Suoraan sisältöön

Väestönsuojelu

Varautuminen vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun

Suomalainen tietoyhteiskunta on hyvin häiriöherkkä ja haavoittuva. Yhteiskuntamme haavoittuvuuden johdosta meidän kaikkien tulee varautua moninaisiin vakaviin häiriötilanteisiin ja jopa poikkeusoloihin, jotka äärimmillään voivat ilmetä aseellisena selkkauksena. Varautuminen häiriöiden aiheuttamiin ongelmiin tehdään ennakolta, jotta kriisitilanteessa voimme toimia mahdollisimman tehokkaasti ihmisten, omaisuuden ja toimintojen suojaamiseksi kaikilta niitä uhkaavilta vaaroilta.

Mikäli varautumista vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun ilmenee, viranomaiset tiedottavat hyvissä ajoin asiasta. 

Väestönsuojelu ja väestönsuojat Helsingissä — Usein kysytyt kysymykset

Mitä väestönsuojelu on?

Väestönsuojelulla tarkoitetaan sellaisten humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan, väestön auttaminen selviytymään vihollisuuksien ja onnettomuuksien välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.

Suomen viranomaiset ovat varautuneet väestön suojelemiseen kattavasti, ja maailmantilannetta ja sen kehitystä seurataan jatkuvasti. Viranomaiset myös harjoittelevat väestönsuojelua vuosittain. Suomi on hyvin varautunut.

Millaisia väestönsuojia Helsingissä on?

Väestönsuoja on tila tai rakennus, joka suojaa siviiliväestöä muun muassa räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä tunnuksella, joka on sininen kolmio oranssilla taustalla.

Kiinteistökohtaiset väestönsuojat eli talosuojat ovat Helsingissä suojautumisen perusta. Talo-, yritys- ja laitoskohtaisten väestönsuojien lisäksi Helsinkiin on rakennettu kalliosuojia, jotka jakaantuvat yleisiin ja yhteisväestönsuojiin.

Yleiset väestönsuojat ovat Helsingin kaupungin rakennuttamia ja tarkoitettu kaupungissa asuvia, työskenteleviä tai oleskelevia sekä ulkona liikkuvia henkilöitä varten. Lisäksi keskustan metroasemat on varustettu väestönsuojiksi. Yhteiskäyttöön rakennetut kalliosuojat on tarkoitettu suojien rakentamiseen osallistuneiden kiinteistöjen asukkaille ja työntekijöille.

Omakotitaloalueilla ei väestönsuojia yleensä ole. 

Montako väestönsuojaa Helsingissä on?

Väestönsuojien määrä on Helsingissä riittävä. Kaupungissa on noin 5 500 väestönsuojaa, joissa on noin 900 000 suojapaikkaa.

Helsingin suurimmat yleisölle tarkoitetut kallioväestönsuojat sijaitsevat Kampissa, Itä-Pasilassa, Pohjois-Kontulassa ja Kalliossa, joissa suojapaikkoja on vähän yli ja vähän alle 10 000

Mistä löytyy tietoa Helsingin väestönsuojista ja niiden sijainnista?

Tietoa yleisistä ja yhteiskalliosuojista löytyy:

Kiinteistön pelastussuunnitelmassa tulee olla kerrottu, missä kiinteistön väestönsuoja sijaitsee tai mihin yhteiseen väestönsuojaan kiinteistö on liittynyt. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole. Tarvittaessa asiaa voi selvittää rakennuslupa-asiakirjoista. Asiakirjoja voit tiedustella taloyhtiöltäsi, isännöitsijältäsi tai rakennusvalvontaviranomaiselta.

Päivystävältä palotarkastajalta saat opastusta ja neuvontaa yleisiin väestönsuojiin sekä väestönsuojeluun liittyen. Tarvittaessa palotarkastaja neuvoo myös oman kiinteistösi väestönsuojan ylläpitoon liittyvissä asioissa. Päivystävän palotarkastajan puh. 09-310 31203 arkisin kello 9-11 ja 12-14 ja sähköpostitse kello 9-15 osoitteessa palotarkastaja@hel.fi.

Miten suojaudun, ellei minulla ei ole väestönsuojaa?

Viranomaiset ohjeistavat tilanteen vaatiessa niitä, joille ei ole osoitettu ennalta väestönsuojapaikkaa. Hätätilanteessa voi mennä lähimpään väestönsuojaan. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä. Evakuoinnit toteutetaan vain, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan.

Milloin väestönsuoja otetaan suojaamiskäyttöön?

Normaalioloissa väestönsuojat ovat rakennusluvan mukaisessa käytössä esimerkiksi varastoina, harraste- ja sosiaalitiloina tai pysäköintihalleina.

Mikäli tilanne edellyttäisi väestönsuojien käyttökuntoon laittamista, asiasta annetaan viranomaismääräys. Suojat on tällöin saatettava käyttökuntoon viimeistään 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksen antamisesta. Tällöin asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella.

Mistä saan tiedon, jos minun pitää mennä väestönsuojaan?

Viranomaiset seuraavat maailmantilannetta ja sen kehitystä kaiken aikaa ja tehostavat varautumista, mikäli se on tarpeellista väestön suojelemiseksi. Viranomaiset myös ohjeistavat kansalaisia omatoimisesta varautumisesta (lisätietoa https://72tuntia.fi/) ja mahdollisesta tulevasta suojautumistarpeesta hyvissä ajoin monin keinoin ja kanavin silloin, jos se tulee tarpeelliseksi.

Väestönsuojaan siirtymisen tarpeesta annetaan tieto yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella. Väestöhälyttimellä annettava vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (7 sekuntia) tai kuuluttamalla annettava varoitus. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote, joka luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä sekä teksti-TV:n sivulla 112

Hätäkeskuslaitos tiedottaa myös 112 mobiilisovelluksella 

Lisätietoa vaaramerkistä pelastustoimen sivuilla 

Lisätietoja suojautumisesta pelastuslaitoksen nettisivuilla 

Mitä väestönsuojaan pitäisi ottaa mukaan?

Suojautumistilanteissa tulee ottaa mukaan henkilöllisyystodistus ja omaan käyttöön elintarvikkeita, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, joditabletteja ja vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta) noin 2–3 vuorokauden tarvetta varten. Lisäksi hyödyllistä voi olla ottaa mukaan taskulamppu ja paristoja, korvatulpat, kännykkälaturi sekä ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä).

Väestönsuojaan ei saa tuoda alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.

Miksi väestönsuojaan mennessä kehotetaan ottamaan mukaan joditabletteja?

Esimerkiksi vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilmaan voi päätyä radioaktiivista jodia. Tämän radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen vähennetään ottamalla joditabletti. Joditablettien ottamisessa oikea ajoitus on tärkeää ja joditabletteja otetaan vain viranomaisen kehotuksesta. Viranomaisohjeet kerrotaan radiossa ja televisiossa. Annostuksessa noudatetaan pakkauksen ohjeita. Joditabletteja kukin voi ostaa apteekeista.

Toimiiko matkapuhelimet väestönsuojassa?

Väestönsuojaan tulee järjestää matkapuhelimen kuuluvuus.

Kuinka kauan suojassa ollaan?

Väestönsuoja on suunniteltu siten, että siellä voi oleskella tarvittaessa useita päiviä. Väestönsuojaan kuuluu lakisääteisesti erilaisia laitteita ja tarvikkeita, joiden avulla varmistetaan mm. ilmanvaihto tilanteissa, jolloin ulkona on myrkyllistä kaasua tai radioaktiivisia aineita.

Suojautumisaika riippuu vaarasta. Nykyisin lähtökohtana pidetään maksimissaan noin kolmen vuorokauden mittaista yhtäjaksoista suojautumisaikaa. Todennäköisesti sodan kaltaisessa tilanteessa suojia käytettäisiin esimerkiksi yöpymiseen sekä lyhytkestoisiin suojautumisiin. Viranomaiset antavat tällöin suojautumista koskevat ohjeet.

Mihin laitan kotieläimet väestönsuojelutilanteessa?

Eläimiä ei saa viedä väestönsuojiin edes poikkeustilanteessa. Jos ihmisiä kehotetaan suojautumaan väestönsuojiin, lemmikkieläimet voi suojata sisälle asuntoihin.

Miten väestönsuojien kunnosta huolehditaan?

Väestönsuojan kunnon ylläpitoa tulee suorittaa vuosittain.

Väestönsuojan laitteiden määräaikaistarkastus tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. On suositeltavaa koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali vuosittain.

Millaisessa kunnossa Helsingin väestönsuojat ovat?

Kaikki Helsingin kaupungin vastuulla olevat väestönsuojat antavat suojan pommituksia ja sirpalevaikutuksia vastaan, mutta uudistustarpeita on erityisesti varavoima- ja ilmanvaihtojärjestelmissä. Perusparannustyötä tehdään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Yhden suojan perusparannustyö valmistuu vuonna 2022, ja suunnitelmat viiden suojan kunnostuksesta ovat valmiina.

Pääosa Helsingin väestönsuojista on taloyhtiöiden hallinnoimia ja niiden kunnosta vastaa taloyhtiö itse.

Mihin voin ottaa yhteyttä, jos haluan auttaa väestönsuojelutoimissa?

Vapaaehtoisia tarvitaan, ja he ovat erittäin tervetulleita auttamaan viranomaisia. Väestönsuojelukoulutusta järjestää muun muassa

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma selostaa, millä tavoin pelastuslaitos varautuu vakaviin ja pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä millä tavoin toiminnan jatkuvuus turvataan. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmiussuunnitteluprosessi uudistettiin kokonaisuudessaan vuosien 2019–2021 aikana. Pelastuslaitoksen aiempi valmiussuunnitelma ei enää vastannut pelastuslaitoksen muuttunutta toimintaympäristöä. Uudistettu suunnitelma painottuu aiempaa enemmän palvelutuotannon jatkuvuuden turvaamiseen ja konkreettisiin toimenpiteisiin eri turvallisuustilanteissa. 

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma