HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Autovarastoinnin uudelleenjärjestely Helsingin Satamassa

Lisälainan myöntäminen Suomen Ässäkodit Oy:lle

Strategiakokousasia: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen jatkovalmistelun tilannekatsaus

Ärende bordlagt 19.2.2007
Val av representanter vid Syskustens landskapsförbund rf:s möten år 2007
19.2.2007 pöydälle pantu asia
Edustajien nimeäminen Sydkustens landskapsförbund rf:n kokouksiin vuonna 2007

19.2.2007 pöydälle pantu asia
Historiatoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2007 - 2008

19.2.2007 pöydälle pantu asia
Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kaupunginlakimiehen virkaan ottaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

12.2.2007 ja 19.2.2007 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle XXXX ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kaupungin edustajien nimeäminen Suomen Kansallisoopperan säätiön toimielimiin

19.2.2007 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Jouko Malisen toivomusponsi: Vuosaaren venesataman rakennustöiden kiirehtiminen

19.2.2007 pöydälle pantu asia
Ns. tuplavuorokorvauskokeilun jatkaminen sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa 1.3.2007 - 30.9.2007

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n ympäristölupahakemuksesta

AUTOVARASTOINNIN UUDELLEENJÄRJESTELY HELSINGIN SATAMASSA

Khs 2007-338

Satamalautakunta esittää (13.2.2007) mm. seuraavaa:

Satamalautakunta päätti 26.9.2006 hyväksyä Nurminen Autologistics Oy:n kanssa neuvotellun aiesopimuksen periaatteet alueen vuokraamiseksi Vuosaaren satamasta maahantuotujen autojen käsittelyä varten. Aiesopimus allekirjoitettiin 6.11.2006.

Nurminen Autologistics Oy on ilmoittanut halukkuutensa hoitaa myös käsittelemiensä autojen varastoinnin Vuosaaren satamassa. Se on ilmoittanut haluavansa aloittaa toiminnan jo nykyisessä satamassa, jotta sillä olisi riittävästi ammattitaitoista ja kokemuksen omaavaa työvoimaa käytössään Vuosaareen siirryttäessä. Tässä tarkoituksessa yhtiö on tarjoutunut palkkaamaan nyt autokentillä työskentelevän Helsingin Sataman henkilökunnan ns. vanhoina työntekijöinä palvelukseensa. Lisäksi se on valmis vuokraamaan palvelukseensa Helsingin Sataman henkilökuntaa, joka ei halua siirtyä suoraan yhtiön palvelukseen.

Autovarastotoimintaa jatkettaisiin nykyisissä satamissa Helsingin Sataman vapaavarastoluvalla niin, että Nurminen Autologistics Oy toimisi tullin hyväksymänä ns. luotettavana toimijana. Nykyiset autokentät vuokrattaisiin Nurminen Autologistics Oy:lle ensisijaisesti Helsingin sataman kautta tuotavien ja vietävien autojen varastointia ja käsittelyä varten. Vuosaaren satamassa yhtiö jatkaisi toimintaa täysin omiin nimiinsä. Yhtiö uskoo pystyvänsä tehostamaan autojen käsittelyä ja varastointia ottamalla hoitaakseen maahantuotavien autojen kuljetusketjusta nykyistä laajemman osan.

Siirtyminen Nurminen Autologistics Oy:n palvelukseen tai vuokratyöntekijäksi on Helsingin Sataman henkilökunnalle vapaaehtoista. Muiden työntekijöiden on mahdollista siirtyä rekkaselvityksen, aluspalvelun tai matkustajaliikenteen tehtäviin. Helsingin Satama ei vuoden 2008 jälkeen voi tarjota työtä autojen varastoinnissa, jolloin Helsingin Sataman palveluksessa autokentillä vielä työskentelevät henkilöt uudelleen sijoitetaan kaupungin uudelleensijoitusperiaatteiden mukaisesti. Tällöinkin heidät pyritään sijoittamaan ensisijaisesti Helsingin Sataman palvelukseen.

Kaikkiaan autokentillä työskentelee tällä hetkellä 2 työnjohtajaa + 15 työntekijää, joista määräaikaisia on 4 henkilöä. Alustavasti heistä 1 + 6 henkilöä on ilmoittanut kiinnostuksensa siirtyä Nurminen Autologistics Oy:n palvelukseen. Lisäksi 3 henkilöä on tässä vaiheessa ilmoittanut haluavansa vuokratyöntekijöiksi autokentille. Muut työntekijät on tarkoitus sijoittaa Helsingin Sataman muihin tehtäviin.

Nurminen Autologistics Oy palkkaisi työntekijät yhtiössä sovellettavin työ- ja palkkaehdoin. Yhtiössä noudatetaan työntekijöiden kohdalla Auto- ja korjaamoalan työehtosopimusta ja työnjohtajan kohdalla Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTOn työehtosopimusta. Palkkaedut ja muut työsuhteen ehdot palvelukseen siirtyvien osalta vastaavat nykyisiä työsuhteen ehtoja.

Suoraan yhtiön palvelukseen siirtyvät työntekijät tekevät kaikkia yhtiössä tarjolla olevia töitä saatuaan niihin sitä ennen asiaankuuluvan koulutuksen. Vuokrattu henkilökunta tekee taas niitä tehtäviä, mitä he ovat tähän asti autokentällä tehneet.

Autokentällä työskentelevistä jää vuoteen 2010 mennessä eläkkeelle 6 henkilöä. Heidän ei ole tarkoituksenmukaista enää siirtyä toisen työnantajan palvelukseen, koska siirroilla on merkittäviä vaikutuksia eläkkeeseen ja eläkeikään.

Asiaa on käsitelty työpisteessä autokentällä mm. 21.11.2006, yhteistoimintaryhmässä 21.11.2006 ja johtoryhmässä viimeksi 5.2.2006. Asiasta on alustavasti tiedotettu satamalautakunnalle 21.11.2006. Suunnitellun siirron ehdoista on neuvoteltu Helsingin kaupungin henkilöstöasiainkeskuksen ja Julkisten Hyvinvointialojen Liiton (JHL) välillä 21.12.2006. Useissa kokouksissa on ollut läsnä myös Nurminen Autologistics Oy:n edustajat.

Autojen varastointitoiminnan siirto on taloudellisesti kannattavaa.

Nurminen Autologistics Oy:n omistuspohja on muuttunut neuvottelujen aikana. Omistusjärjestelyiden jälkeen CapMan Oyj omistaa 60 %, ajoneuvologistiikkaliiketoiminnasta, John Nurminen Oy 25 % ja yhtiön toimiva johto 15 %. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja sen odotetaan toteutuvan maaliskuun loppuun mennessä.

John Nurminen Oy ja CapMan Buyout ovat yhteisessä tiedotteessaan 1.2.2007 todenneet Nurminen Autologistics Oy:n omistuspohjan laajentumisesta mm: ”John Nurminen on ajoneuvologistiikassa Itämeren
alueen johtava toimija. Ajoneuvologistiikkayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 93 miljoonaa euroa vuonna 2006. Omistuspohjan laajentumisen myötä ajoneuvologistiikassa panostetaan kasvuun ja toiminnan kehittämiseen - erityisesti laajentumalla Venäjän ja Baltian markkinoille. Tavoitteena on kaksinkertaistaa toiminnan liikevaihto vuoteen 2010 mennessä. CapManin mukanaan tuomat resurssit ja laaja pohjoismainen kontaktiverkosto tukevat ajoneuvologistiikan kehittämistä ja laajentamista.”

Yhtiön johdon antaman ilmoituksen mukaan omistusjärjestelyillä ei ole vaikutusta Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n kesken neuvoteltuihin autovarastoinnin uudelleen järjestelyihin.

Satamalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyisi

– Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n välisen sopimuksen autojen varastoinnin siirrosta ja autokenttien vuokraamisesta liitteen 1 mukaisesti ja

– autokenttähenkilöstön siirtymistä yhtiöön koskevan paikallisen sopimuksen liitteen 2 mukaisesti sekä

– oikeuttaisi Helsingin Sataman allekirjoittamaan liitteen 1 mukaisen sopimuksen ja Henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan liitteen 2 mukaisen sopimuksen.

./. Esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1 on Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n sopimus Kyläsaaren autokentän vuokraamisesta ja liitteenä 2 Helsingin kaupungin henkilöstöasiainkeskuksen ja Julkisten Hyvinvointialojen Liiton (JHL) välillä 21.12.2006 neuvoteltu paikallissopimus.

Vs. Kj toteaa, että nyt päätettävän järjestelyn tavoitteena on varautua Vuosaaren sataman valmistumisen aiheuttamiin toiminnallisiin muutoksiin nykyisessä autokenttävarastoinnissa.

Vs. Kj toteaa lisäksi, että henkilöstön siirtyminen Nurminen Autologistics Oy:n palvelukseen perustuu henkilöiden oma-aloitteiseen hakeutumiseen yhtiön palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Ne työntekijät, jotka eivät hakeudu yhtiön palvelukseen, uudelleensijoitetaan Helsingin Sataman muihin tehtäviin. Suunnitellun siirron ehdoista on saavutettu neuvottelutulos Helsingin kaupungin henkilöstöasiainkeskuksen ja Julkisten Hyvinvointialojen Liiton (JHL) välillä 21.12.2006. Sopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet myös Nurminen Autologistics Oy:n edustajat.

Vs. Kj pitää satamalautakunnan esitystä perusteltuna ja siinä esitettyä järjestelyä Helsingin Sataman kannalta tarkoituksenmukaisena.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä

– Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n välisen sopimuksen autojen varastoinnin siirrosta ja autokenttien vuokraamisesta liitteen 1 mukaisesti,

– autokenttähenkilöstön siirtymistä yhtiöön koskevan paikallisen sopimuksen liitteen 2 mukaisesti, sekä

– oikeuttaa Helsingin Sataman allekirjoittamaan kaupungin puolesta liitteen 1 mukaisen siirto- ja vuokrasopimuksen sekä henkilöstökeskuksen liitteen 2 mukaisen paikallissopimuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Sataman ja Nurminen Autologistics Oy:n sopimus
	Liite 2	Paikallissopimus

LISÄLAINAN MYÖNTÄMINEN SUOMEN ÄSSÄKODIT OY:LLE

Khs 2006-225

Suomen Ässäkodit Oy (aiemmin Kiinteistö Oy Malmin Ässäkodit)
hakee (6.3.2006) Viikkiin rakennettavan korkotukivuokra-asuntokiinteistöön rakennettavan lasten päiväkoti Melissan rahoittamiseksi 31 500 euron suuruista lisälainaa hankinta-arvon nousun rahoittamiseksi. Yhtiö hakee lainaa 25 vuoden laina-ajalla siten, että kaksi ensimmäistä lainavuotta olisivat lyhennysvapaita.

Sosiaalilautakunta toteaa (16.5.2006), että Päiväkoti Melissan toiminta on sosiaaliviraston omana toimintana järjestämää kunnallista lasten päiväkotihoitoa. Päiväkotiin tulee tilat kahdelle kokopäiväiselle ryhmälle niin, että lapsia tulee olemaan hoidossa enimmillään 42. Khs hyväksyi 19.9.2005 päiväkoti Melissan hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 1466 bm² ja arvonlisäverollinen hankinta-arvo 1 065 000 euroa hintatasossa 6/2005. Lautakunta puoltaa määrähan varaamista 31 500 euron lisälainaan vuoden 2007 talousarvioon.

Vs. Kj toteaa, että Khs on myöntänyt 6.3.2006 (304 §) Kiinteistö Oy Malmin Ässäkodit-nimiselle yhtiölle 1 034 000 euron suuruisen lainan päiväkoti Melissan rakentamiseen vuoden 2006 talousarvioon varatun määrärahan mukaisesti. Jo silloin tiedossa olleen, yhteensä 1 065 500 euron suuruisen hankinta-arvon mukaisesti on tämän vuoden talousarvion kohdalle 9 01 02 19 varattu 32 000 euron suuruinen määräraha
S-Asunnot Oy:lle, hankkeen lisärahoitukseen. Kiinteistö Oy Malmin Ässäkodit on muuttanut nimensä Suomen Ässäkodit Oy:ksi 31.8.2006, joten uusi laina tulisi myöntää ko. yhtiölle. Päätösehdotuksen lainaehdot ovat Khn 6.3.2006 myöntämän lainan mukaiset ja lainan korko tällä hetkellä 3,75 %.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Suomen Ässäkodit Oy:lle 31 500 euron suuruisen lainan päiväkoti Melissan rakentamista varten vuoden 2007 talousarvion kohdalta 9 01 02 19 hankkeeseen varatusta määrärahasta seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 25 vuoden kuluessa siten, että kaksi ensimmäistä vuotta on lyhennysvapaita.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi tontin vuokraoikeuteen ja lainoitettaviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

STRATEGIAKOKOUSASIA: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2007-173

Vs. Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen jatkovalmistelu on edennyt kesäkuussa 2006 sitä varten asetetuissa työryhmissä. Tilannekatsaus soster-ryhmän työhön on seuraava:

Tavoitteeksi on asetettu hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutuotannon tehostaminen.

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten palvelujen yhteiskäyttöä laajennetaan vaiheittain ja erityisesti kaupunkien raja-alueilla niin, että asukkaat voivat valita kunnalliset palvelut kuntarajoista riippumatta. Palveluja käyttävän asukkaan kotikaupungin kustannusvastuu toteutetaan täyden kustannusvastuun periaatteen mukaisena.

Työryhmä selvittää muiden kuin lähipalveluina tuotettavien ruotsinkielisten palvelujen seudullisen järjestämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tekee niiden kehittämisen osalta esityksen.

Perusterveydenhuoltoa kehitetään nykyisten hallinnollisen rakenteiden pohjalta tavoitteena palvelujen käytön joustavuus ja asukkaiden valinnan vapauden lisääminen. (Hankkeita ovat mm. yhteisen terveyspalvelujen puhelinneuvontapalvelun ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen)

Erikoissairaanhoidossa tehdään yhteistyötä HUS:n organisaatiouudistuksen läpiviemiseksi ja erikoissairaanhoidon kehittämiseksi. Erikoissairaanhoidon ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää kehitetään ja kytketään osaksi uutta omistajaohjausjärjestelmää.

Erikoissairaanhoidon kehittämisehdotusten tuli valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Palvelujen yhteiskäyttöä koskevan selvityksen ja ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä koskevien ehdotusten tulee valmistua 31.3.2007 mennessä. Työryhmän vuoden 2008 talousarvioon vaikuttavien perusterveydenhuollon kehittämisehdotusten tulee valmistua 31.3.2007 mennessä. Muilta osin perusterveydenhuollon kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Työryhmä on selvittänyt palvelujen yhteiskäyttöä ja siinä erityisesti terveysasemapäivystyksen järjestämistä ja virtuaaliterveysasematoiminnan luomista, hammashuollon yhteispäivystyksen ja suun erikoishoidon, yritystyöterveydenhuollon ja vammaisneuvolatoiminnan järjestämistä, kustannustenjaon toteuttamista, lasten päivähoitoa, ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestämistä ja kansainväliseen adoptioneuvontaan liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi työryhmä on selvittänyt muiden kuin lähipalveluina tuotettavien ruotsinkielisten palvelujen seudullista järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Työryhmän työ on edennyt myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämisessä toimeksiannon mukaisesti.

Työryhmän puheenjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen selostaa kaupunginhallituksen kokouksessa työryhmän työtä.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Kokkonen Paula, apulaiskaupunginjohtaja, puhelin 310 36040

Ärende bordlagt 19.2.2007

VAL AV REPRESENTANTER VID SYSKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2007

19.2.2007 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN VUONNA 2007

Stn/Khs 2007-15

./. Sydkustens landskapsförbund rf meddelar (2.1.2007), att dess ordinarie förbundsmöte hålls torsdag 29.3.2007 kl. 9.15-16.30 i Sibbo. I samband med förbundsmötet arrangerar landskapsförbundet ett seminarium kring aktuella kommun- och organisationsreformer Medlemskommunerna ombeds at utse sina representanter till mötet senast 1.3.2007. Landskapsförbundets skrivelse utgör bilaga till detta ärende.

Enligt föreningens stadgar utser medlemskommunerna en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter, samt lika många suppleanter. Antalet röster och representanter är detsamma.

I enlighet med den skyldighet att främja jämställdheten som anges i 4 § i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män och med stöd av den jämställdhetspraxis som staden tillämpar bör såväl kvinnor som män inväljas i föreningens styrelse.

Vs. Kj konstaterar, att det är ändamålsenligt att utse representanter för staden inte bara vid det stadgeenliga årsmötet utan samtidigt också vid eventuella extra förbundsmöten.

./. Sydkustens landskapsförbund rf (Etelärannikon maakuntaliitto ry) ilmoittaa (2.1.2007), että sen varsinainen liittokokous pidetään torstaina 29.3.2007 klo 9.15 -16.30 Sipoossa. Maakuntaliitto järjestää vuosikokouksen yhteydessä seminaarin ajankohtaisista kunta- ja organisaatiouudistuksista. Jäsenkuntia pyydetään nimeämään edustajansa kokoukseen 1.3.2007 mennessä. Maakuntaliiton kirje on tämän asian liitteenä.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenkunnat nimeävät yhden varsinaisen edustajan jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohden,

yhteensä kuitenkin enintään 10 edustajaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varaedustajaa. Äänten ja edustajien määrä on sama.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaisen tasa-arvon edistämisvelvollisuuden ja kaupungin omaksuman tasa-arvokäytännön mukaisesti yhdistyksen hallitukseen tulisi valita sekä naisia että miehiä.

Vs. Kj toteaa, että sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi on tarkoituksenmukaista nimetä samalla kaupungin edustajat kuluvan vuoden ajaksi mahdollisten ylimääräisten liittokokousten varalta.

VS. KJ Stadsstyrelsen torde besluta utse följande personer till representanter för Helsingfors stad vid Sydkustens Landskapsförbund rf:s årsmöte och eventuella extra förbundsmöten år 2007:

Parti/ grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter

Saml.	______________________	_____________________

Saml.	______________________	_____________________

Gröna	Lea Krank	Camilla Granholm

Gröna	Pontus Slätis	Linus Lång

SDP	Inger Östergård	Lauri Heikkinen

SDP	Kenneth Liukkonen	Marianne Lindberg

Vänst.	Pekka Buttler	Laura Lodenius

SFP	Maria Björnberg-Enckell	Henrika Zilliacus-Tikkanen

SFP	Sebastian Gripenberg	Henrik Creutz

SFP	Björn Fant	Johanna Sandberg

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta berättiga de ovannämnda personerna att göra behövliga tjänsteresor för deltagande i föreningens förbundsmöten som representanter för Helsingfors stad.

Protokollsutdrag till Sydkustens landskapsförbund rf, till dem som utsetts till företrädare för staden och till suppleanter, med kopia av förbundets inbjudan, och till stadskansliet (Seija Kauppinen).

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajiksi Sydkustens Landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin liittokokouksiin vuodeksi 2007 seuraavat henkilöt:

Puolue/ ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat

Kok.	______________________	_____________________

Kok	______________________	_____________________

Vihr	Lea Krank	Camilla Granholm

Vihr	Pontus Slätis	Linus Lång

SDP	Inger Östergård	Lauri Heikkinen

SDP	Kenneth Liukkonen	Marianne Lindberg

Vas.	Pekka Buttler	Laura Lodenius

Rkp	Maria Björnberg-Enckell	Henrika Zilliacus-Tikkanen

Rkp	Sebastian Gripenberg	Henrik Creutz

Rkp	Björn Fant	Johanna Sandberg

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa edellä mainitut henkilöt tekemään tarvittavat virkamatkat yhdistyksen liittokokouksiin osallistumista varten Helsingin kaupungin edustajina.

Pöytäkirjanote Sydkustens landskapsförbund rf:lle, kaupungin edustajiksi ja varaedustajiksi nimetyille jäljennöksin liiton kutsukirjeestä sekä hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 310 36046

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Landskapsförbundets skrivelse 2.1.2007 - Maakuntaliiton kirje 2.1.2007

19.2.2007 pöydälle pantu asia

HISTORIATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2007 - 2008

Khs 2007-254

Muutettu sivu

Vs. Kj toteaa, että historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin ja Helsingin vanhemman historian uudelleen kirjoittaminen. Toimikunta suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä.

Toimikuntaan ovat toimikautena 2005 – 2006 kuuluneet puheenjohtajana Matti Klinge varajäsenenään Asta Manninen sekä jäseninä Tiina Merisalo, Carl Jacob Gardberg, Anne Haila, Martti Häikiö ja Erkki Tuomioja sekä varajäseninä Marja Terttu Knapas, Eero Holstila, Jukka Relander, Eeva Miettinen ja Harry Schulman.

Tasa-arvolain 4 §:n 2 momentin mukaan jäseniksi tulee valita sekä miehiä että naisia, kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

./. Tiivistelmä historiatoimikunnan toimintasuunnitelmasta 2007–2008 on tämän asian liitteenä.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 asettaa toimikaudekseen historiatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja valmistaa Helsingin kaupungin historian jatko-osat vuodesta 1945 nykypäiviin sekä suorittaa lisäksi muitakin kaupunginhallituksen sille antamia kaupungin historian selvittämiseen liittyviä tehtäviä ja

2 valita toimikuntaan seuraavat henkilöt:

Jäsenet	Henkilökohtaiset varajäsenet

professori emeritus	valtionarkeologi
Matti Klinge	Carl Jacob Gardberg

Muutettu sivu

museonjohtaja	FL
Tiina Merisalo	Marja Terttu Knapas

vs. johtaja	elinkeinojohtaja
Asta Manninen	Eero Holstila

vs. yliopistonlehtori	FL
Jessica Parland-von Essen	Henrika Tandefelt

valtionarkeologi	ylikirjastonhoitaja
Henrik Lilius	Kai Ekholm

dosentti	arkistotoimen päällikkö
Erkki Tuomioja	Eeva Miettinen

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä toimikunnan puheenjohtajaksi professori emeritus Matti Klingen ja varapuheenjohtajaksi vs. johtaja Asta Mannisen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa toimikunnan ottamaan itselleen sihteerin sekä kuulemaan asiantuntijoita.

Pöytäkirjanote historiatoimikunnalle, toimikuntaan valituille henkilöille, tietokeskukselle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta 2007-2008

19.2.2007 pöydälle pantu asia

HALLINTOKESKUKSEN OIKEUSPALVELUIDEN KAUPUNGINLAKIMIEHEN VIRKAAN OTTAMINEN

Khs 2006-2390

Kaupunginlakimiehen virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä. Hakuaika päättyi 20.11.2006.

Kaupunginlakimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hallintokeskuksen johtosäännön 12 §:n mukaan osaston päällikön valitsee kaupunginhallitus.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 21 henkilöä. Yksi hakijoista peruutti hakemuksensa. Hakijat ovat seuraavat:

[16 hakijan nimet poistettu], Sarvilinna Sami, [4 hakijan nimet poistettu].

Kaupunginlakimiehen viran hakijoiden haastattelun suoritti hallintojohtaja. Haastatteluun kutsuttiin hakijat XXXX, XXXX, XXXX, Sarvilinna, XXXX, XXXX, XXXX ja XXXX. Heistä XXXX, XXXX, XXXX, Sarvilinna ja XXXX kutsuttiin soveltuvuustesteihin, jotka suoritti PD Search Oy ja lisätestauksen PIB Personnel Oy. Lisäksi Kj on haastatellut virkaan esitettävän.

[2 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Sami Sarvilinna on oikeustieteen kandidaatti (1993), varatuomari, Magister Juris in European and Comparative Law (1996), Filosofian maisteri (1999) ja Master in Public Policy (2003). Hän on työskennellyt 1992–1996 oikeusministeriössä lainsäädäntösihteerinä/tutkijana, 1996–1997 Helsingin käräjäoikeudessa notaarina, 1998 oikeusministeriössä ylitarkastajana, 1998–2000 oikeusministeriössä erityisasiantuntijana, 2000 Helsingin käräjäoikeudessa käräjätuomarina, 2000–2004 oikeusministeriössä vanhempana hallitussihteerinä, 2004–2006 oikeusministeriössä hallitussihteerinä ja 2006 Helsingin käräjäoikeudessa käräjätuomarina. Oikeusministeriön hallitusneuvoksena Sarvilinna on työskennellyt 1.7.2006 alkaen.

[1 hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

./. Vs. Kj toteaa, että yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Vs. Kj toteaa lisäksi, että kaupunginlakimies johtaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja. Osasto huolehtii kaupungin oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalvelujen tuottamisesta. Osaston merkittävä tehtävä on edustaa kaupunkia yleisissä, hallinto- ja erityistuomioistuimissa. Osasto on korkeatasoinen asiantuntijaorganisaatio, jossa on eri oikeudenaloihin erikoistuneita lakimiehiä ja itsenäisissä tehtävissä toimivaa avustavaa henkilöstöä, yhteensä 39 vakanssia. Osaston päällikkönä toimivan kaupunginlakimiehen tehtävissä korostuvat siten erityisesti henkilöjohtaminen sekä verkostoitumis- ja esiintymistaidot. Tuomioistuintoiminnan tuntemus on eduksi.

Kaikki haastatellut ja soveltuvuustestaukseen osallistuneet täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Loukkolalla, Sarvilinnalla ja Åhlgrenilla on lisäksi varatuomarin arvo. Kelpoisuusvaatimuksena olevan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi Loukkola on suorittanut eMBA-tutkinnon kaupalliselta alalta Tampereen yliopistossa (ylempi korkeakoulututkinto). Sarvilinna on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi Magister Juris in European and Comparative Law-tutkinnon Oxfordin yliopistossa, filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineena englantilainen filologia ja Master in Public Policy- tutkinnon Princetonin yliopistossa (jatkotutkinto julkishallinnon, johtamisen ja valtio-opin alalla).

Kaikilla on pitkä työkokemus oikeudellisissa tehtävissä.

Pisin kunnallishallinnon kokemus on XXXX:llä n. 27v. XXXX:llä on kunnallishallinnon kokemusta noin 4v 8kk ja kunnallishallintoon liittyvää työkokemusta Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton palveluksesta noin 11v 4kk.

Valtionhallinnon kokemusta on Sarvilinnalla 11v 3kk oikeusministeriöstä, XXXX:llä 3v nimismiehen tehtävistä ja 3,5 v Ratahallintokeskuksesta ja XXXX:llä 1v 5kk sisäasiainministeriöstä.

Tuomioistuinkokemusta varatuomarin arvoon vaadittavasta harjoittelusta on XXXX:llä, Sarvilinnalla ja XXXX:llä. Sarvilinna on lisäksi toiminut noin 8 kk käräjätuomarina. XXXX:llä on lisäksi toiminut esittelijänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 4v 8kk ja hovioikeudessa noin 3v sekä 33 päivää raastuvanoikeuden apujäsenenä. XXXX on toiminut esittelijänä vesioikeudessa 3kk ja sivutoimisena esittelijänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 v.

Hallinnollista kokemusta muista tehtävistä on XXXX:llä noin 9v 4kk omaisuudenhoito- ja vakuutusyhtiöistä.

Kaikkien johtamiskokemus on lähinnä alle 15 henkilön yksiköistä tai ryhmistä. XXXX on lisäksi toiminut vs./va. kaupunginlakimiehenä 9,5kk.

Sarvilinnalla on laaja-alainen tuntemus tuomioistuinlaitoksesta. Hänen tehtäviinsä oikeusministeriössä on kuulunut yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin liittyvä lainvalmistelu, tulosneuvottelut, oikeusturvapolitiikan strateginen suunnittelu, tuomioistuinsektorin toiminta- ja taloussuunnittelu, kansainväliset tehtävät sekä koulutus. Sarvilinna on myös toiminut valtion asiamiehenä riita-asioissa kaikissa oikeusasteissa. Hänellä on ollut henkilöstöhallinto- ja sopimusneuvottelutehtäviä. Hänellä on kokemusta käräjätuomarin tehtävistä. Hänellä on hyvä ruotsin kielen taito sekä erinomainen englannin kielen taito. Suoritettu jatkokoulutus tukee johtamistyössä onnistumista. Haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella hänellä on hyvät verkostoitumis- ja esiintymistaidot sekä parhaat edellytykset toimia esimiestehtävissä. Hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Sarvilinna on hakijoista tehtävään parhaiten soveltuva.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa 1.4.2007 lukien hallitusneuvos, varatuomari Sami Sarvilinnan hallintokeskuksen oikeuspalveluiden kaupunginlakimiehen virkaan 5650 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, hallintokeskuksen oikeuspalveluihin ja henkilöstöasioiden hoitajalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluihin sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 169 2225

LIITE

Yhteenveto hakijoista

12.2.2007 ja 19.2.2007 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX JA XXXX XXXX:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2885

XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (25.8.2006) poikkeamislupaa 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 (Kuunaritie 7b) omakotitalon kerrosalan lisäämiseksi aputilojen käyttötarkoitusta muuttamalla niin, että tontin tehokkuusluvuksi tulee 0,25 nykyisen 0,20 sijaan. Tällöin poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kerrosala käytetään muuttamatta talon ulkoasua. Rakennus on toteutettu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti, jolloin kyseisillä tiloilla ei ole katsottu olevan olennaista vaikutusta kaupunkikuvaan rakennusmassaa suurentavana tekijänä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (20.12.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 19.4.1988 vahvistettu asemakaava nro 9265, jonka mukaan tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tehokkuusluku on 0,2, eli 600 m²:n suuruisen tontin rakennusoikeus on 120 k-m². Tontille saa lisäksi rakentaa aputiloja yhteensä enintään 30 m²/asunto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Rinteessä olevalle tontille on rakennettu pienellä ullakolla varustettu kaksikerroksinen omakotitalo (127 k-m²), johon liittyy noin 53 m²:n suuruinen, takaseinältään rinteeseen upotettu aputilasiipi. Lisäksi tontille on rakennettu erillinen sauna (noin 13 m²) sekä autokatos.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusluvassa aputilaksi/harrastetilaksi merkitty osa aputilasiivestä kerrosalaan laskettavaksi tilaksi niin, että tontin tehokkuusluku nousisi 0,25:ksi. Tilaa kutsutaan hakemuksessa kellariksi, mutta sen yläpuolella ei ole kerrosta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, joka ylittyy 25 %:lla.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että Laajasalossa on laajoja alueita, joilla tehokkuus on 0,20 (tai alempikin, lähinnä rantavyöhykkeellä). Useilla muilla esikaupunkialueilla tehokkuusluku on kaavanmuutoshakemusten johdosta nostettu 0,2:sta 0,25:een joko laajempaa aluetta koskevilla tai tonttikohtaisilla asemakaavan muutoksilla. Jälkimmäisissä tapauksissa on menettelystä ensin tehty periaatepäätös. Poikkeamisasiana tehokkuuden nostoa ei ole näillekään alueille myönnetty.

Laajasalossa tehokkuuden nostamista 0,25:een ei ole tätä ennen haettu poikkeamisteitse eikä asemakaavaa muuttamalla, vaan asiaa on ainoastaan muutaman kerran kyselty puhelimitse tontin oston yhteydessä. Rakennusoikeuden nostamista tullaan kuitenkin selvittämään myös Laajasalon omakotialueilla. Asemakaavojen muuttaminen edellyttää aluekokonaisuuksien tarkastelua sekä vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Tähän on tarkoitus ryhtyä vuoden 2007 aikana. Kysymystä ei tulisi ratkaista poikkeamisasiana eikä tonttikohtaisena muutoksena ainakaan tässä vaiheessa.

Näin ollen virasto katsoo, että esitettyä poikkeamista rakennusoikeudesta ei pidä myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta Khlle 18.1.2007 mennessä.

Kaj toteaa, että asiassa ei ole annettu em. vastinetta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se puolla Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan omakotitalon kerrosalan lisäämistä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin nro 49162 tontille nro 12 perusteella, että haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle sekä kaavan toteuttamiselle.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä XXXX ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta
	Liite 2	Asemapiirros

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SUOMEN KANSALLISOOPPERAN SÄÄTIÖN TOIMIELIMIIN

Khs 2007-328

Suomen Kansallisoopperan säätiö viittaa (12.2.2007) uudistettuihin sääntöihinsä ja pyytää kaupunkia nimeämään sääntöjen edellyttämät kaksi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen säätiön hallintoneuvostoon vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi.

Samalla säätiö pyytää, että kaupunki nimeäisi kaksi jäsentä säätiön hallitukseen em. ajaksi.

Sääntöjen mukaan säätiöllä on kolme tilintarkastajaa henkilökohtaisine varahenkilöineen, jotka kaikki valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksi tilintarkastajaa ja heidän varahenkilönsä nimeää opetusministeriö. Yksi tilintarkastaja ja hänen varamiehensä valitaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten sekä Vantaan kaupunginhallitusten vuorotellen nimeämistä henkilöistä siten, että hän ja hänen varahenkilönsä edustavat eri kaupunkeja. Nykyinen kaupunkeja edustava tilintarkastaja on ollut Espoon kaupungin nimeämä varahenkilönään Vantaan nimeämä henkilö.

Säätiö pyytää tiedot nimetyistä 30.3.2007 mennessä.

Sj toteaa, että sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Opetusministeriö nimeää kahdeksan, Helsinki kaksi, Espoo kaksi, Vantaa kaksi ja Kauniainen yhden jäsenen. Lisäksi oopperan henkilökunta nimeää kolme jäsentä. Hallintoneuvosto valitsee ilman nimeämismenettelyä itse kaksi jäsentä. Vastaavasti nimetään ao. varajäsenet.

Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä (aiemmin 14). Näistä viisi (aiemmin kolme) valitaan opetusministeriön, kaksi Helsingin, yksi Espoon ja yksi Vantaan nimeämistä henkilöistä.

Kaupungin edustajien lukumäärää toimielimissä ei ole uudistetuissa säännöissä muutettu.

Oopperan pääjohtaja ja hallintojohtaja sekä kolme henkilökunnan valitsemaa jäsentä osallistuvat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella, ilman äänivaltaa.

Kaupungin nimeäminä hallintoneuvoston jäseninä ovat nykyisellä toimikaudella toimitusjohtaja Pentti Kivinen ja projektinjohtaja Sallamaari Muhonen. Henkilökohtaiseksi varajäseneksi Khs nimesi Kiviselle sittemmin edesmenneen filosofian tohtori Martin Meinanderin ja Muhoselle valtiotieteen maisteri Alpo Saarisen.

Hallituksen jäseninä ovat kuluvalla kaudella ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja KTM Suzan Ikävalko.

Tilintarkastajan nimeämisessä vuorotellaan kaupunkien kesken. Alkavaksi kaudeksi Vantaa nimeää varsinaisen ja Kauniainen varatilintarkastajan.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

SJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Suomen Kansallisoopperan säätiön

hallintoneuvostoon kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuoden 2007 kevätkokouksesta vuoden 2010 kevätkokouksen päättymiseen kestäväksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

sekä

hallitukseen kaksi jäsentä mainituksi toimikaudeksi seuraavasti:

jäsen

Pöytäkirjanote Suomen Kansallisoopperan säätiölle, nimetyille henkilöille, kulttuuriasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36023

19.2.2007 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONSI: VUOSAAREN VENESATAMAN RAKENNUSTÖIDEN KIIREHTIMINEN

Khs 2006-2120

Sj ilmoittaa, että käsitellessään 27.9.2006 kaupunginvaltuutettujen eräitä aloitteita (asia nro 6) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

14 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtisi Vuosaarenlahden venesataman sähköistys-, vesi- ja viemäri- ja katutöiden aikataulua sekä selvittäisi mahdollisuuden laajentaa aallonmurtajaa tulevaisuudessa purjehduksen harjoitus- ja kilpailumahdollisuuksien parantamiseksi." (Jouko Malinen, äänin 62-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Yleisten töiden lautakunta (7.12.2006), Helen Sähköverkko Oy (13.12.2006), kaupunkisuunnittelulautakunta (14.12.2006), tekninen lautakunta (19.12.2006) ja liikuntalautakunta (23.1.2007) ovat antaneet toivomusponnen johdosta lausuntonsa, jotka ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 - 5.

Sj toteaa lausunnoista ilmenevän, että Vuosaarenlahden alueen kunnallistekniset työt ovat etenemässä. Sekä sähkö- että vesihuoltoverkostoa on rakennettu katutöiden yhteydessä. Yleisten töiden lautakunnan lausunnosta ilmenee, että rakenteilla olevat kadut, Ruusuniementie ja Merenkulkijankuja, tulevat olemaan liikennöitävässä kunnossa kesäkaudella 2007. Liikuntavirasto rakentaa vuoden 2007 aikana laitureiden sähkö- ja vesijohtoja sekä pysäköintialuetta. Osa viimeistelytöistä jää myöhemmille vuosille, mutta keskeiset kunnallistekniset palvelut saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana.

Aallonmurtajan laajentaminen tulee tutkittavaksi Vuosaaren ympäristön asemakaavan muutoksen yhteydessä. Aallonmurtajan laajentamiselle on toiminnallisia perusteita, mutta laajentaminen vaatii sekä kaavamuutoksen että valmiiksi rakennetun aallonmurtajan osittaisen purkamisen ja uudelleen rakentamisen. Hanke edellyttää näin ollen myös lisärahoitusta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.9.2006 hyväksymän toivomusponnen (Jouko Malinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jouko Maliselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 7.12.2006
	Liite 2	Helen Sähköverkko Oy:n lausunto 13.12.2006
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006
	Liite 4	Teknisen lautakunnan lausunto 19.12.2006
	Liite 5	Liikuntalautakunnan lausunto 23.1.2007

19.2.2007 pöydälle pantu asia

NS. TUPLAVUOROKORVAUSKOKEILUN JATKAMINEN SOSIAALIVIRASTOSSA JA TERVEYSKESKUKSESSA 1.3.2007 - 30.9.2007

Khs 2006-1389

Sj toteaa, että ns. tuplavuorolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö jää työnantajan pyynnöstä välittömästi oman työvuoronsa jälkeen toiseen työvuoroon sen takia, ettei seuraavaan työvuoroon ole yrityksistä huolimatta saatu välttämätöntä henkilökuntaa.

Sijaisuustilanteet pyritään ensisijaisesti hoitamaan työjärjestelyillä talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti. Jos sijaisten käyttö on välttämätöntä, kuhunkin työvuoroon pyritään saamaan tarvittava henkilöstö joko mahdollista varahenkilöstöä käyttäen tai Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta. Ellei välttämätöntä henkilöstöä saada näilläkään tavoilla, omaa henkilöstöä voidaan pyytää tekemään puuttuva työvuoro ns. tuplavuorona.

Kahden työvuoron tekeminen ilman väliin jäävää lepoa on kuormittavaa ja vapaaehtoisen henkilökunnan saaminen ylimääräisiin vuoroihin vaikeutui keväällä 2006, osittain siksi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä näissä tilanteissa maksetaan 47 euron hälytysraha kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta poiketen.

Keväällä 2006 henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisyhdistysten ja vastaavien välillä käytiin neuvotteluja, joiden tavoitteena oli tehdä paikallinen sopimus tuplavuorokorvauksen kokeilemisesta. Sopimukseen ei kuitenkaan päästy. Kaupunginhallitus päätti 5.6.2006 aloittaa yksipuolisesti tuplavuorokorvauksen kokeilemisen 1.6. – 30.9.2006 erikseen sovituissa terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yksiköissä.

Kokeilukaudella tuplavuorokorvausta käytettiin 1 247 kertaa ja korvauksia maksettiin yhteensä 58 609 euroa. Terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa arvioitiin menettelyn vaikutuksia kyselyillä. Valtaosa vastaajista piti kokemuksia hyvinä ja katsoi kokeilun helpottaneen sijaisten saamista ja siten esimiestyötä. Useissa vastauksissa katsottiin, että kokeilu vaikutti työilmapiiriin positiivisesti, koska pitkiin työvuoroihin ei tarvinnut suostua vastentahtoisesti. Lyhyen kokeiluajan takia ei kuitenkaan voida tehdä perusteltuja johtopäätöksiä kokeilun vaikutuksista henkilökunnan jaksamiseen ja esimerkiksi sairastavuuteen.

Sijaisuuksista hoidetaan runsaat 10 % osastojen omin järjestelyin, kotihoidossa tätäkin enemmän. HUS-ylikäyttömaksun välttämiseksi palveluketjun tulee sujua niin, että akuuttisairaalan vuodeosastojen toiminta on tehokasta ja potilaat saadaan sieltä edelleen sijoitetuiksi pitkäaikaissairaalaan, kotihoitoon ja sosiaaliviraston vanhuspalvelujen hoitopaikoille. Terveysviraston ja sosiaaliviraston johto puoltaa tuplavuorokorvauskokeilun jatkamista. Viimevuotista pidempi ja myös lomakauden ulkopuolella toteutettava kokeilu antaisi luotettavampaa tietoa menettelyn vaikutuksista.

Sj toteaa vielä, että henkilöstökeskuksen ja pääsopijajärjestöjen paikallisjärjestöjen edustajien kesken 1.2.2007 käydyssä neuvottelussa todettiin, ettei asiasta ole edellytyksiä solmia paikallista sopimusta. Henkilöstöjärjestöjen edustajat ehdottivat nykyisenkaltaisen tuplavuorokorvauksen sijasta virka- ja työehtosopimusten mukaisen hälytysrahan nostamista sopimusten mukaiselta tasolta ja sen maksamista myös ns. tuplavuorotilanteissa. Henkilöstöjärjestöt katsoivat myös, että ehdotettua hälytysrahaa tulisi maksaa kaikilla toimialoilla niissä tilanteissa, joissa työvuoroja joudutaan pakottavista syistä työnantajan ehdotuksesta muuttamaan.

Ehdotuksen mukaan tuplavuorokorvauskokeilua jatkettaisiin samoin periaattein kuin kesällä 2006 terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastolla, kotihoito-osastolla, pitkäaikaissairaalaosastolla, psykiatriaosastolla ja laitoshuoltoyksikössä sekä sosiaaliviraston vanhushuollon laitoshoidossa (vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa) ao. virastojen erikseen tekemän päätöksen perusteella. Tuplavuorokorvausten maksaminen edellyttäisi, että siitä aiheutuvat kustannukset voitaisiin rahoittaa ao. virastojen määrärahojen puitteissa. Menettely olisi voimassa 1.3.2007 – 30.9.2007 eli voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten päättymiseen asti. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus seuraisivat korvausten maksamista ja tuplavuorojen tekemisen vaikutuksia myös henkilökunnan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Henkilöstökeskus tulee antamaan virastoille ohjeet kokeilun seurannasta ja arvioinnista.

./. Ehdotus menettelytapaohjeeksi ja neuvottelupöytäkirja ovat esityslistan tämän asian liitteinä 1 ja 2.

Sj katsoo, että ns. tuplavuorokorvauksen maksamista koskeva menettelytapaohje tulisi hyväksyä sellaisenaan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa voidaan soveltaa kokeiluluonteisesti 1.3.2007 – 30.9.2007 liitteen mukaista menettelyä ja maksaa ns. tuplavuoroista 47 euron suuruista kertakorvausta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

LIITTEET	Liite 1	Ns. Tuplavuorokorvauksen maksamista koskeva kokeilu sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja 1.2.2007

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE RATAHALLINTOKESKUKSEN JA VR-YHTYMÄ OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2007-289

Uudenmaan ympäristökeskus on (7.2.2007) varannut Helsingin kaupunginhallitukselle tilaisuuden antaa lausunto Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n lupahakemuksesta. Lausunto tulisi antaa 22.2.2007 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on pyydetty lisäaikaa.

Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy ovat hakeneet lupaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1327/22.9.2006 lupamääräyksen B.9. muuttamiselle. Lupa koskee Helsingissä Ilmalan ratapiha-alueella sijaitsevan Pasilan kaatopaikan kunnostamista ratapiha-alueelle rakennettavien uudisrakennusten alueilta.

Lupamääräys B.9. on seuraavanlainen:

”Jätetäytön päälle on rakennettava vähintään kunnostussuunnitelmassa esitetyt ja seuraavassa edellytetyt rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lueteltuna:

- jätetäytön ja puhtaan maa-aineksen erottava materiaali

- jätetäytön ja rakennuksen pohjalaatan ja seinien perustuslinjojen välillä on oltava vähintään 1 metrin paksuinen puhdas maa- tai kiviaineskerros

- kaatopaikkaveden salaojakerrokseen on rakennettava kaatopaikkaveden keräämissalaojat ja kaatopaikkakaasun talteenottosalaojat

- eristävänä rakenteena käytettävän rakennuksen betonisen pohjalaatan on oltava kaatopaikkaveden sisältämiä haitta-aineita, kuten sulfaattia, kestävää ja vesitiivistä. Betonin läpiviennit on tiivistettävä materiaalilla, joka estää kaatopaikkakaasun ja jätetäytöstä mahdollisesti purkautuvien muiden kaasumaisten yhdisteiden kulkeutumisen rakennusten sisäilmaan.

Valitun kuivatus- ja kaasunkeräysrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti rakennus- ja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä.”

Määräystä haetaan muutettavaksi liitteissä ilmenevin perusteluin seuraavasti:

”Eristävänä rakenteena käytettävän rakennuksen betonisen pohjalaatan sekä muiden betonisten perusrakenteiden betonin laatua määritettäessä tulee huomioida kaatopaikkaveden sisältämien haitta-aineiden, kuten sulfaatin, vaikutus rakenteiden pysyvyyteen. Perustusrakenteissa käytettävän betonin laatu tulee valita siten, että rakenteelle varmistetaan riittävä pysyvyys niissä olosuhteissa, joihin se alueella joutuu. Betonisessa pohjalaatassa on pyrittävä saavuttamaan mahdollisimman vesi-/kaasutiivisrakenne. Betonin läpiviennit on tiivistettävä materiaalilla, joka estää kaatopaikkakaasun ja jätetäytöstä mahdollisesti purkautuvien muiden kaasumaisten yhdisteiden kulkeutumisen rakennusten sisäilmaan.”

Ympäristölautakunta toteaa (13.2.2007) mm. seuraavaa:

Ympäristölupa koskee Ilmalan ratapiha-alueella sijaitsevan entisen Pasilan kaatopaikan ja pilaantuneen maaperän kunnostamista ratapiha-alueelle rakennettavien uudisrakennusten alueilla. Kunnostusalue sijaitsee Pasilan kaupunginosassa tilalla 3:9. Kunnostettava maa-alue on Ratahallintokeskuksen omistuksessa ja alueella olevat rakennukset ovat Ratahallintokeskuksen tai VR-Yhtymä Oy:n omistuksessa.

Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy esittävät, että ympäristölupapäätöksen määräystä B.9. muutetaan vastaamaan paremmin niitä toiminnallisia tavoitteita, jotka sisältyvät ympäristölupahakemukseen ja siitä annetun päätöksen muihin ehtoihin.

Muutosta on perusteltu VTT:n 17.1.2007 antamalla lausunnolla. VTT on puolestaan perustanut lausuntonsa alueelta otettujen vesinäytteiden tutkimustuloksiin ja alueelta ylösvedettyjen paalujen syöpymistä ja kunnosta tehtyihin havaintoihin.

Lausunnossaan VTT toteaa, että sulfaatin kestävän sementin käyttö ei ole tarpeellista pohjalaatan lattiarakenteissa, jotka eivät joudu kosketuksiin pohjaveden kanssa. Pohjaveden on tässä tarkastelussa oletettu vastaavan kaatopaikan pintaosien vettä. VTT:n mukaan pohjalaatan vesitiiviyteen vaikuttavat pohjalaatassa käytettävän betonin vedenpitävyys, pohjalaatan halkeamat, saumat ja mahdollisten läpivientien tiiviys. Pohjalaatan vesitiiviyden kannalta halkeamat ja saumat ovat suurempi ongelma kuin betonin vedenpitävyys. Betonirakenteen vesitiiviys korreloi rakenteen kaasutiiviyden kanssa. Kaasutiiviys taas riippuu ratkaisevasti rakenteeseen syntyvistä läpimenevistä halkeamista ja raoista eikä niinkään betonimateriaalin kaasutiiviydestä tai säilyvyydestä.

Lisäksi VTT toteaa, että betonin vedenpitävyydestä ei aiheudu ongelmaa, koska vedenpitävä betoni edellyttää riittävää lujuutta ja riittävästi hienoainesta sisältävää koostumusta sekä betonin hyvää tiivistämistä valmistuksen yhteydessä. Kuivumisesta aiheutuvan kutistuman minimoimiseksi betonin koostumukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Siten sementtimäärän minimoimiseksi tarpeettoman lujaa betonia on vältettävä ja betonin vesi/sementti-suhde on pidettävä riittävän pienenä. Pohjalaatan läpimenevien halkeamien välttäminen on kaasutiiviyden kannalta olennaisin toimivuusvaatimus. Tällöin kutistumisesta aiheutuvien, rakenteen läpimenevien halkeamien välttäminen on olennaisinta. Betonin lujuuden kasvaessa lisääntyy riski kutistumisesta aiheutuvien halkeamien syntymiseen. Tämän vuoksi ei VTT:n mukaan ole tarkoituksenmukaista edellyttää betonilta korkeaa lujuutta itsetarkoituksena. Siten pienemmällä betonin lujuudella, jolloin sementtimäärä on pienempi, ja pienellä vesimäärällä (vesi/sementti-suhde alhainen) saavutetaan pienin kutistuminen.

VTT toteaa lausunnossaan myös, että jätetäytössä ei ole siinä määrin sulfaattia, että se edellyttäisi sulfaatin kestävän sementin käyttöä, vaikka rakenne olisi suoraankin kosketuksissa jätetäyttöön. Koska pohjalaatta on irrotettu jätetäytöstä ja kosketuksissa vain puhtaaseen karkearakeiseen, tuulettuvaan sepeliin tai murskeeseen, ei sulfaatin kestävyyttä pohjalaatalta ole tarkoituksenmukaista edellyttää.

Lopuksi VTT huomauttaa, että käytäntö on osoittanut, että huomattava osa halkeilusta syntyy rakenteen valmistusvaiheessa, joten halkeamien määrän minimoimiseksi on työn toteuttamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi saumojen ja läpivientien tiiviyden osalta edellytetään niiden yksityiskohtaista suunnittelua ja erityisen huolellista työn toteuttamista.

Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n Ilmalan ratapiha-alueella sijaitsevan jätetäyttöalueen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiselle annetun ympäristölupapäätöksen muutoshakemukseen, mikäli rakentamisessa noudatetaan päätöksen määräyksen B.9. muita kohtia.

Rakennusvirastolla ei (14.2.2007) ole huomautettavaa asian johdosta. Kyseessä on vähäinen muutos olemassa olevaan ympäristölupaan kiinteistön alueella.

Kiinteistövirastolla ei ole (13.2.2007) muutosehdotukseen huomauttamista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa (19.2.2997) ympäristöluvan myöntämistä Ratahallintokeskukselle ja VR-Yhtymä Oy:lle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n ympäristölupapäätöksen muutoshakemuksesta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa Ratahallintokeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n Ilmalan ratapiha-alueella sijaitsevan jätetäyttöalueen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiselle annetun ympäristölupapäätöksen muutoshakemukseen, mikäli rakentamisessa noudatetaan päätöksen määräyksen B.9. muita kohtia. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan muutoshakemusta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Kuulutus



Kokousaika	26.2.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali