Suoraan sisältöön

Kihomatotartunta

Kihomadot ovat lasten yleisiä loisia, niitä on arveltu olevan jopa neljänneksellä päiväkoti- ja alakouluikäisistä lapsista.

Perhepiirissä ne tarttuvat helposti, ja myös aikuisilla voi olla kihomatoja. Kihomadon munat päätyvät suuhun useimmin sormien kautta, ja suolessa ne kehittyvät madoiksi. Viiden viikon kuluttua kihomatonaaras ryömii ulos peräaukosta ja munii yli 10 000 pienenpientä, tahmealla ja ärsyttävällä aineella päällystettyä munaa. Munia ei voi nähdä paljaalla silmällä. Madon kiemurtelu kutittaa ja munat ärsyttävät ihoa, kutina aiheuttaa raapimista, jonka myötä munat kiertokulku sormista suuhun ja suoleen jatkuu. Ihmisestä toiseen ne tarttuvat käsien välityksellä, lelujen, ovenkahvojen, vessavetimien tai muiden pintojen kautta.

Kihomadot voivat ryömiä myös emättimeen tai virtsaputkeen, mutta ne eivät lisäänny siellä. Munittuaan kihomato kuolee. Kuivassa ja lämpimässä tilassa munat kuivuvat yleensä elinkyvyttömiksi parissa päivässä, mutta voivat joskus säilyä viikkojakin. Kylmää ne sietävät hyvin.

Oireet

Madon kiemurtelu peräaukon ympärillä aiheuttaa voimakasta kutinaa. Madot ovat tavallisin syy, kun lapsi ei saa illalla unta kutinan vuoksi . Muitakin syitä vaivaan voi olla. Joillakin kihomadot voivat aiheuttaa kipua pepussa tai vatsassa, joillakin ei ole oireita lainkaan.

Tartunnan jälkeen matoja on ensin vähän, ja oireet olemattomia tai vähäisiä. Kun madot lisääntyvät munien kiertäessä suuhun ja kehittyessä uusiksi madoiksi, alkaa oireilu parin kuukauden kuluttua tartunnasta.

Toteaminen

Jos lapsi valittaa alapään kutinaa, on hyvä tarkistaa, näkyisikö matoja peräaukon ympärillä iholla. Madot ovat valkoisia, vajaan senttimetrin pituisia, muistuttavat langanpätkiä, jotka liikkuvat. Mikäli on aiheellista ottaa laboratorionäyte, se otetaan pumpulitikulla peräaukon ympäristön iholta (ei ulosteesta!) kolmena perättäisenä aamuna. Näytteenottoon tarvitaan laboratoriolähete. Mikäli lapsella on aikaisemmin ollut kihomatoja ja oireet uusiutuvat, ei laboratorionäytteitä yleensä tarvita.

Hoito

Apteekista saa ilman reseptiä pyrviiniembolaattia (Pyrvin™), lääkärin määräyksellä mebendatsolia. Molemmat ovat tehokkaita. Samassa taloudessa asuvat oireettomatkin lääkitään , ja hoito uusitaan kaikille samassa taloudessa asuville kahden viikon kuluttua, jotta mahdolliset munista tarttuneet uudet madot saadaan hoidetuiksi, ennen niiden kehittymistä munimiskykyisiksi. Raskaana olevat voivat käyttää pyrviiniä. Ihan pikkuvauvoilla kihomatoja on harvoin, lapsen lähestyessä 10 kg painoa voidaan käyttää pyrviiniä.

Päivähoitoon tai kouluun voi mennä ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Lääkkeen ottoa seuraavana päivänä vaihdetaan lakanat ja tehdään normaali viikkosiivous. Alla tarkemmat ohjeet siivous- ja hygieniatoimista.

Siivous- ja hygieniatoimenpiteet kotona

  • Käsienpesusta huolehtiminen, sillä kihomadonmunat tarttuvat sormien välityksellä. Kädet olisi erityisen tärkeää pestä huolellisesti vessakäynnin yhteydessä, ennen ruokailua tai muuta tilannetta, jossa sormet kulkeutuvat suuhun. Vanhempien tehtävä on muistuttaa lasta ja valvoa huolellisen käsihygienian toteutuminen.
  • Kynnet pidetään lyhyinä ja siisteinä.
  • Tablettihoidon yhteydessä vaihdetaan alusvaatteet, yöpuku, pyyheliinat ja käytössä olleet vuodevaatteet. Tekstiilit laitetaan suoraan pesukoneeseen välttäen turhaa ravistelua. Pesu 60 asteessa ja/tai rumpukuivaus.
  • Alushousujen vaihto on suositeltavaa aamuin illoin, viikon ajan.
  • Makuuhuone tulisi siivota perusteellisesti. Imuroi ja tuuleta patjat, petauspatjat, peitot, tyynyt ja päiväpeitot. Imuroi ja pyyhi lattiat sekä muut kodin pinnat nihkeällä siivousliinalla.
  • Puhdista huolellisesti kodin kosketuspinnat, kuten ovenkahvat ja valokatkaisijat nihkeällä siivousliinalla. Myös wc:ssä puhdistetaan usein kosketettavat pinnat, kuten hanat, vessan vetonuppi, wc-rengas ja myös valokatkaisija ja ovenkahva.
  • Vauvan vaipanvaihtoalusta puhdistetaan käytön jälkeen.
  • Lelut puhdistetaan pyyhkimällä materiaalista riippuen joko nihkeällä siivousliinalla tai vesisaippuapesulla lavuaarissa tai pesukoneessa.

Siivoustoimenpiteet päiväkodissa

  • Päiväkodin yhteiskäytössä olevat sohvat, patjat, peitot, tyynyt ja muut materiaalit tulisi imuroida ja tuulettaa.
  • Lattiat ja muut pinnat imuroidaan ja pyyhitään nihkeällä siivousliinalla.
  • Lelut puhdistetaan materiaalista riippuen joko nihkeällä siivousliinalla tai vesisaippuapesulla lavuaarissa tai pesukoneessa.
  • Wc-tilat siivotaan huolellisesti, erityisesti muistettava kosketuspintojen puhdistus, kuten ovenkahvat, valokatkaisijat, hanat, vessan vetonuppi, wc-rengas.

Kihomatotartunnan ehkäisy

Ehkäisyssä on tärkeintä hyvä käsihygienia: kädet pestään ulkoa tullessa, vessassa käytyä, ennen ruokailua. Kynnet pidetään lyhyinä. Sormiruokailua on mahdollisuuksien mukaan hyvä välttää lääkehoidon ajan. Yhteiskäytössä olevat lelut pestään usein. Lemmikeille ihmisen kihomadot eivät aiheuta infektiota.
Jos päiväkodissa hoidettavalla lapsella todetaan kihomatoja, tulee siitä informoida päiväkodin henkilökuntaa.

Toistuvat kihomadot

Joissakin perheissä kihomadot uusivat useita kertoja vuodessakin. Kyse ei yleensä ole hoidon epäonnistumisesta, vaan uudesta tartunnasta – päiväkoti- ja alakouluikäisistä joka viidennellä on kihomatoja joka hetki. Kihomadot ovat tartuntatauti, ei merkki liasta tai huonosta hygieniasta.
Päiväkotiepidemian yhteydessä kunnan tartuntatautilääkäri voi joskus suosittaa koko lapsiryhmän ja henkilökunnan samanaikaista hoitoa.



03.06.2021 09:22