Suoraan sisältöön

Päivi Storgårdin ym. talousarvioaloite psykiatrisen hoidon saamisesta ruotsiksi

12.02.2014 Päivi Storgårdin ym. talousarvioaloite psykiatrisen hoidon saamisesta ruotsiksi

Mielenterveyspalveluissa on suuria puutteita Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla erityisesti ruotsinkielisten palvelujen osalta. Vuodeosaston hoitopaikkoja on vain 12, kun ruotsinkieliselle väestölle pitäisi olla tarjolla 70 hoitopaikkaa. Ruotsinkielinen henkilökunta on niin ikään hajallaan eri mielenterveyden palveluissa.

Palvelutarjonnan huutavin puute ovat psykiatriset päiväosastot. Myös asumispalveluja on vaikea saada. Psykiatrisessa päivystyksessä ja vastaanotoilla on miltei mandotonta saada puhua äidinkieltään. Auroran poliklinikalla, osastoilla tai päivystyksessä kävijät törmäävät useimmiten tilanteeseen, jossa paikalla ei ole ketään, joka voisi antaa psykiatrista hoitoa ruotsiksi.

Ongelmat psykiatrisessa hoidossa koskettavat erityisesti lapsia ja nuoria. Varsinkaan ruotsinkielisten lasten ja nuorten kohdalla laki ei ole kaikille sama. He eivät käytännössä saa lainkaan psykoterapiaa äidinkielellään. Valtaosa ruotsinkielentaitoisista terapeuteista hoitaa potilaita sekä suomen että ruotsin kielellä, eikä heidän ole mandollista pitää varalla paikkoja odottamassa mandollisia ruotsinkielisiä potilaita.

Ajatushautomo Magman 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan psykiatriset aikuiset potilaat tuntevat, että heidän on pakko puhua suomea, jotta heidät otettaisiin vakavasti. Tutkimuksen otsikko oli paljon puhuva: De talar finska över huvudet på mig — He puhuvat suomea pääni yli. Miten sitten on, kun kyseessä on lapsi?

Kommunikaatio ja vivahteiden sekä kulttuurin ymmärtäminen on äärettömän tärkeää hoidon onnistumiseksi. Kysymys on monesti hengenvaarallisista sairauksista, siis sairauksista - joissa varomerkit pitää osata lukea rivien välistä, eikä se onnistu ilman apua tarvitsevan ja auttajan yhteistä äidinkieltä. Kieliongelmat voivat johtaa väärinkäsityksiin ja väärän diagnoosin mandollisuus kasvaa. Hoidon saatavuus äidinkielellä on lakisääteinen oikeus, ei vapaaehtoinen hyvän tandon ele hoitohenkilökunnalta tai sosiaali- ja terveysvirastolta.

Kaupungin mielenterveyspalvelujen oppaassa neuvotaan, että lasten hoitotarpeen arviointia ja ei-kiireellistä hoitoa varten hakeudutaan omalle terveysasemalle, ja että mielenterveysasioista voi keskustella ja saada apua lastenneuvoloissa. Terveysasemat ja neuvolat ohjaavat tarvittaessa eteenpäin erityistason tutkimuksia ja hoitoa varten. Erityistason hoitoyksiköitä ovat kaupungin lastenpsykiatrinen arviointipoliklinikka ja HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköt. Sosiaaliviraston perheneuvolat tarjoavat myös erityistason neuvontaa, tukea ja hoitoa.

Ruotsinkieliset palvelut eivät toteudu kuin edellä lain kirjaimen saati hengen mukaisesti.

RKP:n valtuustoryhmä pitää psykiatristen palvelujen puutteita heitteillejättönä. Sen lisäksi, että hyvän perushoidon ja avohoitopaikkojen puutteesta aiheutuu aina syvä inhimillinen tragedia, erityissairaanhoito maksaa moninkertaisesti. Jos alusta alkaen erityisesti lapset ja nuoret aikuisten lisäksi saisivat palveluja omalla äidinkielellään, vältyttäisiin monelta syrjäytymiseen johtavalta kohtaloita. Näin ollen Helsingin kaupungin budjettiin on varattava riittävästi resursseja ruotsinkielisen psykiatrisen hoidon turvaksi ja kehittämiseksi.

Päivi Storgård



05.12.2019 19:42