Suoraan sisältöön

Sähköisten palvelujen läpimurto

"Tietojärjestelmistä lähetetään asiakkaille vuosittain lähes miljoona terveydenhuollon ajanvarausmuistutusta. Tekstiviestien määrä potilaille on kasvanut vuodesta 2013 pitkälti yli toista sataa prosenttia. Lisäksi vuonna 2015 käsiteltiin hieman yli 47 000 sähköistä toimeentulotuen hakemusta", kertoo osastopäällikkö Helena Ylisipola.

Sähköisten asiointipalvelujen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet merkittävästi Helsingissä vuoden 2015 aikana. Koko maassa sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisen asioinnin käyttö on vielä melko vähäistä.

Kaupungin sähköisten asioinnin palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat käyttäjien lukumäärällä mitattuina laajimmat. Viime vuonna terveydenhuollossa sähköisen asioinnin suostumusten määrä kasvoi yli 30 prosenttia. Nyt noin 28 prosenttia kaikista helsinkiläisistä on tehnyt sähköisen asioinnin sopimuksen.

Sähköinen palvelu luontevaksi osaksi asiakaspalvelua

E-health and e-welfare of Finland -tutkimuksen mukaan sähköisten palveluiden parantaminen käyttäjien tarpeita vastaavaksi vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että teknologiayrityksissä.

"Kyse on toimintamallien muuttamisesta ja siitä, että sähköiset palvelut otetaan luontevaksi osaksi asiakaspalvelua. Sähköisistä palveluista pitää rakentaa uudistuvia palvelumalleja tukeva kokonaisuus", sanoo tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osastopäällikkö Helena Ylisipola.  

Palvelujen kehittämisessä tärkeää on, että palvelut ovat luotettavia, toimivia, tuottavat hyötyä sekä asiakkaille että kuntalaisille ja sitä kautta lisäävät tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

"Tämän vuoden aikana etenemme usealla rintamalla. Laajennamme muun muassa jo olemassa olevia terveydenhuollon sähköisiä ratkaisuja. Tulossa on 1. luokkalaisten sähköinen terveystarkastus osaan kouluja, toisen asteen koulujen sähköinen asiointi turvalliseen viestinvälitykseen liittyen ja kotihoidon sähköinen viestinvälitys. Lisäksi teemme uusia avauksia, kuten etälääkäri-pilotti kotihoidossa ja palvelutaloissa", Ylisipola summaa.

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut

Helsinkiläisten arjen sujuvoittamiseksi on tarkoitus ottaa käyttöön myös kansallisesti kehitettyjä sähköisiä palveluja, kuten sähköinen ajanvaraus sosiaalihuollon palveluissa.

"Osallistumme uudentyyppiseen kansalliseen digitaaliseen kehitykseen. Olemme mukana viemässä valtakunnallista kehitystä eteenpäin Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -hankkeen avulla. Hanke luo uudenlaisen toimintamallin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin", Ylisipola kertoo.

Syksyn 2015 aikana toteutettiin sähköinen terveystarkastus ja valmennus kohderyhmänä erityisesti 40-vuotiaat miehet. Uudessa toimintatavassa asiakas täyttää verkossa sähköisen kysymyslomakkeen, jonka pohjalta riskiryhmään kuuluva asiakas kutsutaan terveystarkastukseen terveysasemalle. Samassa yhteydessä voidaan myös ei-riskiryhmään kuuluvalle antaa verkon kautta lisätietoa, esimerkiksi itsehoitoon liittyvissä aiheissa. Omaishoitajien terveystarkastus toteutettiin vastaavasti.

"Vauhditamme myös kaupunkitasoista teknistä kehitystä laajentamalla mobiilityön mahdollisuuksia. Itseasiassa vuonna 2016 teemme todella paljon asiakkaita aidosti palvelevia toteutuksia", Helena Ylisipola tiivistää.

E-health and e-welfare of Finland – Check point 2015

THL:n, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lääkäriliiton teettämä tutkimus E-health and e-welfare of Finland – Check point 2015 kertoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttö on valtakunnallisesti vielä vaatimatonta. Noin 85 %:lla suomalaisista on sähköistä asiointia varten tarvittavat tunnukset, mutta vain noin 12 prosenttia koko maan terveyskeskusten asiakkaista on käyttänyt niitä.

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hanke

Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) -hankkeessa tuotettu toimintamalli rakentuu luotettavan hyvinvointitiedon jakamisesta, hyvinvointia ja palvelutarvetta mittaavista testeistä ja itsearvioista sekä hyvinvointisuunnitelmasta. Palvelussa hyödynnetään asiakas- ja potilastietoja sekä asiakkaan itsensä tuottamia tietoja, jotka ovat asiakkaan salliessa myös ammattilaisten käytettävissä.

teksti Mervi Ahola
kuva Kimmo Brandt