Suoraan sisältöön

Vauva tilaa maidon

Sari Martikainen.

Terveydenhoitaja Sari Martikainen.
 

Helsingin neuvolat järjestävät äideille joka viikko imetystukiryhmiä , joissa äidit voivat saada yksilöohjausta ja vertaistukea imetykseen. Äidinmaito onkin tutkitusti parasta ravintoa vauvalle ja se sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken mitä vauva tarvitsee. Lisäksi äidin  ääni, kosketus, tutut sydämenlyönnit ja hengitysrytmi tuovat lapselle tutun ja turvallisen tunteen. 

 

Äidinmaitoasioissa pätee kysynnän ja tarjonnan laki. ”Vauva tilaa maidon äidin rinnoista ja imemällä rintaa omaan tahtiinsa säätelee maidontuotantoa. Puolivuotias lapsi tarvitsee noin 0,8 maitoa päivässä. Maitoa tulee yleensä niin paljon kuin vauva tarvitsee, mikäli vauvalle järjestetään tilaisuus lapsentahtiseen imemiseen”, kertoo terveydenhoitaja Sari Matikainen Laajasalon neuvolasta. ”Äidinmaito reagoi olosuhteiden ja vauvan tarpeiden mukaan. Täysimetetty, perusterve alle 6 kk ikäinen vauva ei tarvitse vettä juotavaksi ” Sari kertoo.

 

 

Kun maito tulee rinnasta sykäyksittäin, ehtii vauva reagoida kylläisyyden tunteeseen ja oppii säätelemään ravinnon tarvettaan. Tutkimuksien mukaan imetys estääkin jonkin verran lapsen myöhempää ylipainoa. Pulloruokinnassa vauva saattaa saada maitoa niin nopeasti, ettei ehdi tunnistaa kylläisyyden tunnetta, joka tulee aterioinnin aikana vasta useiden minuuttien kuluessa. Tosin pulloruokintaankin suositellaan ”vauvantahtista pulloruokintaa”, joka mukailee tekniikaltaan rintaruokintaa. Neuvoloissa on ohjeita tähän.
 

Vauva saa äidinmaidon mukana myös suoja-aineita erilaisia tulehduksia vastaan. Myös purentavirheet ovat harvinaisempia imetetyillä vauvoilla.  

 

Emme elä vain ruuasta

 

Rintaruokinta on vauvalle muutakin kuin ravintoa. Se on turvaa ja kosketusta. Äidin syli on tuttu paikka. Vauva kuulee äidin sydämen lyönnit ja hengitysrytmin, aivan kuten kohdussa ollessaan.

 

”Vuorovaikutus syntyy luontevasti rinnalla. Ihokkain oleminen tuottaa niin sanottua hellyys- hormonia: oksitosiinia”, Sari muistuttaa.

 

Niille äideille, jotka eivät voi jostain syystä imettää, on olemassa imetysapulaitteita, joiden avulla ruokinnasta saa muodostettua imetyksen kaltaisen tilanteen. Myös monia muita teknisesti imetystä avustavia apuvälineitä on saatavilla kuten esimerkiksi rintapumppuja, joiden avulla äiti voi esimerkiksi lisätä maidontuotantoa tai pumpata maidosta pakkautuneita rintoja etenkin imetyksen alkuvaiheessa, kun maito ”nousee rintoihin”.

 

 

Tukiryhmät

 

Rintamaidon ylläpidon turvaamiseksi imetyskertoja tulee olla vuorokaudessa vähintään 8, tämä koskee siis täysimetettyjä vauvoja. Myös yöimetykset ovat tärkeitä. Lapsentahtinen imetys voi käytännössä tarkoittaa 8-30 imetyskertaa vuorokaudessa. Rinnalla ollessaan vauva ei aina pelkästään syö, vaan rintaruokinta edustaa pienelle vauvalle ruuan ohella muun muassa hellyyttä ja turvaa. Vauvan kasvaessa imetyskerrat usein vähenevät jonkin verran. 

 

”Moni uusi äiti ja isä yllättyvät imetyksen sitovuudesta ja siitä, kuinka paljon maitobaarin aukipitäminen vie aikaa päivässä. Vauvan saatavilla pitää olla vuorokauden ympäri”, Sari toteaa.

 

”Jotkut äidit saattavat tuntea ahdistusta tästä asiasta. Toisen ihmisen riippuvuuden sietäminen voi olla vaikeaa,” hän lisää.

 

”Imetystukiryhmiä järjestetään, jotta äidit eivät turhaan lopettaisi imetystä vastoinkäymisten vuoksi. Imetyspettymys voi kantaa kauas, ” Sari selvittää. Vertaistuki toimii tässäkin tilanteessa voimaannuttavasti.

 

Mistä kiikastaa?

 

”Ongelmia saattaa olla vauvan imuotteessa, rinnat saattavat kipeytyä ja äidillä saattaa olla huolta maidon riittävyydestä”, Sari kertoo tavallisista imetysongelmista.

 

Toisaalta maitoa voi myös tulla yli oman vauvan tarpeen ja sitä on mahdollisuus luovuttaa synnytyssairaalan äidinmaitokeskukseen, josta se luovutetaan edelleen sairaalan sisäiseen käyttöön pienille vauvoille.

 

Vauva saa äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa lukuun ottamatta D-vitamiinia, jota aletaan tarjota vauvoille tippoina näiden ollessa kahden viikon ikäisiä.


Äidin ruokailun ja elämäntapojen on hyvä olla terveellisiä äidin oman hyvinvoinnin turvaamiseksi. Imetys kuluttaa runsaasti energiaa. Äidin nauttima ravinto ei kuitenkaan juurikaan vaikuta maidon laatuun lukuun ottamatta rasvoja, joiden on hyvä olla pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa hyvien rasvahappojen saannin turvaamiseksi vauvalle. Kehitysmaiden äitien maito on laadultaan suunnilleen samaa kuin korkean elintason maiden äideillä. 

 

Päihteet ja lääkkeet pääsevät äidinmaitoon, joten niiden kanssa tulee olla tarkkana. Päihtynyt äiti ei ole paras lapsenhoivaaja ylipäätään.

 

 

Äideille ja ammattilaisille

 

Imetystukiryhmät on tarkoitettu äideille vauvoineen. Myös isät ovat halutessaan tervetulleita ryhmiin. 

 

Ryhmät ovat avoimia, ennakkoilmoittautumisia  ei tarvita. Tiedot ryhmien kokoontumisajoista löytyvät neuvolaterveydenhoitajilta, neuvoloiden seiniltä ja verkosta.

 

Imetystukiryhmät kokoontuvat joka viikko jossain Helsingin neuvolassa 1,5 tunnin tapaamisiin.  Paikalle voi tulla kerran tai aina kun haluaa.

 

Tärkeä asia

 

Imetys on WHO:n (World Health Organisation) mukaan niin tärkeä asia, että siihen tulee panostaa erityisesti. Helsingissä järjestetään vauvojen ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille  imetysohjauskoulutus, jotta he voisivat opastaa äitejä imetykseen liittyvissä pulmissa.

 

Päämääränä on, että jokainen neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja on käynyt WHO:n 20 tunnin imetyskoulutuksen. Vauvojen ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia kouluttaa ensi vuoden alusta 10 imetyskouluttajaa.