Suoraan sisältöön

Etähoito, virtuaalikuntoutus ja aito vuorovaikutus

Helsingin kotihoidossa on saatu hyviä kokemuksia etähoidosta ja virtuaalikuntoutuksesta. Ne ovat kustannustehokas tapa parantaa kotihoidon asiakkaiden palvelua. 24/7 toimiva etähoito lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja virtuaalikuntoutukseen voivat osallistua nekin, jotka eivät pääse kotoaan monipuolisen palvelutalon kuntoutuspiiriin.

Kotihoitaja juttelemassa asiakkaalle tietokoneen välityksellä.

Etähoidon piirissä on tällä hetkellä noin 230 kotihoidon asiakasta ja se mahdollistaa myös virtuaalikuntoutuksen, jota pilotoidaan parhaillaan Syystien monipuolisessa palvelukeskuksessa yhdessä kotihoidon, fysioterapeuttien ja Palmian kanssa.

Maassamme on tavoitteena, että vanhukset asuisivat kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon asiakkaiden hoitosuunnitelmiin kuuluva liikkumissopimus tukee asiakkaiden toimintakykyä. Pienet kotiaskareet ja erilaiset harjoitteet parantavat lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkumista. Myös virtuaalikuntoutus parantaa toimintakykyä.


”On kyse loppujen lopuksi aika pienistä asioita, jotka mahdollistavat kotona asumisen,” kertoo Syystien monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Maria Sarkio.


Virtuaalikuntoutus tuo asiakkaille mahdollisuuden vuorovaikutukseen heidän tavatessa etäyhteyden kautta uusia ihmisiä palvelukeskusten liikuntaryhmiin osallistuessaan. Samalla etähoidossa ja virtuaalikuntoutuksessa saadaan ideoita tulevaisuuden palveluja varten.

 

Asiakas tekemässä jumppaohjelmaa etäyhteyden välityksellä.

Palvelukeskuksessa ja kotona

Virtuaalikuntoutus alkaa, kun kotihoidon hoitajat ja nimikkofysioterapeutti valitsevat sopivat asiakkaat kolmen kuukauden mittaiseen virtuaalikuntoutusryhmään.


Kuntoutukseen osallistuvilla kotihoidon asiakkailla saattaa olla esimerkiksi muistisairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai sydän- ja verenkiertosairauksia. Iältään he ovat olleet 71 – 94 vuotiaita. Kotihoidon ohjaaja Olga Heiskanen kertoo, että ihan huonokuntoisempien kotihoidon asiakkaiden kuntoutukseen virtuaalikuntoutus ei sovi. Heidän näkö- ja kuuloaistinsa täytyy esimerkiksi olla sen verran tallella, että he saavat selvää tabletin ohjeista.


Kun kuntoutujat on valittu, tekevät nimikkofysioterapeutit heille alkutestaukset monipuolisen palvelukeskuksen tiloissa tai virtuaaliasiakkaan kotona.

Tavoitteet ja harjoitteet suunnitellaan 10 kertaa kokoontuvalle kuntoutusryhmälle osallistujien toimintakyvyn mukaan.
Kuntoutusryhmään osallistuu Syystien monipuolisessa palvelukeskuksessa enintään kahdeksan kuntoutettavaa. Kotoaan ryhmään liittyy etäyhteyden kautta enimmillään 4 asiakasta. Se on tällä hetkellä enimmäismäärä, jotta osallistujat voivat nähdä toisensa, saada ohjeita ja ohjaajat seurata suorituksia. Ensi vuodeksi toivotaan käyttöön tekniikkaa, jonka avulla ryhmiin voisi osallistua enemmän virtuaaliasiakkaita.  

Etäkuntoutujat ja kuntosalilla harjoittelevat tekevät yhdessä alkuverryttelyn, jonka aikana he näkevät toisensa. Kun fysioterapeutti auttaa salilla olevia kuntoutujia, hoitaa sosiaaliohjaaja puolestaan kotikuntoutujia tuolijumpan parissa tabletin kautta, kunnes tehdään yhteinen loppuverryttely ja keskustellaan lopuksi.


On tärkeää, että kotihoidon vastuuhoitaja jatkaa harjoittelua asiakkaan kanssa kuntoutusjakson jälkeen ja kehottaa häntä liikkumaan edelleen. ”Jakson päätteeksi asiakkaan liikkumissopimus päivitetään vastaamaan kohentunutta toimintakykyä,” kertoo ylihoitaja Tuija Arvo.
 

Työntekijät.
Kuvassa Syystien monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Maria Sarkio (vas.), fysioterapeutti Noora Niskala, ylihoitaja Tuija Arvo, kotihoitopäällikkö Eeva Sandelin ja kotihoidonohjaaja Olga Heiskanen. 


Laitteet


Etähoitoa on kokeiltu kaksi vuotta. Etähoitaja varmistaa, että asiakas on syönyt, ottanut lääkkeensä ja joskus asiakas voi jopa itse pistää insuliininsa. Etähoito toimii 24/7, joten se parantaa palvelua ja asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on, että tänä vuonna etähoito tavoittaisi 300 kotihoidon asiakasta.


Virtuaalikuntoutus hyödyntää Palmian toimittamia laitteita, tabletteja ja etäyhteyttä. Uusia laitteita ei virtuaalikuntoutuksen vuoksi tarvita. Etäyhteyden kautta saatava virtuaalikuntoutus laajentaa kotihoidon palvelukirjoa.


Itse laitteet on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja siinäkin tapauksessa, että asiakas ei saa konettaan auki, saa etähoitaja yhteyden häneen. Kenenkään kotiin ei tulla noin vain etäyhteyden kautta, vaan yhteys otetaan sovittuina aikoina.


”Alun teknisten ongelmien jälkeen yhteydet ja etähoito on toiminut hyvin”, kertoo kotihoidonohjaaja Olga Heiskanen.
Myös asiakaspalaute on ollut myönteistä. Lisäksi asiakkaiden kunto on loppumittaustenkin mukaan parantunut. ”Virtuaalikuntoutus auttaa sekä psyykkistä, fyysistä että sosiaalista kuntoutusta”, haastateltavat kertovat.
 

Uusi tapa tehdä työtä

 

”Virtuaalikuntoutus ja etähoito ovat uusi tapa tehdä työtä", toteaa kotihoitopäällikkö Eeva Sandelin. "Niiden kautta saadaan myös uusia ideoita tulevaisuudessa toteutettavaan hoitoon. Etätyö ja virtuaalihoito rikastuttavat toimintaa ja ovat hyvin asiakaslähtöisiä,” Eeva toteaa.
”Virkistystä ja vuorovaikutusta, psykiatrisia tukipalveluja, sosiaalista kuntoutusta”, haastateltavat summaavat etäyhteyden mahdollisuuksia. ”Aito vuorovaikutus on kotihoidon asiakkaille todella tärkeää”, muistuttaa Eva Sandelin.


Kaiken kaikkiaan etähoito ja virtuaalikuntous ovat haastateltavien mukaan kustannustehokas tapa hoitaa asiakkaita ja niiden avulla hoitoa parannetaan entisestään.