiskunnalliset kustannukset (vuosien 20162020 keskiarvo). Kustannuksista pääosa syntyy henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Kustannusarvio perustuu Väyläviraston vuonna 2020 julkaisemaan selvitykseen, jossa on huomioitu onnettomuuksien aiheuttamat reaalitaloudelliset kustannukset ja yksilön hyvinvoinnin menetys. Kustannukset on määritelty vuoden 2018 hintatasossa. Yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden laskennallinen kustannus on noin 3,0 miljoonaa euroa, vakavaan loukkaantumiseen johtaneen onnettomuuden noin 1,4 miljoonaa euroa ja lievään loukkaantumiseen johtaneen onnettomuuden noin 100 000 euroa.  

Liikenneonnettomuuksien kustannukset Helsingissä vuosina 2014-2020.

Helsingissä on viime vuosina tapahtunut vuosittain keskimäärin hieman yli 100 päihdeonnettomuutta, joista noin 30 on johtanut henkilövahinkoon. 1990-luvulla päihdeonnettomuuksia tilastoitiin pahimmillaan lähes 600 vuodessa. Vuonna 2020 tapahtui 29 henkilövahinkoon johtanutta päihdeonnettomuutta.

Helsingissä tapahtuneet päihdeonnettomuudet (henkilö- ja omaisuusvahingot) vuosina 1980-2020.

Päihdeonnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista vähentyi 2010-luvulla verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Henkilövahinko-onnettomuuksista keskimäärin noin 8 % on ollut päihdeonnettomuuksia viimeisimpinä vuosina ja omaisuusvahingoista noin 6 %. Päihdetapausten osuus kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kasvoi 2010-luvulla, mutta vuosittainen vaihtelu on ollut suurta. Viimeisimpien vuosien aikana päihdeonnettomuuksien osuus kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on pienentynyt 16 prosenttiin (vuosien 20162020 keskiarvo).

Päihdeonnettomuuksien %-osuudet kuolemaan, henkilövahinkoon ja omaisuusvahinkoon johtaneista onnettomuuksista vuosina 1983-2020.

Helsingin karttapalvelussa on esitetty liikenneonnettomuuksien tilastotietoa kartalla vuodesta 1978 alkaen jaoteltuna suurpiireittäin sekä kantakaupungin ja esikaupunkien välillä. Enemmän onnettomuustilastoja ja onnettomuuksien analysointia on saatavissa Liikenneonnettomuudet Helsingissä 20172019 -raportista. Julkaisut-osiosta löytyvät myös vanhemmat liikenneonnettomuusraportit.




01.03.2022 16:00