Suoraan sisältöön

FYI: yst. käyt. lyh. oik., nimim. ”tl;dr”

Harkiten käytettynä lyhenteet tiivistävät tekstiä ja säästävät vaivaa sekä kirjoittajalta että lukijalta. Onnistuneimmat lyhenteet jäävät elämään itsenäisinä sanoina niin, ettei niitä enää edes mielletä lyhenteiksi. Moniko esimerkiksi enää muistaa, että heteka on alun perin tarkoittanut Helsingin Teräshuonekalutehdas Oy:tä? Uudempi esimerkki on luomu, joka tarkoittaa luonnonmukaista, luonnonmukaisesti tuotettua. Yksi maailmanlaajuisesti käytetyimpiä lyhenteitä lienee englannin kielestä peräisin oleva ok, joka sopii arkisuudestaan huolimatta vaikka työsähköpostiinkiin hyväksynnän ja samanmielisyyden osoitukseksi ja sen vahvistamiseksi, että kaikki on kunnossa.

Liikaa tai väärin käytettynä lyhenteet saattavat kuitenkin vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä, mistä esimerkkinä toimikoon tämän kirjoituksen otsikko. Kirjoittajan ajatus ei myöskään välity lukijalle, jos tämä ei tunne käytettyjen lyhenteiden merkitystä. (Otsikossa mainittu tl;dr tarkoittaa muuten 'too long, didn't read'.) Aina tämä ei ole tosin tarpeenkaan, sillä esim. monia koostelyhenteitä käytetään tietämättä, mistä sanoista ne on lyhennetty. Suosittujen LED-valojen nimitys on lyhenne sanoista light emitting diode, mutta ei tätä tarvitse tietää; riittää, kun tietää, mihin lyhenteellä viitataan. Itsekin olen ollut palaverissa, missä yhtäkkiä keksittiin, ettei kukaan läsnäolijoista tiennyt, mistä sanoista eräs keskustelussa runsaasti esiintynyt kolmikirjaiminen lyhenne tulee. (Kolmikirjaimisista lyhenteistä suosikkini on KKL, joka tarkoittaa – kolmikirjaimista lyhennettä.)

Slangin tapaan tietyn ryhmän käyttämät lyhenteet yhdistävät ryhmän jäseniä ja sulkevat samalla muut ulkopuolelle. Hyvä esimerkki tästä on nuorten suosimat lyhenteet, kuten atm (at the moment), emt (en mä tiedä), jk (joke) ja niin edelleen. Vauva-lehden keskustelupalstalta poimittu kommentti perustelee runsasta lyhenteiden käyttöä näin: ”Lyhenteitä ei tehdä todella vain laiskuudesta, niillä helpoitetaan puhumista esimerkiksi videopeleissä vastustajatiimiä kohtaan, jos on vain tekstichatti käytettävissä.” Ei pidä myöskään unohtaa, että aikuisilla on omat lyhenteensä, joiden salakieli ei aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Oman lukunsa tässä muodostaa Euroopan unioni ja sen lukuisat toimielimet ja niihin liittyvät lyhenteet. Esimerkiksi lyhenne EUT tarkoittaa sekä Euroopan unionin tuomioistuinta (toimielin) että tuon toimielimen tunnetuinta osaa, unionin tuomioistuinta. Joten lyhennettynä Euroopan unionin tuomioistuimen unionin tuomioistuin olisi EUT:n EUT.

Tästä päästäänkin lyhenteiden oikeinkirjoitukseen, joka herättää aina välillä kysymyksiä: Miten sana tai sanat lyhennetään? Milloin lyhenteen loppuun tulee piste? Kirjoitetaanko lyhenteet isoin vai pienin kirjaimin? Miten lyhenteeseen merkitään taipuminen? Koska lyhenteitä on käsitelty Kielipulmapolissa aiemminkin, tyydyn nyt vain viittaamaan Jukka Korpelan hyvään kirjoitukseen aiheesta Nykyajan kielenoppaassa (ks. linkki jäljempänä). Kirjoitus on otsikoitu Lyhenteet ja tunnukset, ja se sisältää myös katsauksen Kielipulmapolissakin taannoin käsiteltyihin e-alkuisiin sanoihin (e-asiointi, e-opiskelu jne.) ja niiden kirjoittamiseen.

Lähteitä ja lisätietoa

Jukka Korpelan Nykyajan kielenopas: Lyhenteet ja tunnukset
Urbaani sanakirja (slangisanakirja verkossa)
Kielitoimiston ohjepankki

Teksti: Vesa Puukka