Suoraan sisältöön

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöitä voi liittyä jossain määrin useimpiin mielenterveysongelmiin, mutta yleisimmin oireet liitetään ADHD-diagnoosiin. ADHD-oireyhtymässä tarkkaavuuden ongelmat ilmenevät lapsilla ja nuorilla jatkuvina vaikeuksina keskittyä leikkeihin ja tehtäviin, vaikeutena kuunnella toisen puhetta, vaikeutena seurata ohjeita ja saada koulu- tai työtehtäviä suoritetuiksi, usein toistuvina vaikeuksina tehtävien ja toimien järjestämisessä, pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä, päivittäisten asioiden jatkuvana unohtamisena, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja häiriintymisenä pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä.

Yliaktiivisuus ilmenee jatkuvana hyperaktiivisuutena tai impulsiivisuutena, käsien ja jalkojen hermostuneena liikuttamisena, kiemurteluna paikalla istuttaessa, toistuvana poistumisena tilanteista, joissa edellytetään paikallaanoloa, ylettömänä juoksenteluna tai kiipeilynä, jatkuvana levottomuuden tunteena, usein toistuvina vaikeuksina leikkiä tai harrastaa rauhallisesti, ylettömänä puhumisena ja jatkuvana "menossa olemisena".

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on varsin yleinen ongelma. Vaikea-asteisista oireista kärsii noin 1–2 % lapsista, lievistä jopa noin 10 % lapsista. Noin kahdella kolmesta ADHD:stä kärsivästä lapsesta häiriön oireet jatkuvat aikuisiässä. Näin ollen aikuisista ehkä vajaa 5 % kärsii jatkuvista tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden oireista. Oireyhtymä on selvästi yleisempää pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla.

Aikuisilla ADHD ilmenee usein vaikeutena opiskella, vaikeutena keskittyä tarkkaavaisuutta vaativiin tai yksitoikkoisiin tehtäviin, unohteluna, motorisena levottomuutena ja vaikeutena saada tehtävät suoritetuksi loppuun. Myös aikuisilla häiriöön liittyy usein muita ongelmia, kuten masennustiloja ja ahdistuneisuushäiriöitä, impulsiivisuutta, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, persoonallisuuden häiriöitä ja asosiaalista käytöstä.

Lasten ja nuorten ongelmat tarkkaavuudessa ja motorinen levottomuus eivät kuitenkaan läheskään aina johdu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä. Oireiden taustalla voivat olla erilaiset oppimishäiriöt, sairaudet, masennustilat, luokan ilmapiiri, koulukiusaus tai perheen erilaiset sisäiset ongelmat ja kriisit. Hoidon suunnittelun kannalta on aina tärkeä pyrkiä selvittämään tarkkaamattomuutta ja levottomuutta mahdollisesti muuten aiheuttavat tekijät.

Aikuisten käytös- ja muut ongelmat eivät johdu ADHD:stä, mikäli oireet eivät ilmenneet jo lapsena. Jos aikuisella ei lapsena ja koulussa ilmennyt ADHD:lle tyypillisiä oireita, aikuisen ongelmat eivät johdu ADHD:stä.

Jos epäilee lapsensa tai itsensä kärsivän tarkkaavuuden ja aktiviteetin häiriöstä, on aina viisasta kääntyä lääkärin tai lastenpsykiatrin puoleen. Häiriön oireita ja sen aiheuttamia ongelmia voidaan auttaa monin erilaisin keinoin. Lääkehoidon ohella lapsi ja nuori tarvitsee usein koulussa erityisopetusta, usein hän hyötyy erilaisista keinoista hallita käytöstään. Vanhemmat voivat hyötyä valistuksesta ja opastuksesta ja erilaisista yksilöllisen tilanteen mukaisesti räätälöidyistä psyko-, pari- tai perheterapioista. ADHD:stä kärsivät aikuiset voivat hyötyä pelkästään siitä, että oireiden tausta ymmärretään oikein ja että ne voidaan huomioida työtehtävien järjestelyssä ja suunnittelussa. Lääkehoidon merkitys korostuu etenkin hankalammista oireista kärsivien lasten, nuorten ja aikuisten kohdalla.
 

Itsehoidosta

Epäiltäessä lapsessa tai itsessä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä on aina ensin syytä pohtia, mitkä muut tekijät saattaisivat olla oireiden taustalla. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriölle on ominaista se, että oireet ovat jatkuvia ja suhteellisen riippumattomia ympäristön olosuhteista ja että oireet ovat alkaneet jo ennen kouluikää.

Jos kyseessä on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, sekä vanhempien että häiriöstä kärsivän on tärkeätä ymmärtää, että oireet ovat pitkälti tahdosta riippumattomia ja heijastavat hermoston erilaista toimintatapaa. Ongelmat eivät siten johdu lapsen tai nuoren laiskuudesta tai ilkeydestä eivätkä myöskään vanhemmista. Vanhempien ja oireista kärsivän on hyvä tietää, että tarkkaavuuden ja aktiivisuuden ongelmat ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, mutta niitä voi kuitenkin vähitellen oppia ainakin osin hallitsemaan. Tieto ongelmien iän myötä tapahtuvasta lievenemisestä on sekä lapselle että vanhemmille tärkeä, vaikka kaikki oireet eivät välttämättä kokonaan häviäisikään.

Lapsen kärsimästä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmasta on viisasta kertoa myös lapsen päiväkodin hoitajille ja koulun opettajille, jotta nämä voisivat huomioida ongelman suhteessaan lapseen. Pieni ryhmäkoko ja henkilökohtainen tuki ovat lapsen kehityksen kannalta edullisia. Vanhemmat voivat myös tukea lasten terapeuttien ja opettajien ohjaamisia oppimisstrategioita. Lapsen paheksuminen ja rankaisu ovat huonoja keinoja oireiden hallinnan opettelun kannalta, pienet palkinnot sopivien tavoitteiden saavuttamisesta ovat hyviä keinoja oireiden hallinnan kannalta.

Aikuisten ADHD:n diagnosoinnissa käytetään aikuisille kehitettyä oirekyselyä. Tämä yksinkertainen oirekysely on varsin luotettava keino kartoittaa ADHD:n mahdollinen olemassaolo, mikäli samanlaisia oireita on ilmennyt jo lapsena.

Jos epäilee lapsensa tai itsensä kärsivän tarkkaavuuden ja aktiviteetin häiriöstä, on aina viisasta kääntyä lääkärin tai lastenpsykiatrin puoleen. Häiriön oireita ja sen aiheuttamia ongelmia voidaan auttaa monin erilaisin keinoin. Lääkehoidon ohella lapsi ja nuori tarvitsee usein koulussa erityisopetusta, usein hän hyötyy erilaisista keinoista hallita käytöstään. Vanhemmat voivat hyötyä valistuksesta ja opastuksesta ja erilaisista yksilöllisen tilanteen mukaisesti räätälöidyistä psyko-, pari- tai perheterapioista. ADHD:stä kärsivät aikuiset voivat hyötyä pelkästään siitä, että oireiden tausta ymmärretään oikein ja että ne voidaan huomioida työtehtävien järjestelyssä ja suunnittelussa. Lääkehoidon merkitys korostuu etenkin hankalammista oireista kärsivien lasten, nuorten ja aikuisten kohdalla.

Lue lisää ADHD:stä Mielen sairaudet -osiosta.



15.04.2015 08:02