Suoraan sisältöön

Kätevä kätilö ja sillä sipuli!

 

Jokin aika sitten minulle tuli pyyntö ruotsintaa uusi tehtävänimike. Tuo vastikään päivänvalon nähnyt nimike tuli postiini muodossa päätöksenteontuen yksikönpäällikkö.

Välitön arvioni siitä oli, että se on pitkä ja hankala, koska se muodostuu peräti viidestä sanasta. Yksikön nimi on päätöksenteon tuki ja koska se on yksikkö, eikä esim. toimiala tai palvelukokonaisuus, täytynee yksikkö-sanan myös näkyä nimikkeessä.

Hassu juttu näissä organisaatiouudistuksissa on, että monista ilmaisuista tuppaa tulemaan entistä pidempiä. Yhdyssanat ja palvelu-sanat sen kun lisääntyvät. Esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalvelut -osasto muuttui perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuudeksi. Jollei siitä ilmaisusta jo ymmärrä, että palveluista tässä on kyse, niin ei sitten mistään!

Mutta ei huolta. Kun sanoista tulee tarpeeksi pitkiä, niistä voi tehdä lyhenteitä, jolloin edellä mainitusta tulee peso-pako ja aiemmin mainitusta nimikkeestä pätetupä. Harmi vain, ettei näitä käteviä lyhenteitä ulkopuolinen, eikä aina toimialan työntekijäkään ymmärrä, varsinkaan jos on juuri tullut remmiin.

Huhtikuun Tiede-lehdessä suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen kirjoittaa Tiede-lehdessä otsikolla ”Lyhyestä sana selvä” ja mainitsee asiasta todistuksena mm. sanat some, sote ja tyky. Yleiskielen lyhenteet ovatkin käytettyjä ja säilyvät kielessä todennäköisesti pitkään. Toisin on organisaatiokaavioista syntyvien sanojen kanssa, jotka muuttuvat yhä kiihtyvään tahtiin.

Ajatteleeko kukaan muuten, miten paljon jatkuvat yksikkönimien veivaukset maksavat, kun ne on päivitettävä kaikkiin tietojärjestelmiin, opasteisiin, lomakkeisiin ja ties mihin?

Minä tahtoisin enemmän lyhyitä tehtävänimikkeitä, kuten lääkäri, kätilö ja kokki. Tulevatko nämäkin nimikkeet tulevaisuudessa olemaan esim. hyvinvointipalvelukonsultti, synnytyssuunnittelija ja ruuanvalmistusasiantuntija?

Kaupungin nimikegalleriassa tulee pian vanhanaikaisena jäämään historiaan myös tiedottaja. Tiedottajasta tulee joko viestintäsuunnittelija tai viestintäasiantuntija, suoritetun tutkinnon mukaan. Jos ei haluta enää viitata tiedotukseen, vaan modernimpaan viestintä-sanaan, olisi hyvä vaihtoehto tiedottajalle ollut viestijä.

Monien mielestä nimikkeiden täytyy muuttua, kun maailma muuttuu. Ymmärrän, että uusia tehtäviä varten on keksittävä uusia nimikkeitä. Onko ainoa vaihtoehto, että nimikkeet monimutkaistuvat, kun maailma monimutkaistuu?

Isoissa organisaatioissa on paljon tasoja, joita pitää pystyä jotenkin ilmaisemaan. Odotan kauhunsekaisin tuntein, millaisia organisaatiokuvioita ja -termejä saamme olla todistamassa, jos ja kun maakuntien sote-malli toteutuu.

Entisessä työpaikassani tiedekeskus Heurekassa opasyksikön nimi vaihdettiin nimeksi Innoitus. Yksikössä työskentelee innoituspäällikkö, pääinnoittaja ja innoittajia. Heurekassa on myös elämysjohtaja, joka vastaa näyttelyistä. Ei olisi yhtään hassumpaa, että julkishallinnon organisaatiomuutoksissa tarkasteltaisiin asioita myös kielen näkökulmasta. Kielihän on viranomaisen tärkein työkalu.

Marja-Leena Lehikoinen
sote-toimialan kielenkääntäjä