Suoraan sisältöön

ODA laajentaa sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kirjoa

Helena Tukia, Anna Eskola ja Risto Mäkinen.
Helena Tukia (vas.), Anna Eskola ja Risto Mäkinen.

Terveys- ja sosiaalipalveluja kellonajasta riippumatta, 365 päivää vuodessa ja vaikka omalle kotisohvalle. Kuulostaa hyvältä vai mitä? ODA (omahoito ja digitaaliset arvopalvelut) tuo tullessaan entistä laajemmat sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalle. Asiakkaalla on mahdollisuus ottaa entistä suurempi vastuu omasta terveydestään.

Kun ODA saadaan käyttöön, ottaa asiakas tulevaisuudessa yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin entistä useammin sähköisesti. ODA on itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palvelukokonaisuus, joka yhdistää asiakkaan ja ammattilaisen tuottaman tiedon sekä hoitotietämyksen.

ODA hyödyntää asiakas- ja potilastietojärjestelmissä olevaa tietoa, asiakkaan ODA:ssa antamia vastauksia ja tulevaisuudessa myös asiakkaan omilta laitteilta järjestelmään syöttämiä terveystietoja esimerkiksi unesta, sydämensykkeestä, ravinnosta jne.

ODA analysoi tiedot eräänlaisen koneälyn, tietämyksen moottorin avulla ja antaa analysoimansa tiedon perusteella esimerkiksi hoito-ohjeita ja toimintasuosituksia. Se voi suositella hyvinvointivalmennusta tai neuvoa ottamaa yhteyttä ammattilaiseen. Mutta ODA on paljon muutakin, kertovat projektipäälliköt Helena Tukia ja Anna Eskola sekä terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen.

 

Arvioita, tarkastuksia, suunnitelmia ja valmennusta

ODA:n sisältämä älykäs oirearvio ja hyvinvoinnin arvio auttavat asiakkaita löytämään ohjeita yleisimpien vaivojen, kuten ylähengitystieinfektioiden, tuki- ja liikuntaelinten ja virtsatieinfektioiden hoitoon tai arvioimaan esimerkiksi oikeutta omaishoidontukeen tai kuljetuspalveluihin. Asiakas saa ODA:sta vastauksia saman tien. ODA voi antaa itsehoito-ohjeita, sähköisen ajanvarausoikeuden tai lähetteen tarkempiin tutkimuksiin ilman ammattilaisen apua. Sähköiset palvelut ovat käytössä 24/7 vuoden jokaisena päivänä.

ODA:n hyvinvointitarkastus analysoi asiakkaan sairastumis- ja toimintakykyriskit. Se antaa tulosten perusteella toimintasuosituksia, auttaa asettamaan tavoitteita ja suosittelee hyvinvointivalmennuksia.

ODA neuvoo ja ohjaa asiakasta missä vain verkko ja päätelaitteet toimivat. Se tukee asiakkaan omahoitoa ja kuntoutusta ja auttaa puuttumaan esimerkiksi elintapaongelmiin ja terveysriskeihin entistä varahaisemmassa vaiheessa.

Hyvinvointisuunnitelma auttaa pitkäaikaista hoitoa tai palvelua tarvitsevia nivoen yhteen hoidon tai palvelun tavoitteet, keinot, toimenpiteet ja seurannan. ”Paljon hoitoa tarvitseva asiakas tekee Hyvinvointisuunnitelman yhdessä ammattilaisten kanssa. Hoito on Hyvinvointisuunnitelman myötä entistä johdonmukaisempaa”, kertoo projektipäällikkö Helena Tukia.

”ODA kytkeytyy muihin palveluihin: esimerkiksi ryhmäpalveluihin, vertaistapaamisiin ja tapaamisiin ammattilaisten kanssa. Näin muodostuu kokonaisuus, johon on kytketty sähköisiä palveluja ja ammattilaisten apua joustavasti,” Helena kertoo. ODA siis tukee asiakkaan itsenäistä toimintaa, mutta ohjaa tarvittaessa myös ammattilaisen vastaanotolle.

Rutiinityö vähenee

Tänä päivänä terveyskeskuksia kuormittavat esimerkiksi flunssasairaat ja muut potilaat, joille lääkäri voi lähinnä antaa ohjeen levätä. Heidän joukossaan odottelevat kiireistä apua tarvitsevat ja vaikeita sairauksia sairastavat ihmiset. Ammattilaisten aikaa kuluu vastaanottoihin, joista ei ole hyötyä asiakkaalle. ODA parantaa tilannetta.

”ODA suodattaa verkkoasiakkaista ammattilaisen vastaanotolle ne, jotka ammattilaisten avusta hyötyvät”, kertoo projektipäällikkö Anna Eskola. Ammattilaisten aikaa vapautuu rutiinitehtävistä, kuten tietojen keräämisestä, ammattitaitoa vaativiin toimiin, johon he ovat saaneet koulutuksensa. Kun asiakkaiden tiedot ovat käytössä jo ennen heidän tapaamistaan, auttaa se myös hoidon suunnittelussa.  Ammattilaiset voivat tehdä tulevaisuudessa entistä useammin myös etätyötä.

”Asiakkaat ovat varmasti innoissaan,” Anna Eskola uskoo ODA:n palveluista, mutta huolenaiheitakin saattaa olla. Esimerkiksi tietoturva voi huolettaa kansalaisia. Terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkelä muistuttaa, että ODA on turvallisempi kuin pankkipalvelut ja niitäkin käytämme jatkuvasti.

 

Teksti, kuvat ja video: M.K.