Suoraan sisältöön

Höttösanat ovat tyhjää täynnä

Taloussanomat kysyi viime joulukuussa yrittäjä, toimittaja Sami Kuuselalta ja tietokirjailija, yrittäjä Katleena Kortesuolta, mitkä olivat heidän mielestään viime vuoden hölmöimmät "jargon-sanat", joilla tarkoitetaan julkisuudessa paljon käytettyjä muotisanoja.

Esiin nousi sellaisia sanoja kuin yhteiskuntasopimus, iteroiminen, sisältömarkkinointi, natiivimainonta, tuottavuusloikka, ketteryys ja disruptio.

Katleena Kortesuo totesi, tällaiset sanat ovat tyypillisesti yhdyssanoja: ”kaksi tolkullista sanaa pistetään yhteen, jolloin syntyy jotain vähemmän tolkullista”.

"Tiedämme, mikä on yhteiskunta ja mikä on sopimus, mutta yhteiskuntasopimus on jo ehkä jotain sellaista, mitä on vaikeampi selittää ja tulkita", Kortesuo sanoo Taloussanomien jutussa. 

Olennaista on huomata tällaisten sanojen tarkoitushakuisuus.

"Ne ovat propagandistisia sanoja, joilla pyritään johonkin. Monille hallituksen lanseeraamille sanoille on ominaista se, että ne eivät ole ikään kuin arvovapaita vaan ne ovat välineitä mielipiteen muokkaamiseen. Ne ovat tarkoitushakuista viestintää", Kortesuo jatkaa.

Yhdyssanoja on alun perin tarvittu nimeämään uusia ilmiöitä ja asioita: ”Heureka! Keksin koneen, joka pesee vaatteet automaattisesti! Millä sanalla nimittäisin sitä?” On siis menty todellisuudesta kieleen; höttösanojen yhteydessä mennään usein kieli edellä ja vasta sen jälkeen yritetään pakottaa todellisuus vastaamaan keksittyä käsitettä.

Höttösanoihin ihastuneiden jäljiltä Vallilan ammattikoulusta tulee Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikkö ja päiväkodista varhaiskasvatuksen lähipalvelutoimija. Ei ole ilmausta, jota ei saisi elämästä vieraamman kuuloiseksi lisäämällä siihen prosessin, palvelun, tilanteen tai henkilön: näin ostamisesta tulee ostoprosessi, häiriöstä häiriötilanne ja asiakaspalvelijasta asiakaspalveluhenkilö.

Kokeillaan tätä. Otetaan kymmenen ensimmäiseksi mieleen tulevaa muodikasta suunnittelu- ja kehittämiskielen sanaa, sanotaan vaikka palvelu, strategia, organisaatio, ratkaisu, asiakas, resurssi, tulos, kohtaaminen, sosiaalinen ja kehittäminen. 

Yhdistämällä näistä kaksi sanaa keskenään saamme sellaisia muodikkaan kuuloisia käsitteitä kuin palvelustrategia, organisaatiopalvelu, ratkaisuorganisaatio, asiakasresurssi, tuloskohtaaminen ja ratkaisukehittäminen. Aina ei tarvitse muodostaa yhdyssanaa vaan voidaan puhua esim. sosiaalisista resursseista. Kymmenestä sanasta voi muodostaa 90 erilaista kahden sanan yhdistelmää.

Voidaan mennä vielä pidemmälle ja kehitellä kolmen sanan ilmaisuja, esimerkiksi asiakaspalveluratkaisu, palvelukohtaamisen kehittäminen, asiakkaan strateginen kohtaaminen ja organisaation sosiaaliset resurssit. (Erilaisia kolmen sanan yhdistelmiä on 720.)

Lisäämällä näihin uusia määriteitä voidaan puhua esim. sosiaalisesta asiakaspalveluratkaisusta. On mahdollista kehittää myös kaikki kymmenen sanaa sisältävä käsitehirviö: tulosorganisaation sosiaalisten asiakaskohtaamisten palveluresurssien strategisten ratkaisujen kehittäminen, joka on kai teknisesti suomea.

Onneksi edellä kuvatut mielivaltaisesti yhdistetyt sanat ovat vain tätä kirjoitusta varten keksittyjä esimerkkejä (palvelustrategiaa, sosiaalista resurssia, palvelukohtaamista ja asiakaspalveluratkaisua lukuun ottamatta).

Lähde: Tänä vuonna on kuultu useita höttösanoja – listasimme niistä pahimpia (linkki Taloussanomien juttuun) 

teksti Vesa Puukka, kuva Meri Jähi