Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Sijainti Sipoon saaristossa. Eestiluotoon ei ole julkisia liikenneyhteyksiä.
- Eestiluodolle rantaudutaan pohjoisesta. Saariryhmän luonto on erittäin kaunis ja monipuolinen niittyineen ja sileine kallioineen. Saarilla liikuttaessa on otettava huomioon, että alueesta osa on rauhoitettua ja osa yksityiskäytössä. Alueella olevat kenttäorakon ja lehtokielon kasvualueet on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Ulkomerellä Eesti-luodon lähistöllä aukeavat ammattikalastajien suosimat lohivedet.
- Veneenkiinnitysrenkaita saaren pohjois- ja itärannalla, yhteensä noin 60 kpl.
- Lyhytaikainen telttailu sallittu Eestiluodon eteläpuolella sijaitsevalla Kutuhälletin luodolla.
- Avogrilli Kutuhälletissä
- Käymälä
Sijainti Itä-Helsingin saaristossa, Pihlajaluodon lähellä.
- Käymälä
- Lyhytaikainen telttailu sallittu
Sijainti Porvoon saaristossa, Kaunissaaresta itään. Ei julkista liikenneyhteyttä. Kaivokari kuuluu Porvooseen.
- Lyhytaikainen telttailu sallittua
- Veneenkiinnitysrenkaita
- Grillipaikka, käymälät
Kaikki luodot Mäntykaria lukuun ottamatta ovat hyvää merilinnustusaluetta. Heittouistelu onnistuu Koirakarilla, Tiirakarilla, Söderholminkuvulla ja Syväkarin lähiympäristössä. Mäntykari on kalastusretkikohde. Viinakuvun vedet ovat erityisen kalaisat.
- Lyhytaikainen telttailu sallittua Mäntykarilla
Koirasaari sijaitsee puolustusvoimien Kytön suoja-alueen sisällä. Saarella ei ole julkista liikenneyhteyttä. Koirasaarella on Helsingin Merilinnustajat ry:n omistama metsästysmaja. Ulkoluodoilla on aina pohjoispuolellaan hienoja moreenikasautumia, joten kannattaa kiertää saaren ympäri.
- Lyhytaikainen telttailu sallittua
- Hyvää heittouistelualuetta, merilinnustus sallittu
Etelä-Helsingissä, Kaivopuiston eteläpuolella. Toukokuun alusta lokakuun puoliväliin liikennöi saareen veneyhteys Merisatamanrannasta (Kapteeninkadun päästä). Liuskasaaresta johtaa silta Uunisaareen. Liuskasaari kuuluu saariryhmään, joka sijaitsee Merisataman edustalla. Saarella on jo yli sata vuotta sijainnut pursiseura Helsingfors Segelsällskapin kerhorakennus, ravintola ja venesatama. Saari on avoinna seuran jäsenille, mutta myös vierailijoille.
- Vierasvenesatama
- Ravintola
Louekari kuuluu puolustusvoimien Kytön suoja-alueeseen. Saarelle ei ole julkista liikenneyhteyttä. Louekari on merilinnustusluoto, joka on myös hyvää heittouistelualuetta. Louekarin koillisrantaan voi kiinnittyä purjeveneellä. Saarelta löytyy saksalaisten vuonna 1941 pystyttämä muistomerkki kolmelle lentäjälle ja heidän koneelleen, joiden väitetään lepäävän Louekarin vesissä.
Itä-Helsingissä, Vuosaarenselällä. Saaren vanha päärakennus ja sauna on vuokrattu Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten venekerho ry:lle. Länsipuolella on huvila-asutusta. Maihinnousu läntiselle Neitsytsaarelle on sallittua saaren eteläkärkeen. Itäinen Neitsytsaari on yksityisessä omistuksessa. Maihinnousu sinne on kielletty.
- Veneenkiinnitysrenkaita, keittokatos, grillikatos, käymälä
Itä-Helsingin saaristossa, Hattusaaren lähellä. Ei julkisia liikenneyhteyksiä. Saaren päärakennus ja siihen kuuluva laituri on vuokrattu Suomenlahden uistelijat ry:lle. Pihlajaluoto on hyvää retkeilyaluetta, jolla telttailu on sallittu.
- Lyhytaikainen telttailu sallittu
- Avogrilli, käymälä
Etelä-Helsingin edustalla olevia luotoja. Pitkäkari sijaitsee puolustusvoimien ammuntojen vaaravyöhykkeen laidalla. Luoto on sopiva päiväretkikohde. Laakapaasi on puuton. Alueella oleva maja on vuokrattu Merilinnustajat ry:lle. Ulkokari on ulkosaari. Saarella on paljon merilintuja, joten pesimäkautena on liikuttava erityisen varovasti. Pitkäourilla pohjoispuolen lahdelma sopii matalakulkuisille veneille parhaiten rantautumiseen. Abrahaminluodolle ja sen lähellä sijaitseville pikkuluodoille maihinnousu on sallittu. Sen sijaan alueella olevalle Koirapaadelle maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikaan. Kaikki luodot Ränttyä lukuun ottamatta ovat hyviä heittouistelualueita. Merilinnustusta voi harjoittaa Abrahamin-luodolla ja sen lähellä sijaitsevilla pikkuluodoilla, Räntyllä, PItkäkarilla ja Laakapaadella.
- Ei retkeilyä tukevia palveluja
- Tilapäinen telttailu sallittua Pitkäourissa ja Taulukarissa
Laajasalossa, lähellä Kulosaarta. Pyysaari on vuokrattu Helsingin Työväen Pursiseuran käyttöön.
- vierasvenepaikkoja
- ravintola, puh. 09 698 0287
Meilahdenselällä. Saarella toimii liikuntapalveluiden hoitama veneiden talvisäilytyspiste. Saaressa on myös liikuntapalvelun kalastustoiminnan tukikohta.
- Veneiden talvisäilytys, koirien ulkoilu- ja uintialue.
Etelä-Helsingissä, Kaivopuiston eteläpuolella. Toukokuusta syyskuuhun saareen veneyhteys Sirpalesaareen pääsee Merisatamanrannasta (Pihlajasaaren lähtö-laiturin viereinen laituri). Sirpalesaari oli 1900-luvun alussa teollisuusaluetta, siellä toimi mm. konetehdas ja telakka. Kun Suomalainen Pursiseura tarvitsi uuden alueen toiminnalleen, vuokrattiin sille Sirpalesaari, jossa uusi seuramaja avattiin v. 1963. Saari on purjehdusseuran käytössä, mutta avoinna myös muille kävijöille.
- Tiedustelut Suomalainen Pursiseura ry (SPS)
- Vierasvenesatama
- Kesäravintola Saari
Sipoon saaristossa, Sipoonselän länsipuolella. Saarelle ei ole julkista liikennettä. Saarella oleva saunamökki on vuokrattu Kartanon Venekerholle. Huom! Osa saaresta on yksityisomistuksessa.
- Veneenkiinnitysrenkaita, käymälä
Etelä-Helsingissä Eteläsatamassa, Olympiaterminaalin edustalla. Toukokuun alusta syyskuun loppuun veneyhteys Olympiaterminaalin edestä Valkosaaren lähtölaiturista. Saarella on sijainnut veneveistämö ja telakka, siellä on toiminut sotilassairaala ja koleran varalta karanteeniasema. Helsingin ensimmäisen pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin, kotisatama siitä tuli v. 1861. Pursiseuran nykyinen paviljonki on vuodelta 1900. Vuodesta 1987 lähtien siellä on toiminut Helsingin vierasvenesatama. Valkosaari on vuokrattu Nyländska Jaktklubbenille.
- Vierasvenesatama
- Ravintola