HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:n osakkeiden merkintä

Vuoden 2009 talousarvion noudattamisohjeet

Vuoden 2009 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeet ja ohjeet vuoden 2010 avustusten hakumenettelystä

Osakuntaliitoksesta johtuva Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettävien alueiden kaupunginosajako ja piirijako

1.12.2008 pöydälle pantu asia
Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 2009

Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimus kaupungin virallisia ilmoituslehtiä koskevasta päätöksestä

Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välinen puitesopimus

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

MetropoliLab-liikelaitoksen nimilyhenteen vahvistaminen

Erottajan kalliosuojan autopaikoitustilojen vuokrasopimusehtojen tarkistaminen

Lausunto Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Tilintarkastajan nimeäminen Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiöön vuodeksi 2009

Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista Helsinkiin liitettävillä alueilla asuvien lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät 1.1.2009 alkaen

Kuntajaon muutoksesta johtuva Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välinen sopimus lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kuntajaon muutoksesta johtuva Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välinen opetuksen järjestämistä koskeva sopimus

Henkilöstömäärärahan (TA 4 52 08) käyttö vuonna 2009

Matalapalkkatuen käyttösuunnitelma vuodelle 2009

Terveyskeskuksen pientraumapäivystyksessä työskentelevien terveyskeskus- tai sairaalalääkärien päivystyskorvausta koskeva paikallinen sopimus 1.12.2008 - 31.1.2010

Henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vahvistaminen

1.12.2008 pöydälle pantu asia
Talin golfkentän maa-aluetta koskeva vuokrasopimus Helsingin Golfklubi ry:n kanssa

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Eräiden rakennusten, rakenteiden ja muun käyttöomaisuuden siirtäminen kiinteistölautakunnalle

Jätkäsaaren kerrostalo- ja toimitilakorttelin varaaminen Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle energia- ja innovaatiohanketta varten

Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputien ylimääräinen yhtiökokous

Osakuntaliitoksesta johtuva tie- ja katunimien muuttaminen kunnan osoitetietojärjestelmään

Osaomistusasuntojen toteuttaminen kaupungin asuntotuotannossa

Vt Lasse Liemolan toivomusponsi: Korvaavien tilojen tarjoaminen Helsingin Tukkutoriin kuuluvan Verkkosaaren alueen yrittäjille

101

Vt Osku Pajamäen toivomusponsi: Helsingin Energian energiahuoltoalueiden riittävyys Kalasatamassa

103

VUODEN 2009 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN AVUSTUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO-OHJEET JA OHJEET VUODEN 2010 AVUSTUSTEN HAKUMENETTELYSTÄ

Khs 2008-2540

Kj toteaa, että kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen (Khs 21.1.2002, 93 §) mukaisesti Khn on annettava vuoden 2009 avustusmäärärahojen maksattamisesta tarkemmat ohjeet sekä ohjeet avustusten hakumenettelystä vuoden 2010 talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Vuoden 2009 talousarviossa yhteisöille ja järjestöille varatut avustusmäärärahat on sidottu talousarvion liitteen 1 mukaisesti. Osa avustusmäärärahoista on osoitettu yhteisöille nimettyinä avustuksensaajina. Muut avustusmäärärahat on varattu Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi.

Nykyisen avustusjärjestelmän mukaan Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi osoitettuihin avustusmäärärahoihin sisältyy avustuksia järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta vuodeksi 2009 ohjeitten mukaisesti 30.4.2008 mennessä ja vuoden 2009 avustuksia, jotka julistetaan haettaviksi vuoden 2008 joulukuun 5. päivään mennessä (hakuilmoitus julkaistiin 5.12.2008). Khs on vuosittain antanut jako-ohjeet em. avustuksista.

Kj toteaa lisäksi, että Suomen Kansallisoopperan Säätiön avustus on merkitty vuoden 2009 talousarvion kohtaan 4 17 05, Khn käytettäväksi. Avustus on varattu Kvston (10.9.2003) hyväksymässä sopimuksessa esitetyn perusavustuksen ja talousarvion laatimisajankohdan mukaisten indeksitietojen perusteella. Sopimuksen mukaan Kansallisoopperalle vuonna 2009 maksettava todellinen avustus määräytyy kuitenkin kesäkuun 2009 indeksitietojen perusteella. Avustuksen maksatusajankohdat on myös määrätty sopimuksessa. Khn tulisi oikeuttaa taloushallintopalvelun maksamaan Kansallisoopperan avustus sopimuksen mukaisesti.

Samalla Kj toteaa, että lauta- ja johtokuntien käyttöön osoitetut avustusmäärärahat on tarkoitettu yhteisöjen vuoden 2009 toiminnan tukemiseen, joten avustusmäärärahoja ei voi käyttää muiden hallintokuntien järjestämien projektien rahoittamiseen tai muun toiminnan tukemiseen.

Edelleen Kj toteaa, että Khn aiemmin hyväksymiä avustusten yleisohjeita noudatetaan edelleen. Yleisohjeet tullaan uusimaan sen jälkeen, kun avustusten hakemiseen ja käsittelyyn kehitteillä olevan sähköisen järjestelmän määritykset on tehty.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta jakamaan avustukset vuoden 2009 talousarvion vahvistamisen jälkeen niille järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2009 avustusta 30.4.2008 mennessä.

./. Avustusmäärärahoja yhteisöille jaettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon talousarvion liitteessä 1 sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että vuoden 2009 toimintaa varten myönnetyt avustukset maksetaan seuraavasti:

- alle 4 000 euron suuruiset avustukset yhtenä eränä,

- 4 000 - 11 000 euron suuruiset avustukset kahtena eränä ja

- yli 11 000 euron suuruiset avustukset neljänä eränä ja että

maksupäiväksi määrätään maksukauden ensimmäisen kuukauden 7. päivä.

Kerta-avustukset, esim. kalustohankintoihin myönnetyt avustukset, voidaan kuitenkin maksaa yhtenä eränä. Samoin lauta- ja johtokunnat voivat maksaa yhtenä eränä ne vuoden 2009 toimintaa varten myönnetyt avustukset, jotka on julistettu haettaviksi joulukuussa 2008.

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään muuttaa avustuserän edellä mainittua maksamisajankohtaa sekä maksettavan avustuserän suuruutta.

Kaupungin yhteisöille myöntämien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin merkityt avustukset maksetaan suoraan talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sen antaman ilmoituksen mukaisina.

Avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa, ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja ellei avustuksen myöntänyt viranomainen ole saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävää selvitystä. Maksattamisesta päättävä lauta- tai johtokunta voi tarvittaessa kuitenkin päättää ennakkoavustuksen maksattamisesta tammi-maaliskuun aikana ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

Talousarvion avustusliitteessä mainituille yhteisöille ensimmäinen erä avustuksesta maksetaan kuitenkin tammikuun 7. päivänä 2009.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia ilmoittamaan avustuksen myöntämistä koskevassa kirjeessä, että avustuksensaajien tulee suunnitella vuoden 2009 toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa taloushallintopalvelun maksamaan Suomen Kansallisoopperan Säätiölle myönnetyn avustuksen 10.9.2003 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättänee vielä, että lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen tulee ilmoittaa vuoden 2010 toiminta-avustuksen hakumenettelystä niille yhteisöille, jotka olivat hakeneet 30.4.2008 mennessä avustusta vuodeksi 2009 ja joille avustus myönnetään tämän ohjeen mukaisesti. Hakemus, joka on tehtävä lomakkeelle Lv 290, on jätettävä siihen kuuluvine liitteineen ao. virastoon viimeistään 30.4.2009, ellei asianomainen lauta- tai johtokunta toisin päätä.

Kaupunginhallitus päättänee edelleen kiinnittää lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen huomiota talousarvion päätösponteen 3.

Mikäli kaupungilla on saatavaa avustettavalta yhteisöltä, tulee lauta- tai johtokunnan tai talous- ja suunnittelukeskuksen tehdä esitys kaupunginhallitukselle avustuksen käyttämisestä po. saatavan kattamiseen talousarvion ponnen 3 mukaisesti.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee, että avustusten Khn aiemmin hyväksymää yleisohjetta noudatetaan edelleen ja oikeuttaa Kj:n antamaan tarvittaessa yhteisöille lisäohjeita.

Pöytäkirjanote esityslistatekstein satamalautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnalle, terveyslautakunnalle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, henkilöstökeskukselle, työllistämistoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, hallintokeskukselle, taloushallintopalvelulle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle, sisäiselle tarkastukselle sekä varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 310 36281

OSAKUNTALIITOKSESTA JOHTUVA SIPOOSTA JA VANTAALTA HELSINKIIN LIITETTÄVIEN ALUEIDEN KAUPUNGINOSAJAKO JA PIIRIJAKO

Khs 2008-2544

Kj toteaa, että Khs päätti edellisen kerran hallinnollisten aluejakojen muutoksista 2.5.2007 (624 §). Kaupunginosajaon laajennusta on käsitelty edellisen kerran Vuosaaren alueliitokseen ja aluemeren laajennukseen liittyen.

Sipoosta ja Vantaalta tulevat uudet alueet on liitettävä osaksi kaupunginosajakoa ja piirijakojärjestelmää 1.1.2009. Ehdotus uusiksi aluejaoiksi on tehty talous- ja suunnittelukeskuksen, tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston yhteistyönä virkamiesvalmisteluna. Nimistötoimikunta on valmistellut ehdotuksen alueiden nimistä. Alueen asukkaita on kuultu kaupunkisuunnitteluviraston toimesta jäljempänä selitetyillä tavoilla.

Aluejaon kuvaus

Helsingin kokonaispinta-ala kasvaa 1.1.2009 noin 29 km². Tästä vesialuetta on noin 3 km², pehmeää vesijättömaata on noin 1 km² ja varsinaista maa-aluetta noin 23 km². Helsingin maapinta-ala on 1.1.2009 lukien noin 212 km².

Helsingissä on kaksi osin päällekkäistä, osin toisiinsa yhtyvää aluejakojärjestelmää, virallinen kaupunginosajako ja hallinnollinen piirijakojärjestelmä.

Kaupunginosia Helsingissä on 54. Kaupunginosajakoa säädellään asemakaavoituksessa vahvistettavilla kaupunginosilla (nimet ja numerot) ja kaupunginosarajoilla. Kaupunginosat ovat osa kaupungin alueen virallista kiinteistöjärjestelmää, missä kiinteistötunnukset ovat muotoa kaupunginosa-kortteli-tontti. Kiinteistöjärjestelmän selkeyden säilyttämiseksi kaupunginosajakoon ei pidä tehdä muutoksia, jotka vaikuttaisivat kiinteistötunnusten muutoksiin. Tässä esitettävä kaupunginhallituksen kaupunginosapäätös on siten tulevaa asemakaavoitusta ja kiinteistörekisterin ylläpitoa ohjaava.

Piirijakojärjestelmässä Helsinki jakautuu nykyisin 7 suurpiiriin, 33 peruspiiriin, 131 osa-alueeseen ja 356 pienalueeseen. Osa-alueet ja pienalueet on tehty kaupunginosajakoon yhtyen. Hallinnollisen piirijakojärjestelmän tarkoituksena on perinteisen kaupunginosajaon ohella paremmin vastata kaupungin hallinnon organisatorisia, toiminnallisia ja tilastollisia vaatimuksia ja tarpeita. Piirijaon keskeinen tarkoitus on palvella hallintokuntien toimintaa, toiminnallista suunnittelua sekä kaupungin kehityksen seurantaa tarkoituksenmukaisen aluejaotuksen avulla. Alun perin piirijakojärjestelmä on hyväksytty vuonna 1982 (Khs 13.12.1982 2900 §).

1.1.2009 tapahtuva alueliitos edellyttää aluejakojärjestelmän tarkistamista. Alueliitoksen perusteluissa, mm. selvitysmies Myllyniemen raportissa edellytetään, että alueelle voidaan suunnitella asunnot useille kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Aluejaon valmistelun lähtökohtana on siten ollut luoda useita uusia kaupunginosia ja osa-alueita. Aluejaot on jouduttu laatimaan tilanteessa, jossa alueelle ei ole vielä olemassa maankäyttösuunnitelmia. Alueet on pyritty muodostamaan luonteviksi kokonaisuuksiksi alueen toiminnallisia rajoja, luonnonmuotoja, nykyistä asutusta ja vanhaa kyläjakoa myötäillen. Aluejaot on pyritty laatimaan myös niin, että niihin ei tarvitsisi tehdä suuria muutoksia tulevaisuudessa.

Nyt esitettävässä aluejakojen muutoksessa esitetään viisi uuttaa kaupunginosaa, yksi uusi suurpiiri, joka on samalla myös uusi peruspiiri sekä kuusi uutta osa-aluetta, jotka samalla ovat myös pienalueita. Osa-alueet yhtyvät pääosin kaupunginosajakoon, vain uusi kaupunginosa 59 on jaettu kahteen osa-alueeseen.

Ehdotuksessa on kaupunginosajakoon ja piirijakoon myös pieni tarkistus Helsingin vanhan alueen ja liitosalueen rajalla. Liitosalueesta ehdotetaan siirrettäväksi Mustavuoren metsäisen mäen osat Vuosaaren kaupunginosaan (54), Mustavuoren osa-alueeseen (549), Vuosaaren peruspiiriin (704) sekä Itäiseen suurpiiriin (7).

./. Uudet kaupunginosat ja piirijakojärjestelmän laajennus on kuvattu karttaliitteissä 1 ja 2.

Uusiksi kaupunginosien nimiksi nimistötoimikunta ehdottaa Östersundom, Ultuna, Karhusaari (Björnsö), Talosaari (Husö) ja Salmenkallio (Sundberg).

Uuden kahdeksannen suurpiirin nimeksi ehdotetaan Östersundomin suurpiiri (Östersundoms stordistrikt), peruspiirin nimeksi Östersundom ja uusien osa-alueiden nimiksi Östersundom, Landbo, Puroniitty (Bäckängen), Karhusaari (Björnsö), Talosaari (Husö) ja Salmenkallio (Sundberg).

Kaupunginosat

Kaupunginosien muutos
Numero	Nimi	Perustelut
55	Östersundom	Uusi, Östersundomin kylän mukaan
56	Salmenkallio Sundberg	Uusi, Sundomin neljänneskunnan ja sittemmin maatuneen, Vuosaareen ja Länsisalmen välistä kulkeneen tärkeän merireitin ja salmen mukaan
57	Talosaari Husö	Uusi, Talosaaren (saari) mukaan
58	Karhusaari Björnsö	Uusi, Karhusaaren (saari) mukaan
59	Ultuna	Uusi, alueen keskivaiheilla Degermossassa sijaitsevan Ultuna-nimisen tilan mukaan. Nimen on antanut Nils Gus-taf Borgström vuonna 1941, kun hän oli palannut Suomeen opiskeltuaan Uppsalan maatalouskorkeakoulussa. Korkea-koulun kampus sijaitsee Uppsalan eteläosassa Ultunan kaupunginosassa

Piirijakojärjestelmä

Suurpiirien muutos

Numero

Nimi

Östersundomin suurpiiri

Östersundoms stordistrikt

Uusi, Östersundomin kylän mukaan

Peruspiirin muutos
Numero	Nimi
801	Östersundom	Uusi, Östersundomin kylän mukaan

Osa-alueiden muutos
Numero	Nimi	Perustelut
550	Östersundom	Uusi, Östersundomin kylän mukaan
560	Salmenkallio Sundberg	Uusi, Sundomin neljänneskunnan ja sittemmin maatuneen, Vuosaareen ja Länsisalmen välistä kulkeneen tärkeän merireitin ja salmen mukaan
570	Talosaari Husö	Uusi, Talosaaren (saari) mukaan
580	Karhusaari Björnsö	Uusi, Karhusaaren (saari) mukaan
591	Landbo	Uusi, Landbon asuinalueen mukaan
592	Puroniitty Bäckängen	Uusi, Puroniityntien ja Puroniityksi kutsutun asuinalueen mukaan

Suhde lainsäädäntöön

Kaupunginosat ja kaupunginosatunnukset ovat osa kiinteistöjärjestelmää. Kaupunginosien numerot ja nimet vahvistetaan asemakaavoissa. Nyt päätettävät kaupunginosat tulevat aikanaan näkymään alueen asemakaavoissa ja asemakaavojen perusteella muodostettavissa kiinteistöissä. Nyt on kyse kaupunginosien nimien päättämisestä kaupungin suunnittelussa huomioon otettavaksi, joten maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta ei tarvita. Kuntalain mukaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksen tekoa.

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen on vireillä eduskunnassa (HE 102/2008). Ehdotetun 55 §:n mukaan ”Asemakaavassa määrätään kadun nimi samoin kuin kaupunginosan ja korttelien numerot. Kadun nimet ja edellä olevat numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta.”

Jos em. lainmuutos tulee voimaan, kaupunginhallitus tulee tekemään lopullisen päätöksen kaupunginosien nimistä ja numeroista kuntalain mukaisesti.

Piirijaolla ei ole yhteyttä asemakaavoitusta säätelevään lainsäädäntöön. Piirijaon osalta nyt tehtävä päätös sisältää lopullisen päätöksen.

Käyty vuorovaikutus ja annetut mielipiteet

Kaupunginosa- ja piirijakomuutoksista oli lehti-ilmoitus Sipoon Sanomissa 30.10.2008 ja Borgåbladetissa 1.11.2008. Tiedote aluejakomuutoksista on ollut luettavissa 27.10.2008 lähtien kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla. Lehdistötiedote julkaistiin 27.10.2008.

Piirijakomuutoksista pyydettiin mielipidettä 14.11.2008 mennessä. Asiasta esitettiin 20 mielipidettä. Yhdessä mielipiteessä oli 59 allekirjoittajaa.

XXXX XXXX ja 58 muuta allekirjoittajaa sekä XXXX XXXX ehdottavat Kärrin alueen liittämistä osaksi Östersundomin kaupunginosaa ja Östersundomin osa-aluetta.

XXXX XXXX ehdottaa Rapuojantien varren kiinteistöjen liittämistä osaksi Östersundomin kaupunginosaa.

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX esittävät suomenkielistä muotoa Östersundomin rinnalle.

XXXX XXXX ja XXXX XXXX puolustavat suomenkielisessäkin käytössä nimeä Östersundom.

XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX vastustavat kaupunginosanimeä Ultuna. XXXX XXXX ja XXXX XXXX ehdottavat Ultunan kaupunginosan jakamista Landbon ja Puroniityn kaupunginosaksi. XXXX XXXX ehdottaa nimeä Korvenreuna. XXXX XXXX ehdottaa, että Landbo olisi osa Östersundomia ja raja kulkisi Knutersintiessä.

XXXX XXXX puolustaa nimeä Ultuna.

XXXX XXXX esittää koko alueelle nimeksi LS Hesa.

XXXX XXXX ehdottaa Salmenkallion sijaan nimeä Kasavuori.

Mielipiteistä annettu vastine

Annetuissa mielipiteissä ei ilmennyt sellaisia laajan kannatuksen saaneita uusia nimiehdotuksia, joiden pohjalta olisi pitänyt pyytää nimistötoimikunnalta uusi esitys.

Östersundom on liitosalueen suurin aluekokonaisuus, mutta alueen laajuus vaihtelee eri yhteyksissä. Vanhan kyläjaon mukainen Östersundom on erilainen kuin esim. postinumeroalueen Östersundom. Suuri osa liitosalueen nykyisistä asukkaista kokee asuvansa Östersundomissa. Koko liitosalueen suurpiirin nimeksi ehdotetaankin Östersundomin suurpiiri ja myös peruspiirin nimi tulisi olemaan Östersundom. Östersundomin suomenkielinen muoto Itäsalmi säilyy tulevaisuudessakin kylän nimessä. Porvoonväylä jakaa liitosalueen selvästi eri osiin, siksi kaupunginosan ja osa-alueen luonteva raja on Porvoonväylä. Liitosalueelle ehdotetaan perustettavaksi kaksi kaupunginosaa, joiden nimet ovat uusia. Se ei estä kuitenkaan asukkaita käyttämästä vakiintuneita vanhoja nimiä. Nimet Landbo ja Puroniitty näkyvät osa-alueiden nimissä. Kasavuori - Kasaberget -nimeä ei voitu ottaa aluejakokäyttöön, koska pääkaupunkiseudulla on useita samannimisiä paikannimiä, myös Karhusaaressa on Kasaberget. Ehdotettu Korvenreuna ei sovellu kaupunginosannimeksi.

Ehdotettuun aluejakoon ns. Kärrin pientaloalueen kohdalla esitetään kuitenkin kuulemisen perusteella muutosta niin, että Salmenkallion ja Östersundomin raja tulisi kulkemaan Krapuojan ja maantien 170 risteyskohdasta maantien suuntaisesti kohti Vantaan rajaa. Tällöin maantien 170 luoteispuolella oleva ns. Kärrin pientaloalue tulisi kuulumaan Östersundomin kaupunginosaan ja osa-alueeseen. Sen sijaan Kärrin kylän kiinteistö 1:41 on luonteva osa tulevaa Salmenkallion kaupunginosaa.

Kj toteaa, että uudet kaupunginosat ja piirijakojärjestelmän laajennus koskevat uusia liitosalueita sekä liitosaluetta sivuavaa Mustavuoren osa-aluetta kaupungin nykyisen alueen puolella. Ehdotusta on korjattu asukkaiden kuulemisen perusteella Salmenkallion ja Östersundomin kaupunginosien rajalla.

KJ ./. Kaupunginhallitus päättänee osakuntaliitokseen liittyvänä valmisteleva-

na toimenpiteenä hyväksyä liitosaluetta koskevien kaupunginosien rajat, nimet ja numerot liitteen 1 mukaisesti noudatettavaksi 1.1.2009 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että varsinainen päätös liitosalueen kaupunginosista tehdään 1.1.2009 jälkeen joko kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella.

./. Kaupunginhallitus päättänee lisäksi hyväksyä liitosalueen piirijaon aluejaotuksen liitteen 2 mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättänee tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote liitteineen kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginosajako uusille liitettäville alueille
	Liite 2	Piirijaon laajennus uusille liitettäville alueille

MEDIALEHDET OY:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGIN VIRALLISIA ILMOITUSLEHTIÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2008-1775

Medialehdet Oy on tehnyt 17.9.2008 oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 1.9.2008 (1047 §) tekemästä kaupungin virallisia ilmoituslehtiä vuosiksi 2008–2012 koskevasta päätöksestä 2008–1775.

Oikaisuvaatimuksessaan Medialehdet Oy vaatii kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista Sanoma Kaupunkilehtien julkaiseman Metro-lehden osalta, koska Sanoma Kaupunkilehtien tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen siltä osin, että uudesta Metro-lehdestä ei ole saatavilla mahdollisimman tuoretta tutkimustietoa. Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

./. Asiassa on pyydetty lausunto hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, joka on antanut lausuntonsa 20.10.2008 (liite 2). Tarjouskilpailun voittaneelle Sanoma Kaupunkilehdet Oy:lle varattiin 22.10.2008 tilaisuus antaa selityksensä em. oikaisuvaatimuksesta. Yhtiö antoi selityksensä 5.11.2008 (liite 3). Annettu lausunto ja saatu selitys on toimitettu 10.11.2008 oikaisuvaatimuksen tekijälle, joka on antanut oman selityksensä 20.11.2008 (liite 4).

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan seuraavaa:

1. Johdanto

Helsingin kaupunginhallitus päätti valita 1.9.2008 tarjouskilpailun perusteella vuoden 2009 alussa alkavan valtuustokauden ajaksi Helsingin kaupungin suomenkielisten virallisten kuulutusten ja ilmoitusten ilmoituslehdeksi mm. Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaiseman Metro-lehden.

Medialehdet Oy teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle 17.9.2008. Medialehdet Oy vaatii, että hankintapäätös kumotaan.

2. Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimuksen tutkiminen

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikeuspalvelut ei ota kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeuspalvelut toteaa kuitenkin, että julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikaisuvaatimuksen käsittelijän harkintavaltaa on rajoitettu siten, että tarjoajista on valittava tarjouspyynnön valintaperusteen mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Päätös on tehty 1.9.2008 ja Medialehdet Oy on asianosaisena jättänyt oikaisuvaatimuksensa kaupunginhallitukselle 17.9.2008. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

3. Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimuksen kohde

Tarjouspyynnössä edellytettiin, että vähintään toisen suomenkielisen ilmoituslehden on oltava Helsingin kaupungin alueella kotitalouksiin jaettava lehti. Tältä osin tarjouskilpailun voitti Helsingin Sanomat Oy.

Toiseksi suomenkieliseksi ilmoituslehdeksi kaupunginhallitus valitsi Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n julkaiseman Metro -lehden. Medialehdet Oy tarjosi ilmoituslehdeksi omistamaansa Helsingin Uutiset -lehteä. Kumpikaan edellä mainituista lehdistä ei ole kotitalouksiin jaettava lehti.

Tämän lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ruotsinkieliset ilmoitukset julkaistaan Hufvudstadsbladet Ab:n julkaisemassa Hufvudstadsbladetissa.

Medialehdet Oy vaatii hankintapäätöstä kumottavaksi, koska yhtiön mielestä Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tämän vuoksi Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimuksen kohteena on tehty hankintapäätös vain siltä osin, kuin kyse on muun kuin kotitalouksiin jaettavan suomenkielisen ilmoituslehden valitsemisesta.

4. Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimuksen perustelut

Medialehdet Oy katsoo, että Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska Uutislehti 100:n ja Metro-lehden yhdistämisen tuloksena syntyvän ja valituksi tulleen uuden Metro-lehden lukijamäärästä Helsingin kaupungin alueella ei ole olemassa tarjouspyynnön 9.2 -kohdassa tarjousten vertailuperusteeksi asetettua mahdollisimman tuoretta, puolueetonta yleisötutkimusta. Medialehdet Oy toteaa, että hankintayksikön on hylättävä tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset.

Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimus tarkoittaa, että yhtiön mielestä hankintapäätös on edellä kohdassa 3 kerrotuilta osin julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) vastainen.

5. Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n tarjous ja lehtien yhdistäminen

Yhtiö tarjosi kaupungin suomenkieliseksi ilmoituslehdeksi omistamaansa Uutislehti 100:aa, joka ei ole kotitalouksiin jaettava lehti.

Tarjousajan päättymisen jälkeen ja ennen hankintapäätöksen tekemistä julkisuuteen tuli 11.8.2008 uutinen, jonka mukaan yhtiö suunnittelee Uutislehti 100:n ja Metro-lehtensä yhdistämistä yhdeksi Metro-nimiseksi lehdeksi. Tiedon vahvisti yhtiön toimitusjohtaja Niko Ruokosuo kaupungille 13.8.2008 lähettämässään sähköpostiviestissä.

Oikeustoimilain (13.6.1929/228) mukaan yhtiön tarjous on tullut sitä sitovaksi, kun kaupunki otti tarjouksesta selon. Tämän periaatteen vahvisti myös yhtiön toimitusjohtaja Ruokosuo edellä mainitussa sähköpostissaan, jossa hän ilmoitti, että yhtiön tarjous on voimassa tarjouksessa ilmoitetuilla ehdoilla myös uuden yhdistettävän Metro-lehden osalta.

6. Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi

Hankintalainsäädännön mukaan hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksessa oleva virhe tai puute johtaa siihen, että tarjous ei ole vertailukelpoinen muiden tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kanssa.

Lehden lukijamäärästä Helsingin alueella on voinut tarjousvertailussa saada enintään 40 vertailupistettä. Sanoma Kaupunkilehdet Oy on ilmoittanut tarjouksessaan tämän vertailuperusteen osalta Uutislehti 100:n lukijamäärät, joita oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole kiistänyt, ja joita on käytetty tarjousvertailun perustana.

Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n toimitusjohtaja Niko Ruokosuo on edellä 5-kohdassa mainitussa sähköpostiviestissään arvioinut, että uuden yhdistyvän Metro-lehden lukijamäärä Helsingissä kasvaa huomattavasti verrattuna Uutislehti 100:n lukijamäärään. Ruokosuo perustelee käsitystään olemassa olevilla lukijamäärillä ja kokemuksillaan yhtiön lehtien lukijoiden käyttäytymisestä.

Kun vielä otetaan huomioon, että asiassa kyse on samankaltaisten lehtien yhdistämisestä yhdeksi lehdeksi, ei Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n uutta yhdistettävää Metro-lehteä koskevaa tarjousta voida oikeuspalveluiden mielestä pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että se olisi pitänyt heti hylätä.

7. Johtopäätökset

Edellä esitetyn johdosta oikeuspalvelut katsoo, että Helsingin kaupunginhallitus ei ole rikkonut nyt käsiteltävässä asiassa julkisista hankinnoista annettua lakia. Tämän vuoksi Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimus on hylättävä.

./. Sanoma Kaupunkilehdet Oy yhtyy asianosaisen selityksessään (liite 3) oikeuspalvelujen lausuntoon asiassa ja toteaa lisäksi mm., että yhtiö on tarjonnut Helsingin kaupungin suomenkieliseksi ilmoituslehdeksi omistamaansa Uutislehti 100:a, jonka lukijamäärä tarjouksen antamishetkellä mahdollisimman tuoreen ja puolueettoman yleisötutkimuksen (TNS Atlas loka-joulukuu 2007) mukaan oli Helsingin kaupungin alueella 150 000. Samana ajankohtana yhtiön julkaiseman Metro-lehden lukijamäärä oli 153 000.

Tarjousajan päättymisen jälkeen ja ennen hankintapäätöksen tekemistä julkisuuteen tuli 11.8. uutinen, jonka mukaan Sanoma Kaupunkilehdet suunnitteli Uutislehti 100:n ja Metron yhdistämistä yhdeksi Metro-nimiseksi lehdeksi. Yhtiö vahvisti erikseen Uutislehti 100:a koskevan tarjouksensa olevan tarjouksen mukaisilla ehdoilla voimassa myös uuden yhdistettävän lehden osalta.

Edelleen Sanoma Kaupunkilehdet Oy toteaa, että tarjouspyynnössä vertailuperusteeksi edellytetty mahdollisimman tuoreen, puolueettoman yleisötutkimuksen tieto lehden lukijamäärästä on esitetty sekä Uutislehti 100:n että Metro-lehden osalta. Tämän lisäksi yhtiö on esittänyt arvion yhdistetyn lehden lukijamäärän kehityksestä Helsingissä. Lisäksi yhtiö toteaa, että lehtien menekki yhdistymisen jälkeen on ollut arvioitua suurempi, minkä vuoksi yhdistetyn lehden painosmäärää on nostettu.

./. Medialehdet Oy toteaa omassa selityksessään (liite 4), että oikaisuvaatimuksen tekijä ei edelleenkään katso, että Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n antama arvio lukijamääristä olisi verrattavissa tarjouspyynnössä edellytettyyn vaatimukseen mahdollisimman tuoreesta puolueettoman yleisötutkimuksen osoittamasta lukijamäärästä Helsingin kaupungin alueella. Medialehdet Oy katsoo, että yhtiön oikaisuvaatimuksen käsittely on perustunut virheellisiin tietoihin. Lisäksi Medialehdet huomauttaa, että toisin kuin oikeuspalvelujen lausunnossa esitetään, Helsingin Uutiset on kotitalouksiin jaettava suomenkielinen lehti.

Kj toteaa, että ilmoituslehtiä koskevassa tarjouskilpailussa edellytettiin, että vähintään yhden valittavan suomenkielisen lehden tuli olla kotitalouksiin jaettava lehti, kun taas toinen suomenkielinen ilmoituslehti saattoi olla joko kotitalouksiin jaettava tai esimerkiksi joukkoliikennevälineissä saatavilla oleva lehti. Kotitalouksiin jaettavan suomenkielisen lehden osalta tarjouskilpailun voitti Helsingin Sanomat Oy. Medialehdet Oy:n asianosaisen selityksessä on esitetty periaatteessa aiheellinen huomautus, että sen julkaisema Helsingin Uutiset on kotitalouksiin jaettava lehti. Kun tarjouskilpailussa Helsingin Sanomat Oy oli kuitenkin tehnyt kotitalouksiin jaettavista lehdistä parhaimman tarjouksen, Medialehdet Oy:n tarjousta verrattiin sen jälkeen kaikkien suomenkielisten eli myös esimerkiksi joukkoliikennevälineissä jaettavien lehtien tarjouksiin. Tältä osin Medialehdet Oy:n tarjousta paremman tarjouksen teki tarjousvertailun perusteella Sanoma Kaupunkilehdet Oy.

Kuten oikeuspalvelujen lausunnossa todetaan, Sanoma Kaupunkilehdet Oy on ilmoittanut tarjouksessaan lehden lukijamäärää koskevan vertailuperusteen osalta Uutislehti 100:n lukijamäärät, joita oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole kiistänyt ja joita on käytetty tarjousvertailun perustana. Lisäksi Sanoma Kaupunkilehdet on selityksessään ilmoittanut myös vastaavat tiedot Uutislehti 100:n kanssa myöhemmin yhdistetyn Metro-lehden lukijamääristä. Kj katsoo hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta ilmenevin perusteluin Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 1.9.2008 (1047 §) tekemästä kaupungin virallisia ilmoituslehtiä koskevasta päätöksestä Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n osalta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Medialehdet Oy:lle, Sanoma Kaupunkilehdet Oy:lle sekä hallintokeskuksen viestinnälle ja oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073

LIITTEET	Liite 1	Medialehdet Oy:n oikaisuvaatimus
	Liite 2	Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto
	Liite 3	Sanoma Kaupunkilehdet Oy:n asianosaisen selitys
	Liite 4	Medialehdet Oy:n asianosaisen selitys

SIPOON KUNNAN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN PUITESOPIMUS

Khs 2008-2206

Kj toteaa, että valtioneuvosto on 28.7.2007 antanut päätöksen kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Päätös on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numerolla 746/2007. Kuntajaon muuttamista koskeva päätös on lainvoimainen ja tulee voimaan 1.1.2009.

Kun kunnan osa siirretään kuntajakolain nojalla toiseen kuntaan, kummankin kunnan palveluidentarjoamisvelvollisuus muuttuu. Kunta, jonka alue supistuu, ei enää ole yleisesti velvollinen tarjoamaan palveluita muutosalueen asukkaille tai ylläpitämään muutosalueen kunnallista infrastruktuuria. Kunta, jonka alue laajenee, puolestaan tulee velvolliseksi tarjoamaan palveluita myös muutosalueen asukkaille. Muutos edellyttää käytännön järjestelyistä ja eräistä siirtymäkausista sopimista kuntien välillä.

Helsingin ja Sipoon välillä on Sipoon aloitteesta neuvoteltu ns. puitesopimuksesta, joka sisältäisi luettelon eri toimialoilla tehdyistä palveluiden tarjoamiseen liittyvistä sopimuksista sekä eräitä yleisiä määräyksiä, jotka liittyvät vireillä olevaan taloudelliseen selvitykseen.

Eri toimialojen sopimuksia on tehty tai tarkoitus tehdä päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä (Khs 8.12.2008 / Stj 3), opetuksen järjestämisestä (Khs 8.12.2008 / Sj 1), terveydenhuollon järjestämisestä (Tervltk 2.12.2008 / TJA 9), eräiden palvelukiinteistöjen käyttöoikeudesta (Kiintltk 18.11.2008 § 740) sekä yleisten alueiden ylläpidosta (HKR/katu- ja puisto-osaston päällikkö X.12.2008 §..).

Erillissopimusten voimaantulo on sidottu puitesopimuksen voimaantuloon.

./. Puitesopimuksesta on neuvoteltu osana Sipoon ja Helsingin välisiä taloudellista selvitystä koskevia neuvotteluja. Neuvotteluosapuolet ovat laatineet luonnoksen puitesopimustekstiksi (liite 1).

Puitesopimuksen hyväksymisen myötä Helsingin kaupunki saa vapaaehtoisin järjestelyin hallintaoikeuden kuntajaon muutosalueella oleviin koulu- ja päiväkotikiinteistöihin. Tällä tavoin voidaan saavuttaa varmuus siitä, että päivähoito- ja perusopetuspalveluiden tarjoaminen muutosalueella jatkuu katkoitta myös 1.1.2009 jälkeen. Samalla päästään siihen, että koulu- ja päiväkotihenkilökuntaa ja varsinkin koululaisten ja päiväkotilasten perheitä jo pitkään rasittanut epävarma tilanne ratkeaa.

Puitesopimuksella ei ratkaista kysymystä Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välisen taloudellisen selvityksen sisällöstä tai kuntajakolain asiaa koskevien säännösten oikeasta tulkinnasta. Osapuolten tätä koskevat vaatimukset ratkaistaan hallintoriitamenettelyssä. Hallintoriita-asiaa koskevan hakemuksen vireillepano tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi erillisenä asiana.

Helsinki sitoutuu puitesopimuksessa kuitenkin siihen, ettei koulu- ja päiväkotikiinteistöistä maksettavaa vuokraa vaadita palautettavaksi taloudellisen selvityksen yhteydessä. Vastaavasti Sipoo sitoutuu siihen, että kiinteistöistä mahdollisesti maksettavalle korvaukselle ei vaadita korkoa ajalta ennen taloudellisen selvityksen valmistumista.

KJ Kaupunginhallitus hyväksynee osaltaan Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välisen puitesopimuksen.

Samalla kaupunginhallitus valtuuttanee hallintokeskuksen oikeuspalvelut allekirjoittamaan puitesopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia ja täydennyksiä.

Pöytäkirjanote Sipoon kunnanhallitukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, sosiaalivirastolle, opetusvirastolle, terveyskeskukselle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja Helsingin Vedelle.

Lisätiedot:
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874

LIITTEET	Liite 1	Puitesopimus (luonnos)
	Liite 2	Sopimus päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä Helsingin ja Sipoon välillä kuntajaon muutoksen johdosta (luonnos)
	Liite 3	Sopimus opetuksen järjestämisestä Sipoon ja Helsingin välillä (luonnos)
	Liite 4	Sipoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös 10.11.2008 § 119: Terveyspalveluiden myynti Helsingin kaupungille 1.1.2009 lähtien
	Liite 5	Liite Sipoon sosteltk:n päätökseen 10.11.2008 § 119: Laskelma kustannuksista Lounais-Sipoo 2009
	Liite 6	Tervlk:n esityslista 2.12.2008 TJA 9: Sopimus Sipoon liitosalueen asukkaiden terveyspalveluista
	Liite 7	Vuokrasopimus
	Liite 8	Ylläpitosopimus (luonnos)

LAUSUNTO ESPOON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ

Khs 2008-2056

Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tarkistamassa Espoon ympäristönsuojelumääräyksiä. Nykyiset ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa 1.3.2005 lähtien, lukuun ottamatta 1.10.2006 voimaan tullutta jätteiden maaperään sijoittamista koskevaa 11 §:ää.

Uusien ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotukset koskevat mm. kemikaalien käsittelyä, öljy- ja polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksia, käytöstä poistettujen öljysäiliöiden nostoa, veneiden huoltoa ja pesua, puutarhajätteiden polttamista, rakennusten julkisivujen yms. kunnostustöitä, meluilmoitusvelvollisuutta, uuden tallin perustamista ja ulkotarhojen sijoittamista sekä Matalajärven valuma-aluetta.

Ympäristölautakunta pyytää lausuntoa ehdotuksesta muutetuiksi ympäristönsuojelumääräyksiksi. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 17.11.2008.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 17.12.2008 saakka.

./. Ehdotus muutetuiksi Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiksi (Luonnos 18.9.2008) on esityslistan tämän asian liitteenä. Muutokset on esitetty luonnoksessa alleviivattuina, poistettavat kohdat on yliviivattu. Kartat Espoon meren- ja järvenrantojen tulvavaara-alueista ovat luonnoksen liitteinä 3 ja 4. Ympäristölautakunnan 18.9.2008 tekemässä päätöksessä on selostettu muutosten taustoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on (15.10.2008) ilmoittanut, ettei sillä ole asiasta lausuttavaa.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.11.2008), että Helsingin kaupunki omistaa alueita Espoon alueelta noin 2 300 ha, joten esitetyillä määräyksillä on merkitystä Helsingin kaupungille rajanaapuruuden lisäksi omistajanäkökulmasta.

Ympäristönsuojelumääräysten muutokset eivät ole merkittäviä. Joiltakin osin määräykset tiukentuvat. Kiinteistön haltijoille tulee enemmän velvoitteita koskien esimerkiksi öljy- ja polttoainesäiliöitä ja kemikaalien käsittelyä sekä jätteiden sijoittamista maaperään. Maaperän tiukempi suojelu on myös maanomistajan etu erityisesti vuokraustilanteissa. Kiinteistöhallinnon näkökulmasta tilanne helpottuu, koska ehdotetut määräykset lähentyvät Helsingin omia ympäristönsuojelumääräyksiä. Näin menettelyt ja kiinteistön omistajan ja haltijan vastuut yhdenmukaistuvat pääkaupunkiseudun kuntien alueella.

Myös Helsingin kaupungin ympäristömääräyksiä ollaan muuttamassa. Jätteiden sijoittamista koskevissa määräysehdotuksissa Helsingissä on esitetty lisättäväksi vaatimus maanomistajan suostumuksesta kyseiseen toimintaan. Kiinteistölautakunta antoi (30.9.2008) lausunnon, jonka mukaan määräystä voidaan pitää tarpeellisena, jotta haltijan vaihtuessa alueelta ei ilmaannu yllättäviä ja maanomistajalle kustannuksia aiheutuvia jätetäyttöjä. Tämänkaltainen määräys olisi aiheellista lisätä myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksiin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (6.11.2008), että pyrkimys yhtenäistää määräyksiä tuo paremmat edellytykset ympäristönsuojelun kokonaishallintaan. Pääkaupunkiseudun ympäristönsuojelumääräysten erilaisuus on saattanut tähän asti aiheuttaa epätietoisuutta asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa.

9 § Kemikaalien varastointi, säilytys ja käsittely

Lausetta ”Myös tulvavaara-alueet on otettava huomioon.” tulisi täsmentää siten, ettei jäisi epäselvyyttä siitä, että tulvavaara-alueille ei tulisi sijoittaa toimintoja, kuten kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyä tai varastointia, jotka voivat tulvatilanteissa aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

Polttonesteiden ja kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen päällysteestä on annettu tiiveysmääräys, mutta alueiden mitoituksesta tai kunnossapidosta ei ole mainintaa. Alueet tulisi myös muotoilla niin, etteivät niiden hulevedet sekoitu muun piha-alueen hulevesiin.

16 § Käytöstä poistettu maanalainen öljy- tai kemikaalisäiliö

Ehdotetaan lisättäväksi, että ennen 1.3.2005 asianmukaisesti puhdistettujen ja hiekalla täytettyjen, käytöstä poistettujen maanalaisten öljysäiliöiden nostamista maasta tulisi suositella, jos se on teknisesti mahdollista rakennusta vahingoittamatta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa ympäristönsuojelumääräysten esitettyjen kohtien muuttamista ja lisäysten tekemistä Espoon ympäristölautakunnan 18.9.2008 päätöksen 5 § esittämässä ja liitteenä olevan ehdotuksen mukaisessa muodossa edellä mainituin huomautuksin.

Rakennuslautakunta toteaa (11.11.2008) seuraavaa:

Espoon ympäristölautakunnan esitys Espoon ympäristönsuojelumääräyksien muuttamiseksi on asianmukainen. Erityisesti meluilmoitusvelvollisuutta ja rakennusten julkisivujen ja vastaavien kunnostustöitä käsittelevien kohtien osalta tulisi pääkaupunkiseudulla päästä mahdollisimman yhteneviin käytäntöihin.

Muutosehdotus pohjautuu hyvin pitkälti nykyisiin ympäristönsuojelumääräyksiin, eikä nyt olla esittämässä merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Tässä yhteydessä olisikin mainio tilaisuus keskittyä nimenomaan Espoo-Helsinki-Vantaa –toimintojen harmonisointiin.

Ehdotuksen 9 §:ssä käsitellään kemikaalien varastointia ja säilytystä. Uusien määräysten liitteeksi tulee Espoon tulvatyöryhmä laatimaan Espoon tulvaongelmaraporttiin (6.10.2005) sisältyvät kartat Espoon merenrantojen ja järvenrantojen tulvavaara-alueista. Lausuntopyyntömateriaalissa olevien paperimuotoisten liitekarttojen lisäksi suunnittelijoille ja rakentajille lienee kartoista olemassa myös käyttökelpoinen, tarkka digitaalimuotoinen aineisto.

Kemikaalien varastoinnista ja säilytyksestä annetaan tarkempia määräyksiä, kun operoidaan tärkeillä pohjavesialueilla. Muun muassa todetaan, että käyttöön otettavien uusien, rakennusten ulkopuolelle sijoitettavien kiinteiden öljy-, polttoneste- tai muiden kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia.

Lisäksi mainitaan, että työmaa-alueilla työkoneiden polttoainetankeissa olevan polttoaineen lisäksi saa säilyttää erillisissä säiliöissä kerrallaan yhteensä enintään 2000 litraa polttonesteitä. Helsingin uusittavina olevien ympäristönsuojelumääräyksien 11 §:n 4 kohdan mukaan polttoaineiden lisäksi muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien säilyttäminen työmaalla on kielletty. Toisaalta Helsingin rakennuslautakunnan 15.6.1999 hyväksymän, ja edelleen voimassa olevan ohjeen ”Pohjavesialue – Rakentamistapaohje tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta” mukaan työmaalla käytettäviä öljyjä ja liuottimia voi kerrallaan olla yhteensä korkeintaan 100 litraa. Lautakunta esittää, samoin kuin myös Helsingin muutettavina olevista ympäristönsuojelumääräyksistä antamassaan lausunnossaan, että sekä Espoon ja Helsingin uudet ympäristönsuojelumääräykset että edellä mainittu rakentamistapaohje tulee tältä osin yhdenmukaistaa.

Ehdotuksen 15 §:ssä esitetään nykymääräyksiin verrattuna rajoituksia jätteiden polttoon kiinteistöllä. Ympäristönsuojelumääräyksiä esitetään nyt muutettavaksi yhteneväiseksi Helsingin ja Vantaan ympäristönsuojelumääräysten kanssa, jolloin puutarhajätteiden polttaminen pientaloalueilla ei olisi enää sallittua. Asia on pääkaupunkiseudun yhtenäisyyden kannalta hyvä, mutta määräyksen noudattamisen valvonta tulee olemaan haasteellista.

Rakennus-, korjaus- ja purkutöitä sekä maanrakentamista käsittelevän 20 §:n 3 momentissa todetaan: ”Rakennustyömailla raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä maa-aines on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla niinä vuodenaikoina, jolloin veden käyttö pölyntorjunnassa on mahdollista. Rakennustyömaalta ei saa kulkeutua merkittävää määrää maa-ainesta katualueille, koska maa-aineksen kulkeutuminen kaduille johtaa pölyhaittoihin. Pölyntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota häiriintyvien kohteiden läheisyydessä”. Helsingissä on rakentamisesta aiheutunut viime vuosina runsaasti sekä pöly- että meluhaittoja varsinkin kantakaupungin alueella. Tästä johtuen on keskeisille paikoille myönnettäviin rakennuslupiin ryhdytty ottamaan määräys, jonka mukaan työmailta poistettavat maa-aineskuormat on kuljetettava käyttäen tiiviitä lavoja ja kuormat on peitettävä. Lisäksi autojen renkaat, jos ne eivät ole puhtaat, on määrätty pestäväksi ennen ajoa katuverkkoon. Helsingissä kuormien kastelu on koettu ongelmana, koska kastelun seurauksena liettynyt maa-aines valuu ajon aikana lavalta katuverkkoon.

Ehdotuksen 25 §:ssä pyritään sekaannusten välttämiseksi yhtenäistämään Espoon, Helsingin ja Vantaan ympäristönsuojelumääräyksissä esitettyjä aikarajoja liittyen häiritsevästä melusta tehtävään meluilmoitukseen. Tavoite on hyvä. Aikarajoja on monenlaisia, ja yksi tekijä erottuu muista: missä Vantaalla ja Espoossa mainitaan klo 21.00, Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä, sekä nykyisissä että lausunnolla olleessa muutosehdotuksessa, se on klo 22.00. Vantaan nykyiset ympäristönsuojelumääräykset ovat varsin uusia, tulleet voimaan 1.6.2006.

Nyt näyttää siltä, että meluavien töiden aikarajoitusten osalta pääkaupunkiseudulla ei olla saamassa sellaista yhtenäisyyttä, joka helpottaisi ja selventäisi rakennus-, maanrakennus- ja louhintaurakoitsijoiden toimintaa työmailla. Yhtenäiset kellonajat poistaisivat epätietoisuutta myös pääkaupunkiseudun meluavista työvaiheista kärsivien kuntalaisten epätietoisuutta. Näin ollen ne tulee kaupunkien välisessä yhteistyössä ottaa lähiajan tavoitteeksi.

Ympäristölautakunta toteaa (18.11.2008) seuraavaa:

Yleistä Ympäristölautakunta katsoo, että muutosesitykset ovat hyvin perusteltuja ja muutosten jälkeen Helsingin, Espoon ja Vantaan ympäristönsuojelumääräykset ovat keskeisiltä vaatimuksiltaan hyvin samansisältöisiä. Tämä on helpottavaa erityisesti sellaisten toiminnanharjoittajien kannalta, jotka toimivat koko pääkaupunkiseudulla. Erityisesti voi mainita ne kohdat määräyksissä, jotka koskevat ilmoitusvelvollisuutta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta.

Muutosehdotukset

Melun ja tärinän torjunta

Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa edellytetään, että erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista ilmoitetaan häiriytyville kohteille, jos työ kestää yli kaksi työpäivää (22 §).

Ympäristölautakunta toteaa, että tällä hetkellä tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista on Espoossa laajempi kuin Helsingissä. Helsingin ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa edellytetään ilmoittamista häiriytyville kohteille riippumatta työn kestosta. Esimerkiksi louhinnasta tulee aina ilmoittaa lähialueen häiriytyville kohteille, vaikka työ kestäisi vain päivän. Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus tehdään louhintatyöstä jatkossakin vasta kun louhintatyöpäiviä on yli 25.

Ympäristölautakunta katsoo, että tiedottaminen ei ole kohtuuton vaatimus urakoitsijalle. Sen ja määräysten yhdenmukaisuuden vuoksi ympäristölautakunta ehdottaa, että tiedotusvelvollisuus koskisi erityisen häiritsevää melua työn kestosta riippumatta myös Espoossa.

Ympäristölautakunta toteaa lisäksi, että 22 ja 24 §:n välillä näyttää olevan pieni epäloogisuus. Pykälässä 22 edellytetään tiedottamista häiriytyville kohteille (joita ovat mm. päiväkodit) erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta, jos sen kesto on yli kaksi päivää. Pykälän 24 toisessa kappaleessa edellytetään toisaalta urakoitsijoiden sopivan erityisen häiritsevän melun rajoittamisesta päiväkotien läheisyydessä lasten lepoaikoina riippumatta siitä, miten pitkään työ kestää. Ympäristölautakunnan mielestä 24 pykälän toinen kappale sopisi lisäksi paremmin 22 pykälän yhteyteen.

Veneiden huolto ja pesu

Espoon ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa edellytetään, että telakoitujen veneiden pesun yhteydessä estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään mahdollisimman tehokkaasti. Ehdotuksesta ei kuitenkaan käy mitenkään ilmi, miten veneen omistaja siitä huolehtisi. Haitallisten aineiden pääsyä maaperään veneitä pestäessä voidaan käytännössä estää joko käyttämällä mahdollisimman haitattomia pesuaineita tai johtamalla pesuvedet jätevesiviemäriin.

Sanan vene sijaan ympäristölautakunta ehdottaa käytettäväksi sanaa alus tai vesikulkuneuvo, koska ne ovat venettä laajempia käsitteitä (Vesiliikennelaki 1996/463: 3 §). Aluksen/vesikulkuneuvon määritelmän voisi lisätä 3 §:ssä esitettyihin määritelmiin.

Kemikaalien ja öljyn käsittely

Pykälissä 9 ja 16 riittäisi, että puhuttaisiin pelkistä kemikaalisäiliöistä, koska öljykin on kemikaali.

Pykälän 9 ensimmäisessä kappaleessa voisi mainita vielä erikseen, että kemikaaleja ei saa päästää myöskään viemäriin, koska kemikaaleja varastoidaan paljon myös sisätiloissa. Vaatimus, että tulvavaara on otettava kemikaalien varastoinnissa huomioon, on sinänsä perusteltu. Määräyksen muotoilu on ehdotetussa muodossaan kuitenkin epämääräinen. Ympäristölautakunta ehdottaa, että virke voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:

”Tulvavaara-alueilla kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, että tulvan sattuessa kemikaalit eivät pääse leviämään ympäristöön.”

Ympäristölautakunnan mielestä ulkopuolisten pääsy myös muihin kuin ulkona oleviin kemikaali- ja ongelmajätevarastoihin tulee estää.

Lannan levitys

Ympäristölautakunta ehdottaa, että 30 §:n ensimmäiseen momenttiin tehtäisiin lisäys, minkä jälkeen se kuuluisi seuraavasti:

”Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.”

Muita kommentteja

Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä yöajan katsotaan alkavan klo 21, kun Helsingissä ja Vantaalla yöaika alkaa klo 22. Yhdenmukaisuuden vuoksi olisi perusteltua käyttää koko pääkaupunkiseudulla samaa yöaikaa. Myös sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaassa ja valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista yöajan, jolloin esimerkiksi asuinalueilla edellytetään päiväaikaa alhaisempaa ulkomelutasoa, katsotaan alkavan klo 22.

Pelastuslautakunta toteaa (18.11.2008), että pelastustoimen osalta ei ole huomautettavaa Espoon ympäristölautakunnan esitykseen ympäristösuojelumääräysten muuttamisesta.

Liikuntalautakunta toteaa (18.11.2008) mm., että Helsingin kaupungilla on Espoon alueella omistuksessaan alueita, joista merkittävä osa on liikuntaviraston hallinnassa olevia ulkoilualueita sekä edelleen käyttäjille vuokrattuja muita liikuntaan ja urheiluun käytettyjä alueita. Näin ollen esitetyillä määräyksillä on kaupunkien rajanaapuruuden lisäksi Helsingin kaupungille ja liikuntavirastolle merkitystä maanomistajana, haltijana, käyttäjänä ja alueista vastaavana toimijana sekä vuokraisäntänä.

Ympäristönsuojelumääräysehdotusten muutokset nykyisin voimassa oleviin määräyksiin verrattuna eivät ole merkittäviä, vaikka ne joiltain osin tiukkenevatkin. Maaperän, vesien ja ilman suojelu sekä niiden tilasta ja laadusta huolehtiminen ovat niin maanomistajien, haltijoiden, kuin kaikkien muidenkin eri toimijoiden etujen mukaisia.

Määräysehdotuksen tavoite yhtenäistää pääkaupunkiseudun kuntien ympäristönsuojelumääräyksiä Espoon kaupungin osalta on kannatettava ja helpottaa kaikkien eri toimijoiden ja alueita hallinnoivien eri tahojen toimintaa. Näin ollen menettelyt, kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnan harjoittajan vastuut selkenevät ja yhdenmukaistuvat pääkaupunkiseudun kuntien alueella.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että esitys Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muuttamiseksi saatetaan Kvston käsiteltäväksi alkuvuonna 2009.

Lisäksi Ryj toteaa, että Vantaan kaupungin 1.6.2006 voimaantulleissa ympäristönsuojelumääräyksissä yöaika on klo 21.00-7.00.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä seuraavan lausunnon:

Yleistä Kaupunginhallitus katsoo, että Espoon ympäristölautakunnan esitys Espoon ympäristönsuojelumääräyksien muuttamiseksi on asianmukainen ja muutosesitykset ovat hyvin perusteltuja. Kaupunginhallitus toteaa, että myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan päivittämässä alkuvuonna 2009. Muutosten jälkeen Helsingin, Espoon ja Vantaan ympäristönsuojelumääräykset ovat keskeisiltä vaatimuksiltaan hyvin samansisältöisiä.

Muutosehdotukset

9 § Kemikaalien varastointi, säilytys ja käsittely

Ehdotuksen 9 pykälässä käsitellään mm. kemikaalien varastointia kiinteistöllä. Koska kemikaaleja varastoidaan paljon myös sisätiloissa, pykälän ensimmäisessä kappaleessa voisi mainita vielä erikseen, että kemikaaleja ei saa päästää myöskään viemäriin.

Vaatimus, että tulvavaara on otettava kemikaalien varastoinnissa huomioon, on sinänsä perusteltu. Pykälän 9 ensimmäisen kappaleen lausetta ”Myös tulvavaara-alueet on otettava huomioon.” olisi kuitenkin hyvä täsmentää siten, ettei jäisi epäselvyyttä siitä, että tulvavaara-alueille ei tulisi sijoittaa sellaisia toimintoja (esim. kemikaalien ja polttoaineiden käsittely tai varastointi), jotka voivat tulvatilanteissa aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Kaupunginhallitus esittää, että virke voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: ”Tulvavaara-alueilla kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, että tulvan sattuessa kemikaalit eivät pääse leviämään ympäristöön.”

Kaupunginhallitus katsoo, että ulkopuolisten pääsy myös muihin kuin ulkona oleviin kemikaali- ja ongelmajätevarastoihin tulisi estää.

Polttonesteiden ja kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikkojen päällysteestä on annettu tiiveysmääräys, mutta alueiden mitoituksesta tai kunnossapidosta ei ole mainintaa. Kaupunginhallitus toteaa, että alueet tulisi muotoilla siten, etteivät niiden hulevedet sekoitu muun piha-alueen hulevesiin.

Kemikaalien varastoinnista ja säilytyksestä annetaan tarkempia määräyksiä tärkeillä pohjavesialueilla toimittaessa. Kemikaalien säiliövarastointia tärkeällä pohjavesialueella koskevan Helsingin ympäristönsuojelumääräyksen mukaan polttoaineiden lisäksi muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien säilyttäminen työmaa-alueella on kielletty. Toisaalta, tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta annetun Helsingin rakentamistapaohjeen mukaan työmaalla käytettäviä öljyjä ja liuottimia voi kerrallaan olla yhteensä korkeintaan 100 litraa. Helsinki on näiltä osin yhdenmukaistamassa ympäristönsuojelumääräyksiään ja rakentamistapaohjettaan. Kaupunginhallitus esittää, että myös Espoon ympäristönsuojelumääräykset voitaisiin näiltä osin yhdenmukaistaa.

11 § Jätteiden sijoittaminen maaperään

Helsingin kaupungin päivitettävinä oleviin ympäristömääräyksiin on esitetty lisättäväksi vaatimus, että jätteen sijoittamiselle tulee saada maanomistajan suostumus. Asialla on merkitystä, koska viime kädessä maanomistaja vastaa maaperään sijoitetuista jätteistä. Samasta syystä uuden omistajan on syytä tietää kiinteistöä ostaessaan, mitä jätteitä maaperään on sijoitettu. Kaupunginhallitus katsoo, että vastaavanlainen määräys olisi hyvä lisätä myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksiin.

13 § Veneiden huolto ja pesu

Kaupunginhallitus esittää, että sanan vene sijaan käytettäisiin sanaa alus tai vesikulkuneuvo, koska ne ovat venettä laajempia käsitteitä (Vesiliikennelaki 3 § (20.6.1996/463)).

Aluksen ja vesikulkuneuvon määritelmän voisi lisätä ympäristönsuojelumääräysten 3 pykälässä esitettyihin määritelmiin.

16 § Käytöstä poistettu maanalainen öljy- tai kemikaalisäiliö

Kohdan siirtymäsäännöksen mukaan asianmukaisesti ennen 1.3.2005 puhdistettua ja hiekalla täytettyä säiliötä ei tarvitse poistaa. Kaupunginhallitus katsoo, että myös tällaisten säiliöiden poistamista tulisi suositella, mikäli se on teknisesti mahdollista rakennusta vahingoittamatta.

22 § Tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta

Muutosehdotuksessa edellytetään, että erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista ilmoitetaan häiriytyville kohteille, jos työ kestää yli kaksi työpäivää.

Tällä hetkellä tiedotusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista on Espoossa laajempi kuin Helsingissä. Helsingin ympäristönsuojelumääräysten muutosehdotuksessa edellytetään ilmoittamista häiriytyville kohteille riippumatta työn kestosta. Esimerkiksi louhinnasta tulee aina ilmoittaa lähialueen häiriytyville kohteille, vaikka työ kestäisi vain päivän.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedottaminen ei ole kohtuuton vaatimus urakoitsijalle. Sen ja määräysten yhdenmukaisuuden vuoksi kaupunginhallitus esittää, että tiedotusvelvollisuus koskisi erityisen häiritsevää melua työn kestosta riippumatta myös Espoossa.

24 § Erityistilanteet (päiväkotien lepoajat ym.)

Pykälien 22 ja 24 välillä näyttäisi olevan pieni epäloogisuus. Pykälässä 22 edellytetään tiedottamista häiriytyville kohteille (joita ovat mm. päiväkodit) erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta, jos sen kesto on yli kaksi päivää. Toisaalta, pykälän 24 toisessa kappaleessa edellytetään urakoitsijoiden sopivan erityisen häiritsevän melun rajoittamisesta päiväkotien läheisyydessä lasten lepoaikoina riippumatta siitä, miten pitkään työ kestää.

Kaupunginhallitus katsoo lisäksi, että pykälän 24 toinen kappale sopisi paremmin pykälän 22 yhteyteen.

30 § Lannan luovutus ja levitys

Kaupunginhallitus esittää, että pykälän ensimmäiseen kappaleeseen tehtäisiin lisäys, minkä jälkeen kappale kuuluisi seuraavasti:

”Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.”

Lopuksi Kaupunginhallitus puoltaa Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten esitettyjen kohtien muuttamista ja lisäysten tekemistä ehdotuksen mukaisessa muodossa edellä mainituin huomautuksin.

Kirje Espoon kaupungin ympäristölautakunnalle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle sekä liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Espoon kaupungin ympäristösuojelumääräykset, luonnos 18.9.2008

SIPOON KUNNASTA JA VANTAAN KAUPUNGISTA HELSINKIIN LIITETTÄVILLÄ ALUEILLA ASUVIEN LASTEN KOTIHOIDON TUEN JA YKSITYISEN HOIDON TUEN KUNTALISÄT 1.1.2009 ALKAEN

Khs 2008-2490

Sosiaalilautakunta toteaa (18.11.2008) mm., että valtioneuvosto päätti 28.6.2007 (n:o 746) kuntajakolain nojalla kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan alue Vantaan kaupungista ja lounaisosa Sipoon kunnasta. Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2009. Kaupunginhallituksen kannanoton (25.2.2008) mukaisesti Sipoosta ja Vantaalta liitettävien alueiden asukkaille taataan helsinkiläisille tarjolla oleva palvelutaso 1.1.2009 alkaen.

Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta, hoitolisästä ja kuntakohtaisesti päätettävästä kuntalisästä. Kaupunginhallitus on päättänyt (19.11.2001 § 1527) kotihoidon tuen kuntakohtaisista Helsinki-lisistä ja sosiaalilautakunta on päättänyt (7.6.2005 § 376 ja 8.5.2007 § 137) yksityisen hoidon tuen kuntakohtaisista lisistä.

Sipoossa ei ole käytössä lasten kotihoidon tuen kuntalisää. Vantaalla kuntalisää maksetaan ainoastaan alle 2-vuotiaasta lapsesta.

Lasten kotihoidon tuen kuntakohtaiset lisät ovat:

Kotihoidon tuki	Helsinki	Sipoo	Vantaa
Kuntakohtainen lisä
alle 2-vuotias lapsi	218,64	-	163
yli 2-vuotias lapsi	134,55	-	-

Helsinki-lisä maksetaan perhekohtaisena, perheen nuorimmalle lapselle hoitorahan yhteydessä Kelan toimesta. Kotihoidon tukea saavat liitosalueilla asuvat perheet ovat 1.1.2009 lukien oikeutettuja kotihoidon tuen kuntakohtaiseen Helsinki-lisään.

Yksityisen hoidon tuen kuntakohtaiset lisät ovat:

Yksityisen hoidon tuen kuntalisät	Helsinki	Sipoo	Vantaa

Päivähoito alle 3-vuotias lapsi	290	353	600
yli 3-vuotias	280	316	270
Perhepäivähoito alle 3-vuotias	290	211	160
yli 3-vuotias	150	180	160

Liitosalueella Sipoossa sijaitsee yksi yksityinen päiväkoti, jossa on hoidossa 21 lasta. Vantaalta Helsinkiin liitettävällä alueella ei ole yksityistä päiväkotia.

Niiden perheiden lukumäärä, jotka asuvat liitosalueilla ja saavat kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea, saadaan Kelan kautta väestörekisteristä ensimmäisen kerran vuoden 2009 alussa (viikolla 1).

Sosiaalilautakunta päätti, että Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista Helsinkiin liitettävillä alueilla asuville yksityisen hoidon tuen piirissä oleville perheille maksetaan 1.1.2009 lukien yksityisen hoidon tuen kuntalisät sosiaalilautakunnan 7.6.2005 § 376 ja 8.5.2007 § 137 tekemien päätösten mukaisesti.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi vastaavan päätöksen kaupunginhallituksen päättämän lasten kotihoidon tuen kuntakohtaisen Helsinki-lisän maksamisen osalta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee, että Sipoon kunnasta ja Vantaan kaupungista Helsinkiin liitettävillä alueilla asuville, lasten kotihoidon tuen piirissä oleville perheille maksetaan 1.1.2009 lukien lasten kotihoidon tuen kuntakohtainen Helsinki-lisä kaupunginhallituksen 19.11.2001 (§ 1527) tekemän päätöksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

KUNTAJAON MUUTOKSESTA JOHTUVA HELSINGIN KAUPUNGIN JA SIPOON KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS LASTEN PÄIVÄHOIDON JA ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ

Khs 2008-2488

Sosiaalilautakunta toteaa (18.11.2008), että valtioneuvosto päätti 28.6.2007 (n:o 746) kuntajakolain nojalla kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä siten, että Helsingin kaupunkiin liitetään niin sanottu Västerkullan alue Vantaan kaupungista ja lounaisosa Sipoon kunnasta. Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2009. Tästä lähtien Helsingin kaupunki vastaa alueen päivähoitopalvelujen järjestämisestä.

Laissa lasten päivähoidosta (2 §) säädetään, että lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona hoitoa tarvitaan. Lain 11 a pykälän mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle vanhempainrahakauden päätyttyä kunnan järjestämän päivähoitopaikan ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka, kunnes hän siirtyy peruskoululaissa tarkoitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Perusopetuslaissa säädetään, että lapsella on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua oikeus maksuttomaan esiopetukseen.

Vantaalta Helsinkiin liitettävällä alueella ei ole päiväkoteja. Pääkaupunkiseudun kunnilla (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) on päivähoitopalvelujen järjestämisestä voimassa oleva sopimus, jota sovelletaan Västerkullan alueella 1.1.2009 asuvien lasten päivähoidon järjestämiseen.

Päivähoitopalvelujen järjestämisen siirtymistä Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle on valmisteltu yhteistyössä Sipoon kunnan sivistysosaston kanssa. Siirtyminen toteutetaan siten, että kuntajaon muuttumisesta huolimatta lasten päivähoito- ja esiopetuspaikat säilyvät niissä päiväkodeissa, joissa lapset ovat päivähoidossa ja/tai esiopetuksessa kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen tullessa voimaan 1.1.2009.

Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin liitettävällä alueella sijaitsee neljä kunnallista päiväkotia. Sakarinmäen ja Landbon päiväkodeissa on sekä suomen- että ruotsinkielistä päivähoitoa, Sakarinmäessä lisäksi iltahoitoa. Karhutorpan ja Kappelin päiväkodeissa on suomenkielistä päivähoitoa. Tällä hetkellä kunnallisessa päiväkotihoidossa on sijoitettuna noin 200 lasta, joista noin 140 on 1.1.2009 alkaen Helsinkiin liitettävällä alueella asuvia ja tuolloin helsinkiläisiä lapsia. Em. kunnallisiin päiväkoteihin sijoitetuista lapsista noin 60 asuu muualla Sipoon kunnan alueella. Muualle Sipoon kunnan alueelle on päivähoitoon sijoitettuna kaksi lasta, jotka asuvat Helsinkiin liitettävällä alueella ja ovat 1.1.2009 helsinkiläisiä. Osa em. lapsista osallistuu näissä päiväkodeissa järjestettävään maksuttomaan esiopetukseen.

Helsingin kaupunki järjestää 1.1.2009 alkaen liitettävällä alueella asuvien alle kouluikäisten päivähoidon ja maksuttomaan esiopetukseen oikeutettujen lasten esiopetuksen. Samalla turvataan se, että Sipoon kunnan alueella asuvien lasten päivähoito ja esiopetus voivat jatkua nykyisissä hoitopaikoissa liitosalueella sijaitsevissa päiväkodeissa.

Valmistellun sopimusesityksen mukaan Sipoon kunnan alueella asuva lapsi, joka on aloittanut päivähoidon viimeistään 31.12.2008, voi perheen niin halutessa jatkaa päivähoidossa ja esiopetuksessa Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin liitettävällä alueella sijaitsevassa päiväkodissa 31.7.2014 saakka eli siihen asti, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun. Samoin Helsinkiin liitettävällä alueella asuva lapsi, joka on aloittanut päivähoidon viimeistään 31.12.2008, voi perheen niin halutessa jatkaa päivähoidossa ja esiopetuksessa Sipoon kunnassa sijaitsevassa päivähoitopaikassa 31.7.2014 saakka eli siihen asti, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun.

Sopimuksessa sovitaan myös päivähoidon ja esiopetuksen kustannusten korvausperusteista. Päivähoitopalvelujen kustannusten jaossa yleisperiaatteena on täyden kustannusvastuun periaate, jossa kaikki kulut otetaan huomioon. Kulut jaetaan kunnille toteutuneen palvelumäärän mukaan. Asiakasmaksun perii palvelujen tuottaja. Ajalla 1.1.2009 -31.12.2009 korvaus peritään Lounais-Sipoon päivähoidon kustannusten mukaisesti. Seuraavien vuosien osalta edellä mainittua korvausta tarkistetaan sosiaalitoimen julkisten menojen hintaindeksin mukaan.

./. Sopimusluonnos on esityslistan tämän asian liitteenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaaliviraston sopimaan Sipoon kunnan kanssa lasten päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä seuraavasti:

- Helsingin kaupunki järjestää 1.1.2009 lukien 31.7.2014 saakka Helsinkiin liitettävällä alueella sijaitsevissa kunnallisissa päiväkodeissa Sakarinmäki, Landbo, Kappeli ja Karhutorppa päivähoidossa ja/tai esiopetuksessa 31.12.2008 olevien Sipoon kunnassa asuvien lasten päivähoidon ja/tai esiopetuksen

- Sipoon kunta järjestää 1.1.2009 lukien 31.7.2014 saakka Sipoon kunnan alueella sijaitsevissa päiväkodeissa päivähoidossa ja/tai esiopetuksessa 31.12.2008 olevien Helsinkiin liitettävällä alueella asuvien lasten päivähoidon ja/tai esiopetuksen

- lapsen asuinkunta maksaa edellä mainituissa tilanteissa lapsikohtaisen, ikään ja hoitoaikaan suhteutetun, sopimuksessa määritellyn korvauksen.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Sopimusluonnos 5.11.2008

HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN (TA 4 52 08) KÄYTTÖ VUONNA 2009

Khs 2008-2533

Sj toteaa, että vuoden 2009 talousarviossa on henkilöstökeskukselle varattu 5 000 000 euroa kohdassa ”4 52 08 Henkilöstömääräraha, Khn käytettäväksi”. Perusteluissa todetaan, että määrärahasta käytetään palkkauksellisen tasa-arvon edistämiseen ja työvoimapulasta kärsivien alojen ja tehtävien palkkauksen tarkistamiseen noin 3 milj. euroa ja noin 2 milj. euroa käytetään aiemmin samalla määrärahalla käynnistettyihin hankkeisiin.

Lisäksi perusteluissa todetaan, että määrärahan käyttösuunnitelma valmistellaan erikseen Khn hyväksyttäväksi.

Henkilöstökeskuksen laatima käyttösuunnitelma vuodelle 2009 on seuraava:

1. Henkilökohtaisina lisinä tehtävät palkantarkistukset

1.1 Henkilökohtainen lisä maksetaan työsuorituksen perusteella. Varattu määräraha jaetaan tasa-arvoperusteisesti sekä huomioiden sellaiset alat, joilla rekrytointitilanteet ovat haasteellisia. Henkilökohtaisten lisien suuntaaminen tehdään kevään 2009 aikana.

Määrärahaesitys: 2 990 000 euroa.

2. Henkilöstön saatavuus

2.1 Vuonna 2007 Helsingin kaupunki rekrytoi ensimmäisen kerran työvoimaa ulkomailta. Ns. inkeriläisprojektissa 27 inkeriläistä Pietarin alueelta aloitti oppisopimuksen Palmiassa. Hankkeen tavoitteina oli mallin rakentaminen ulkomaiseen rekrytointiin ja henkilöstön saatavuuden edistäminen erityisesti työvoimapula-aloille. Hanketta jatkettiin vuonna 2008 siten, että yhteensä 40 inkeriläistä Pietarin ja Petroskoin alueilta aloitti syksyllä työskentelyn terveyskeskuksessa, sosiaalivirastossa, Palmiassa ja opetusvirastossa. Määrärahaa tarvitaan vuonna 2008 aloittaneiden oppisopimusajan palkkakuluihin.

Määrärahaesitys: 830 000 euroa.

2.2 Ruotsinkielisen henkilöstön saatavuus päivähoidon tehtäviin on vaikeutunut. Jatketaan vuonna 2008 aloitettua lähihoitajien oppisopimus-koulutusta ruotsinkielisiin päiväkoteihin.

Määrärahaesitys: 470 000 euroa.

2.3 Kaupungin henkilöstöstrategiassa 2006 - 2008 on yhtenä henkilöstöresurssien varmistamisen toimenpiteenä kehittää maahanmuuttajille urapolkuja. Henkilöstökeskus teki kaupungilla työskentelevien maahanmuuttajien uratoiveista selvityksen vuonna 2007. Syksyllä 2008 vakituisessa palveluksessa kaupungilla lähinnä erilaisissa siivoustehtävissä toimivista maahanmuuttajista 25 henkilöä aloitti oppisopimuksella tai täydennyskoulutuksella kouluttautumisen ammatilliseen tutkintoon, esimiestehtäviin tai kotimaassaan hankittuun ammattiin. Määrärahaa tarvitaan kouluttautumisajan palkkoihin.

Määrärahaesitys: 363 000 euroa.

2.4 Henkilöstöä jää eläkkeelle lähivuosina aikaisempaa enemmän. Osaamisen siirtäminen uudelle avainhenkilölle tulee varmistaa. Jotta tiedon siirtäminen ja mitoituksen ylläpitäminen onnistuu, on varmistettava, että tietyissä avaintehtävissä voidaan ottaa uusi henkilö joksikin aikaa yhtä aikaa aikaisemman tehtävän hoitajan kanssa. Esitetty määräraha käytetään vuonna 2008 aloitettujen seuraajamallitilanteiden jatkamiseen.

Määrärahaesitys: 112 000 euroa.

3. Uusien toimintatapojen kehittäminen

3.1 Osaamisen kehittäjä - koulutus on aloitettu vuonna 2008. Ohjelmalla edistetään työyhteisöjen työssä oppimista ja osaamisen jakamista. Määräraha käytetään aloitetun ohjelman loppuun saattamiseen.

Määrärahaesitys: 18 000 euroa.

3.2 Vuonna 2008 on käynnistetty tuottavuuden kehittämiseen tähtäävä hanke terveyskeskuksessa. Hanke ajoittuu vuosille 2008 - 2010. Määrärahaa esitetään hankkeen jatkamiselle.

Määrärahaesitys: 217 000 euroa.

Sj toteaa vielä, että jokaisesta käyttötarkoituskohdasta valmistellaan erillinen hankesuunnitelma ja täsmennetään hankkeen seurantatapa. Seurantaraportti esitellään aikanaan myös Khlle.

SJ Kaupunginhallitus päättänee osoittaa henkilöstökeskukselle vuoden 2009 talousarvion kohdasta ”4 52 08 Henkilöstömääräraha, Khn käytettäväksi” 5 000 000 euroa tämän päätöksen perusteluosassa esitetyn käyttösuunnitelman mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

HENKILÖSTÖRUOKAILUSTA PERITTÄVIEN ATERIAHINTOJEN VAHVISTAMINEN

Khs 2008-2539

Sj toteaa, että Khs on 10.12.2007 vahvistanut voimassa olevat henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vastikkeet.

Verohallitus vahvisti 24.11.2008 ennakonpidätyksessä vuonna 2009 noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet.

Verohallituksen päätöksen mukaan ravintoedun arvo vuonna 2009 on 5,50 euroa (5,20 euroa vuonna 2008) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,50 euroa (5,20 euroa vuonna 2008) ja enintään 9,20 euroa (8,70 euroa vuonna 2008). Jos tämä määrä alittaa 5,50 euroa tai ylittää 9,20 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Edellä oleva merkitsee mm. sitä, että työnantajan periessä työntekijältä ateriasta 5,50 – 9,20 euroa ei työntekijälle synny verotettavaa etuutta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,13 euroa (3,90 euroa vuonna 2008) ateriaa kohden.

Ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,68 euroa (4,42 euroa vuonna 2008) ateriaa kohden.

Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,30 euroa (3,12 euroa vuonna 2008).

Sj:n mielestä henkilöstöltä tulisi periä aterioista kohtuullinen hinta, jotta ruokapalvelujen käyttö olisi mahdollisimman laajaa. Hinta ei kuitenkaan saisi olla niin alhainen, että ravintoedusta on suoritettava ennakonpidätys. Tavanomaisen lounaan ja kouluaterian luonteisen aterian hinta tulisi vahvistaa ravintoedun raha-arvon mukaisena ja kevyt lounaan hintaa tulisi korottaa ravintoetujen raha-arvojen nousua vastaavalla määrällä pyöristettynä lähimpään täyteen kymmeneen senttiin.

Henkilöstön maksamat ateriakorvaukset eivät kata kaikkia henkilöstöruokailukustannuksia. Tämän takia Helsingin kaupunki subventoi henkilöstöruokailua vuosittain useilla miljoonilla euroilla.

Verohallituksen edellä mainitun päätöksen 14 §:n mukaan enintään 9,20 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,50 euroa. Nimellisarvoltaan yli 9,20 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n 3 momentin mukaan milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

Khn 20.2.1995 hyväksymien toimipaikkaruokailun periaatteiden mukaan kaupungin toimipaikkaruokailu toteutetaan alla mainitun ensisijaisuusjärjestyksen mukaan seuraavasti:

a Kaupungin henkilöstöravintolat

b Kaupungin ulkopuolisen ravitsemusliikkeen kanssa tehdään ruokailusopimus

c Sovitaan ruoan kuljettamisesta työpaikalle

d Käytetään lounasseteleitä.

Ulkopuolisten eli muiden kuin kaupungin omistamien ravitsemusliikkeiden kanssa tehtyä ruokailua on subventoitu vuonna 2008 1,75 eurolla. Sj:n mielestä subvention suuruus vuonna 2009 tulisi olla 1,85 euroa. Korotus on samansuuruinen kuin aterioiden hintoihin tehty 5,5 %:n korotus.

Vuosina 2008 on käytössä 6,80 euron hintaiset lounassetelit. Sj:n mielestä vuonna 2009 tulisi ottaa käyttöön 7,10 euron hintaiset lounassetelit.

Sj toteaa vielä, että toimipaikkaruokailun ja lounassetelien subventoiminen edellä esitetyllä tavalla on virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaista eikä siitä aiheudu verotuksellisia seuraamuksia.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

1 vahvistaa henkilöstöruokailusta perittävien aterioiden hinnat 1.1.2009 lukien seuraavasti:

Hinta vuonna 2008	Hinta 1.1.2009 lukien
Lounas
5,20 euroa käytettäessä kaupungin sirullista henkilöstökorttia	5,50 euroa käytettäessä kaupungin sirullista henkilöstökorttia
5,40 euroa/käteishinta	5,70 euroa/käteishinta
Kevyt lounas
4,00 euroa	4,30 euroa
Keittiöhenkilökunnan ja muussa välittömässä ruokapalvelussa olevan henkilökunnan lounaan hinta
4,42 euroa	4,68 euroa
Kouluaterian luonteinen ateria
3,90 euroa	4,13 euroa

Kouluaterian luonteisen aterian hintaa sovelletaan myös päiväkoteihin ja niihin hoito- ja huoltolaitoksiin, joissa ruoka valmistetaan asiakkaille ja joissa ei ole erillistä ruokailutilaa henkilöstölle.

2 oikeuttaa viraston tai liikelaitoksen päällikön taikka hänen määräämänsä vahvistamaan

- muiden kuin edellä kohdassa 1 mainittujen aterioiden hinnan sekä

- muilta kuin kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä toimipaikkaruokalassaan perittävien aterioiden hinnan ja

3 että muun kuin kaupungin omistaman ravitsemusliikkeen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa ruokailua saa subventoida enintään 1,85 euroa aterialta ja että henkilöstöltä perittävä aterian hinta on vähintään ravintoedun verotusarvon mukainen ja että

4 että henkilöstöruokailussa käytetään Lounasseteli Oy:n painattamia 7,10 euron hintaisia lounasseteleitä, joista henkilöstö maksaa 5,50 euroa, ja että

5 että tämä päätös tulee voimaan 1.1.2009 lukien ja on voimassa 31.12.2009 saakka.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, palvelussuhdepäällikkö, puhelin 310 37965

1.12.2008 pöydälle pantu asia

TALIN GOLFKENTÄN MAA-ALUETTA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS HELSINGIN GOLFKLUBI RY:N KANSSA

Khs 2008-2462

Liikuntalautakunta toteaa (18.11.2008) mm., että Helsingin Golfklubi ry on 3.10.2007 pyytänyt Helsingin Golfklubin vuokrasopimuksen jatkamista seuraavasti:

”Helsingin Golfklubin ja liikuntalautakunnan välillä on tehty kaksi vuokrasopimusta: 1.9.1984 solmittu noin 55 hehtaarin maa-aluetta, päärakennusta (kartan nro 2 ja 3 puu ja kiviosa), toimistotaloa (asuinrakennus nro1), Arkkolan taloa (huvilarakennus nro 6) ja viljamakasiinia (nro 18) koskeva sopimus sekä 1.1.2004 solmittu caddiemasterin taloa pihapiireineen (huoltorakennus nro 4) koskeva sopimus. Molemmat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2009.

Helsingin Golfklubi (HGK) esittää, että Helsingin kaupungin liikuntavirasto uusisi nykyiset kaksi vuokrasopimusta siten, että maa-aluetta ja rakennuksia koskevat sopimukset olisivat erillisiä. Sopimusten kestoksi esitetään 25 – 30 vuotta alkaen 1.1.2010.

Helsingin Golfklubi esittää, että mm. seuraavat asiat otettaisiin huomioon maanvuokraa alentavina seikkoina:

- HGK on voittoa tavoittelematon yhdistyspohjainen urheiluseura, jonka jäsenyyttä ei voi siirtää tai myydä edelleen

- HGK vastaa golfkenttäalueen kaikenpuolisesta hoidosta, kehittämisestä ja ylläpidosta kustannuksineen

- HGK hoitaa muita alueita tehtävän käyttö- ja hoitosopimuksen mukaisesti

- ns. harjoituskenttä – range - on kaikkien golfharrastajien käytössä

- golfkenttää voivat käyttää riittävän, turvallisen golftaidon omaavat vieraspelaajat aikarajoituksin. Turvallisen pelaamisen tasoksi on katsottu hcp rajat miehet 24 ja naiset 30

- vaikka asema-kaavassa alue on määritetty golfalueeksi, alueen läpi ja ympärillä kulkee ulkoiluteitä, joiden käyttäjien turvallisuudesta huolehtiminen mm. aidoin lisää ylläpitokustannuksia ja rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- alue avataan golfkauden ulkopuolella muille liikkujille

- alueen jokisuiston lehtoalue puustoineen on erityisen suojelun kohteena, mikä rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- alue rajoittuu asutukseen, mikä rajoittaa tehokasta kentänhoitoa

- HGK yhdessä ulkoliikuntaosaston kanssa järjestää alueelle ladut heti kun lumiolosuhteet sallivat

- Helsingin lukioiden golfmestaruuskilpailut järjestään Talin kentällä vuorovuosin

- HGK:n junioritoiminta on laajaa ja tunnustettu mm. Sinettiseuran arvolla

- jäsenistä 75 % on helsinkiläisiä kaikista sosiaaliluokista ja loput 25 % lähes kaikki alkujaan helsinkiläisiä

- koska kyseessä on yhdistyskenttä, voidaan vuosittain ottaa uusia jäseniä 20 – 50

- golfkentällä järjestävät kansalliset ja kansainväliset kilpailut toteuttavat ja tukevat osaltaan Helsingin kaupungin strategiaa.”

Nykyinen vuokrasopimus ja asemakaava

Talin kartano- ja golfkenttäalue on vuokrattu Helsingin Golfklubi ry:lle vuonna 1983 uusitulla sopimuksella (Kvsto 8.6.1983, asia 10; Uulk 1.9.1983, 341§). Sopimukseen on tehty seuraavat muutokset: Uulk 5.4.1988, 149 § (siirto-oikeus) ja Uulk 1.6.1988, 251 § (vuokra-alueen muutos) sekä Lilk 11.2.2003, 46 § (alueelle rakentamiseen liittyvät ehdot). Sopimukseen sisältyvät golfkerhon käytössä olevat vanhat Talin kartanoalueen rakennukset. Myöhemmin Helsingin Golfklubi ry:lle on vuokrattu puretun piharakennuksen paikalle liikuntaviraston rakentama huoltorakennus (Lilk 28.9.1993, 303 §, jatkettu Lj 19.12.2003, 204 §). Sopimukset ovat voimassa 31.12.2009 saakka. Kenttä- ja kartanorakennusten vuosivuokra on tällä hetkellä 2 575,60 euroa ja huoltorakennuksen vuosivuokra 4 153 euroa.

Talin golfkenttäalueelle laadittiin asemakaava vuonna 2003. Alue on osa 21.11.2003 lainvoiman saanutta asemakaavaa ja asemakaavan muutosta nro 11120. Golfkenttä ja sen reuna-alueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaaksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU/s), jota tulee hoitaa ja uudistaa siten, että sen luonne ja merkitys säilyvät. Suurin osa VU/s-alueesta on merkitty golfkenttänä käytettäväksi alueeksi (vug).

Vuokrasopimuksen aikaisempi käsittely liikuntalautakunnassa

Lautakunta päätti jättää asian pöydälle 22.4.2008, 98 §.

Esittelijä poisti asian listalta 13.5.2008, 116 §.

Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi 7.10.2008, 238 §.

Liikuntalautakunta antoi Khlle 11.6.2008 lausunnon valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponnesta, joka koski Talin golfkentän käyttöoikeuden laajentamista helsinkiläisille pelaajille. Lausunnossa todettiin mm. seuraavaa:

”Lautakunta yhtyy toivomusponnen tavoitteeseen kentän käyttöoikeuden ja –ajan laajentamisesta seuraan kuulumattomille helsinkiläisille vieraspelaajille.

Helsinkiläisten vieraspelaajien tasoitusraja on nykyisellään liian kova. Tasoitusvaatimuksen tulee olla lähellä valtakunnallista keskiarvoa ja turvallisuus hoitaa lähinnä erillisellä ohjeistuksella, kuten muillakin Suomen golfkentillä.

Varausjärjestelmää tulisi kehittää niin, että helsinkiläisillä vieraspelaajilla olisi mahdollisuus varata selkeästi nykyistä enemmän ja joustavammin vapaana olevia aikoja. Järjestelmä voisi olla samantyyppinen kuin Vuosaari Golf Oy:ssä ja Suur-Helsingin Golf Oy:ssä eli tietty päivä olisi vapaa green fee -maksulla pelaamiseen ja/tai useampina viikonpäivinä olisi selvästi nykyisestä laajempi helsinkiläisten vapaa pelioikeus.

Myös kentän green fee -maksuihin tulee kiinnittää huomiota. Maksujen tulisi olla linjassa muiden pääkaupunkiseudun kenttien kanssa.

Liikuntavirasto neuvottelee Helsingin Golfklubi ry:n kanssa edellä esitetyistä toimenpiteistä, joilla seuran ulkopuolisten helsinkiläisten vieraspelaajien mahdollisuudet käyttää Talin golfkenttää lisääntyisivät. Neuvottelujen tulokset tullaan kirjaamaan erikseen vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä.”

Liikuntavirasto on neuvotellut Helsingin Golfklubi ry:n kanssa näiden tavoitteiden toteuttamisesta. Neuvotteluissa on sovittu seuraavista toimenpiteistä:

1. Tasoitusrajat

Tasoitusrajat nousevat kuudella: miehet 30 ja naiset 36 (aikaisemmin m 24 ja n 30).

2. Vieraspelaajien pelioikeus

Vieraspelaajilla on mahdollisuus pelata ilman aikarajoituksia perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Maanantaista torstaihin vieraspelaajat voivat pelata lukuun ottamatta klo 14 - 18 välistä aikaa ilman aikarajoitusta. Ko. aikanakin yksi vieraspelaaja voi pelata jäsenen seurassa.

Vieraspelaajilla on mahdollisuus käyttää internet-pohjaista ajanvarausjärjestelmää – Ajanvaraus.fi/teetime – edellyttäen, että he maksavat samalla pelimaksunsa.

3. Vieraspelaajilta perittävä kierrosmaksu

Vieraspelaajilta perittävä kierrosmaksu noudattelee lähialueen muiden vastaavantasoisten golfkenttien kierrosmaksujen tasoa.

4. Turvallisuus

Kentän turvallisuutta kehitetään uusilla rakennelmilla siten, että nämä työt rahoitetaan puoliksi Helsingin Golfklubin ja Helsingin kaupungin liikuntatoimen kesken.

5. Kansainväliset golfturnaukset

Talin golfkentällä pyritään järjestämään vuosittain kaksi merkittävää kansainvälistä golfturnausta. Turnausten järjestäminen tukee omalta osaltaan Helsingin kaupungin (suur)tapahtumastrategiaa. Turnausten järjestäminen edellyttää eri osapuolten taloudellisten näkökulmien yhteensovittamista.

Tasoitusrajoihin, hinnoitteluperiaatteisiin, vieraspelaajien pelioikeuksiin ja kansainvälisten golfturnausten järjestämiseen liittyviin kohtiin vuokralainen ei saa tehdä merkittäviä muutoksia sopimatta siitä liikuntaviraston kanssa. Edellä mainittuja kohtia koskeva täsmennetty yhteistyösopimus tullaan liittämään vuokrasopimuksen liitteeksi vuokrasopimuksen yksityiskohtaisten ehtojen käsittelyn yhteydessä.

Sisäinen vuokraus Sisäinen maanvuokra Talin alueella vuonna 2008 on n. 1,03 euroa/m² vuodessa. Asemakaavassa golftoimintaan osoitettujen alueiden (vug) pinta-ala on yhteensä n. 49,6 ha, joten siltä osin sisäinen vuokra on n. 511 000 euroa vuonna 2008. Sopimukseen sisältyvät myös Talin kartanoalueen rakennukset. Sisäinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2036 lopussa.

Kiinteistövirasto ja liikuntavirasto ovat sopineet sisäiseen vuokraukseen tehtävästä muutoksesta siten, että kartanorakennukset erotetaan golfin kenttäaluetta koskevasta sopimuksesta. Muutos tulee voimaan samaan aikaan kun Helsingin Golfklubi ry:n sopimus uusitaan eli 1.1.2010 alkaen.

Uusi vuokrasopimus Helsingin Golfklubi ry:n vuokrasopimus ehdotetaan uusittavan kahdessa osassa. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä golfin kenttäaluetta koskeva sopimus.

Myöhemmin tehtävässä kartanorakennuksia koskevassa vuokrasopimuksessa rakennusten vuokraksi tulee tämän hetkisen arvion mukaan noin 50 000 euroa. Vuokrasopimukseen tullaan sisällyttämään myös nykyisen sopimuksen mukaisesti rakennusten osittainen kunnossapitovastuu. Tilakeskus on viimeisen vuoden aikana Helsingin Golfklubi ry:n aloitteesta myös neuvotellut kartanorakennusten myynnistä yhdistykselle, mutta rakennusten hinnasta ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Vuokrattavan alueen suuruus

Asemakaavan mukainen golfkenttänä käytettävän alueen suuruus on noin 49,61 ha. Alueesta tulee poistaa myöhemmin vuokrattavat Talin kartanon pihapiirialueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 2,29 ha. Vuokrattavan kenttäalueen suuruus on siten n. 47,32 ha.

Kenttäalueen vuokra

Talin kenttäalueesta ehdotetaan perittäväksi samantasoista vuokraa kuin Paloheinän golfkentästä peritään. Paloheinän kentän vuokra vuonna 2008 on 0,127 euroa/m² vuodessa. Vuosaaren golfkentän vuokra on 0,120 euroa/m² vuodessa.

Vuokrattavan alueen koko on 47,32 ha, joten vuosivuokraksi saadaan 0,127 euroa/m2 x 473200 m² = 60 096,40 euroa. Elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava perusvuosivuokra on 3 615,90 euroa.

Vuokra-aika

Vuokra-ajaksi esitetään 25 vuotta siten, että vuokra-aika alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2034.

Tulevia vuokraehtoja

Vuokrasopimuksen liitteeksi tulee liikuntalautakunnan (16.10.2007, 258 §) ohjeellisena noudatettavaksi hyväksymä Talin kartanon hoito- ja kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyvän hoitoluokituskartan mukainen erityisalue eli varsinainen golfin pelikenttäalue on n. 38 ha. Sen hoidosta tulee vastaamaan vuokralainen. Kartanoalueen kautta kulkevasta pääulkoilureitistä vastaa rakennusvirasto. Alueen muusta maiseman hoidosta tullaan sopimaan tarkemmin vuokralaisen, rakennusviraston ja liikuntaviraston välillä.

Hoito- ja kehittämissuunnitelmassa on esitetty alueen sekä kesä- että talviaikainen ulkoilureitistö. Vuokralaisen tulee suunnitella toimintansa niin, että reitistön käyttö on mahdollista. Turvallisuuden kannalta tarpeellisiin kohtiin tulee rakentaa aidat ja mahdolliset vaara-alueet tulee merkitä maastoon.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Helsingin Golfklubi ry:lle 30. kaupunginosassa ja 46. kaupunginosassa sijaitsevan, Munkkiniemen kylän (RNo 420) tilaan 1:1172 sekä Talin kylän (RNo 428) tiloihin 1:104 ja 3:2 kuuluvan, liitekarttaan merkityn noin 47,32 hehtaarin suuruisen alueen golftoimintaa varten 1.1.2010 alkaen 31.12.2034 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 mukaista 3 615,90 euron perusvuosivuokraa. Vuosivuokra vuoden 2007 hintatasossa on 60 096,40 euroa.

2 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä lisäehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Kartta (Helsingin Golfklubi ry)

ERÄIDEN RAKENNUSTEN, RAKENTEIDEN JA MUUN KÄYTTÖOMAISUUDEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNALLE

Khs 2008-2456

Satamalautakunta toteaa (18.11.2008) mm. seuraavaa:

Länsisataman ja Sörnäisten sataman tavarasatamatoiminta siirtyy Vuosaaren satamaan marras- joulukuussa 2008. Tavarasatamatoiminnalta vapautuvia ja kiinteistövirastolle siirtyviä alueita on yhteensä noin 94 ha.

Kiinteistöviraston edustajien kanssa on alustavasti sovittu, että vapautuvat tavarasatama-alueet siirtyvät kiinteistövirastolle 1.1.2009 alkaen. Samalla on alustavasti sovittu siitä, että 1.1.2009 alkaen tavarasatama-alueille jäävät Helsingin Sataman omistamat rakennukset ja muu omaisuus siirretään kiinteistöviraston omaisuudeksi samalla periaatteella kuin Vuosaaren satama-alueen kanssa meneteltiin kun se siirrettiin Helsingin Satamalle.

Vuosaaren satama-aluetta Helsingin Satamalle vuokrattaessa sovittiin Helsingin Sataman ja kiinteistölautakunnan välisellä sopimuksella nro V5154-1, että Helsingin Satama luovuttaa kiinteistölautakunnalle Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta vapautuvilta alueilta säilytettävät rakennukset kirjanpitoarvosta alueiden vuokrasopimusten päättymisen yhteydessä siten kuin kaupunginhallitus myöhemmin erikseen päättää. Lisäksi Helsingin Satama velvoitettiin poistamaan omistamansa rakennukset taseestaan vuokra-ajan päättymiseen mennessä.

Helsingin Satama omistaa Länsisatamassa ja Sörnäisten sataman tavarasatama-alueilla useita rakennuksia, jotka Vuosaaren tavarasataman valmistuttua vapautuvat Helsingin Sataman käytöstä:

Länsisatama (Jätkäsaari)

– Vapaavarastorakennus (nk. Bunkkeri)

– Länsisataman huoltorakennus

– Saukon huoltorakennus

– Varastorakennus L15

– Vaarallisten aineiden varasto

– Konttiterminaalirakennus (KTL)

– Varastorakennus L3

– Lepola (teknisen osaston taukotila)

– grillikioski.

Sörnäisten satama (Sompasaari)

– Sörnäisten sataman huoltorakennus

– Varastorakennus S1

– KTS -rakennus (entinen VR:n junatoimisto)

– Rakennus S8

– Varastorakennus S9

– Toimistorakennus S10

– Varastorakennus S11

– Kalasataman huoltorakennus.

Lisäksi useita ilman kiinteää perustusta olevia rakennuksia mm:

– grillikioskit

– Hansa-terminaali.

Lisäksi Helsingin Satama omistaa Länsisatamassa ja Sörnäisten sataman tavarasatama-alueilla myös muuta käyttöomaisuutta, joka Vuosaaren tavarasataman valmistuttua vapautuu Helsingin Sataman käytöstä. Em. omaisuutta ovat mm. muuntamot, valomastot, aidat, lauttapaikkojen rakenteet, laiturit, asfaltoidut kentät yms. Omaisuuskohteet

./. on lueteltu liitteessä.

Satamalautakunta esittää liitteessä mainittujen Länsisataman ja Sörnäisten sataman rakennusten ja muun käyttöomaisuuden siirtämistä tasearvosta Helsingin Satamalta kiinteistövirastolle 1.1.2009 alkaen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee siirtää liitteessä mainitut Länsisataman ja Sörnäisten sataman rakennukset ja muun käyttöomaisuuden tasearvosta Helsingin Satamalta kiinteistölautakunnan hallintoon 1.1.2009 alkaen.

Pöytäkirjanote satamalautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Siirrettävä tai luovutettava käyttöomaisuus

JÄTKÄSAAREN KERROSTALO- JA TOIMITILAKORTTELIN VARAAMINEN SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTOLLE ENERGIA- JA INNOVAATIOHANKETTA VARTEN

Khs 2008-2499

20. kaupunginosa (Länsisatama, Jätkäsaari) kortteli nro 20801;
(Välimerenkatu)

Kiinteistölautakunta toteaa (18.11.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Länsisataman Jätkäsaaren alueelle on laadittu asemakaava ja asema-kaavan muutosehdotus nro 11770, jolle sijoittuu muun muassa kortteli nro 20801. Korttelin kolmesta tontista kaksi on osoitettu asuinkerrostaloille (AK) ja yksi toimitilakäyttöön (KTY). Korttelin suunniteltu rakennusoikeus on yhteensä 20 200 k-m².

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra esittää, että kaupunki varaisi sille em. korttelin energia- ja innovaatiohanketta varten. Kortteliin on tarkoitus toteuttaa energiatehokkaan asuntorakentamisen ja uuden innovatiivisen toimistorakennuksen demonstraatiohanke, joka on osa Sitran energiaohjelmaa.

Hakemukseen perustuen esitetään, että kaupunki varaisi korttelin nro 20801 Sitralle mainitun hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten 31.12.2010 saakka muun muassa ehdolla, että kohteesta järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa kansainvälinen arkkitehtuurikutsukilpailu ja asuntojen toteutuksessa noudatetaan kaupungin määräämää hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa. Varauksesta esitetään tehtäväksi varaussopimus.

Hakemus Sitra on osoittanut kaupunginhallitukselle 25.9.2008 päivätyn hakemuksen, jolla se pyytään Länsisataman Jätkäsaareen sijoittuvan korttelin nro 20801 varaamista energia- ja innovaatiohanketta varten. Hanke on osa Sitran Energiaohjelmaa, joka keskittyy rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on toteuttaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen matala-/plusenergiakortteli, joka hyödyntää kaukolämpöä/-kylmää, paikallista ja talokohtaista energiatuotantoa, energiatehokkuutta lisääviä teknologioita ja uusia kansainvälisiä parhaita käytäntöjä.

Sitran tavoittelema hankkeen kokonaisrakennusoikeus on 22 000 k-m², josta 8 000 k-m² olisi toimistokäyttöön tarkoitettua tilaa, 800 k-m² liiketilaa ja 13 200 k-m² asuntoja.

Hakija näkee hankkeen mahdollisuutena suomalaisen ja kansainvälisen innovaatio- ja energiarakentamisen demonstroimiseen. Sitran on tarkoitus toimia hankkeen aloitusvaiheen kehittäjänä vastaten koko aluetta koskevan kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun järjestämisestä. Hankkeen kehittelyyn pyritään kuitenkin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valitsemaan yhteistyökumppaneita, joiden valinta suoritettaisiin yhteistyössä kaupungin kanssa.

Sitran on tarkoitus toimia kortteliin suunnitellun toimitilarakennuksen rakennuttajana. Rakennukseen sijoitettaisiin Sitran omia toimintoja ja rakennukselle muodostettava tontti luovutettaisiinkin Sitran perustamalle kiinteistöyhtiölle.

./. Hankkeen tarkempi kuvaus ja hakemuksen perustelut ilmenevät kokonaisuudessaan hakemuksesta, joka on esityslistan liitteenä 1.

Hakijaa koskevat tiedot

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra (Y-tunnus: 0202132-3) on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Päätoimialana on sijoitus- ja kehitysyhtiötoiminta. Toiminnallaan Sitra pyrkii edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia ja rakentamaan menestyvää Suomea.

Kaavatilanne ja esirakentaminen

Länsisataman kaupunginosan (20.) Jätkäsaaren rakentamisen aloitus-alueelle on laadittu kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.2.2008 hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus nro 11770.

Kaavaehdotuksen mukaan nyt varattavaksi esitettävään kortteliin nro 20801 sijoittuu asuinkerrostalojen (AK) tontit 20801/1 ja 2 sekä toimitilarakennusten (KTY) tontti 20801/3. AK-tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 16 000 k-m² ja toimitilatontin 4 200 k-m², eli yhteensä 20 200 k-m². Rakennusten ensimmäisistä kadun varteen sijoittuvista kerroksista tulee varata tiloja liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakaspalvelun tiloiksi yhteensä 810 k-m².

Asuinkerrostalojen autopaikkavelvoite määräytyy normin 1 ap/115
k-m² ja toimistotilojen normin enintään 1 ap/350 k-m² mukaan.
Autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi korttelin alle sekä osittain Hyväntoivonpuiston alle rakennettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Ajo pysäköintilaitokseen tapahtuu po. korttelin itäpuolelle sijoittuvan korttelin nro 20802 ajoluiskan ja pysäköintilaitoksen kautta.

Sitra on neuvotellut kaupunkisuunnitteluviraston kanssa nykyisen kaavaehdotuksen muuttamisesta siten, että korttelin nro 20801 yhteenlaskettu rakennusoikeus nostettaisiin 22 000 k-m²:iin ja korttelia koskevia kaavamääräyksiä väljennettäisiin. Näin hankkeen ja kohteen kaupunki-kuvallisten ratkaisujen suunnittelulle jätettäisiin enemmän liikkumavaraa. Arkkitehtuurikilpailun tuloksena saatavien ratkaisujen toteuttaminen saattanee myös edellyttää voimaan tulevan asemakaavan nro 11770 muuttamista.

Korttelin rakentamiskelpoiseksi saattaminen edellyttää muun ohella olemassa olevien sataman käytöstä poistuvien rakennusten purkamista ja muita esirakentamistoimenpiteitä. Kortteli pyritään saattamaan rakentamiskelpoiseksi kaupungin ja Helsingin sataman toimesta vuoden 2010 aikana.

./. Sijaintikartta ja kopio asemakaavaehdotuksen nro 11770 kaavakartasta ovat esityslistan liitteenä 2 ja 3.

Korttelin nro 20801 varaaminen

Lautakunta toteaa, että korttelin nro 20801 varaamisesta energia- ja innovaatiohanketta varten on neuvoteltu Sitran, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatamaprojektin välillä.

Lautakunta pitää po. korttelin varaamista Sitralle edellä kuvattua hanketta varten elinkeino-, asunto- ja ympäristöpoliittista syistä perusteltuna. Hankkeen toteutuminen edistäisi uuden Jätkäsaaren alueen positiivisen imagon luomista, joka puolestaan lisäisi osaltaan alueen houkuttelevuutta niin asuin- kuin työpaikka-alueenakin. Järjestettävän arkkitehtuurikutsukilpailun tuloksena saatavat korkeatasoiset kaupunkikuvalliset ratkaisut asettaisivat laatutason Jätkäsaaren tuleville toimitila- ja asuntorakentamishankkeille. Hankkeen tuloksena mahdollisesti saatavia innovaatioita voitaneen hyödyntää jatkossa niin Jätkäsaaren kuin muidenkin alueiden rakentamisessa.

Varausehdot Kortteli nro 20801 varattaisiin Sitralle 25.9.2008 päivätyn varaushakemuksen mukaisen energia- ja innovaatiohankkeen suunnittelua varten sekä toteutettavaksi myöhemmin valittavien yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka myös kaupunki hyväksyy. Varaus voitaisiin tehdä 31.12.2010 saakka, eli noin kahdeksi vuodeksi.

Varauksensaaja olisi velvollinen kustannuksellaan järjestämään kohteesta kansainvälisen arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa. Kilpailu on suunnattu erityisesti ryhmille, jotka omaavat monialaisen kokemuksen talosuunnittelun ja energiatehokkaan rakentamisen alalta.

Lautakunnan mielestä kortteli nro 20801 suunnittelun lähtökohtana voitaisiin pitää sitä, että korttelin suunnitellusta kokonaisrakennusoikeudesta noin 40 % (n. 8 800 k-m²) toteutettaisiin liike- ja/tai toimistotilana ja noin 60 % (n. 13 200 k-m²) asuntoina. Asuntoina toteutettavasta rakennus-oikeudesta noin 50 % (n. 6 600 k-m²) voitaisiin toteuttaa vapaarahoitteisena asuntotuotantona ilman hitas-ehtoja, noin 25 % (n. 3 300 k-m²) vapaarahoitteisina omistusasuntoina hitas I -ehdoin ja noin 25 % (n. 3 300 k-m²) valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Kortteliin toteutettavien omistusasuntojen keskipinta-alan olisi oltava vähintään 75 m². Painavasta, suunnittelusta johtuvasta syystä keskipinta-alavaatimus voitaisiin alittaa enintään 5 %. Kortteliin tulisi esitetyin perustein noin 150 asuntoa.

Toteutettavien tilojen käyttötarkoitus-, hallinta- ja rahoitusmuotojakaumat tarkentuvat suunnittelun edetessä, kun laadittava asemakaava on tullut voimaan ja järjestettävän arkkitehtuurikilpailun tulokset ovat selvillä. Lopullisesti tonttien luovutusmuodoista voitaneen päättää vasta, kun hankkeen kokonaiskonsepti on selvillä. Kortteliin muodostettavat tontit luovutettaisiin Sitran ja hankkeen kehittämiseen valittavien yhteistyökumppaneiden perustamille yhtiöille.

./. Hitas-tuotannon osalta noudatetaan lisäksi tavanomaisia hitas-erityis-ehtoja, jotka ovat esityslistan liitteenä 4.

Varaussopimus Jätkäsaareen on suunniteltu toteutettavaksi alueellinen jätteiden putki-keräysjärjestelmä, johon myös korttelin nro 20801 tontit on tarkoitus liittää. Talous- ja suunnittelukeskus suunnittelee parhaillaan järjestelmän toteuttamista yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Rakentamisesta aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi Jätkäsaareen on tarkoitus laatia alueellinen rakentamisen logistinen suunnitelma, jota kaikkien alueella toimivien rakentajien tulee noudattaa. Alueellinen logistiikkasuunnitelma valmistunee alkuvuodesta 2009.

Jätkäsaaren alueen kehittämistä ja rakentamista pyritään tukemaan ja edistämään kaupungin sekä alueella kulloinkin toimivien varauksensaajien yhteistyönä toteutettavalla yhteismarkkinoinnilla. Yhteismarkkinointia varten Hietasaarenkujan varteen sijoittuvan Huutokonttorin tiloihin on tarkoitus saneerata kaupungin toimesta näyttelytilat, jossa alueen rakennuttajat olisivat velvollisia esittelemään ja markkinoimaan kohteitaan. Tavoitteena on, tavanomaisen markkinoinnin rinnalla, keskittää alueen esittely ja markkinointi yhteen paikkaan, jolloin tieto vireillä olevista hankkeista on helposti yleisön saatavilla.

Näyttelytilojen pinta-ala on noin 100 h-m² ja niiden yhteyteen on suunniteltu sijoitettavaksi myös kahvila-/kioskitoimintoja.

Nyt esitetään, että Jätkäsaaren (sis. Saukonpaaden) tulevilta varauksensaajilta perittäisiin näyttelytilojen järjestämisestä korvaus, joka olisi yhteensä 70 % näyttelytiloille määritettävästä laskennallisesta vuokrasta Jätkäsaaren rakentamisen aikana. Tilojen laskennallinen vuokra olisi tilakeskukselta saadun arvion mukaan 20 euroa/h-m²/kk ja Jätkäsaaren alueen rakentamisen arvioidaan kestävän noin 17 vuotta. Kaupungin osuudeksi tilojen laskennallisista kustannuksista jäisi 30 %. Tätä voitaneen pitää perusteltuna, koska kaupunki voi tuoda tiloissa esille myös omia kohteitaan, kuten Bunkkeria ja valtion tukemia vuokra-asuntokoh-teita.

Korvaus jaettaisiin rakennuttajien maksettavaksi kohteiden asemakaavan osoittamien kerrosalojen mukaisessa suhteessa. Korvauksen perimistä voitaneen pitää perusteltuna, koska rakennuttajat saavat kaupungin toimesta mahdollisuuden käyttää keskeisellä paikalla sijaitsevaa tilaa hankkeidensa esittelyyn ja markkinointiin. Valtion arava-lainoitettujen tai korkotuettujen vuokra-asuntokohteiden osalta korvausta ei sen sijaan perittäisi.

Suunniteltu valtion tukema asuntotuotanto pois lukien (MA-ohjelman mukaisesti 20 % koko asuntotuotannosta), Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueen suunniteltu toimitila- ja asuinrakennusoikeus on parhaan arvion mukaan yhteensä 740 000 k-m². Tällöin rakennuttajilta perittävän korvauksen suuruudeksi saadaan alkuvaiheessa 0,40 euroa/k-m² (alv 0 %) (20 euroa x 100 m² x 12 kk x 17 v. x 70 % : 740 000 k-m²). Jatkossa korvauksen suuruutta voidaan tarvittaessa tarkistaa kustannuskehityksen mukaan.

Tilojen laskennallinen kustannusvaikutus kaupungille olisi edellä esitetyin perustein laskettuna alkuvaiheessa 7 200 euroa/vuosi (alv 0 %).

Sitran kanssa esitetään tehtäväksi edellä esitettyjä asiakokonaisuuksia koskeva varaussopimus. Lisäksi sopimukseen sisällytettäisiin muun ohella Helsingin Energian hyväksi perustettavia rasitteita sekä kortteleiden nro 20801 ja 20802 välisiä yhteisjärjestelyjä koskevat ehdot.

Varausta ei voitaisi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. Varaus olisi kuitenkin siirrettävissä myöhemmin kaupungin kanssa yhteistyössä valittaville yhteistyökumppaneille sekä kortteliin muodostettavia tontteja omistamaan tai hallinnoimaan perustettaville yhtiöille edellyttäen, että nämä sitoutuvat osaltaan noudattamaan varauspäätöksen ja varaussopimuksen ehtoja.

Edellä kuvattua varaussopimusmenettelyä on tarkoitus käyttää myös jatkossa Jätkäsaareen sijoittuvia tontteja varattaessa ja myös näihin varaussopimuksiin on tarkoitus sisällyttää pääosin edellä esitettyä vastaavat ehdot.

./. Muilta osin voitaneen noudattaa esityslistan liitteenä 5 olevasta varaus-sopimusluonnoksesta ilmeneviä ehtoja.

Kaj toteaa, että varauksen tarkoittamaa hanketta osin kokeellisine toimitila‑ ja asuinrakentamisineen voidaan pitää merkittävänä avauksena Jätkäsaaren entisen satama‑alueen rakentamisessa. Hankkeen toteutuminen edistäisi uuden Jätkäsaaren alueen positiivisen imagon luomista. Hanke on hyvin perusteltavissa niin elinkeino-, asunto- kuin ympäristöpoliittisistakin syistä.

Esitykseen sisältyy ehdotus Jätkäsaaren alueella sovellettavaksi varaussopimukseksi. Tässä alueen rakentajat sitoutuvat osallistumaan mm. alueelliseen jätteiden imukeräysjärjestelmään, mahdolliseen alueelliseen tietoverkkoon, alueen rakentamisen logistiseen ohjaukseen ja sosiaalista asuntotuotantoa lukuun ottamatta alueen yhteismarkkinoinnin kustannuksiin. Sopimuksen käyttöönotto on perusteltua, koska sopimuksenmukaiset järjestelyt edistävät alueen suunnitelmallista rakentamista. Sitra on osaltaan hyväksynyt sopimuksen ehdot.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) asemakaava‑ ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11770 mukaisen suunnitellun korttelin nro 20801 (Välimerenkatu) Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle (Y-tunnus: 0202132-3) energia- ja innovaatiohankkeen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin suunnittelussa ja toteutuksessa on tutkittava energiatehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja kaupunkirakentamiseen varauksensaajan esittämän 25.9.2008 päivätyn varaushakemuksen mukaisesti.

2 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan järjestämään kohteesta kansainvälisen monialaisille ryhmille suunnatun arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä kaupungin kanssa.

3 Varauksensaajalla on oikeus valita hankkeen kehittämiseen yksi tai useampi yhteistyökumppani, jotka voivat myös osallistua hakkeen toteuttamiseen ja loppuunsaattamiseen. Valinta on suoritettava yhteistyössä kaupungin kanssa.

Valittavien yhteistyökumppaneiden on osaltaan noudatettava varauspäätöksen ja varaussopimuksen mukaisia ehtoja.

Varauksensaaja ja mahdollisesti valittavat yhteistyökumppanit sopivat tarkemmin keskenään kortteliin muodostettavien tonttien toteuttamisesta sekä tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista ja yhteisjärjestelyistä.

4 Korttelin käyttötarkoitusta ja tilajakaumaa suunniteltaessa lähtökohtana on pidettävä sitä, että korttelin tulevasta kokonaisrakennusoikeudesta noin 40 % toteutetaan liike- ja/tai toimistotilana ja noin 60 % asuntorakentamisena.

Asuntorakentamisena toteutettavasta rakennusoikeudesta noin 50 % on toteutettava vapaarahoitteisena asuntotuotantona ilman hitas-ehtoja, noin 25 % vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona hitas I -ehdoin ja noin 25 % valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona.

Kortteliin toteutettavien omistusasuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 75 m². Painavasta, suunnittelusta johtuvasta syystä keskipinta-alavaatimus voidaan alittaa enintään 5 %.

Kortteliin toteutettavien tilojen lopullisesta käyttötarkoitus-, hallinta- ja rahoitusmuotojakaumasta neuvotellaan ja sovitaan tarvittaessa myöhemmin.

5 Hitas-tuotannossa noudatetaan lisäksi liitteen 4 mukaisia erityisehtoja.

6 Varauksensaaja luovuttaa kaupungille hankkeen valmistuttua loppuraportin, jossa esitetään hankkeen kehitystulokset sekä mahdolliset ehdotukset jatkokehittämishankkeille.

7 Varauspäätös tulee voimaan vasta, kun jäljempänä mainittu varaussopimus on allekirjoitettu.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston kanssa liitteen 4 mukaisen varaussopimuksen.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa lautakunnan tekemään korttelin varausehtoihin sekä sitä koskevaan varaussopimukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa lautakunnan jatkamaan varausaikaa enintään yhdellä (1) vuodella, hyväksymään kohteen lopullisen käyttötarkoitus-, hallinta- ja rahoitusmuotojakauman sekä hyväksymään hankkeen jatkokehittämiseen valittavat yhteistyökumppanit yhteistyössä varauksensaajan kanssa.

Pöytäkirjanote Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kopio asemakaavaehdotuksen nro 11770 kaavakartasta
	Liite 4	Hitas-tuotannon erityisehdot
	Liite 5	Varaussopimusluonnos kortteli nro 20801

OSAKUNTALIITOKSESTA JOHTUVA TIE- JA KATUNIMIEN MUUTTAMINEN KUNNAN OSOITETIETOJÄRJESTELMÄÄN

Khs 2008-2545

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (26.11.2008), että 1.1.2009 toteutuvasta Helsingin ja Sipoon osakuntaliitoksesta on seurannut tarve muuttaa 11 kadun tai tien nimet. Kyseisissä nimissä on päällekkäisyyksiä, jotka tulee poistaa. Nimien yhteensovittaminen on tarpeellista tehdä erityisesti turvallisuussyistä. Päällekkäisistä nimistä voisi syntyä haittaa mm. palo- ja pelastustoimelle ja myös postin kululle. Sekaannusten välttämiseksi päällekkäisten nimien muuttaminen on tarpeen tehdä nopeasti.

Nimistötoimikunta on esittänyt neljän kadun nimen muuttamista Helsingissä ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.

Nykyisen lainsäädännön mukaan (MRL 55 §) asemakaavassa määrätään kadun nimi. Näin ollen katunimen muuttaminen osoitejärjestelmässä aiheuttaa tarpeen muuttaa katunimi myös asemakaavassa. Tien nimet sen sijaan päätetään Kuntalain mukaisesti kunnan päätöksellä.

Vireillä on hallituksen esitys (HE 102/2008) maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, jossa mm. mahdollistetaan asemakaavassa määriteltyjen kadunnimien muuttaminen myös kuntalain mukaisella päätöksellä. Tavoitteena on ollut, että lain muutos tulisi voimaan 1.1.2009 mennessä. Ympäristöministeriöstä saadun tiedon mukaan lain valmistelu on edennyt suunnitellussa aikataulussa.

Kuntaliitto 24.10.2008 antanut kunnille suosituksen siitä miten tulee menetellä, jotta osoiteasiat on hoidettu kuntaliitosten tapahduttua 1.1.2009 ottaen myös huomioon valmisteilla oleva MRL:n muutos.

Kuntaliitto toteaa suosituksessaan seuraavaa:

Tie- ja katunimien muuttaminen kunnan osoitejärjestelmässä

Kunnan osoitejärjestelmästä ei ole laki- ja asetustasoisia säädöksiä. Kunta päättää osoitejärjestelmää koskevista asioista Kuntalain mukaisesti.

Kuntien osoitejärjestelmää koskeva valmistelu perustuu pääasiassa Kuntaliiton osoitejärjestelmää koskevaan suositukseen (www.kunnat.net/verkko-oppaat/paikkatiedon).

Nykyisen lainsäädännön mukaan (MRL 55 §) mukaan asemakaavassa määrätään kadun nimi. Kunnat käyttävät asemakaavan mukaisia katunimiä osoitejärjestelmässä. Näin ollen katunimen muuttaminen osoitejärjestelmässä aiheuttaa tarpeen muuttaa katunimi myös asemakaavassa. Osoitejärjestelmän tienimet sen sijaan päätetään Kuntalain mukaisesti kunnan päätöksellä.

Kuntien yhdistyessä tulee huolehtia siitä, että uuden kunnan alueella on yksiselitteiset katu- ja tienimet osoitejärjestelmässä.

Laajat osoitejärjestelmän muutokset voivat tapauskohtaisesti aiheuttaa laajoja muutostarpeita asemakaavojen katu- ja tienimiin sekä kaupunginosa- ja korttelinumerointiin. Ko. muutokset ovat maankäytön näkökulmasta teknisiä muutoksia, mutta voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja aikaviiveitä asemakaavan muutoksina toteutettaessa. Tästä syystä Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi katunimen muuttamisen asemakaavan lisäksi myös kuntalain mukaisella päätöksellä. Ko. lainsäädäntö tulisi näillä näkymin voimaan aikaisintaan joulukuussa 2008.

Kuntaliitosten valmistelussa on tavoitteena, että osoitejärjestelmät on saatettu ajantasalle kuntaliitoksen astuessa voimaan. Liitoskunnat voivat ottaa huomioon em. valmisteilla olevan katunimen antamista koskevan lainsäädännön muutoksen osoitejärjestelmän muutoksia valmisteltaessa seuraavasti:

1. Osoitejärjestelmän katu- ja tienimien sekä osoitenumeroinnin muutokset valmistellaan ja päätetään ja pannan toimeen yhtenä kokonaisuutena Kuntalain mukaisesti sekä asemakaava- että haja-asutus–aluetta koskien.

Valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvä kuuleminen suoritetaan Kuntalain mukaisesti.

2. Jos em. lakimuutos katunimien antamisesta kuntalain mukaisella päätöksellä tule voimaan, asemakaavan katunimien muuttamisesta päätetään lain voimaantulon jälkeen em. osoitejärjestelmän katunimien muuttamista koskevan valmistelun mukaisesti.

Jos em. lakimuutos ei tule voimaan, käynnistetään katunimien muuttaminen asemakaavalla.

Kuntaliitoksen valmistelussa on siis tavoitteena, että osoitejärjestelmä on saatettu ajan tasalle kuntaliitosten astuessa voimaan. Ohje on tehty silmällä pitäen kuntien yhdistymisiä, jolloin yhdistyvät kunnan tahollaan tekevät kuntalain mukaiset päätökset. Helsingin tilanteessa liitosaluetta koskeva päätös voi olla vain ohjeellinen ennen liitoksen toteutumista 1.1.2009.

Nimistötoimikunta on käsitellyt katujen ja teiden nimien muuttamista kokouksissaan 20.8.2008, 17.9.2009 ja 12.11.2008 ja esittää kahden kadun nimen muuttamista Helsingin Marjaniemessä, kahden kadun nimen muuttamista Helsingin Savelassa ja seitsemän kadun tai tien nimen muuttamista liitosalueella.

Nimistötoimikunta teki ensimmäisen esityksensä Helsingissä ja Sipoon liitosalueella muutettavista kadun- ja tiennimistä 17.9.2008.

Asukkaille ja yhdistyksille, joita nimenmuutokset koskevat, lähetettiin nimenmuutoksien valmistelua koskevat kirjeet lokakuun alkupuolella. Marjaniemen nimenmuutoksia koskeva kirje lähti 2.10.2008, liitosalueen nimenmuutoksia koskeva kirje lähti 10.10.2008 ja Savelan nimenmuutoksia koskeva kirje 13.10.2008. Asiasta tiedotettiin myös lehti-ilmoituksin suurimmissa lehdissä sekä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla 2.10.2008 alkaen.

Mielipiteitä saapui määräaikaan eli 31.10.2008 mennessä 56 kappaletta. Lisäksi nimistötoimikunta päätti ottaa huomioon nimistötoimikunnan kokouksen alkuun mennessä saapuneet neljä suullista mielipidettä sekä määräajan jälkeen saapuneet kolme kirjallista mielipidettä.

Kirjallisia mielipiteitä jätettiin kaikkiaan 59. Näistä viisi koski Marjaniemessä muutettavia nimiä, 12 mielipidettä koski Savelassa muutettavia nimiä ja 42 mielipidettä koski Sipoon liitosalueella muutettavia nimiä.

Suullisista mielipiteistä kaksi koski Marjaniemessä tapahtuvia nimenmuutoksia ja kaksi Sipoon liitosalueella tapahtuvia nimenmuutoksia.

Selvitykset nimenmuutoksiin liittyvästä tiedotuksesta ja käydystä vuorovaikutuksesta ja annetuista mielipiteistä ovat kaupunkisuunnitteluvi-

./. raston kirjeen liitteenä 1 ja 2.

Nimistötoimikunta toteaa (12.11.2008) kirjeessään mm. seuraavaa:

Muutokset Helsingin nimistössä

Marjaniemi

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa Marjaniemessä Vartiokylän kaupunginosassa sijaitsevat Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimet Vanhaksi Koivuniementieksi ja Vanhaksi Koivuniemenkujaksi (Gamla Björknäsvägen ja Gamla Björknäsgränden).

Näiden nimenmuutoksien tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Helsingissä. Kulttuurihistorialliset syyt puoltavat Koivuniementien nimen säilyttämistä liitosalueella. Sipoon Koivuniementie–Björkuddsvägen on saanut nimensä kirjailija Zacharias Topeliuksen Koivuniemi-nimisen tilan mukaan.

Helsingissä Koivuniementie on tullut käyttöön vuonna 1949, joten se on kadunnimenä vanhempi kuin liitosalueen Koivuniementie, joka on tullut Sipoon kunnalta saatujen tietojen mukaan virallisesti käyttöön vuonna 1993.

Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä. Annetuissa mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.

Nimistötoimikunta esittää seuraavia kadunnimenmuutoksia:

(ylhäällä nykyinen nimi ja alhaalla esitetty nimen muutos)

Koivuniemenkuja–Björknäsgränden ->

Vanha Koivuniemenkuja–Gamla Björknäsgränden

Perustelu: Vanhan Koivuniementien mukaan;

Koivuniementie–Björknäsvägen ->

Vanha Koivuniementie–Gamla Björknäsvägen

Perustelu: Vanhan paikannimen Björknäset mukaan.

Savela

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa Savelassa Pukinmäen kaupunginosassa sijaitsevat Puroniityntien ja Puroniitynpolun nimet Vanhaksi Puroniityntieksi ja Vanhaksi Puroniitynpoluksi (Gamla Bäckängsvägen ja Gamla Bäckängsstigen). Näiden nimenmuutoksien tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Helsingissä. Liitosalueen Puroniityntie on useita kilometrejä pitkä ja sillä on suuri määrä osoitenumeroita. Uudessa kaupunginosajaossa liitosalueen Puroniityntietä ympäröivä alue tulee olemaan hallinnollisesti Puroniityn osa-aluetta (nimistötoimikunnan esitys kaupunginosien ja osa-alueiden nimiksi 15.10.2008).

Helsingissä nimi Puroniityntie on tullut väliaikaiseen käyttöön vuonna 1952, mutta nimi on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1975. Nimi Puroniitynpolku on tullut käyttöön samana vuonna. Liitosalueen Puroniityntie on tullut Sipoon kunnalta saatujen tietojen mukaan virallisesti käyttöön vuonna 1982, mutta nimen epävirallisesta käytöstä on tietoja jo 1950-luvun lopulta.

Nimistötoimikunta esittää seuraavia kadunnimenmuutoksia:

Puroniitynpolku–Bäckängsstigen ->

Vanha Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen

Perustelu: Vanhan Puroniityntien mukaan;

Puroniityntie–Bäckängsvägen ->
Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen

Perustelu: Vanhan paikannimen Bäckängen mukaan.

Muutokset Sipoon liitosalueen nimistössä

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta mielipiteet tiedoksi ja päätti pitäytyä 17.9.2008 tekemässään esityksessä muuttaa kolme Sipoon liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Näiden muutosten tulee nimistötoimikunnan mielestä tapahtua Sipoon liitosalueella. Nimistötoimikunta toteaa, että nimenmuutoksiin ryhdytään yleensä vain pakottavista syistä.

Nimestä Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs Villagränd ei annettu yhtään mielipidettä. Nimeä Landbontie–Landbovägen ei vastustettu. Esitetyn Vanhan Rajatien korvaavaksi nimeksi ehdotettiin yhdessä mielipiteessä Uusi Rajatie. Mielipiteissä ei ilmennyt sellaista laajaa kannatusta saanutta muuta nimeä, joka olisi voinut korvata nimistötoimikunnan aiemmin tekemän esityksen.

Nimistötoimikunta esittää seuraavia nimenmuutoksia:

Huvilakuja–Villagränd ->

Korsnäsin Huvilakuja–Korsnäs Villagränd

Perustelu: Sijainnin mukaan;

Karhusuontie–Björnmossevägen ->

Landbontie–Landbovägen

Perustelu: Landbon mukaan. Tie on nykyisen Landbontien luonnollinen jatke;

Rajatie–Råvägen ->

Vanha Rajatie–Gamla Råvägen

Perustelu: Sijainnin mukaan. Tie sijaitsee alueliitoksen myötä poistuvalla Vantaan ja Sipoon kunnanrajalla.

Kuultuaan selvityksen annetuista mielipiteistä nimistötoimikunta merkitsi mielipiteet tiedoksi ja päätti muuttaa 17.9.2008 tekemäänsä esitystä, joka koskee neljää Sipoon liitosalueella sijaitsevaa nimeä. Karhusuonkujan ja Karhusuonpolun uusiksi nimiksi ehdotetuista nimistä Karhurämeentie ja Karhurämeenpolku annettiin 33 vastustavaa mielipidettä. Matruusinkujan nimenmuutosta koski kolme kirjettä ja yksi suullinen mielipide sekä Purjetien nimenmuutosta yksi kirje.

Saapuneitten mielipiteitten ja vuorovaikutuksen tuloksena nimistötoimikunta päätti muuttaa 17.9.2008 tekemiään nimiesityksiä ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavia nimenmuutoksia:

Karhusuonkuja–Björnmossegränden ->

Karhunevantie–Björnmossevägen

Perustelu: Vanhan paikannimen Björnmossen mukaan;

Karhusuonpolku–Björnmossestigen ->

Karhunevanpolku–Björnmossestigen

Perustelu: Karhunevantien mukaan;

Matruusinkuja–Matrosgränd ->

Purserinkuja–Pursergränden

Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan;

Purjetie–Segelvägen ->

Isonpurjeentie–Storsegelsvägen

Perustelu: Alueella käytetyn nimistön aihepiirin, merenkulku, mukaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (55 §) lähdetään siitä, että kadunnimien muuttamisessa kuntalain mukaisella päätöksellä, muutosten vaikutuspiirissä oleville tahoille ja kuntalaisille on tiedotettava muutoksista niin, että muutosten kohteena olevat asukkaat ja kuntalaiset saavat siitä riittävästi tietoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on katsonut tarpeelliseksi paitsi tiedottaa kyseisistä nimimuutoksista hyvin myös antaa asukkaille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Näin on menetelty siitäkin syystä, että MRL:n muutosta koskien katujen nimiä ei ole vielä vahvistettu.

Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan kaupungingeodeetti on valtuutettu vahvistamaan kiinteistöjen osoitenumerot.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoittaa vielä, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.11.2008 päättänyt lähettää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nro 11857, joka koskee Marjaniemen Koivuniementien ja Koivuniemenkujan nimenmuutosta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kaupunginhallitukselle tulisi ehdottaa ohjeellisen päätöksen tekemistä nimistötoimikunnan esittämistä katujen ja teiden nimien muutoksista siten, että

1 osakuntaliitoksesta johtuvat osoitejärjestelmän katu- ja tienimien muutokset valmistellaan ja päätetään ja pannaan toimeen yhtenä kokonaisuutena kuntalain mukaisesti sekä asemakaava- että haja-asutusaluetta koskien.

Valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvä kuuleminen suoritetaan kuntalain mukaisesti.

2 jos lakimuutos katunimien antamisesta kuntalain mukaisella päätöksellä tulee voimaan, asemakaavan katunimien muuttamisesta päätetään lain voimaantulon jälkeen em. osoitejärjestelmän katunimien muuttamista koskevan valmistelun mukaisesti.

Jos em. lakimuutos ei tule voimaan, käynnistetään katunimien muuttaminen asemakaavalla siltä osin kuin ei ole jo käynnistetty.

Osakuntaliitoksen tapahduttua 1.1.2009 on liitosaluetta koskevat nimenmuutokset päätettävä kaupungin toimivallan mukaisesti.

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoa tulisi kehottaa tiedottamaan osoitemuutoksen kohteena oleville asukkaille muutoksista.

Kaj katsoo, että katunimien muutosten yleisen tärkeyden vuoksi jo valmistelevasta päätöksestä on tarkoituksenmukaista kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Lopullisten nimenmuuttamispäätösten jälkeen kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto tekee kaikille muuttuvien tien- ja kadunvarren kiinteistöille osoitenumeropäätökset ja tiedottaa asiasta kiinteistöjen omistajille.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee osakuntaliitokseen liittyvänä valmistelevana toimenpiteenä päällekkäisyyksien välttämiseksi hyväksyä seuraavat muutokset osoitetietojärjestelmään Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan alueella noudatettavaksi 1.1.2009 lukien:

Helsinki, Marjaniemi:

Vanha osoitenimi

Uusi osoitenimi

Koivuniemenkuja–Björknäsgränden

Vanha Koivuniemenkuja–Gamla Björknäsgränden

Koivuniementie–Björknäsvägen

Vanha Koivuniementie–Gamla Björknäsvägen

Helsinki, Savela:

Vanha osoitenimi

Uusi osoitenimi

Puroniitynpolku–Bäckängsstigen

Vanha Puroniitynpolku–Gamla Bäckängsstigen

Puroniityntie–Bäckängsvägen

Vanha Puroniityntie–Gamla Bäckängsvägen

Sipoo:

	Vanha osoitenimi	Uusi osoitenimi
	Huvilakuja–Villagränd	Korsnäsin Huvilakuja– Korsnäs Villagränd
	Karhusuontie–Björnmossevägen	Landbontie–Landbovägen
	Rajatie–Råvägen	Vanha Rajatie–Gamla Råvägen
	Karhusuonkuja–Björnmossegränden	Karhunevantie–Björnmossevägen
	Karhusuonpolku–Björnmossestigen	Karhunevanpolku–Björnmossestigen
	Matruusinkuja–Matrosgränd	Purserinkuja–Pursergränden
	Purjetie–Segelvägen	Isonpurjeentie–Storsegelsvägen

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi, että varsinaiset päätökset nimenmuutoksista tehdään 1.1.2009 jälkeen joko kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Kuulutetaan ja pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Nimistötoimikunnan kirje 12.11.2008
	Liite 2	Nimenmuutoksiin liittyvä tiedotus
	Liite 3	Nimenmuutoksista käyty vuorovaikutus ja annetut mielipiteet
	Liite 4	Sijaintikartat

OSAOMISTUSASUNTOJEN TOTEUTTAMINEN KAUPUNGIN ASUNTOTUOTANNOSSA

Khs 2008-2477

Kaj ilmoittaa, että Khs päätti 14.4.2008 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa laatimaan ehdotuksen kaupungin osaomistusasuntotuotannon malliksi.

Asuntotuotantotoimikunta (19.11.2008) toteaa seuraavaa:

MA-ohjelman täytäntöönpanopäätöksessä kehotettiin asuntotuotantotoimikuntaa tekemään kaupunginhallitukselle esitys kaupungin omasta osaomistusmallista. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden nopean hiljenemisen johdosta osaomistusmallille saattaa olla kysyntää, kun perinteinen uudistuotanto on hiljentynyt ja valmiiden myymättömien asuntojen määrä on suuri. Osaomistustuotteet on kehitetty alun perin vastaavanlaiseen markkinatilanteeseen, kun muun omistustuotannon käynnistäminen on ollut epävarmaa. Markkinoilla on lukuisia erilaisia osaomistusmalleja, mutta niiden päärakenne on perimmältään samankaltainen.

Käytössä olevien osaomistusmallien pääpiirteitä

Osaomistusmalleille on tyypillistä asuntokauppaan liittyvän ostajan riskin pienentämien sekä tavanomaista asuntokauppaa alhaisempi ostajan omien varojen määrä, mikä tekee malleista käyttökelpoisia epävarmassa markkinatilanteessa. Osaomistusmallin lopputuloksena on tavanomainen omistusasunto ja asunto-osakeyhtiömalli.

Osaomistusmallin erityispiirteenä on osaomistusaika, jona aikana asunnon omistus jakautuu enemmistöomistajana olevan myyjän ja asunnon ostajan välillä. Tänä aikana enemmistöomistajan ja asunnon ostajan suhteet perustuvat vuokrasopimukseen ja osakassopimukseen.

Osaomistusmallissa asukkaan alkusijoituksen määränä on käytetty yleensä 15–30 % asunnon kokonaishankintahinnasta. Alkusijoituksensa jälkeen ostaja voi kasvattaa omaa osuuttaan sovitulla tavalla, esimerkiksi 5–10 % erissä kuitenkin niin, että hänen vähemmistöosuutensa jää alle puoleen. Ostaja voi myös lunastaa asunnon kokonaan omakseen sen valmistuttua.

Osaomistusaikana ostaja maksaa vuokraa asunnon enemmistöomistajalle, joka huolehtii asunto-osakeyhtiön yhtiövastikkeista ja käyttää puhe- ja äänivaltaa asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksissa. Osaomistusaika on vapaasti päätettävissä, mutta se on tyypillisesti n. 5–7 vuotta. Tämän jälkeen ostajan on päätettävä, ostaako hän asunnon itselleen suorittamalla loppuosuuden kokonaiskauppahinnasta. Mikäli hän ei halua ostaa asuntoa, myyjä lunastaa sen takaisin ennakkoon sovitusta hinnasta.

Takaisinlunastusvelvollisuus on keskeinen asunnon ostaja riskiä vähentävä piirre osaomistusmalleissa. Myyjä on velvollinen lunastamaan ostajan vähemmistöosuuden tämän sitä vaatiessa. Takaisinlunastushinta on sovittavissa, mutta käytetyissä malleissa on tyypillistä, että takaisinlunastushinta on alkuperäinen kauppahinta, johon tehdään asunnon kulumisesta aiheutuva vähennys asuttua vuotta kohden. Käytetyissä malleissa vähennyksen määrä on yleensä 1 % vuodessa.

Osaomistusjärjestelmä rakentuu kolmen sopimuksen, kauppakirjan, jolla myydään osakeosuuksia, osakassopimuksen, jolla sovitaan osakkaalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä asunto-osakeyhtiössä sekä määräaikaisen vuokrasopimuksen varaan. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli on valmistellut malliasiakirjan, jossa kauppakirja ja osakassopimus on yhdistetty osaomistussopimukseksi.

Osaomistusmalleja koskeva lainsäädäntö

Vapaarahoitteisesta osaomistusjärjestelmästä ei ole lainsäädäntöä, mutta viimeisessä Asuntokauppalain tarkistuksessa osaomistusjärjestelmä huomioitiin asuntokauppaan liittyvien vastuiden osalta.

Valtion korkotuella tuotettavia korkotukiasuntoja koskee 1.3.2002 voimaantullut laki (232/2002). Korkotuetussa osaomistusmallissa vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus on 15 % ja vastaavasti yhtiölainan osuus 85 %. Suuren yhtiölainan mahdollistaa valtion antama täytetakaus. Korkotuetussa osaomistusmallissa vuokra-aika voi olla 5–12 vuotta. Asukasvalintaa säätelee Valtioneuvoston asetus 1191/2001 (muutettu 446/2004), jonka mukaan asuntojen ostajat valitaan tarveharkinnan perusteella kuitenkin niin, että heidän mahdollisuutensa asunnon omaksilunastamiseen voidaan ottaa huomioon. Korkotuella tuotettuja asuntoja koskevat valtion korkotuella tuotettuja asuntoja koskevat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Sen jälkeen kun ostaja on lunastanut asunnon kokonaan omakseen, luovutusrajoitukset eivät ole voimassa. Valtion korkotuella on tuotettu osaomistuskohteita varsin vähän.

Asuntotuotantotoimiston esitys

Asuntotuotantotoimisto on valmistellut vapaarahoitteista osaomistusmallia yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Valmistelussa selvitettiin mm. erilaisten rahoitusmallien vaikutusta asumiskustannuksiin. Pyrkimyksenä oli luoda mahdollisimman selkeä, helposti hahmotettava osaomistusmalli, jossa ostajan riskejä vähennetään kohtuullisella tavalla. Lisäksi tavoitteena oli löytää kaupungin omaan asuntotuotantoon uusia, myös vaikeissa markkinaolosuhteissa toimivia rahoitusmalleja, joilla voitaisiin varmistaa asuntotuotannon tasapainoinen jatkuminen myös laskusuhdanteen aikana.

Vapaarahoitteinen osaomistusmalli

Asukkaan alkusijoitus on 30, 40 tai 45 % asunnon kokonaiskauppahinnasta ja ostaja saa omistukseensa sijoitustaan vastaavan osuuden asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Siinä tapauksessa, että ostaja on valinnut 30 tai 40 % alkusijoituksen, hän voi kasvattaa vähemmistöosuutensa yhdessä erässä 45 % asti. Asunnon valmistumisen jälkeen hän voi lunastaa asunnon kokonaan omakseen, joko velattomana tai yhtiölainaosuuden sisältävänä. Yhtiölainan suuruus voi olla näissä tapauksissa enintään 40–50 %.

Loppukauppahinta on alkuperäinen kokonaiskauppahinta, josta vähennetään maksetut yhtiölainaosuudet.

Yhtiölainana käytetään lainaa, johon sisältyy vapaavuosia tai siihen kytketään jatkuva lyhennys (n. 0,5–1 % vuodessa).

Osaomistusaika eli määräaikaisen vuokrasopimuksen kestoaika on 5–7 vuotta kohteen valmistumisesta. Asukkaalta peritään kolmen kuukauden vuokraa vastaava vuokraennakko.

Osaomistusaikana on mahdollista luopua vähemmistöosuudesta kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Tällöin enemmistöomistaja palauttaa alkuperäisen ostajan sijoituksen, josta on tehty 0,7 % kulumisvähennys /asuttu vuosi laskettuna asunnon kokonaiskauppahinnasta. (Ostaja saa tällöin viiden asumisvuoden jälkeen 88 % sijoittamastaan pääomasta).

Asuntoon jälkeenpäin tehtyjä muutostöitä ei hyvitetä.

Mikäli yhtiölainaan on kytketty lyhennys, se palautetaan ostajalle.

Vähemmistöosuuden voi myydä alkuperäisellä kauppahinnalla enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle.

Asunnon voi vuokrata enemmistöomistajan antamalla suostumuksella.

Vähemmistöosuus voidaan pantata vain osaomistusmaksuun kohdistuvan lainan vakuudeksi.

Osaomistusmallien valmistelussa katsottiin, että mallien selkeyden kannalta on perusteltua vapauttaa osaomistusasunnot Hitas-sääntelyn piiristä niin vapaarahoitteisen kuin korkotuetunkin mallin osalta. Osaomistusasunnon kauppa poikkeaa tavanomaisesta omistusasunnon kaupasta ja Hitas-järjestelmä tuo siihen lisää elementtejä, jolloin ostajan saattaa olla vaikeaa hahmottaa kaikkia osaomistustuotteeseen liittyviä ominaisuuksia. Hitas-järjestelmästä vapauttamisella parannettaisiin tuotannon käynnistämisedellytyksiä laskusuhdanteessa.

Osaomistusmallilla saavutettavia hyötyjä

Osaomistusmallin tavoitteena on lisätä asuntojen kysyntää ja turvata asuntomarkkinoiden toimintaa tilanteissa, joissa perinteiselle asuntotuotannolle ei ole kysyntää. Osaomistusmalli tarjoaa asukkaalle riskittömän ja ensimmäisinä asumisvuosina asumiskuluiltaan omistusasuntoa edullisemman asumisvaihtoehdon. Tavoitteena on kuitenkin normaali omistusasuminen asunto-osakeyhtiössä.

Osaomistusmallilla voitaneen lisätä omistustuotannon määrää alueille, joilla se on tarpeen muiden hallintamuotojen käynnistämiselle. Osaomistustuotteita on jo markkinoilla, joten kynnys osaomistusasunnon hankkimiseen ei ole niin suuri kuin täysin uuden asuntorahoitusmallin asunnoissa.

Osaomistusmallin haasteet ja mahdollisuudet

Osaomistusasuntojen rahoitukseen ei ole saatavissa tällä hetkellä selkeitä lainaehtoja. Rahoituksen hinta, ehdot ja saatavuus voivat muuttua paljonkin tulevien kuukausien aikana. Rahalaitokset suhtautuvat tällä hetkellä mm. lyhennysvapaisiin vuosiin epäilevästi, eikä kertalyhenteistä lainaa ole normaalivakuuksin saatavissa.

Osaomistuskohteet soveltuvat hyvin ensiasunnon ostajille, opiskelijoille ja yleensäkin asiakkaille, joilla on mahdollisuus asunnon omaksilunastamiseen myöhemmin. Kysyntää olisi eniten pienille asunnoille, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien lähellä.

Osaomistusmalli on sekä myynnin että erityisesti hallinnoinnin kannalta perinteistä omistus- tai vuokra-asuntoa työläämpi ja vaatii lisäpanostusta henkilöstöresursseihin tai vastaavan palvelun ostamista ulkopuolelta.

Osaomistusmallilla tuotetun asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen tulisi ottaa määräys siitä, että asunto-osakeyhtiölain äänivallan käyttämistä yhtiökokouksissa koskevat määräykset eivät ole voimassa, vaan osakas voi äänestää koko äänimäärällään. Vastaavasti yhtiöjärjestykseen tulisi ottaa määräys, jonka mukaan asuntojen ostajilla on oikeus valita tietty määrä jäseniä asunto-osakeyhtiön hallitukseen.

Osaomistusmalli asunnon ostajan kannalta

Osaomistusasunnon hankkiminen ei vaadi suurta omarahoitusosuutta. Osaomistusratkaisu sopii niille, jotka pystyvät lunastamaan asunnon esimerkiksi viiden vuoden kuluessa itselleen.

Tavalliseen vuokrasuhteeseen verrattuna osaomistusaika eli vuokra-aika on turvallinen, sillä määräaikaista vuokrasopimusta ei voida irtisanoa kesken vuokrakauden, mikäli asukas vastaa vuokrasopimuksen velvoitteista. Maksetut vuokrat perustuvat todellisiin kustannuksiin ja pysyvät kohtuullisina markkinahintaisiin vuokriin verrattuna koko vuokrakauden. Asunnon ostajalla ei ole riskiä asuntojen hintojen laskusta. Osaomistusmaksun saa takaisin kulumisvähennyksellä vähennettynä.

Asukas hyötyy osaomistusmallista silloin, kun asuntojen hinnat nousevat osaomistusaikana. Asunnon lopullisen kauppahinta on sovittu alkuperäistä osaomistussopimusta tehtäessä.

Jos suuri osa asunnoista päätyy takaisinlunastukseen, kohde voi olla jossakin vaiheessa sekatalo, jossa on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Tavoitteena tulisi olla takaisinlunastettujen asuntojen myyminen omistusasunnoiksi mahdollisimman joutuisasti, koska osaomistusjärjestelmän tavoitteena on tuottaa tavanomaisia asunto-osakeyhtiökohteita.

Korkotuettu osaomistusmalli

Valmistelussa selvitettiin myös korkotuetun osaomistusmallin tuottamista kaupungin omana tuotantona. Mallin rakenne on säännelty omalla erityislaillaan (laki 232/2002).

Laissa määritellään vähemmistöosuuden suuruudeksi korkeintaan
20 %. Ympäristöministeriö on vahvistanut omistusosuudeksi 15 %. Osuutta voi kasvattaa kohteen valmistumisen jälkeen 49 prosenttiin. Osaomistusaika (vuokra-aika) on 5–12 vuotta. Viiden vuoden jälkeen asukkaalla on mahdollisuus lunastaa asunto kokonaan omakseen.

Vuokra sisältää hoito- ja rahoituskulut. Rahoituskulut sisältävät vuokra-aikana lainan korot ja korkotukilainan ehdoissa määritellyn lyhennyksen (vuosina 1–5 lyhennys on yhteensä 3,5 % eli 0,7 % vuodessa).

Korkotuettuihin osaomistusasuntoihin sovelletaan samoja asukasvalintaperusteita kuin arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin eli asukkaat valitaan tarveharkinnan perusteella. Yleiset valintakriteerit ovat asunnontarve, tulot ja varallisuus. Varsinaisia tulorajoja järjestelmään ei enää sisälly. Asukkailla tulee olla kuitenkin mahdollisuus ja halukkuus asunnon omaksilunastamiseen.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan asukkaiksi voidaan valita muitakin hakijoita, milloin edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi, kuitenkin niin, että lähinnä asetettuja edellytyksiä oleva hakija valitaan.

Korkotuetun osaomistuksen yhtiölainaa lyhennetään aina viisivuotiskaudeksi määritellyllä kiinteällä lyhennysprosentilla ja laina-aika on 41 vuotta. Korkotukilainassa omavastuukorko on 3,4 %. Rakentamisaikana eli 12 kuukautta ensimmäisen lainaerän nostamisesta korkotuki kattaa omavastuukoron ylittävän osan kokonaan. Tämän jälkeen korkotukea maksetaan omavastuukoron ylittävälle osalle 15 vuoden ajan. Korkotuki on ensimmäisenä vuotena 90 % omavastuukoron ylittävästä osasta ja se pienenee 6 prosenttiyksikköä vuosittain, jolloin 15. lainavuonna korkotuki on 6 %.

Korkotuettujen osaomistuskohteiden rakennussuunnitelmat ja ‑kustan-nukset on hyväksytettävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa (ARA).

Korkotuettuun malliin liittyvät edut ja riskit ovat samoja kuin vapaarahoitteisessa mallissa. Korkotuettuun malliin liittyy mahdollisuus vapauttaa asunto käyttö- ja luovutusrajoituksista, mikäli asunnolle ei takaisinlunastuksen jälkeen löydy ostajaa. Rahoitukseen ja sen hankintaan liittyviä riskejä alentaa valtion antama täytetakaus.

Korkotuetun osaomistusmallin haittapuolena voidaan pitää sitä, että se ei eroa riittävästi asumisoikeusasunnoista, joissa omarahoitusosuuden suuruus on myös 15 %. Mikäli osaomistusasunnoilla halutaan tavoitella muita ostajaryhmiä, sen tulisi erota selvästi asumisoikeusmallista.

Ostajan kannalta korkotuettu malli mahdollistaa omistusasunnon hankkimisen pienemmällä alkusijoituksella kuin vapaarahoitteinen malli ja se soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa korkojen ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla pidemmän aikaa.

Osaomistusmallin toimijat

Kaupungin tulee nimetä taho, joka toimii osaomistusmallissa enemmistöomistajana eli osaomistusmallin omistajayhtiönä. Työryhmässä katsottiin, että Kiinteistö Oy Auroranlinna olisi soveltuva tähän tehtävään. Kiinteistö Oy Auroranlinnalla tulee olla pääomia ostajien omarahoitusosuuksia vastaava määrä. Niillä rahoitetaan osaomistuskohteen rakentamista siihen saakka, kunnes ostajien maksusuoritukset ovat käytettävissä. Väliaikainen rahoitus voisi olla lyhytaikaista lainaa Helsingin kaupungilta.

Lisäksi kaupungin tulee varautua Kiinteistö Oy Auroranlinnan pääomarakenteen vahvistamiseen, mikäli mahdollisesti takaisinlunastukseen tuleville asunnoille ei ole löydettävissä ostajaa ja niiden vuokraaminen ei olisi jossakin tapauksessa kannattavaa.

Asuntotuotantotoimisto toimii osaomistusasuntojen rakennuttajana samaan tapaan kuin normaaleissa asunto-osakeyhtiöissä. Asuntotuotantotoimisto kantaisi myös myyjälle Asuntokauppalain mukaan kuuluvan vastuun, vaikka se ei ole osaomistusmallissa muodollisesti myyjätaho. Asuntotuotantotoimisto kantaisi myös vastuun myymättömistä asunnoista erikseen sovittavan ajan valmistumisen jälkeen. Omistusyhtiön ja Asuntotuotantotoimiston välille tulee tehdä sopimus tehtävä- ja vastuujaosta, mikä kattaa esimerkiksi asuntokauppaan liittyvien riskien kantamisen.

Asuntotuotantotoimikunta päätti esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Kaupunki käynnistää vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen tuottamisen ja vahvistaa seuraavat pääperiaatteet:

- Ostaja voi valita alkusijoituksen suuruudeksi 30–45 %.

- Vähemmistöosuutta voi kasvattaa 45 % suuruiseksi.

- Vuokra-aika (osaomistusaika) on enintään 5–7 vuotta.

- Vähemmistöosuuden voi myydä enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle alkuperäisellä kauppahinnalla.

- Omistajayhtiö lunastaa ostajan sitä vaatiessa vähemmistöosuuden alkuperäisellä kauppahinnalla, johon tehdään
0,7 % kulumisvähennys asuttua vuotta kohden asunnon kokonaishinnasta laskien.

- Yhtiölainan lyhennys hyvitetään takaisinlunastustapauksessa.

- Asunto voidaan vuokrata enemmistöomistajan suostumuksella.

- Osaomistuskohteen yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jonka mukaan äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää koko osakeomistusta vastaavalla määrällä.

- Osaomistuskohteessa ostajilla on oikeus nimetä kaksi jäsentä asunto-osakeyhtiön hoitoaikaiseen hallitukseen.

Kaupunki käynnistää korkotuetun osaomistusmallin tuottamisen, mikäli korkotason nousu ja muut seikat tekevät mallin tuottamisen tarkoituksenmukaiseksi.

Asuntotuotantotoimikunta päättää osaomistusmallien yksityiskohdista.

Kaupunki nimeää osaomistusmallin omistajayhtiön ja huolehtii sen pääomarakenteen vahvistamisesta.

Kaupunki varaa asuntotuotantotoimikunnalle tontteja osaomistustuotannon käynnistämiseen.

Kaj toteaa että osaomistusmallin tarkoitus on parantaa asumisen monimuotoisuuden edellytyksiä ja siten toteuttaa osaltaan Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Erityisesti vallitsevassa suhdannetilanteessa, kun perinteinen omistusasuntotuotanto on hiljentynyt, rakennuttajien kiinnostus suuntautuu vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon. Suurten satamalta vapautuvien alueiden tasapainoinen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että alusta alkaen asuntotuotannossa pyritään mahdollisimman monipuoliseen hallintamuotorakenteeseen.

Lisäksi Kaj toteaa, että osaomistusasuntotuotanto on tarkoituksenmukaista käynnistää vapaarahoitteisella mallilla asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti. Samalla tulee varautua myös siihen, että tulevaisuudessa valtion korkotuella toteutettava osaomistusasuntotuotanto voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi korkotason muutoksen tai muiden seikkojen vuoksi. Korkotuettu osaomistusasuntotuotanto voidaan käynnistää samoin periaattein kuin vapaarahoitteinen tuotanto.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimistoa käynnistämään vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen tuottamisen seuraavin periaattein:

- Ostaja voi valita alkusijoituksen suuruudeksi 30–45 %.

- Vähemmistöosuutta voi kasvattaa 45 % suuruiseksi.

- Vuokra-aika (osaomistusaika) on enintään 5–7 vuotta.

- Vähemmistöosuuden voi myydä enemmistöomistajan hyväksymälle siirronsaajalle alkuperäisellä kauppahinnalla.

- Omistajayhtiö lunastaa ostajan sitä vaatiessa vähemmistöosuuden alkuperäisellä kauppahinnalla, johon tehdään 0,7 % kulumisvähennys asuttua vuotta kohden asunnon kokonaishinnasta laskien.

- Yhtiölainan lyhennys hyvitetään takaisinlunastustapauksessa.

- Asunto voidaan vuokrata enemmistöomistajan suostumuksella.

- Osaomistuskohteen yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jonka mukaan äänivaltaa yhtiökokouksessa voi käyttää koko osakeomistusta vastaavalla määrällä.

- Osaomistuskohteessa ostajilla on oikeus nimetä kaksi jäsentä asunto-osakeyhtiön hoitoaikaiseen hallitukseen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Kiinteistö Oy Auroranlinnaa ryhtymään kaupungin rakennuttamien vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen omistajayhtiönä toimimisen edellyttämiin järjestelyihin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Asuntotuotantotoimistoa sopimaan omistajayhtiönä toimivan Kiinteistö Oy Auroranlinnan kanssa tehtävä- ja vastuunjaosta siten, että sopimuksessa määritellään asuntokauppalain mukaisten riskien kantamisvastuu.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen tekemään tarvittavat lainajärjestelyt osakkaiden omarahoitusosuuksia vastaavan pääoman väliaikaisen rahoituksen järjestämiseksi sekä varautumaan omistajayhtiön pääomarakenteen vahvistamiseen mahdollisten takaisinlunastustilanteiden varalta.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa luovuttamaan asuntotuotantotoimistolle tontteja osaomistusasuntotuotantoa varten. Tontit luovutetaan vuokraamalla ja niiden hintataso määräytyy samoin periaattein kuin Hitas-omistusasuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintataso.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että asuntotuotantotoimisto voi käynnistää osaomistusasuntojen tuottamisen valtion korkotuella, mikäli se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi yleisen korkotason nousun tai muiden seikkojen vuoksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Auroranlinnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407



Kokousaika	8.12.2008 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Neuvottelupöytäkirja
	Liite 2	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi