Suoraan sisältöön

Puheterapeutin työssä näkee iloa ja onnistumisia

Kaisu Aalto.

"Kun pieni lapsi istahtaa ensimmäistä kertaa puheterapeutin vastaanotolle, on terapeutin ensimmäinen ja oleellisin tehtävä luoda häneen luonteva ja läsnä oleva kontakti", puheterapeutti Kaisu Aalto kertoo.

Asiakastyössä tulee heittäytyä tilanteeseen heti ensi hetkestä lähtien.


”Kun lapsi tulee vanhempansa kanssa vastaanotolle, niin alusta lähtien tulee olla herkkänä hänen suhteensa. Lasta pitää kannatella riittävästi, mutta samalla antaa tilaa ja aikaa hänen omille aloitteilleen ja mielenkiinnon kohteilleen ja seurata niitä. On hyvä pystyä poimimaan lapsen vahvuuksia. Terapiasuhde voi olla pitkäkin ja siksi tilannetta tulee jatkuvasti arvioida”, Kaisu Aalto sanoo.

Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpää on tehdä vastaanottotilanteista positiivisia ja toiminnallisiakin. Uuden oppiminen kun voi olla hyvin hauskaakin.

Kaisu Aalto työskentelee puheterapeuttina Itäkadun perhekeskuksessa. Helsingin ensimmäinen perhekeskus kokoaa saman katon alle puheterapiapalvelujen lisäksi koko kirjon lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja kuten esimerkiksi neuvola-, lastensuojelu-, toimintaterapia- ja perheneuvolapalveluja.

Itäkadun perhekeskus avautui viime kesänä ja tuolloin Herttoniemen sairaalassa muutaman kuukauden töitä tehnyt Kaisu Aalto siirtyi neljän tulevan puheterapiakollegansa kanssa uuteen taloon.

Yhteistyötä ja uusia toimintatapoja

Vaikka moni asia on Itäkadulla vielä uutta, näkee Kaisu Aalto jo nyt monia hyviä puolia perhekeskuksen toiminnassa.
”Olemme jo ehtineet kokeilla joitakin uusia toimintatapoja. Teemme yhteistyötä esimerkiksi neuvolapsykologien kanssa. On hienoa, kun voi matalalla kynnyksellä keskustella asiakkaan pulmista yhdessä toisen asiantuntijan kanssa.”

Myös päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä. Ainakin lapsen yhteisneuvotteluissa pyritään resurssien mukaan olemaan paikalla.

Kaisu Aalto kokee työyhteisönsä hyvänä ja kehuu, että he saavat työssään vapaasti ottaa kokeiluun erilaisia toimintatapoja asiakkaidensa hyväksi. Aalto kuitenkin muistuttaa, että itse puheterapeutin perustyö pysyy toki perhekeskuksessakin samana kuin aiemmin. Tähän sisältyy itse terapian lisäksi asiakkaiden puheen ja kielen kehityksen tutkimusta ja arviointia. Terapeutti arvioi, miten ja millaisesta palvelusta kukin asiakas hyötyisi parhaiten. Puheterapian lisäksi lapsi voidaan ohjata ensiksi esimerkiksi toimintaterapiaan tai puheen kehitystä voidaan jäädä vielä seuraamaan ja joskus riittää harvemminkin tapahtuva ohjaus. Jokaisen asiakasperheen pulmat kohdataan yksilöllisesti.

Yhteistä kieltä etsimässä

Itäkadun perhekeskuksen puheterapia-asiakkaat ovat pääosin alle kouluikäisiä.
”Asiakkaiden ikähaitarissa painottuvat yhä nuoremmat lapset. Tällä hetkellä meillä on runsaasti alle neljävuotiaita lapsia joko tutkimuksissa tai jo puheterapiassa”, Kaisu Aalto kertoo.

Neuvolalähetteen puheterapiaan on saattanut tuoda esimerkiksi lapsen vähäinen puhe, puheen ymmärtämisen ongelmat tai vuorovaikutuksen ja kontaktin oton pulmat. Kaisu Aalto kertoo, että perinteisten r ja s -äännevirheiden terapia on tällä hetkellä sen sijaan vähäisempää. Toki niitäkin harjoitellaan, pääosin kotiin annettavan ohjauksen avulla.

Itä-Helsingissä puhutaan runsaasti eri kieliä ja tämä tuo oman rikkautensa mutta myös haasteensa puheterapeutin työhön. Kaisu Aalto kertoo, että yhteisen kielen löytäminen asiakasperheen kanssa niin konkreettisesti kuin kuvainnollisestikin voi aluksi olla joskus haastavaa, mutta sitä suurempi on ilo, kun lapsen kielellinen kehitys edistyy ja tulee onnistumisia.
”Tässä työssä on hyvin palkitsevaa nähdä, kun lapsi menee eteenpäin niissä asioissa, joita on harjoiteltu. Perheet ovat kiitollisia kehityksestä ja itsekin saan siitä suurta motivaatiota työhön.”

Tulevaisuuden haasteita pohtiessa Kaisu Aalto näkee, että puheterapeutit tulevat ohjaamaan entistä enemmän perheitä harjoitteisiin ja että yhä varhaisemmin pitäisi pystyä puuttumaan eteen tuleviin ongelmiin.
”Esimerkiksi yhä nuorempia lapsia tulee asiakkaiksi ja puheterapeuteilla on mahdollisuus ohjata perheitä siinä, miten ihan pientenkin lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea.”

Unelmien työpaikassa

Kaisu Aalto valmistui vuonna 2013 puheterapeutiksi ja on ennen kunta-alalle siirtymistään ehtinyt työskennellä myös yksityisellä puolella.
”Julkisella sektorilla työskentely sopii itselleni hyvin. Työskentelemme monien asiakkaiden kanssa ja erilaisten pulmien parissa. Työ on monipuolista ja sopivan haasteellista. Joka päivä opin täällä uusia asioita, se motivoi itseäni. Koen, että olen tällä hetkellä unelmieni työpaikassa.”

Työyhteisön tuki on sekin tärkeää.
”Näin suhteellisen uutena työntekijänä olen tyytyväinen kollegiaaliseen tukeen. Meillä on saatavilla mentoreita sekä tutoreita, joilta saa tarvittaessa apua”, Kaisu Aalto kiittelee.

teksti ja kuvat: Nina Björklund