Lausuntopyyntönne 6.4.2009

LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEELLISUUS (ASIANOSAISEN KUULEMINEN)

Khs 2008-1648

Uudenmaan ympäristökeskus ilmoittaa 6.4.2009 päivätyssä lausuntopyynnössään, että se on 6.2.2009 ottanut omasta aloitteestaan harkittavakseen Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen. Lausuntopyynnön mukaan hankkeella voi olla sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka saattavat edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista tapauskohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

YVA-lain 6 §:n 1.9.2006 voimaan tulleen muutoksen mukaan alueellinen ympäristökeskus tekee asiassa päätöksen viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ympäristökeskus on saanut riittävät tiedot. Ennen päätöstä on käytävä riittävät neuvottelut viranomaisten kesken ja hankkeesta vastaavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (asianosaisen kuuleminen).

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa edelleen, että YVA-menettelyn tarpeesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin Satama, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Merenkulkulaitos, Museovirasto ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Samalla Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle varataan näin tilaisuus tulla kuulluksi asiassa 8.5.2009 mennessä (lisäaika 25.5.2009 mennessä.)

Laajasalon raidevaihtoehtojen hankkeesta vastaava viranomainen on Helsingin kaupunki eikä tätä tehtävää ole osoitettu millekään kaupungin virastolle. Kaupunginhallituksen johtosäännön 14 §:n mukaan kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja antavat kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Helsingin historiallisen kaupunkikeskustan ja uuden Kruunuvuorenrannan kaupunginosan raideliikenneratkaisun suunnitteluprosessiin liittyvät keskeiset menettelyt ovat sellainen asia, joka tulee saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Niin ollen lausuntoa hankkeesta vastaavan kuulemiseksi olisi tullut pyytää kaupunginhallitukselta ja kaupungin eri virastojen olisi tullut pidättäytyä antamasta lausuntoja asiassa suoraan Uudenmaan ympäristökeskukselle. Näin ollen kaupungin eri virastojen suoraan antamia lausuntoja ei tule ottaa huomioon kaupungin kantana YVA-menettelyn tarpeellisuuteen siltä osin kuin ne poikkeavat kaupunginhallituksen lausunnosta.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain 4 §:n 1 momentin ja vastaavan asetuksen 6 §:n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi.

Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 §:n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

YVA-lain 4 §:n 3 momentin mukaan harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi mitä 4 §:n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne.

Harkintaperusteista on säädetty tarkemmin YVA-asetuksen 7 §:ssä.

YVA-lain 3 §:n mukaan lakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon mitä hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista on muussa yhteydessä selvitetty, sekä sovelletaan yhteen mahdollisuuksien mukaan YVA-laissa ja muussa lainsäädännössä edellytetyt selvitykset.

YVA-lain 5 §:ssä todetaan, että harkinnanvaraista arviointimenettelyä ei sovelleta, jos vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä.

Tarkasteltaessa Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA- tarvetta, voidaan todeta, että asetuksen 6 §:n 9 kohdan YVA-arviointia edellyttävien hankkeiden liikennettä koskevassa luettelossa raideliikennettä koskeva ksi hankkeeksi on nimetty kaukoliikenteen rautateiden rakentaminen (d- kohta).

Muita YVA -arviointia edellyttäviä liikennehankkeita ovat 9-kohdan mukaan esimerkiksi moottoriliikenne- tai moottoriteiden rakentaminen, neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 kilometriä pitkän yhtäjaksoisen tien rakentaminen, lentokenttien rakentaminen kun pääkiitorata on vähintään 2100 metriä pitkä.

Verrattaessa Laajasalon raidejärjestelyä asetuksessa lueteltuihin hankkeisiin se on koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäinen. Kysymyksessä on noin kolmen kilometrin pituinen raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys kantakaupungista Kruunuvuorenrannan uuteen kaupunginosaan, josta Palosaari–Kruunuvuorenranta sillan osuus on noin yksi kilometri.

Arvioitaessa, tuleeko hankkeesta tehdä harkinnanvarainen YVA-arvio, tulee asetuksen 7 §:n luetelluista ominaisuuksista lähinnä tarkasteltavaksi hankkeen koko, sijainti, (nykyinen maankäyttö), ja suhde luonnon- ja maisemansuojelualueisiin sekä historiallisesti, kulttuurisesti ja arkeologisesti merkittäviin alueisiin sekä vaikutusten pysyvyys.

Kruunuvuorenrannan siltayhteys tulisi rakennettavaksi paikalle, joka visuaalisesti liittyy valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun maisema- ja kulttuuriympäristöön. Tällöin on ensisijaisesti kysymys silta osuuden arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut esiin myös vuorovaikutuksessa ja asian johdosta aiemmin annetuissa lausunnoissa.

Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin esittänyt Laajasalon raidevaihtoehtojen YVA-tarvetta koskeneessa kokouksessa näkemyksenään (muistio 24.11.2008), että maisemavaikutukset eivät voisi olla ainoa syy YVA- prosessiin.

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteyden osuudesta välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio tullaan laatimaan ja samalla tarkentamaan vaikutusarvio ratkaisusta riippuen Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

Kun kyse on valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että nämä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Oikean maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on kuitenkin mahdollista vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän siltahankkeen konkreettisen visuaalisen hahmon tuottaman kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset.

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin nyt jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

YVA-prosessiin saattaa olla tarve myös vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Kuten jäljempänä olevasta selvityksestä ilmenee, ei YVA-prosessiin tässä tarkoituksessa ole tarvetta.

Hankkeessa on myös tehty vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä tarjoa lisäarvoa.

Sosiaaliset ja kulttuuriset sekä maisemaa koskevat vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

Hanketta koskevat päätökset

Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa 12.11.2008 ja päätti merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008-raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Valtuuston käsittelyn yhteydessä tehtiin lisäksi kymmenen toivomuspontta.

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksessään 17.11.2008 hyväksynyt seuraavan tarkennetun esityksen: Kaupunginhallitus päätti kehottaa joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan hankesuunnitelman ja tarpeelliset kaavat raitiotielle siltayhteyksineen välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka, tavoitteena se, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina."

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 tekemä päätös oli luonteeltaan asian valmistelua ja varsinaiset hankesuunnitelmaa ja tarvittavia kaavoja koskevat päätökset valmistellaan erikseen kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaupungin johtosääntöjen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä.

Laajasalon raideliikenneyhteyden suunnittelutausta

Laajasalon raide- ja kevytliikenneyhteyden suunnittelusta tehtyjen päätösten taustalla on pitkä suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi, joka alkoi vuonna 1999 yleiskaava 2002:n valmistelulla ja jatkui sen hyväksymisen jälkeen vuonna 2003 sen pohjalta. Suunnittelun yhteydessä tehdyt tärkeimmät selvitykset ilmenevät lausunnon liitteistä.

Tehdyt suunnitelmat ja päätökset noudattavat yleiskaava 2002:n periaatteita.

Koko suunnitteluprosessin ajan on noudatettu periaatetta, joka on todettu yleiskaavan selostuksessa: avata Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010-luvun alussa uuden kaupunginosan edellyttämä kiinteä yhteys, joka toimii bussi- tai raitiolinjojen reittinä keskustaan.

Yleiskaava 2002 ei ottanut tarkemmin kantaa raitiolinjastoon eikä sen edellyttämän kiinteän yhteyden linjaukseen ja tekniseen ratkaisuun. Suunnitteluprosessin aikana tehdyt vaihtoehtojen vertailut, hyötykustannustarkastelut, ympäristövaikutusten arvioinnit ja rahassa mitattavien ominaisuuksien ja erilaisten arvojen keskinäinen painottaminen ovat johtaneet nyt valittuun ratkaisuun.

Yleiskaava 2002 varautui Santahaminan rakentamiseen asunto- ja virkistysalueeksi, jos nykyinen toiminta siirtyy pois alueelta. Alueelle varauduttiin toteuttamaan tällöin metromainen raideyhteys Helsingin keskustasta Katajanokan, Kruunuvuorenrannan ja ”vanhan” Laajasalon kautta. Tältäkään osin ei sitouduttu tiettyyn linjaukseen tai tekniseen ratkaisuun Kruunuvuorenselällä. Nyt tehdyn päätöksen mukaan Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Se merkitsee varautumista metromaiseen ratkaisuun yleiskaava 2002 periaateratkaisua noudattaen.

Metrovaraus osuudella Laajasalo–Kruunuvuorenranta–Katajanokka on korvattu ”Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008”-raportissa nopealla pikaraitiotiellä. Tällainen metromainen ratkaisu hyödyntää ensi vaiheen raitio- ja siltayhteyden investoinnit, säästää 200–250 milj. euroa metroratkaisuun verrattuna, on palvelutasoltaan tasavertainen vaihtoehto metrolle ja Kruunuvuorenrannassa varauksena ongelmattomampi kuin metro. Raide-Jokerin myötä pääkaupunkiseudulle on myös tulossa uusi pikaraitiojärjestelmä, jonka rata- ja kalustoteknisiä ratkaisuja voidaan hyödyntää tässä yhteydessä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus on myös laadittu tältä pohjalta. Kruunuvuorenselän siltayhteyttä yleiskaavassa on käsitelty tar-kemmin lähdemuistiossa 1, liite 5.

Liikennejärjestelmien vertailu

Raidehankkeen valmisteluun on liittynyt laaja ja perusteellinen liikennejärjestelmätarkastelu. Järjestelmävertailussa vaihtoehtoina ovat olleet Herttoniemen metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä
(VE 0+), raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta keskustaan sekä supistettu metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin.

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu-raportti on (Internet linkki) on liitteenä 3.

Hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on ollut laajaa pitkän suunnitteluprosessin aikana. Yleiskaava 2002 prosessin jälkeen vaikutusten arviointia on tehty sekä Kruunuvuorenrannan suunnitteluun ja kaavoitukseen välittömästi liittyen että sen rinnalla.

Erityisen laajan selvittelyn ja vilkkaan keskustelun kohteena on ollut Kruunuvuorenselän silta. Myös sillan vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriympäristöön on jossain määrin selvitetty.

Lausunnon liitteenä 2 on luettelo, josta ilmenee selvityksiä, joihin liittyy merkittävästi ympäristövaikutuksia koskevia tarkasteluja. Ympäristövai-kutusten arviointia on käsitelty myös lähdemuistiossa 2, liite 6.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa vielä, että hankkeesta tehtyjen päätösten jälkeen on lisäksi mm. tehty täydentäviä pohjatutkimuksia siltayhteyden linjalla, otettu sedimenttinäytteitä ja teetetty niiden laboratorioanalyysit, teetetty Pohjoisranta–Sompasaari -väliseen läppäsiltaan liittyvät Hanasaari B:n laivaliikenteen simuloinnit ja tehty raitioliikenteen poikkeusjärjestelyihin liittyviä suunnitelmia. Laajasalossa on tehty raitiorataan liittyviä suunnitelmia ja asemakaavoja.

Ajankohtaisia suunnittelukohteita ovat muun muassa läppäsiltaan liittyvät venesatamien uudelleen järjestelyt erityisesti Tervasaarenkannaksen ympäristössä, Liisankadun raitiotiesuunnitelma, siltojen suunnitteluun liittyvät siltakilpailut ja raitioyhteyden suunnittelu Korkeasaaressa liittyen saaren kehittämisestä pidettyyn kansainväliseen ideakilpailuun. Täydentäviä suunnitelmia ja selvityksiä on käsitelty alustavasti myös lähdemuistiossa 2.

Hankkeeseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden suunnitteluun on liittynyt laaja viestintä- ja vuorovaikutusprosessi alkaen yleiskaava 2002 suunnitteluprosessista.

Vuorovaikutus on jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, koska joukkoliikenneyhteys on osa alueen kaupunkirakenneratkaisua. Vuosina 2006–2008 aiheesta on järjestetty useita asukastilaisuuksia. Asiasta on myös tiedotettu vuosien 2007 ja 2008 kaavoituskatsauksessa ja Kaupunkisuunnittelu-lehden numerossa 2/2008. Aiheeseen liittyvää aineistoa on ollut kaupunkisuunnitteluviraston ”Suunnitelmat kartalla”-nettipalvelussa sekä Kruunuvuorenranta-projektin kotisivuilla.

Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintää ja vuorovaikutusta on tarkemmin käsitelty liitteessä 4.

Viestintä ja vuorovaikutus jatkuvat edelleen normaalisti raitio- ja siltayhteyden jatkosuunnittelussa ja suunnitelmiin liittyvien tarvittavien asemakaavojen laadinnan yhteydessä.

Kaavoitus ja hankesuunnitelman laatiminen

Kaupunginhallituksen toimeenpanopäätökseen liittyy kehotus hankesuunnitelman ja tarpeellisten kaavojen laatimiseksi siten, että raitioyhteys voidaan toteuttaa Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina.

Suunnittelu jatkuu tämän päätöksen pohjalta. Raitiotie- ja siltayhteyden hankesuunnitelma on tarkoituksenmukaista viedä kaupunginvaltuustoon, kun suunnittelu on edennyt nykyisestä päätöksentekotilanteesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävän pitkälle. Tällainen ajankohta voisi olla vuoden 2010 keväällä tai myöhemmin. Oleellista on suunnittelu- ja kaavoitustyön ripeä eteneminen niin, että asetettu tavoite raitioyhteyden toteuttamiseksi Kruunuvuorenrannan rakentamisen alkuvuosina voi toteutua.

Hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä on myös syytä pohtia seuraavan, rakentamissuunnitelmiin tähtäävän suunnittelukierroksen ohjelmointia niin, että se ottaa huomioon rakentamisen tarkoituksenmukaisen järjestyksen sekä rakentamisen että raitio- ja siltayhteyden vaiheittainen käyttöönoton kannalta.

Hankesuunnitelman laatimista on käsitelty tarkemmin lähdemuistiossa 2. Samassa muistiossa on myös pohdittu hankesuunnitelman suhdetta ympäristövaikutusten arviointiin.

Yhteenveto Kaupunginhallituksen mielestä Laajasalon raidevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole tarpeen arvioida YVA-lain 4 §:n 2 momentin mukaisesti, koska kyseessä ei ole sellainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarpeen tehdä siksikään, että hankkeesta on tehty

- runsaasti vaihtoehtojen vertailuja,

- suunnittelun aikana tehtyjen pohjatutkimusten ansiosta on tähän suunnitteluvaiheeseen riittävästi tietoa pohjasedimenttien tilasta,

- raideyhteyden toteuttamisvaihtoehdoista on tehty riittävästi teknisiä selvityksiä,

- liikennejärjestelmätason vaihtoehtojen vertailu on ollut perusteellista,

- tiedottaminen ja vuorovaikutus on ollut hankkeen yhteydessä laajaa. Se on alkanut jo yleiskaava 2002 laadinnan yhteydessä ja jatkunut Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaprosessin sekä raidevaihtoehtojen suunnittelun yhteydessä ja

- maisema- ja kaupunkikuvallisia selvityksiä eri vaihtoehdoista on tehty, selvityksiä tehdään lisää.

YVA -lain 25 §:n mukaan muusta kuin 4 §:ssä tarkoitetusta hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Lain edellyttämät tiedot ympäristövaikutuksista ovat keskeisiltä osin jo tiedossa siinä laajuudessa kuin tässä vaiheessa kohtuudella voidaan edellyttää.

YVA-prosessi on tärkeä vuorovaikutuksen ja osallisuuden takia. Hankkeessa on tehty runsaasti vaihtoehtojen vertailua, eikä YVA-prosessi tässä mielessä todennäköisesti toisi periaatteellisesti merkittäviä uusia vaihtoehtoja esiin.

Pelkästään maisemavaikutusten takia ei ole perusteltua ryhtyä YVA-menettelyyn, eikä sen voida arvioida myöskään tuovan lisäarvoa tarkasteluun. Tässä on ensisijaisesti kysymys arvo- ja esteettisyysnäkemyksistä, mikä on tullut myös esiin vuorovaikutuksessa ja asian johdosta annetuissa lausunnoissa. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät merkittävyydeltään edellytä kaavoituksen lisäksi muuta tarkastelua.

Kruunuvuorenrannan siltayhteys rakennettaisiin näkymäetäisyydelle valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. On esitetty näkemyksiä, että hanke tällä perusteella mahdollisesti kuuluisi asetuksen soveltamisen piiriin.

Joukkoliikenneyhteyden maisemassa näkyvimmästä osuudesta Korkeasaari-Kruunuvuorenranta, joka käsittää mm. noin kilometrin pituisen sillan, on laadittu maisema- ja kaupunkikuvallinen vaikutusarvio. Vastaavaa vaikutusarviota joukkoliikenneyhteydestä välillä Kruununhaka–Tervasaari–Sompasaari–Korkeasaari ei ole tehty. Tämä vaikutusarvio laaditaan ja samalla tarkennetaan ratkaisusta riippuen vaikutusarvio Korkeasaaren–Palosaaren tarvittavien rakenteiden osalta.

Kun on kyse valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä, on hankkeenkin edun mukaista, että vielä tarpeelliset vaikutusarviot laaditaan ja ne tullaan joka tapauksessa tekemään kaavoituksen yhteydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisen arvion tekeminen on mahdollista

vasta kun hankkeesta on käytettävissä järjestettävän kansainvälisen suunnittelukilpailun tulokset.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Hannu Penttilä	Miliza Ryöti
apulaiskaupunginjohtaja	apulaiskaupunginsihteeri

LIITTEET	Liite 1	Kuva siltavaihtoehdoista Kruununhaasta Laajasaloon
	Liite 2	Luettelo tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista
	Liite 3	Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -raportti (Internet-linkki http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008-10.pdf)
	Liite 4	Laajasalon joukkoliikenneyhteyden viestintä ja vuorovaikutus 18.11.2008 KSV/A Juha-Pekka Turunen
	Liite 5	Lähdemuistio 1 Kruunuvuorenselän siltayhteys yleiskaava 2002:ssa 15.12.2008 KSV MLa KME
	Liite 6	Lähdemuistio 2 Siltayhteys Laajasaloon raitio- ja kevyen liikenteen yhteyden toteuttamiseksi. Jatkotyön ohjelmointi. KSV/LJJ 25.11.2008 P. Vuonokari

Kirje: 2009 Khs 149

Vastaanottajat:

Uudenmaan ympäristökeskus

PL 36 (Asemapäällikönkatu 14)

00521 HELSINKI