Suoraan sisältöön

Ajatusten, tuntemusten tai käyttäytymisen muutokset liittyen todellisuudentajun heikentymiseen (psykoosin ensioireet)

Vaikka todellisuudentajun pettämiseen eli psykoosiin voi liittyä selkeitä harhaluuloja ja aistiharhoja, psykoosin ensioireet ovat usein hienovaraisia ja vaikeasti tunnistettavissa. Kuten Psykoosi-osiossa kerrotaan, selkeisiin psykoottisiin oireisiin voi liittyä esim. äänien kuulemista ja kokemusta vainotuksi tulemisesta, uskoa yliluonnollisiin kykyihin tai uskoa ajatusten lukemiseen tai siirtymiseen. Psykoosin ensioireisiin puolestaan voi liittyä masennusta, ahdistusta tai eristäytymistä yhdistyneenä oudoilta tuntuviin kokemuksiin, tuntemuksiin ja ajatteluun. Oireet saattavat ilmetä paitsi lievinä ajatusten ja aistihavaintojen vääristyminä myös muutoksina motoriikassa ja toimintakyvyssä. Tilannetta mutkistaa se, että useita samantapaisia oireita voi ilmetä normaalinakin väliaikaisena reaktiona kuormittaviin tapahtumiin, kuten vaikeuksiin koulussa, töissä tai ihmissuhteissa, ja oireiden erottaminen masennuksesta ja ahdistuksesta voi olla vaikeaa. Ammattilaiseen arvioon hakeutuminen onkin tärkeää, sillä aikaisessa vaiheessa aloitettu hoito parantaa mahdollisen psykoosisairauden ennustetta. Ammattiauttajan neuvojen saamista ei etenkään tulisi viivyttää, jos lähisuvussa esiintyy lisäksi psykoosisairautta. Tietyt päihteet, kuten kannabis ja amfetamiini, saattavat myös provosoida psykoosioireita. Psykoosisairauksiin kuuluu skitsofrenia, johon sairastuu arviolta yksi ihminen sadasta. Se puhkeaa yleisimmin nuoruudessa tai alle 30-vuotiaana.

Milloin kääntyä ammattiauttajan puoleen?

Ystävät, perhe ja opettajat voivat tulkita epänormaaliksi käytökseksi myös paljon ihmisten normaaleja reaktioita. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eri tavoin vastoinkäymisiin ja vaikeisiin kausiin elämässä. Ihminen voi olla rivo, ajattelematon, laiska, itsekeskeinen, harkitsematon, ärtyisä, kapinoiva, ujo, vetäytyvä, ylisensitiivinen tai itkuherkkä.

Nämä käyttäytymismallit voivat olla normaaleja väliaikaisia reaktioita kuormittaviin asioihin kuten ristiriitoihin läheisissä ihmissuhteissa, koulukokeen epäonnistumiseen, läheisen kuolemaan, perhekriisiin, muuttamiseen tai koulun vaihtamiseen, fyysiseen sairauteen ja muihin kriiseihin.

Todennäköisesti ei ole syytä vakavaan huoleen. Yritä olla tukeva ja kannustava vaikean jakson aikana. Useimmiten ei ole tarpeellista hakea lääkärin apua. Mikäli tämä käytös kuitenkin jatkuu useita viikkoja tai kuukausia, on suositeltavaa varata aika yleislääkärille, sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle.

Psykoosin ensioireet

Henkilö voi muuttua

  • epäluuloiseksi tai varautuneeksi
  • masentuneeksi
  • ahdistuneeksi tai jännittyneeksi
  • ärtyisäksi tai vihaiseksi.

Henkilöllä voi olla

  • mielialan heilahtelua
  • nukkumisvaikeuksia
  • muutoksia ruokahalussa
  • energian tai motivaation puutetta
  • keskittymisvaikeuksia tai muistivaikeuksia.

Henkilöstä voi tuntua, että

  • hänen ajatuksensa ovat nopeutuneet tai hidastuneet
  • asiat ovat jotenkin muuttuneet
  • häntä ympäröivät asiat vaikuttavat erilaisilta tai muuttuneilta.

Perhe ja ystävät saattavat huomata, että

  • henkilön käytös on muuttunut
  • pärjääminen opinnoissa tai työssä on heikentynyt
  • henkilö on muuttunut vetäytyneemmäksi tai eristäytyneeksi
  • henkilöä ei enää kiinnosta vuorovaikutus toisten kanssa
  • henkilön aktiivisuus on laskenut.

Perheet usein aistivat, että jokin ei ole kohdallaan, vaikka eivät osaisi tarkalleen kuvata ongelman luonnetta. Aina henkilö ei ole itse motivoitunut hakemaan apua. Osa psykoosisairaudesta kärsivistä henkilöistä saattaa tarvita päättäväistäkin tukea ja kannustusta, että heidät saadaan tapaamaan ammattilainen. Jos vaikeudet ovat jatkuneet viikkoja tai kuukausia, ammattilaisen arvio on kuitenkin suositeltava. Neuvoa voi kysyä myös soittamalla terveysneuvontaan, puh. (09) 310 10023.

Lähteet

Orygen Youth Health
TIPS - Early Intervention in Psychosis



15.04.2015 07:58