KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

8 - 2010

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	5.5.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttaminen

6

5

Luottamushenkilöiden palkkiosäännön hyväksyminen

8

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

6

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

19

7

Helsingin Musiikkitalon toimintaan liittyvän yhtiön perustaminen

20

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

8

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 seurantaraportti 2010

24

9

Vuokrausperusteet Pitäjänmäen asunto- ja autopaikkatonteille 46072/15 ja 14

38

10

Kluuvin tonttien 36/6 ja 22 tason -10.0 yläpuolella olevan alueen (Kluuvin kauppakeskus) asemakaavan muuttaminen (nro 11922)

40

11

Kallion puisto- ja vesialueen asemakaavan muuttaminen (nro 11885)

49

12

Munkkiniemen kortteleiden 30004, 30005, 30009 ja tonttien 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11901)

68

13

Vartiokylän korttelin 45340 sekä liikenne-, katu- ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden 47074 - 47076 ja tonttien 47079/1 ja 2 ym. alueiden (Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ympäristöineen) asemakaavan muuttaminen (nro 11860)

79

14

Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)

109

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2010-831, 2010-848, 2010-851, 2010-850, 2010-853

Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 24 ja 25.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Kyselytunnille 5.5.2010 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 26.4.2010 klo 12

Kyselytunnilla käsiteltävät

Vt Antti Valpas (nro 24):

Kaupungin asuntojen jakopolitiikka

”Esimerkki tosielämästä: Helsinkiläinen kolmihenkinen joukko saman suvun jäseniä on asunnottomia. Joukko koostuu äidistä, joka asuu Pelastusarmeijan majoituksessa 500 euron kuukausivuokraa vastaan. Juuri täysi-ikäistynyt poika suorittaa asepalvelusta ja joutuu asumaan kasarmilla myös lomansa, koska hänelläkään ei ole asuntoa. Lisäksi on äidin sairas veli, joka käytännössä joutuu asumaan sairaalassa. Äidin ja pojan luottotiedot ovat menneet, edellisen asunnon perhe menetti äidin veljen omaishoitajuuden aikana maksamattomien vuokrien vuoksi.

Kaikilla olisi halua asua yhdessä. Ongelmana tuntuu olevan kaupungin asuntoihin liittyvä jakopolitiikka; sen sijaan että asuntojonossa olisi vain yksi hakemassa kolmelle sukulaiselle yhteistä asuntoa, henki tuntuu olevan se, että asuntojonossa halutaan mieluummin pitää kolmea hakemassa omia asuntojaan. Lisäksi äidin ja pojan luottotietojen menetystä pidetään kaupungin taholta ongelmana.

Miksi näin on? Onko Helsingin kaupungin asuntojen jakopolitiikka todellakin näin joustamatonta, että pidetään mieluummin useita henkilöitä jonottamassa erillisiä asuntoja sen sijaan, että yksi voisi hakea yhteistä asuntoa sukulaisille? Asuntojen puute on Helsingin suurimpia ongelmia, kuin myös se, että meillä on toistakymmentä tuhatta ihmistä asuntojonossa. Kysyn lisäksi mihin toimiin Helsingin kaupunki ryhtyy muuttaakseen käytäntöjään joustavammiksi ja järjestääkseen edellä kerrotun kaltaisessa tilanteessa ja tahtotilassa oleville sukulaisille ja ystävyksille yhteisiä asuntoja?” (Kaj)

Vt Sanna Vesikansa (nro 25):

Omahoitotarvikkeiden jakelu

”Kansanterveyslain 14 §:n velvoittamana kuntien tulee antaa hoitajan tai lääkärin lähetteellä omahoitotarvikkeita. Terveyskeskus muutti 2010 alussa ohjettaan omahoitotarvikkeiden jakelusta ja lopetti keskivaikeaa inkontinenssia sairastavien tippasuojien jakelun kokonaan.

Pidätysvaikeuksista kärsivät monenlaiset ryhmät mm. vammaiset ihmiset, eturauhas- tai suolistosyövän leikkauksesta toipuvat ja suolistosairauksia sairastavat. Uusi ohjeisto vaikuttaa erityisesti aktiivisessa työiässä olevien ja aikuistuvien vammaisten nuorten elämän laatuun.

Myös vaikeaa inkontinenssia kärsivien vaippojen määrää on rajoitettu perustellen säästöä mm. taloudellisilla ja ekologisilla syillä.

Vaippavuori on merkittävä ympäristöhaitta. Uusia kangasmateriaaleja on viime vuosina kehitelty runsaasti ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Esim. ihoärsytys on vähentynyt. Elämäntilanteesta riippuen ekologisemmat vaihtoehdot voivat olla parempiakin kuin kertakäyttövaipat. Tarvitaan myös tietoa ja opastusta. Yksinomaan ilmaisjakelua rajoittamalla ei jätteen määrä vähene, vaan kustannukset vain siirtyvät kuntalaisen maksettavaksi. Merkittävälle osalle käyttäjistä vaipat ovat pakko, ei valintakysymys.

Kysynkin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, millä muilla tavoilla kuin vaippojen määrää rajoittamalla Helsinki aikoo kannustaa ekologisuuteen? Miksi terveyskeskus vaikeuttaa aktiivisten työikäisten omatoimisuutta lopettamalla huomaamattomien tippasuojien jakelun ja ohjaa käyttämään epämukavia, suurikokoisia vaippoja?” (Stj)

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 21–23 (Stj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 2.6.2010.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 24.5.2010 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

4

UUDENMAAN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-555

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee, että Helsingin kaupunki hyväksyy Uudenmaan liiton hallituksen 8.3.2010 tekemät muutokset Uudenmaan liitto, kuntayhtymä – Nylands förbund, samkommun – nimisen kuntayhtymän perussopimukseen.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Ote Uudenmaan liiton hallituksen pöytäkirjasta 8.3.2010
	Liite 2	Esitys Uudenmaan liiton sopimukseksi
	Liite 3	Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttaminen - päätöshistoria

KHS Maakunnan liiton perussopimuksen muutosten taustalla ovat vuoden 2010 alusta voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja valtioneuvoston 22.10.2009 tekemä päätös maakuntajaon muuttamisesta niin, että Itä-Uudenmaan liiton jäsenkunnat liittyvät Uudenmaan liittoon vuoden 2011 alusta.

Alueiden kehittämisestä annettu laki velvoittaa maakunnan liitot sopimaan maakuntien yhteistoiminta-alueista, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä ja päätöksenteon järjestämisestä sekä yhteisestä toimielimestä. Koko Uudenmaan sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kattavasta yhteistoiminta-alueesta ja sen päätöksenteosta määrätään tarkemmin maakunnan liiton perussopimuksessa 3 a ja 3 b §:issä. Lisäksi laki velvoittaa niitä maakunnan liittoja, joihin kuuluu sekä yksikielisiä että kaksikielisiä kuntia, perustamaan toimielin maakunnan kielellisten palvelujen kehittämiseksi (perussopimus 20 §).

Itä-Uudenmaan liiton jäsenkuntien (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo) liittymisen perusteella perussopimuksen 3 §:ää muutetaan ja 17 § lisätään kohta, jonka perusteella liiton maakuntahallitusta täydennetään kahdella jäsenellä ja näiden henkilökohtaisella varajäsenellä vuoden 2011 alusta kunnallisvaalikauden loppuun 2012 asti.

Lisäksi perussopimukseen on tehty 2 §:ään ja 10 §:ään teknisluonteisia muutoksia.

./. Uudenmaan liiton muutettu perussopimus on liitteenä. Muutokset on merkitty perussopimukseen tummennettuina.

Perussopimuksen muutokset edellyttävät kuntayhtymän jäsenkuntien hyväksymistä. Perussopimusta voidaan kuntalain 79 §:n mukaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

Perussopimus tulee voimaan, kun jäsenkuntien kannanotot on saatu, perussopimukseen sisältyvin poikkeuksin.

Khs toteaa, että perussopimuksen muututtua maakuntavaltuustossa tulee olemaan nykyisen 68 jäsenen sijasta 78 jäsentä, joista 20 helsinkiläistä. Helsinkiläisten ääniosuus maakuntavaltuustossa laskee 29,4 prosentista 25,6 prosenttiin. Maakuntahallituksessa tulee olemaan nykyisen 20 jäsenen sijasta tämän vaalikauden ajan 22 jäsentä, joista 5 helsinkiläistä. Helsinkiläisten ääniosuus laskee 25 prosentista 22,7 prosenttiin.

Helsingin väestöosuus Uudenmaan maakunnan jäsenkunnista on tällä hetkellä 41,0 %. Maakunnan liittojen yhdistyttyä Helsingin väestöosuus tulee olemaan 38,4 % maakunnan väestömäärästä.

Kuntalain 86 §:n mukaan jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja maakunnan liiton ylimmässä päättävässä toimielimessä. Perussopimuksen maakuntavaltuustoa koskevaa 12 §:ää ei tässä yhteydessä muuteta. Maakuntahallituksen kokoonpanoon 17 §:ssä tehtävä lisäys tehdään vain tämän vaalikauden loppuun saakka.

5

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-729

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä luottamushenkilöiden palkkiosäännön 1.8.2010 alkaen kuulumaan seuraavasti:

HELSINGIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 §

Soveltaminen Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota ja korvauksia luottamustoimen hoitamisesta tämän säännön mukaan.

Kuntalaki 42 §

Luottamushenkilölle maksetaan:

1) kokouspalkkiota

2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä

3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.

Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita.

2 §

Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille seuraavat palkkiot:

1 kaupunginvaltuusto:

puheenjohtaja 390 euroa

varapuheenjohtajat ja jäsenet 295 euroa

2 kaupunginhallitus:

puheenjohtaja 320 euroa

varapuheenjohtajat ja jäsenet 245 euroa

johtosääntöön perustuvan jaoston

puheenjohtaja 165 euroa

jäsen 120 euroa

3 kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölauta-

kunta, opetuslautakunta, sosiaalilautakunta ja

terveyslautakunta:

puheenjohtaja 130 euroa

jäsen 115 euroa

4 muut ratkaisuvaltaa käyttävät toimielimet:

puheenjohtaja 120 euroa

jäsen 105 euroa

Osallistumisesta kaupunginhallituksen kokoukseen kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan palkkiona 245 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenelle, joka kaupunginhallituksen määräämänä edustajana osallistuu muiden toimielinten kokouksiin, maksetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin sanotun toimielimen jäsenenä olevalle luottamushenkilölle. Vastaavasti valtuutetulle, joka on asiantuntijana kaupunginhallituksen kokouksessa, maksetaan kaupunginhallituksen jäsenen kokouspalkkio.

Kaupungin toimielimen asettaman, ilman ratkaisuvaltaa olevan jaoston, toimikunnan, komitean, ohjaus-, seuranta- tai muun vastaavan ryhmän, neuvottelukunnan tai neuvoston kokouksista maksetaan palkkiona puheenjohtajalle 120 euroa ja jäsenelle 105 euroa.

Kaupungin edustajalle maakunnan liiton edustajainkokouksesta maksetaan vastaava palkkio, ellei maakunnan liitto maksa palkkiota.

3 §

Kokouspalkkion korottaminen

Yli 3 tuntia kestävältä kokoukselta kokouspalkkio maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

Mikäli sama toimielin kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään 2 tuntia.

Milloin uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään 2 tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli 3 tuntia, kokouspalkkio maksetaan 50 prosentilla korotettuna.

Milloin luottamushenkilö esteen tai esteellisyyden johdosta kutsuu varajäsenen osaksi kokousta sijaansa, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Milloin varapuheenjohtaja tai määrättyä kokousta varten valittu puheenjohtaja toimii yksin puheenjohtajana kokouksen ajan, hänelle maksetaan puheenjohtajan kokouspalkkio.

4 §

Vuosipalkkiot Tämän säännön 2 §:ssä mainittujen kokouspalkkioiden lisäksi maksetaan alla mainituille luottamushenkilöille kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja	8 710 euroa
kaupunginhallituksen puheenjohtaja	8 710 euroa
kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat	5 810 euroa
kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet	5 810 euroa
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja	5 810 euroa
tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja jäsenet	2 910 euroa
kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, opetuslautakunnan, rakennuslautakunnan, sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan puheenjohtaja	5 810 euroa
muiden lautakuntien sekä kaupunginvaltuuston valitseman johtokunnan ja lautakunnan jaoston puheenjohtaja	3 640 euroa

Edellä mainittujen toimielinten varapuheenjohtajille maksetaan kokouspalkkion lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä vuosipalkkiona puolet puheenjohtajalle maksettavan vuosipalkkion määrästä.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle maksetaan vuosipalkkio niiltä vuosilta, joiden hallinnon ja talouden tarkastamista varten heidät on valittu.

Kun vuosipalkkioon oikeutettu on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon. Sijaisella on oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana vuosipalkkioon oikeutettu on ollut estyneenä hoitamasta tehtäväänsä.

Kun luottamushenkilö toimii kahden tai useamman edellä mainitun toimielimen puheenjohtajana, maksetaan hänelle vuosipalkkiona kuitenkin enintään 8 710 euroa.

5 §

Vaaleihin liittyvät palkkiot

Vaalilautakunnan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenelle ja vaalitoimitsijalle maksetaan toimituspäivältä seuraavan suuruiset palkkiot, joihin sisältyy korvaus vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatyöstä:

puheenjohtaja	270 euroa
varapuheenjohtaja	220 euroa
jäsen	190 euroa
kotiäänestyksen vaalitoimitsija	245 euroa

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle maksettavan, vaaleista kullakin kerralla aiheutuneeseen työmäärään perustuvan kertapalkkion vahvistaa kaupunginhallitus kussakin tapauksessa erikseen.

6 §

Palkkiot seudullisista toimielimistä

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän, Helsingin seudun yhteistyökokouksen sekä seudullisen ohjaus-, seuranta- tai muun vastaavan ryhmän kokouksista maksetaan luottamushenkilöille seuraavat palkkiot:

puheenjohtaja	320 euroa
jäsen	245 euroa

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä toimivalle luottamushenkilölle maksetaan kokouspalkkioiden lisäksi kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot:

puheenjohtaja	4 355 euroa
jäsen	2 905 euroa

7 §

Ansionmenetyksen korvaaminen

Luottamushenkilölle maksetaan korvausta luottamustoimesta aiheutuvasta ansionmenetyksestä. Ansionmenetyksen korvaaminen edellyttää, että todellista ansionmenetystä on syntynyt. Korvaus voi olla enintään todellista menetystä vastaava. Korvausta maksetaan vain sellaisen ansiotulon menetyksestä, josta luottamushenkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa.

Ansionmenetyksen korvausta maksetaan

1 osallistumisesta kaupungin toimielimen kokoukseen

2 osallistumisesta kaupungin toimielimen seminaariin tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen

3 osallistumisesta kaupungin keskushallinnon järjestämään luottamushenkilöiden koulutus- tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen

4 osallistumisesta alueellisiin maanpuolustuskursseihin sekä

5 osallistumisesta kaupungin toimielimen tekemään päätökseen perustuvaan muuhun tilaisuuteen tai matkaan.

Korvausta maksetaan edellä mainituilla perusteilla tilaisuuteen tai siihen liittyvään matkaan käytetyltä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin 8 tunnilta vuorokaudessa. Korvattavaksi ajaksi lasketaan kokoukseen käytetty aika sekä matkoihin työpaikan tai kodin ja kokouspaikan välillä enintään tunti matka-aikaa kumpaankin suuntaan.

Korvauksen enimmäismäärä on 31 euroa tunnilta.

8 §

Lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen

Alle 10-vuotiaan lapsen lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan edellyttäen, että kyseessä on luottamushenkilön lapsi tai hänen taloudessaan vakituisesti asuva lapsi.

Lastenhoidon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan samoin perustein kuin ansionmenetys 7 §:ssä. Luottamushenkilölle, jolle maksetaan ansionmenetyksen korvausta, ei makseta samanaikaista korvausta lastenhoidon järjestämisestä.

Lastenhoidon järjestämisestä maksettavan korvauksen määrä on enintään 19 euroa tunnilta.

9 §

Avustajan käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen

Luottamushenkilölle, joka vammansa vuoksi tarvitsee avustajaa tässä säännössä tarkoitetun toimielimen kokoukseen tai siihen valmistautumiseen, korvataan avustajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset enintään kymmeneltä tunnilta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokousta kohden sekä enintään viideltä tunnilta muun tässä säännössä tarkoitetun toimielimen kokousta kohden. Kaupunginhallitus voi perustellusta syystä jonkin toimielimen osalta päättää muustakin tuntimäärästä.

Avustajalle maksettavan tuntipalkkion korvattava määrä on enintään 19 euroa.

10 §

Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet

Toimielinten varsinaisille jäsenille annetaan sähköistä kokousmenettelyä varten henkilökohtaiseen käyttöön kannettava tietokone, johon on asennettu tehtävän hoidon kannalta tarpeelliset yhteydet ja ohjelmat. Luottamustehtävien määrästä riippumatta koneita annetaan yksi henkilöä kohti.

Valtuuston sähköistä kokousmenettelyä varten annetaan enintään viiden valtuutetun ryhmän kahdelle varavaltuutetulle ja yli viiden valtuutetun ryhmälle valtuustoryhmän koon mukaan lisäksi jokaista seuraavaa alkavaa viittä valtuutettua kohden yhdelle varavaltuutetulle henkilökohtaiseen käyttöön kannettava tietokone, johon on asennettu tehtävän hoidon kannalta tarpeelliset yhteydet ja ohjelmat. Tietokoneet annetaan sijaantulojärjestyksessä kunkin valtuustoryhmän ensimmäisille varavaltuutetuille.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä kaupunginhallituksen muille varsinaisille jäsenille annetaan henkilökohtaiseen käyttöön luottamustoimen hoitamista varten matkapuhelin.

11 §

Julkisen liikenteen matkakortti

Kaupunginvaltuutetuille, kaupunginhallituksen jäsenille ja varajäsenille sekä kaupunginhallituksen vaalivalmistelutoimikunnan jäsenille luovutetaan kalenterivuodeksi kerrallaan henkilökohtainen kaupungin alueella matkustamiseen oikeuttava julkisen liikenteen matkakortti korvaukseksi luottamustehtävän hoitamisesta kaupungin alueella suoritettavien matkojen kustannuksista.

Varavaltuutetuille luovutetaan korvauksena henkilökohtainen kaupungin alueella matkustamiseen oikeuttava julkisen liikenteen matkakortti siitä päivästä lukien, jolloin hän ensimmäisen kerran saapuu valtuuston kokoukseen vakinaisen valtuutetun esteen johdosta.

12 §

Kaupungin henkilöauton käyttöoikeus

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja voivat osallistuessaan kaupungin viralliseen edustustilaisuuteen käyttää kaupungin kuljettajallista henkilöautoa.

13 §

Matkakustannusten korvaaminen

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle korvataan taksin tai oman tai hallinnassaan olevan auton käytöstä aiheutuneet kustannukset kaupunginhallituksen toimikauden aikana tai enintään niin kauan kuin hän hoitaa puheena olevaa luottamustehtävää. Kustannukset korvataan vain edellä mainitun luottamustehtävän hoitamiseen liittyvistä matkoista.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajille ja muille jäsenille korvataan edellä mainituin perustein taksin tai oman tai hallinnassaan olevan auton käytöstä aiheutuneista kustannuksista kalenterivuodessa enintään 673 euroa ja varajäsenille enintään 169 euroa.

Jos kaupunginvaltuuston kokous on jatkunut vähintään kello 23.00 saakka, maksetaan kaupunginvaltuutetuille samoin kuin kaupunginvaltuuston kokouksessa saapuvilla oleville kaupunginhallituksen jäsenille tarvittaessa korvaus kuitin mukaisista todellisista taksikuluista kaupunginvaltuuston kokouspaikasta asianomaisen kotiin.

Muille luottamushenkilöille maksetaan korvausta kaupungin alueella suoritetun, luottamustehtävien hoitamisesta johtuneen matkan aiheuttamista kustannuksista vain poikkeustapauksissa, kuten joukkoliikenneyhteyksien puuttumisen takia aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista.

Luottamushenkilölle, joka vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä, korvataan kaupungin alueella tässä säännössä tarkoitetun toimielimen kokoukseen saapumisesta, kokouksesta poistumisesta, kutakin kokousta sen edellyttämän enintään yhden tai kaupunginhallituksen päätökseen perustuen useammankin perehdyttämiskäynnin tekemisestä, toimielimen kannalta tarpeellisiin tilaisuuksiin ja toimielimen päätöksen perusteella sen muuhun työskentelyyn osallistumisesta aiheutuneet todelliset taksi- tai invataksikulut.

Jos luottamushenkilö tilapäisesti työskentelee, opiskelee, lomailee tai muutoin oleskelee muualla kuin Helsingissä, korvataan hänelle matkat vain vakinaisesta asunnosta luottamustoimen hoitopaikkaan.

14 §

Virkamatkan kustannusten korvaaminen

Luottamushenkilön oikeuteen saada luottamustehtävän hoitamiseen liittyvän virkamatkan perusteella matkakustannusten korvausta, päivärahaa yms. noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkustamista koskevia määräyksiä. Virkamatkasta päättävällä viranomaisella on kuitenkin yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksen määrästä sekä lentomatkan luokasta.

15 §

Korvausten hakeminen

Korvausta haetaan kirjallisesti. Hakemukseen liitetään tarvittava kirjallinen selvitys ansionmenetyksestä tai luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Luottamustoimen vuoksi aiheutuneesta ansionmenetyksestä on esitettävä työnantajan todistus. Todistuksesta on käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut korvauksen hakijan työaikaa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työ- tai virkasuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.

Edellä tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos kysymys on ansionmenetyksestä, lastenhoidon järjestämisestä tai avustajan käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ja korvattava määrä on enintään 19 euroa tunnilta. Luottamushenkilön on tällöin kuitenkin annettava kirjallinen vakuutus kustannusten määrästä.

Milloin ansionmenetyksen peruste tai määrä ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa, päättää kaupunginhallitus ansionmenetyksen korvauksen kohtuullisesta maksamisesta.

Korvaushakemus on tehtävä kultakin kalenterikuukaudelta erikseen. Hakemus on jätettävä laskun hyväksyjälle kahden kuukauden kuluessa sanotun kuukauden päättymisestä.

16 §

Palkkioiden ja korvausten maksaminen

Tässä säännössä mainitut palkkiot ja korvaukset maksetaan vähintään neljännesvuosittain. Toimielimen sihteerin tulee tehdä palkkioista tarpeelliset ilmoitukset.

Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn luottamustoimeen perustuvan palkkion ja korvauksen suorittamisesta ratkaisee ensi asteena kaupunginhallitus.

17 §

Voimaantulo Tämä sääntö tulee voimaan 1.8.2010. Sääntö korvaa kaupunginvaltuuston 27.11.1996 hyväksymän Helsingin kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITTEET	Liite 1	Voimassa oleva luottamushenkilöiden palkkiosääntö
	Liite 2	Luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeet
	Liite 3	Luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaaminen
	Liite 4	Luottamushenkilöiden virkamatkoja koskevat sopimus- ja toimivaltamääräykset
	Liite 5	Luonnos ohjeeksi tilapäisistä toimielimistä
	Liite 6	Luottamushenkilöiden palkkiosäännön hyväksyminen - päätöshistoria

KHS Khs toteaa, että Kvsto on hyväksynyt voimassa olevan luottamushenki-

./. löiden palkkiosäännön 27.11.1996, 332 § ja tehnyt siihen erinäisiä muutoksia, joista viimeisin on hyväksytty 10.12.2008, 292 §.

./. Khs on 14.12.1998, 1748 § hyväksynyt luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeet. Lisäksi Khs on 8.5.1995, 751 § hyväksynyt

./. ohjeet luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaamisesta ja teh-

./. nyt 19.1.2004, 68 § muutoksia niiden virkamatkoja koskeviin toimivaltamääräyksiin.

Kj on antanut 28.2.2008, 4078 § tekemällään päätöksellä virka- ja työtehtävien hoitamiseen liittyvät matkustamista ja kuljettamista koskevat ohjeet, joita sovelletaan soveltuvin osin myös luottamushenkilöihin.

Kuntalain 13 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista.

Hyväksyttäväksi esitettävään palkkiosääntöön on yhdistetty kohtia palkkiosäännön soveltamisohjeista ja Khn edellä mainitusta luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaamista koskevasta päätöksestä. Uudistuksen tavoitteena on, että jatkossa kaikki luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet on kirjattu yhteen sääntöön, joka on kuntalain edellyttämällä tavalla Kvston hyväksymä. Erillisille soveltamisohjeille ei enää jää tarvetta.

Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien kirjaaminen yhteen sääntöön selkiinnyttää vakiintunutta käytäntöä ja tekee palkkioiden ja korvausten maksamisesta yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää.

Ehdotus uudeksi palkkiosäännöksi on valmisteltu sääntötoimikunnassa.

Khs toteaa, että sen tarkoituksena on Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kumota tarpeettomiksi käyvät luottamushenkilöiden palkkiosäännön soveltamisohjeet ja ohjeet luottamushenkilöiden matkakustannusten korvaamisesta. Khn tarkoituksena on samalla vahvistaa luottamushenkilöiden virkamatkoihin liittyvät toimivaltamääräykset, jotka se hyväksyi 19.1.2004, 68 §.

Lopuksi Khs toteaa hyväksyneensä tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet 7.8.2000, 980 §. Tämän jälkeen on perustettu useita seudullisia toimielimiä, ja kaupungin tilapäisten toimielinten toiminnassa on tapahtunut muutoksia. Khn tarkoituksena on Kvston päätöksen täytäntöön-

./. panon yhteydessä hyväksyä uudet tilapäisiä toimielimiä koskevat ohjeet.

6

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2010-43

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Nina Vikmanille vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita Eija Tuonosen (s. 6.6.1962) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta - päätöshistoria

KHS Nina Vikman pyytää (7.4.2010) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä muuttuneen työtilanteen vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 11.2.2009 (asia 13) Nina Vikmanin käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2009–2012. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

7

HELSINGIN MUSIIKKITALON TOIMINTAAN LIITTYVÄN YHTIÖN PERUSTAMINEN

Khs 2010-162

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

- hyväksyä, että Helsingin Musiikkitalon käyttöön liittyviä palveluita, markkinointia, tilojen vuokraustoimintaa, kalusteiden ja toimintavarustusten omistusta ja hallintaa sekä yhteisten tilojen hallinnointia varten perustetaan osakeyhtiö, jonka muina osakkaina perustamisvaiheessa ovat Yleisradio Oy ja Sibelius-Akatemia

- hyväksyä, että Helsingin kaupunki merkitsee 36,7 % perustettavan yhtiön 2 500 euron osakepääomasta ja maksaa merkintähinnan 917,50 euroa rahana

- hyväksyä, että osakkaat sitoutuvat yhtiön perustamisen jälkeen siirtämään apporttina yhtiön uusia osakkeita vastaan tai muulla erikseen sovittavalla tavalla jo yhteisomistukseensa hankkimansa tai hankittavaksi sovitut noin 11 miljoonan euron arvoiset yhteiset toimintavarusteet ja irtokalusteet perustettavan yhtiön omistukseen

- todeta, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Yleisradio Oy:n ja Sibelius-Akatemian asianomaiset toimielimet tekevät osaltaan päätökset osallistumisesta yhtiön perustamiseen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Perustamissopimusluonnos
	Liite 2	Osakassopimusluonnos
	Liite 3	Yhtiöjärjestysluonnos
	Liite 4	Helsingin Musiikkitalon toimintaan liittyvän... - päätöshistoria

KHS Khn konsernijaosto päätti 8.2.2010 kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja valmistelemaan Helsingin Musiikkitalon Oy -nimisen yhtiön perustamisen. Kvsto on 11.2.2004 hyväksynyt Musiikkitalon hankesuunnitelman, jossa yhteydessä on varattu mahdollisuus toimintayhtiön perustamiseen. Khs on 20.12.2004 hyväksynyt rakennuttamista hallinnoivan Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen.

Uuden yhtiön perustamista on valmisteltu kiinteistöviraston, hallintokeskuksen oikeuspalveluiden sekä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon muiden osakkaiden yhteistyönä.

Tehtyjen selvitysten mukaan Musiikkitalon toiminnan organisoiminen palveluyhtiöksi ja kiinteistön omistuksen eriyttäminen on tarkoituksenmukaista päätöksenteon kannalta sekä verotuksellisista syistä.

Palveluyhtiön perustamisella luodaan Musiikkitalon pääkäyttäjien yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on keskittyä Musiikkitalon toimintaan. Musiikkitalo-kiinteistöstä ja sen tulevaisuuden kunnostustarpeista vastaa jo olemassa oleva kiinteistöosakeyhtiö. Osapuolet ovat yksimielisiä palveluyhtiön perustamisesta ja toimintaperiaatteista. Sibelius-Akatemian ja Yleisradion hallitukset päättävät osaltaan esitysten hyväksymisestä huhtikuun viimeisellä viikolla.

Yhtiön toimiala Perustettavan yhtiön toimialana on tarjota Helsingin Musiikkitalon käyttöön liittyviä palveluita, järjestää tilaisuuksia Helsingin Musiikkitalossa, markkinoida Helsingin Musiikkitaloa, harjoittaa Helsingin Musiikkitalon tilojen vuokraustoimintaa, omistaa ja hallita Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a -nimisen yhtiön hallinnassa olevien tilojen irtokalustusta ja toimintavarustusta sekä hallinnoida vuokrasopimuksen perusteella Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a yhtiöjärjestyksen 4 §:n mukaisia tiloja 1–14.

Yhtiön perustaminen Osapuolet sitoutuvat merkitsemään osakkeita yhtiön perustamisen yhteydessä seuraavasti: Helsingin kaupunki 36,7 %, Yle 36,7 % ja Sibelius-Akatemia 26,6 % osakkeista, jotka oikeuttavat saman prosenttiosuuden mukaisen äänivallan käyttöön yhtiökokouksessa.

Yhtiön perustamisvaiheessa osakepääoma on 2 500 euroa.

Lisäksi yhtiön perustamisen jälkeen osapuolet sitoutuvat siirtämään yhteisomistukseensa hankkimansa tai hankittavaksi jo sovitut noin 11 miljoonan euron arvoiset yhteiset Helsingin Musiikkitalon tiloja 1–14 palvelevat irtokalusteet ja toimintavarusteet yhtiön omistukseen apporttina uusia osakkeita vastaan tai muulla erikseen sovittavalla tavalla.

Ennen yhtiön toiminnan aloittamista osapuolet sitoutuvat tarvittaessa vahvistamaan yhtiön pääomarakennetta ja taloudellista asemaa sen mukaan kuin laskelmat yhtiön taloudellisesta asemasta ja toiminnan käynnistämisen vaatimasta pääomasta antavat siihen aihetta.

Yhtiön hallinnointi Yhtiön hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä, joista kukin osapuoli nimeää kaksi varsinaista hallituksen jäsentä.

Yhtiölle on laadittu yhtiöjärjestys ja osakassopimus, joka sisältää määräykset mm. hallituksen kokoonpanosta, määräenemmistöä tai yksimielisyyttä vaativista päätöksistä sekä muita yhtiöjärjestystä ja osakeyhtiölakia täydentäviä määräyksiä.

Osakassopimus sisältää lisäksi Musiikkitalon tilojen käyttöoikeusosuuksien jakaantumisen päätoimijoiden kesken.

Osakassopimukseen on myös kirjattu, että osakassopimus tulee muuttumaan ja täydentymään, kun päätoimijat saavuttavat yksimielisyyden Musiikkitalo-kokonaisuuden toimintamallista ja kun Musiikkitalon lopulliset suunnitelmat valmistuvat rakennusprojektin edetessä.

Nyt päätettävänä olevan yhtiön perustamisjärjestelyn yhteydessä muutetaan nykyisen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon nimi ja yhtiöjärjestys vastaamaan nykyisen yhtiön toimintaa pelkästään kiinteistön omistajana.

Lisäksi Khs toteaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, Khs tulee

- hyväksymään yhtiön perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen sekä perustamisvaiheen osakassopimusluonnoksen esityslistan liitteiden mukaisesti

- oikeuttamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelut allekirjoittamaan edellä mainitut asiakirjat sekä tekemään niihin vähäisiä muutoksia

- kehottamaan hallintokeskuksen oikeuspalveluja valmistelemaan yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa kaupunginhallituksen päätettäväksi luovutuskirjan, jolla Koy Musiikkitalon osakkaiden yhteisomistuksessa oleva irtain omaisuus luovutetaan perustettavalle yhtiölle

- kehottamaan talous- ja suunnittelukeskusta maksamaan kaupungin osuuden 917,50 euroa yhtiön perustamisvaiheen osakepääomasta talousarvion kohdalta 8 22 07.

8

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN 2008 - 2017 SEURANTARAPORTTI 2010

Khs 2010-695

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 2010.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee täsmentää maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitekohtaa 2, hallinta- ja rahoitusmuoto seuraavasti:

Vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti 20% tai vähintään 1000 asuntoa valtion tukemana vuokra-asunto-tuotantona, noudattaen samalla yhdessä sovittuja tavoitteita. Hallinta- ja rahoitusmuotojakauma määritellään kullekin toteutettavalle alueelle erikseen. Määrittelyssä noudatetaan pääperiaatteena sitä, että 40 % vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan Hitas-omistusasuntoina, osaomistus-asuntoina, asumisoikeusasuntoina sekä aiesopimuksen mukaisena ns. välimallin vuokra-asuntotuotantona ja 40 % sääntelemättöminä vapaarahoitteisina omistus- ja vuokra-asuntoina.

Edelleen kaupunginvaltuusto päättänee seurantaraportin johdosta hyväksyä seuraavat MA-ohjelman tavoitteiden toteutumista osaltaan edistävät toimenpiteet:

- Kaavoituksessa pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja erityisesti valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon toteuttamisen edellytykset huolehtimalla siitä, että kaikilla alueilla kiinnitetään huomiota laadittavien kaavojen taloudellisuuteen asuntorakentamisen näkökulmasta.

- Tontinluovutuksessa osoitetaan riittävä määrä soveltuvia tontteja valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.

- Valmisteltaessa asuntolautakunnalle aravalainojen puoltoja yksityiselle maalle toteutettavista hankkeista otetaan huomioon niiden soveltuvuus kyseiselle alueelle, sekä nimetyille ryhmille tarkoitettujen hankkeiden kohdalla se, onko hanke kaupungin strategioiden mukainen.

- Tontinluovutuksessa otetaan huomioon asuntolautakunnan puoltamat yksityisen maan nimettyjen ryhmien asumisen hankkeet ja huolehditaan siitä, että vuosittaisesta tuotannosta 20 % tai vähintään 1 000 asuntoa toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti valtion tukemana vuokra-asunto-tuotantona. Lisäksi tontinluovutuksessa noudatetaan Helsingin seudun MAL-2017 ‑ohjelmassa sovittua tavoitetta, joka kuuluu seuraavasti: ”Seudullisesti sovittu 20 %:n kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tavoite on minimi, joka on pääasiassa tarkoitettu työssäkäyville. Vähintään puolet asunnoista on osoitettava tähän tarkoitukseen. Lisäksi asuntoja osoitetaan muille nimetyille asukasryhmille (opiskelijat, nuoret ja seniorit sekä sosiaalihuoltolaissa määritellyt, asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät).”

- Vanhojen vuokratalovaltaisten alueiden täydennysrakentamisessa pyritään kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimenpitein edistämään erityisesti omistusasuntojen, Hitas-omistusasuntojen, osaomistusasuntojen ja asumisoikeus-asuntojen tuotannon edellytyksiä.

- Täydennysrakentamisessa pyritään myös omistusasuntovaltaisille alueille rakentamaan vuokra-asuntoja.

- Tontinluovutuksen ja neuvonnan keinoin edistetään omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen sekä ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen edellytyksiä kerrostalo- ja pientalotonteilla.

- Projektialueilla maaperän esirakentamisen suunnittelu ja toteutus aikataulutetaan siten, että se ei aiheuta rakentamisen viivästymistä.

- Kunnallistekniikan ja katujen toteutussuunnittelu aloitetaan pääsääntöisesti heti, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Kukkonen Harri, suunnittelija, puhelin 310 36115
Randell Mari, suunnittelija, puhelin 310 25823

LIITTEET	Liite 1	Laadukkaan asumisen Helsinki - seurantaraportti 2010
	Liite 2	Laadukkaan asumisen Helsinki - maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 - 2017
	Liite 3	Laadukkaan asumisen Helsinki - seurantaraportti 2009
	Liite 4	Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman... - päätöshistoria

./. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksen tulos (9–6) on asian päätöshistoriassa. Lisäksi Khs päätti kahdesta vastaehdotuksesta yksimielisesti.

KHS Kvsto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017 (MA-ohjelma). Toteutusohjelmassa on määritelty kaupungin asunto- ja maapoliittiset päämäärät sekä ohjelmakauden tavoitteet ja toimenpiteet. MA-ohjelmajulkaisu on asian liitteenä.

Khs päätti MA-ohjelman täytäntöönpanosta 14.4.2008. Täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti ohjelman toteutumisen seurannasta raportoidaan Kvstolle vuosittain. Samassa yhteydessä seurataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2008–2011 toteutumista. Seurantaraportin laatimisesta vastaa talous- ja suunnittelukeskus.

Kvsto merkitsi MA-ohjelman seurantaraportin 2009 tiedoksi 29.4.2009. Samalla Kvsto täsmensi joiltakin osin uustuotannon keskikokotavoitetta (tavoite 5) sekä täydennysrakentamisen edistämistä koskevaa tavoitetta (tavoite 13). Seurantaraportti 2009 on asian liitteenä.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportti 2010

Seurantaraportti 2010 sisältää katsauksen ajankohtaiseen asuntopoliittiseen ja asuntomarkkinatilanteeseen sekä selvityksen MA-ohjelman eri tavoitekohtien toteutumisesta. Seurantatietoihin viitaten Khs toteaa seuraavaa:

Syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen rahoituskriisin seuraukset näkyivät vuonna 2009. Asuntomarkkinatilanteen kriisiytymisen myötä uudistuotanto väheni merkittävästi. Vuonna 2009 valmistui 2 512 asuntoa ja aloitettiin 2 341 asunnon tuotanto. Vuoden 2009 alkaneesta asuntotuotannosta aikaisempaa suurempi osa oli valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Sääntelemätöntä tuotantoa sen sijaan lähti liikkeelle aikaisempia vuosia vähemmän. Valtion elvytystoimenpiteet, 10 vuoden korkotuki, suhdanneluonteiset korjausavustukset sekä korotettu käynnistysavustus, ovat helpottaneet rakennusalan yritysten tilannetta. 10 vuoden korkotuen turvin rakennettavat asunnot ja asumisoikeusasunnot ovat osaltaan kompensoineet muuten alhaiselle tasolle jäänyttä aloitettujen asuntokohteiden määrää.

Keväällä 2009 valtion lisätalousarviossa otettiin elvytystoimenpiteenä käyttöön suhdanneluonteiset korjausavustukset. Vuonna 2009 Helsingissä myönnettiin avustusta 1 700 hakemukselle yhteensä 38,3 miljoonaa euroa ja alkuvuodesta 2010 vielä 2 300 hakemukselle yhteensä 41,5 miljoonaa euroa. Helsingin osuus koko maahan myönnetyistä avustuksista on noin 46 %. Korjausavustusten turvin korjausrakentaminen säilynee kohtuullisella tasolla myös vuonna 2010.

Asuntorakentajilla oli pitkään vuonna 2008 ja vuoden 2009 alkupuolella myymättömiä asuntoja, eikä uusien kohteiden rakentamista aloitettu. Perinteisiä asuntorakennuttajia on vuoden 2009 aikana vetäytynyt omistusasuntotuotannosta. Nyt asuntokauppa on hieman elpynyt ja varannot on pitkälti myyty. Samaan aikaan alkanut kuluttajien luottamuksen kasvu ja asuntomarkkinoiden mahdollinen piristyminen saattaa aiheuttaa asuntojen hintojen nousua. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin erityinen ongelma asuntomarkkinoilla on jo nykyisellään muuta maata selkeästi kalliimmat asumiskustannukset. Myös asuntojen vuokrataso on noussut koko 2000-luvun ja erityisesti vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso on kohonnut vuoden 2007 jälkeen.

Haettujen rakennuslupien määrä kasvoi loppuvuotta kohti ja asuntotuotannon määrä noussee vuoden 2009 tasosta vuonna 2010. Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä vuonna 2009 yhteensä noin 3 000 asunnolle.

Uutta asuinkerrosalaa lainvoimaistui vuonna 2009 ennätyksellisen paljon (590 000 km² vastaten noin 5 900 asuntoa). Lähes puolet lainvoimaistuneesta kerrosalasta sijoittuu Jätkäsaaren aloituskortteleihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi vuonna 2009 uutta asuinkerrosalaa 273 000 km² eli lähes 3 000 asunnon verran.

Tontinvaraustilanne mahdollistaisi tavoitteen mukaisen 5 000 asunnon rakentamisen lähivuosina. Hankkeet käynnistynevät kuitenkin viiveellä ohjelmoidusta, sillä hankkeiden liikkeellelähtöön vaikuttavat useat tekijät kuten asuntomarkkinatilanne, esirakentamisen vaiheet, kunnallistekniikan rakentaminen ja aluekohtaiset toteuttamisjärjestelyt.

Kehittämishankkeiden eteneminen

Kumppanuuskaavoituksen kehittämiseen liittyen vuonna 2009 käytiin Kruunuvuorenrannan Borgströminmäen tontinvarauskilpailu. Kumppanuuskaavoituksen avulla pyritään osaltaan lyhentämään asuntorakentamisen prosessiin kuluvaa aikaa. Kilpailun pohjana oli asemakaavaluonnos, jonka jatkosuunnittelu tehdään yhteistyössä kilpailuun valittujen tontinvaraajien kanssa. Kilpailun perusteella luovutetaan kaikki alueen kymmenen kerrostalotonttia.

Omatoimiseen kerrostalorakentamiseen ja -rakennuttamiseen luovutettiin vuonna 2009 kaksi tonttia ja omatoimiseen pientalorakentamiseen yhteensä 70 tonttia, joista osa on ns. Helsinki-pientaloja. Omatoimisen pientalorakentamisen neuvontaa on vuonna 2009 edelleen vahvistettu, mistä esimerkkinä mm. rakennusvalvonnan järjestämät infoillat sekä Rakennan pientalon -internetsivuston uudistaminen.

Townhouse-tyyppisen kaupunkipientalon osalta on käyty neuvotteluja eri hallintokuntien kanssa talotyypin toteuttamiseen liittyvistä erityiskysymyksistä. Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan osalta on parhaillaan käynnissä arkkitehtikilpailu alueelle toteutettavista ensimmäisistä kaupunkipientaloista. Ormuspellon ensimmäisten tonttien luovutuksen liitteeksi on tilattu ohjeaineistoa omatoimirakentajia varten. Osa Alppikylän kaupunkipientalotonteista on tarkoitus luovuttaa ryhmärakentamiseen, jotta saadaan käyntiin erilaisia rinnakkaisia toteutusprosesseja. Östersundomin osalta selvitetään laajemman kaupunkipientalokokonaisuuden toteuttamismahdollisuuksia.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelman avulla pyritään asuntotuotannon monipuolistamiseen. Ohjelmaan tähän mennessä hyväksytyt hankkeet ovat liittyneet mm. energiatehokkuuteen ja autottomuuteen.

Kaupungin omistaman vuokra-asuntokannan kehittäminen

Kaupunginjohtaja asetti joulukuussa 2009 työryhmän valmistelemaan kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden fuusiota. Valmistelu perustuu Khn konsernijaoston hyväksymään esiselvitykseen. Valmisteltavassa mallissa nykyiset yhtiöt fuusioitaisiin yhdeksi pääomayhtiöksi, joka sitten perustaisi omistukseensa nykytilaa vastaavasti riittävän määrän uusia tytäryhtiöitä alueellisiksi isännöinti- ja huoltoyhtiöiksi.

Yksi esitetyn mallin keskeisiä perusteluita on se, että nykyisessä järjestelmässä pääomakustannukset rasittavat eri yhtiöitä varsin epätasaisesti riippuen toisaalta niiden kiinteistökannan iästä ja peruskorjaustarpeesta ja toisaalta yhtiöön liitettäväksi tulevasta uudisrakentamisesta. Fuusioyhtiössä näitä kustannuksia kyettäisiin tasaamaan koko kiinteistökannan kesken, jolloin vuokravaikutukset yksittäisissä yhtiöissä jäävät kohtuullisiksi. Peruskorjaustoimintaa voitaisiin näin ohjata systemaattisesti koko kaupungin vuokratalokiinteistökannassa, samoin rahoitus ja rakennuttaminen järjestettäisiin keskitetysti ja riittävin emoyhtiöön sijoitettavin resurssein. Alueellisille isännöinti- ja huoltoyhtiöille jäisi edelleen vastuu tulorahoitukseen perustuvista vuosikorjauksista ja kiinteistöjen alueellisesta hallinnoinnista.

Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.6.2010 mennessä.

Kaupungin vuokra-asuntojen välitys

Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asuntoja välitettiin vuonna 2009 yhteensä 3 074 kappaletta. Välitetyistä asunnoista uudistuotantoa oli yhteensä 367 asuntoa. Vuonna 2009 kaupungin vuokra-asuntoa hakeneista 6,6 % sai asunnon. Vastaava luku vuonna 2005 oli 10,7 %.

Kaupungin vuokra-asuntojen hakijarakenne perhekoon, perhetyypin ja ikäryhmän mukaan on pysynyt samankaltaisena kuin aiempina vuosina. Yksinäisten hakijoiden osuus on vakiintunut noin 60 prosenttiin ja lapsiperheiden osuus hieman yli 20 prosenttiin kaikista hakijoista. Lapsiperheistä hieman yli puolet on ollut yksinhuoltajaperheitä. Hakijoista 63 prosenttia oli nuoria aikuisia eli 18–34-vuotiaita. Erittäin kiireellisten suhteellinen osuus kaikista hakijoista oli 63 prosenttia ja heidän osuutensa asunnon saaneista on vakiintunut noin 80 prosenttiin.

Khs hyväksyi kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet maaliskuussa 2010.

Seurantatietojen perusteella ehdotettavat täsmennykset ja toimenpiteet

Seurantatietojen perusteella Khs pitää aiheellisena täsmentää joiltakin osin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta (tavoite 2). Seurantaraportissa 2010 mainitaan hallinta- ja rahoitusmuototavoitteen toteutumisesta mm. seuraavaa:

Helsingin seudun kunnat ja valtio sopivat aiesopimuksen tontti- ja asuntotarjonnan lisäämiseksi vuonna 2008. Sopimukseen sisältyi muun muassa uuden rahoitusmallin kehittäminen perinteisen valtion tukeman tuotannon ja vapaarahoitteisen tuotannon väliin. Tätä ns. aiesopimuksen mukaista 20 vuoden valtion täytetakaamaa välimallia ei ole kuitenkaan lähtenyt rakentumaan. Rahoitusmalli on toistaiseksi voimassa, mutta siihen ei ole valtion talousarviossa vuodelle 2010 myönnetty takausvaltuutta. On kuitenkin mahdollista, että kyseinen rahoitusmalli kiinnostaa rakennuttajia kun elvytystukena käyttöön otettu ns. 10 vuoden korkotuki päättyy vuoden 2010 lopussa.

MA-ohjelmaan on kirjattu 20 % tavoite aiesopimuksen mukaiselle välimallin vuokra-asuntotuotannolle. Koska rahoitusmuoto ei ole rakennuttajatahoa kiinnostanut, on tarkoituksenmukaista tarkentaa MA-ohjelman hallintamuotojakaumaan liittyvää tavoitetta.

Khs pitää tarkoituksenmukaisena sisällyttää mainittu 20 vuoden valtion täytetakaama vuokra-asuntotuotanto MA-ohjelman kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuuteen siten, että Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistustuotanto sekä aiesopimuksen mukainen välimallin vuokra-asuntotuotanto yhdessä muodostaisivat 40 % tuotantotavoitteesta. Samaan ryhmään laskettaisiin lisäksi uutena rahoitusmuotona korkotukilain muutoksen jälkeen rakennettavat asunto-osakeyhtiömuotoiset korkotukivuokra-asunnot.

Täsmennyksen jälkeen maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitekohta 2, hallinta- ja rahoitusmuoto, kuuluisi seuraavasti:

Vuosittaisesta uustuotannosta 20 % eli keskimäärin 1 000 asuntoa toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona, noudattaen seudulla yhteisesti sovittuja tavoitteita. Valtion tukeman vuokra-asun-totuotannon toteutuminen varmistetaan tarvittaessa kaupungin omana tuotantona.

Hallinta- ja rahoitusmuotojakauma määritellään kullekin toteutettavalle alueelle erikseen. Määrittelyssä noudatetaan pääperiaatteena sitä, että 40 % vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan Hitas-omistusasuntoina, osaomistus-asuntoina, asumisoikeusasuntoina sekä aiesopimuksen mukaisena ns. välimallin vuokra-asuntotuotantona ja 40 % sääntelemättöminä vapaarahoitteisina omistus- ja vuokra-asuntoina.

Jos MA-ohjelmassa määritelty tavoitejakauma ei toteudu yksityisen maan tuotannossa, se kompensoidaan kaupungin maalle toteutettavalla tuotannolla.

Hallinta- ja rahoitusmuodon osalta seurataan ensisijaisesti toteutumia ja toissijaisesti varauksia.

Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto

Seurantaraportin 2010 kohdassa asumisen hallintamuodot ja yhteisvastuullisuus mainitaan valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta mm. seuraavaa:

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon 20 %:n tavoitteessa on kyse koko kaupungin tasolla toteutettavasta tavoitteesta, joka voi vaihdella kaupungin eri alueilla. MA-ohjelman tavoite 20 % ARA-vuokra-asuntotuotannosta perustuu tammikuussa 2008 valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan tontti- ja asuntotuotannon lisäämiseksi tehtyyn aiesopimukseen. Tavoitteena on tuottaa vähintään puolet valtion tukemasta tuotannosta ns. tavallisena ARA-tuotantona, mutta tällä hetkellä nimettyjen ryhmien kohteita on tulossa selkeästi enemmän.

Nimettyjen ryhmien voimakas osuus selittyy osittain sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmalla että ns. Asu-hankkeella, jolla pyritään muuttamaan kehitysvammaisten asumista laitospainotteisuudesta kohti normaaliin asumiseen rinnastettavaa asumista.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tavoite perustuu aiesopimukseen, jonka mukaan Helsingin seudun vuosittaisesta 12 000–13 000 asunnon tuotannosta toteutetaan 20 prosenttia kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Helsingin 1 000 asunnon tavoite puolestaan perustuu MA-ohjelman 5 000 asunnon kokonaistavoitteeseen. Vuonna 2009 valmistui 2 512 asuntoa, joista 664 (noin 26 %) oli valtion tukemia vuokra-asuntoja. ARA-vuokra-asuntoja valmistui suhteellisesti laskien yli tavoitteen, mutta kokonaistuotannon jäädessä alle 5 000 asunnon ei myöskään 1 000 ARA-vuokra-asunnon tavoite toteutunut.

Seurantatiedoista on selkeästi havaittavissa, että valtion tukema vuokra-asuntotuotanto painottuu vahvasti ns. nimettyjen ryhmien hankkeisiin. Vuonna 2008 erityisryhmien asuntotuotanto kattoi 79 % valmistuneesta ARA-vuokratuotannosta ja vuonna 2009 noin 33 %. Vuonna 2009 alkaneesta ARA-vuokratuotannosta erityisryhmien hankkeita on noin 80 %. Huomionarvoista on, että nämä hankkeet ovat pääosin muiden kuin kaupungin rakennuttamia. Yksityisten ja yleishyödyllisten rakentajien vahva panostus nimettyjen ryhmien asumiseen selittyy osaltaan myös valtion tukeman tuotannon korotettuihin käynnistysavustuksiin sekä erityisryhmäasumisen investointiavustuksiin, jotka viime vuosien suhdannetilanteessa ovat edistäneet näiden hankkeiden toteuttamista.

Khs pitää nimettyjen ryhmien hankkeiden runsautta sinänsä myönteisenä asiana, mutta toteaa, että ohjelmakauden kokonaisuuden kannalta tulee kiinnittää erityistä huomiota tavallisille asunnonhakijoille suunnattujen vuokra-asuntojen huolestuttavaan tilanteeseen. Vuosina 2008–2009 ARA-vuokratuotanto on ollut vähäistä ja tarjonnan kaventuminen näkyy esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnon välityksessä siten, että aiempaa pienempi osuus asuntoa hakeneista on asunnon saanut.

Vuonna 2010 liikkeelle lähtevissä hankkeissa tavallisia ARA-vuokra-asuntoja rakennuttavat kaupungin oma asuntotuotantotoimisto,
S-Asunnot, Y-säätiö ja VVO. Kolmella ensiksi mainitulla rakennuttajaorganisaatiolla myös tavallisiin kohteisiin sisällytetään jokin osuus erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja tai ryhmäkoteja, joten tavallisten vuokra-asuntojen tosiasiallinen osuus jää ilmoitettua jonkin verran pienemmäksi. Valtion tukemat vuokra-asunnot ovat keskeinen matalapalkka-alojen työntekijöiden asumismuoto ja niiden tarjonnan heikkous heijastuu elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä kaupungin oman työvoiman saatavuuteen ja siten palvelujen järjestämisen edellytyksiin.

Asuntotuotantotoimiston MA-ohjelman mukainen tavoite on nostaa ARA-vuokra-asuntojen vuosittainen tuotanto 750 asuntoon vuoteen 2012 mennessä. Asuntotuotantotoimikunta on edellisen seurantaraportin yhteydessä hyväksyttyjen ponsien käsittelyyn liittyen todennut, että rakentamiskelpoisten tonttien vähyys on vuodesta toiseen estänyt sille MA-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja että tonttipulan vuoksi se ei ole voinut täysimittaisesti hyödyntää viimeaikaista vuokra-asuntojen rakentamista suosinutta suhdannetilannetta. Khs toteaa, että kevätkaudella 2010 tehdyistä lisävarauksista huolimatta asuntotuotantotoimistolla ei ole tavoitetta vastaavaa määrää ARA-vuokratuotantoon soveltuvia tontteja.

Keskeisesti sijaitsevilla projektialueilla tavoitellun rakentamistehokkuuden edellyttämät kalliit pysäköintiratkaisut ovat merkittävin syy siihen, että valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon sopivia tontteja on vaikea löytää. Kaavoituksen kuluessa pyritään suunnittelemaan tontteja ja osa-alueita, joille on mahdollista sijoittaa muuta ympäristöä halvempi pysäköintiratkaisu. Khs toteaa, että projektialueille vahvistetaan syyskaudella 2010 ja kevätkaudella 2011 alueittaiset hallintamuotojakau-mat. Niiden avulla kaavoituksessa voidaan aiempaa paremmin pyrkiä suuntaamaan ja mahdollisesti keventämään pysäköinnistä ja muista kaavoitusratkaisuista seuraavia kustannuksia siten, että ARA-tuotantoa voitaisiin toteuttaa tavoitteiden mukainen määrä. Khs pitää tärkeänä kaavoituksen kustannusvaikutusten huomioon ottamista kaikessa asuntotuotannossa.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi esitetään hyväksyttäväksi seuraavia toimenpiteitä:

- Kaavoituksessa pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja erityisesti valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon toteuttamisen edellytykset huolehtimalla siitä, että kaikilla alueilla kiinnitetään huomiota laadittavien kaavojen taloudellisuuteen asuntorakentamisen näkökulmasta.

- Tontinluovutuksessa osoitetaan riittävä määrä soveltuvia tontteja valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.

- Valmisteltaessa asuntolautakunnalle aravalainojen puoltoja yksityiselle maalle toteutettavista hankkeista otetaan huomioon niiden soveltuvuus kyseiselle alueelle, sekä nimetyille ryhmille tarkoitettujen hankkeiden kohdalla se, onko hanke kaupungin strategioiden mukainen.

- Tontinluovutuksessa otetaan huomioon asuntolautakunnan puoltamat yksityisen maan nimettyjen ryhmien asumisen hankkeet ja huolehditaan siitä, että vuosittaisesta tuotannosta 20 % eli keskimäärin 1 000 asuntoa toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti valtion tukemana vuokra-asunto-tuotantona, noudattaen Helsingin seudun MAL-2017 ‑ohjelmassa sovittua tavoitetta, joka kuuluu seuraavasti: ”Seudullisesti sovittu 20 %:n kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tavoite on minimi, joka on pääasiassa tarkoitettu työssäkäyville. Vähintään puolet asunnoista on osoitettava tähän tarkoitukseen. Lisäksi asuntoja osoitetaan muille nimetyille asukasryhmille (opiskelijat, nuoret ja seniorit sekä sosiaalihuoltolaissa määritellyt, asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät).”

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet

Seurantaraportin 2010 kohdassa kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet todetaan mm. seuraavaa:

Vuodesta 1983 asuntojen hinnat ovat nousseet 220 prosenttia koko Suomessa. Samalla aikavälillä yleinen ansio-taso on kohonnut lähes saman verran ja yleinen hintataso kaksinkertaistunut. Asuntojen hinnat lähtivät nousuun vuonna 1996. Vuosina 1996–2008 asuntojen hinnat nousivat 120 prosenttia. Samalla aikavälillä palkat kohosivat 53 prosenttia ja yleinen hintataso 24 prosenttia. Palkkojen ostovoima on heikentynyt 2000-luvulla.

Pääkaupunkiseudun ja Helsingin erityinen ongelma asuntomarkkinoilla on muuta maata selkeästi kalliimmat asumiskustannukset. Vuoden 2009 lopulla vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli pääkaupunkiseudulla liki
3 200 €/m², kun koko maan keskiarvo oli lähellä 2 000 €/m².

Asumiskustannukset ovat pysyneet pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla ja on tarkoituksenmukaista käsitellä seuraavan MA-ohjelman tarkistamisen yhteydessä kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia ja analysoida kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa asumisen kustannuksiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lapsiperheiden mahdollisuuksiin asua Helsingissä. Kaupungin on asuntopoliittisin keinoin myös tuettava veropohjan laajentamista.

Talouskriisin seurauksena kaupungin verotulojen kasvun jäänee pysyvästi viime vuosia hitaammaksi. Samaan aikaan menot kasvavat mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös kilpailu työvoimasta tulee kasvamaan. Helsingin veropohjan vahvistamista ja monipuolistamista on edelleen jatkettava elinkeino- ja asuntopolitiikan keinoin. Helsingin väestönkasvu on nousussa, mutta sen vaikutukset muuttoliikkeen nykyisen rakenteen vuoksi ovat haasteellisia ja sen myönteiset vaikutukset tulevat vasta viiveellä. Asuntomarkkina- ja taloudellisen tilanteen kiristyessä on tarkoituksenmukaista, että kaupunki pyrkii omilla toimillaan edesauttamaan erityisesti matalapalkkasektorin työntekijöiden asumisen järjestämistä.

Khs toteaa, että kohtuuhintaisen asumisen tarkastelussa avainasemassa on edellä käsitellyn valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ohella MA-ohjelmassa välimuodon tuotannoksi kutsutut tuotantomuodot eli Hitas-omistus, asumisoikeus ja osaomistus. Lisäksi nyt käytössä olevista keinoista käyttökelpoisiksi ovat osoittautuneet omatoimisen ryhmärakentamisen tai -rakennuttamisen hankkeet, joissa tilaajalla itsellään on massatuotantoa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa syntyviin kustannuksiin.

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksien edistämiseksi esitetään hyväksyttäväksi seuraavia toimenpiteitä:

- Vanhojen vuokratalovaltaisten alueiden täydennysrakentamisessa pyritään kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimenpitein edistämään erityisesti Hitas-omistus-asuntojen, osaomistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen tuotannon edellytyksiä.

- Tontinluovutuksen ja neuvonnan keinoin edistetään omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen sekä ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen edellytyksiä sekä kerrostalo- että pientalotonteilla.

Khs toteaa myös kehottaneensa maaliskuussa 2010 kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitykseen liittyen asuntotuotantotoimikuntaa tekemään 31.10.2010 mennessä esityksen keinoista, joilla voidaan edistää selvityksessä mainittujen täydennysrakentamiskohteiden toteuttamista ns. välimuodon hallintamuotoihin.

Lisäksi MA-ohjelman tulevaan tarkistamiseen liittyen valmistellaan selvitys kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksista ja ehdotus toimenpiteistä, joilla kaupungin toimin voitaisiin vaikuttaa asumisen kustannuksiin.

Asuntotuotannon viiveet ja ”hoitoketjun” kehittäminen

Seurantaraportin 2010 kohdassa asuntotuotannon viiveet mainitaan mm. seuraavaa:

Asemakaavan vahvistuttua rakennushankkeet pyritään käynnistämään mahdollisimman nopeasti. Keskeiset syyt viivästyksille ovat puutteet asemakaavaan kuuluvien tonttien rakentamiskelpoisuudessa sekä näiden korjaamiseen tarvittavien toimenpiteiden ja niiden suunnittelun vaatima aika.

Tonttien rakentaminen vaatii usein esirakennustoimenpiteitä, kuten maapohjan vahvistamista. Vahvistetulle ja puhdistetulle alueelle tarvitaan kunnallistekninen valmius ainakin ns. aloitusalueelle. Tarvittavien katujen ja eri verkostojen ym. suunnitteluun ja rakentamiseen kuluu oma aikansa. Kun kunnallistekniikan suunnittelu usein käynnistyy alueilla vasta asemakaavan vahvistuttua, kokonaisprosessin läpi viemiseen kuluu helposti useita kuukausia.

Rakentamisen aloittamisen edellyttämä rakennuslupaprosessi ei yleensä viivästytä hanketta. Kuitenkin on käynyt ilmi tapauksia, joissa lupaprosessi on eri syistä venynyt. Erityisesti kiristyneet rakennusnormit ja niiden tulkinnat ovat aiheuttaneet tällaisia viiveitä.

Erilaiset viiveet saattavat yhdessä viivästyttää yksittäistä hanketta jopa useita vuosia. Käytännössä on havaittu, että asemakaavan vahvistumisesta hankkeen valmistumiseen kuluu helposti 3–4 vuotta rakennusaika mukaa lukien. Normaali kerrostalon rakentamisaika on noin 12–16 kuu-kautta. Hyvällä suunnittelulla ja suunnittelun ohjauksella kokonaisprosessiin kuluvaa aikaa on mahdollista lyhentää limittämällä eri vaiheita ja käynnistämällä osaprosesseja jo kaavoitusvaiheessa.

Asuntotuotannon viiveiden vähentämiseksi esitetään hyväksyttäväksi seuraavia toimenpiteitä:

- Projektialueilla maaperän esirakentamisen suunnittelu ja toteutus aikataulutetaan siten, että se ei aiheuta rakentamisen viivästymistä.

- Kunnallistekniikan ja katujen toteutussuunnittelu aloitetaan heti, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen.

Valmisteilla olevat selvitykset

Vuoden 2010 talousarvion tavoitteiden mukaisesti Khs saa vuonna 2010 käsiteltäväkseen ehdotukset siitä, miten tontinvarausehdoissa sekä kaupungin omassa uudistuotannossa ja peruskorjaustoiminnassa parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. Uudistuotannossa tavoitteena on saavuttaa A-energialuokka. Tavoitetta on jo noudatettu uusissa tontinvarauksissa. Kiinteistöviraston tonttiosasto siirtyi syksyllä 2009 käytäntöön, jossa se edellyttää, että tontinvarauksen saaja toimittaa tonttiosastolle energiatehokkuustodistuksen ennen tontin lopullista luovuttamista.

Khs kehotti 6.4.2010 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimea perustamaan poikkihallinnollisen työryhmän kehittämään keskipinta-alan ja huoneistotyyppien sääntelyä. Työryhmän tehtävänä on selvittää erilaisten sääntelymallien edut ja haitat. Työryhmän esitys tuodaan Khn käsittelyyn vuoden 2010 loppuun mennessä.

MA-ohjelman seuraava seurantaraportti tuodaan Kvston käsittelyyn kevätkaudella 2011. Se toimii samalla lähetekeskusteluna MA-ohjelman tarkistamiselle. Tarkistettu maankäytön ja asumisen toteutusohjelma tuodaan Kvston käsittelyyn keväällä 2012.

MA-ohjelman tarkistamiseen liittyen valmistellaan selvitys kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksista ja ehdotus toimenpiteistä, joilla kaupungin toimin voitaisiin vaikuttaa asumisen kustannuksiin.

Strategiaohjelman selvitystehtävistä asumiseen liittyy valmisteilla oleva toimenpideohjelma muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoiltaan erilaisiin asuntoihin. Toimenpideohjelma valmistuu syyskaudella 2010 ja sen tulokset huomioidaan MA-ohjelman tarkistuksen valmistelussa.

Täydennysrakentamisen edistämiseen liittyen Khs saa kevätkaudella 2011 käsiteltäväkseen täydennysrakentamistyöryhmän loppuraportin.

9

VUOKRAUSPERUSTEET PITÄJÄNMÄEN ASUNTO- JA AUTOPAIKKATONTEILLE 46072/15 JA 14

Khs 2010-605

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46072 tontit nro 14 ja 15 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin 46072/15 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa.

Tontin 46072/14 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa neliömetrihintaa 1 euroa sekä maanalaisesta tilasta että pihatasosta.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asunto- ja autopaikka-tonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Ote asemakaavasta
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Vuokrausperusteet Pitäjänmäen asunto- ja autopaikkatonteille ... - päätöshistoria

KHS

Tontti Tontti 46072/15 (Valimomestarinpolku 3), jolle esitetään vahvistettavaksi vuokrausperusteet, on varattu Asuntosäätiölle asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti on enintään seitsemänkerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta (A / VII). Tontin rakennusoikeus on 2 000 k-m². Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu-, sauna- ym. tiloja asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.

Osa tontin autopaikoista on asemakaavassa osoitettu viereisen autopaikkatontin 46072/14 (Valimomestarinpolku 1) pihakannelle. Asuntosäätiö ja naapuritontin vuokralainen sopivat keskenään autopaikkojen luovuttamisesta asuinkiinteistölle.

./. Ote asemakaavasta ja sijaintikartta ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2.

Vuokrausperusteet

Asuntotontille esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa.

Hintatasossa 1/10 (ind. 1729) laskettu kerrosneliömetrihinta on 484 euroa.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei peritä.

Tontista peritään valtion korkotuen johdosta alennettua maanvuokraa, joka on 80 % vapaarahoitteisesta maanvuokrasta.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on
ARA-alennus huomioon ottaen 1,55 euroa/kk/m².

Autopaikkatontille esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosi-vuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa neliömetrihintaa 1 euroa. Maanalaisesta autohallista ja pihatasosta peritään molemmista samansuuruista maanvuokraa.

Khs toteaa, että vahvistetavaksi ehdotettavat vuokrausperusteet vastaavat alueella sovellettua tasoa. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

10

KLUUVIN TONTTIEN 36/6 JA 22 TASON -10.0 YLÄPUOLELLA OLEVAN ALUEEN (KLUUVIN KAUPPAKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11922)

Khs 2009-2143

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvin) korttelin nro 36 tonttien nro 6 ja 22 tason -10.0 yläpuolella olevan alueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.9.2009 päivätyn ja 17.3.2010 muutetun piirustuksen nro 11922 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11922 (Kluuvin tontit 36/6 ja 22)
	Liite 2	Havainnekuva (Kluuvin tontit 36/6 ja 22)
	Liite 3	Kluuvin tonttien 36/6 ja 22 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Aluetta rajoittavat mm. Aleksanterinkatu, Kluuvikatu ja Yliopistonkatu.

Asemakaavan muutoksessa Kluuvin kauppakeskuksen liike- ja myymälätiloja uudistetaan ja laajennetaan kellariin ja 3. kerrokseen. Tilat järjestellään kauppakeskuksen uuden lasikatteisen yleisen jalankulkuväylän varrelle.

Nykyisiä pääsisäänkäyntejä Aleksanterinkadulla sekä Kluuvikadun ja Yliopistonkadun kulmassa avarretaan ja Yliopistonkadulta saadaan avata uusia sisäänkäyntejä. Kluuvikatu 7:n julkisivuun toiseen kerrokseen avataan näyteikkunoita.

Elannon vanha tavaratalo Aleksanterinkadun varrella suojellaan merkinnällä sr-1. Kluuvikatu 5:n ja Yliopistonkatu 6:n julkisivut ja niiden kadunpuoleisten vesikattojen perusmuodot merkitään suojeltaviksi merkinnällä sr-j.

Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmauksen aukiomainen tila käsitellään pinnaltaan ja kalusteiltaan siten, että suojellut rakennukset, kaupunkikuva ja katunäkymät otetaan huomioon. Kauppakeskuksen valomainosten ja mainoskylttien sijoitteluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Kauppakeskuksen nykyisten maanalaisten huoltotilojen riittävyys ja laajuus varmistetaan siten, että keskustan maanalaisen huoltoliikenneväylän liikennöinti ei häiriinny.

Tontit 6 ja 22 on yhdistetty. Näin muodostuva tontti on määrätty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on tehtävä erillinen tonttijako.

Tontin rakennusoikeus on yhteensä 23 640 k-m² (e = 4.7). Uutta liike- ja myymäläkerrosalaa on n. 11 450 m².

Autopaikat (48 paikkaa) sijoitetaan kauppakeskuksen maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

KHS

Aloite Kluuvi Acquisition Oy pyysi (1.6.2008) omistamansa tontin 36/22 asemakaavan muuttamista Kluuvin kauppakeskuksen kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Yliopistonkadulta halutaan avata uusia sisäänkäyntejä kauppakeskukseen. Nykyisiä sisäänkäyntejä halutaan laajentaa ja Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmaukseen esitetään uudisosan rakentamista.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on keskustatoimintojen ja kävelykeskustan aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 8662 vuodelta 1984. Kaavassa alue on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaavan mukainen rakennusoikeus tontilla 19 on 9 320 k-m² (e = 4.88). Tontin 20 vastaavat luvut ovat 6 920 k-m² (e = 3.55) ja tontin 21 puolestaan 4 870 k-m² (e = 4.15). Tonttien 19 ja 20 (Kluuvikatu 5 ja Yliopistonkatu 6) vanhojen liikerakennusten julkisivut ja kadunpuoleiset vesikattojen perusmuodot on merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-3.

Kortteli kuuluu keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavan nro 11300 alueeseen.

Tontit 19, 20 ja 21 on yhdistetty yhdeksi tontiksi 36/22 (rekisteröity kiinteistövirastossa 9.10.2008).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.6.2009 hyväksymän Yliopistonkadun liikennesuunnitelman mukaan Yliopistonkatu muutetaan kävelykaduksi ja läpiajo kadulla estetään.

Alueen yleiskuvaus

Kluuvin kauppakeskus sijaitsee kävelykeskustassa hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Kauppakeskusta rajaava Kluuvikatu on kävelykatu ja Aleksanterinkatu joukkoliikennekatu. Aleksanterinkatu ja Kluuvikatu ovat myös vilkkaita kauppakatuja. Kauppakeskuksen edestä Yliopistonkadulta on jalankulkuyhteys Opintoputken kautta Kaisaniemen metroasemalle.

Helsingin yliopiston keskustakampuksen päärakennus sijaitsee kauppakeskusta vastapäätä Yliopistonkadulla. Lähikortteleissa on myös muita yliopiston tiloja. Esplanadin puisto ja Senaatintori ovat korttelin päässä kauppakeskuksesta.

Rakennettu ympäristö

Kluuvin kauppakeskus koostuu useista eri-ikäisistä rakennuksista, jotka muodostavat sisätiloiltaan yhtenäisen kauppakeskuksen. Se rakennettiin vuosina 1985–1988 (Arkkitehtitoimisto Jauhiainen–Nuuttila).

Kauppakeskuksen arvokkain rakennus on seitsemänkerroksinen Elannon tavaratalo (Aleksanterinkatu 9). Sen suunnitteli arkkitehti V. Leistén 1950-luvulla. Kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä vanhoista rakennuksista vain se säilytti alkuperäisen kokonaishahmonsa. Kluuvikatu 5:n ja Yliopistonkatu 6:n 1900-luvun vaihteen liikerakennuksista säilytettiin ainoastaan julkisivut, Kluuvikatu 7:n sekä Aleksanterinkatu 7b:n vanhat rakennukset purettiin kokonaan.

Liike- ja myymälätilat sijaitsevat Elannon vanhan tavaratalon osalla viidessä, muun kauppakeskuksen osalta kahdessa kerroksessa. Ylemmissä kerroksissa on toimistotiloja. Kauppakeskukseen pääsisäänkäynnit sijaitsevat kauppakeskuksen kulmissa sekä Aleksanterinkadulla.

Samassa korttelissa Aleksanterinkatu 7a:ssa sijaitsee seitsemänkerroksinen toimisto- ja liiketalo vuodelta 1932 ja Fabianinkatu 20:ssä yliopiston viisikerroksinen hallintorakennus vuodelta 1977. Ne eivät kuulu suunnittelualueeseen.

Palvelut Kohde sijaitsee liikekeskustan monipuolisten palvelujen ja joukkoliikenteen alueella.

Suojelukohteet

Kluuvikatu 5:n ja Yliopistonkatu 6:n julkisivut ja kadunpuoleisten vesikattojen perusmuodot on suojeltu merkinnällä sr-3.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piirissä.

Asemakaavan muutoksen tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on turvata keskustan elinvoimaisuutta, parantaa kaupunkiympäristöä ja keskustan kävelyolosuhteita sekä suojella arvokasta rakennuskantaa.

Kiinteistöä kehitetään ja laajennetaan ja uusia palveluja tuodaan keskustan hyvien yhteyksien alueelle. Kauppakeskuksen sisäänkäynnit, alimpien kerrosten julkisivut sekä Kluuvikadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa oleva aukiomainen tila suunnitellaan paremmin osaksi kaupunkikuvaa, katunäkymiä ja suojeltavia rakennuksia. Julkisivujen valomainosten sijoitteluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Tavoitteena on myös varmistaa korttelin maanalaisten huoltotilojen riittävyys ja keskustan huoltotunnelin häiriötön liikenne.

Asemakaavan muutosehdotus

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

Rakennusoikeutta K-korttelialueella on yhteensä 23 640 k-m², josta maanalaista rakennusoikeutta on 2 000 k-m². Ravintola-, myymälä- ja liiketilaa on yhteensä n. 11 450 k-m². Lisäksi katettujen yleisten jalankulkuväylien rakennusoikeus on 1 200 k-m².

Uutta rakennusoikeutta on yhteensä 2 530 k-m².

Pysäköinti- ja huoltoliikenne

Tontin autopaikkavelvoite on 48 autopaikkaa. Autopaikat tulee sijoittaa kauppakeskuksen pysäköintikellariin tai yleisiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitiloista tulee olla hissi- ja porrasyhteydet kauppakeskukseen.

Tontin huolto- ja jätetilat sijoitetaan kauppakeskuksen huoltokellariin, joka on yhteydessä Kluuvin huoltotunneliin. Huoltotilojen tulee olla riittävät siten, että niiden käyttö ei häiritse keskustan maanalaisen huoltoliikenneväylän liikennöintiä.

Palvelut Kohteeseen rakennetaan lisää ravintola- ja myymäläpalveluiden kerrosalaa.

Rakennussuojelu

Rakennussuojelumääräyksiä on täydennetty voimassa olevaan asemakaavaan nähden suojelemalla Elannon vanha tavaratalo merkinnällä sr-1. Kluuvikatu 5:n ja Yliopistonkatu 6:n julkisivut ja kadunpuoleisten vesikattojen perusmuodot suojellaan merkinnällä sr-j (entinen merkintä sr-3).

Yliopistonkatu 6:n julkisivuun saa avata uuden sisäänkäynnin kauppakeskukseen. Uuden sisäänkäynnin arkkitehtuurin suunnittelussa tulee ottaa huomioon vanhan julkisivun mittasuhteet. Oviaukon tai aukkojen, ovien, katosten ja muiden yksityiskohtien tulee olla materiaaleiltaan laadukkaita ja vanhaan graniittijulkisivuun sopivia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä nykyisiin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Täydennysrakentaminen ja kaupunkiympäristön laadun parantaminen lisää ydinkeskustan toimintamahdollisuuksia ja roolia kaupan ja vapaa-ajan keskustana sekä vahvistaa kävelykeskustan itäosan elinvoimaisuutta. Maanpäällisten katualueiden liikenne rauhoittuu, kun huolto- ja pysäköintiliikenne ohjataan Kluuvin huoltotunnelin kautta kauppakeskuksen maanalaisiin huolto- ja pysäköintitiloihin.

Toteutus Kellaritilojen rakentaminen, Elannon sisäänkäyntien sekä Kluuvikatu 7:n julkisivujen uudistaminen sekä 3. kerroksen lisärakentaminen ja lasikatteen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2009 poikkeusluvalla. Kauppakeskus valmistuu arviolta vuonna 2012.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.11.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin osallisille sopimuksen mukaan.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 24.11.–15.12.2008 ja viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaupunginmuseo totesi, että kaavaluonnoksessa on otettu huomioon hyvin rakennussuojeluun liittyvät kysymykset lukuun ottamatta Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmaukseen esitettyä uudisrakentamista.

Hakija on myös esitellyt suunnitelmiaan kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 18.6.2008.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti kauppakeskuksen kaikkinaista kohentamista kannatettavana asiana. Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmaan suunniteltua tornia kaupunkikuvaneuvottelukunta piti liian massiivisena ja ehdotti, että tornin sijaan tutkitaan matalan, korkeintaan kaksikerroksisen paviljongin sopivuutta.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan muutosluonnoksesta on saapunut yksi mielipidekirje hakijan edustajilta.

Hakijan edustajien mielipiteet kohdistuivat (8.12.2008) ylimpien kattokorkeuksien merkintöihin, Elannon tavaratalon suojelumerkintään sr-1 sekä Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmaukseen sijoitettavan kahvila- ja ravintolatornin määrättyyn käyttötarkoitukseen ylimmissä kerroksissa. Elannon tavaratalo ehdotettiin suojeltavaksi merkinnällä sr-2. Kulmatornin määrätty käyttötarkoitus vain kahvila- ja ravintolatoimintaan toivottiin muutettavaksi koskemaan vain kahta alinta kerrosta.

Khs toteaa, että mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että ylimpien kattokerrosten korkeusasemamerkintöjä on tarkistettu ja selkeytetty. Elannon vanha tavaratalo suojellaan edelleen merkinnällä sr-1, sillä se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Määräys sallii uusien koneportaiden rakentamisen siten, että vanhan tavaratalon ominaispiirteet säilyvät.

Aleksanterinkadun kulmassa olevalle pienoisaukiolle esitetyn tornin osalta on käyty keskusteluja eri viranomaisten kesken. Viitesuunnitelmien pohjalta on arvioitu sen arkkitehtonista sopivuutta paikkaansa. Arvioissa todettiin, että torni on paikkaan liian korkea ja massiivinen ja peittää Elannon tavaratalon päädyn reliefin.

Jatkosuunnittelussa kulmaan tutkittiin kaksikerroksista kahvila- tai ravintolarakennusta. Ratkaisu peittäisi edelleen reliefiä ja sen ympärille muodostuisi yleisen järjestyksen kannalta hankalasti valvottavia ahtaita syvennyksiä. Esitettyjen luonnosten arviointi osoitti, että kulmaan ei sovi lisärakentamista. Elannon vanha tavaratalo näkyy kompaktina ja eheänä kappaleena, jonka julkisivut ja detaljit on jäsennelty tarkkaan harkittujen mittasuhteiden mukaan, ja jonka pääty kaarevine lasikulmineen ja reliefeineen on suunniteltu näkymään katukuvassa. Rakennuksen päädyn eteen esitetyt matalatkin rakennelmat näyttävät irrallisilta ja vierailta elementeiltä. Kulma-aukion kalusteita ja kaupunkikuvallista kohentamista tulee rakennuslupavaiheessa tutkia tarkemmin ja keveämmin ratkaisuin.

Vaihtoehto Elannon suojeltavaa rakennusta sekä katunäkymiä ajatellen on entistää Kluuvikadun vanhan rakennuksen pääty alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja jättää aukio tyhjäksi tai käsitellä aukio kauppakeskuksen ravintoloiden ja kahviloiden avoimena ulkotarjoilualueena. Päätymuuri voidaan rakentaa julkisivuksi uusine ikkunoineen ja kevyine parvekkeineen tai viherseinämäksi, jolloin aukiotilasta muodostuu urbaani vihreä keidas Aleksanterinkadulle.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Toimisto- ja liikerakennusten korttelialuetta (K)	4 917	23 640
	Yleiselle jalankululle varattua tontin osaa	96
	Yhteensä	5 013	23 640

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.10.–30.11.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Rakennuttajan edustaja on ilmoittanut, että rakennuttaja on tyytyväinen asemakaavan muutosehdotukseen. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnot.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla ei ole (15.12.2009) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta, ja yleisten töiden lautakunta puoltaa (12.1.2010) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunginmuseon johtokunta mainitsee (26.1.2010) mm., että rakennussuojelun ja kaupunkikuvan vaalimisen tavoitteet on otettu muutosehdotuksessa hyvin huomioon. Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (9.2.2010) mm., että kiinteistöviraston tonttiosasto on käynyt kaavamuutoksen johdosta Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut. Tehtyjen selvitysten perusteella maanomistaja ei saa kaavamuutoksesta sellaista Khn päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, jonka johdosta sopimuksentekokynnys ylittyisi.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehty muutos

Khs toteaa, että asemakaavakarttaan on tehty seuraava teknisluonteinen korjaus: tontin numero 22 on korjattu numeroksi 23 vastaamaan asemakaavan muutosehdotuksen mukaista ohjeellista tonttijakoa.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

11

KALLION PUISTO- JA VESIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11885)

Khs 2009-1847

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 11. kaupunginosan (Kallio) puisto- ja vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.8.2009 päivätyn ja 26.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11885 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11885 (Tokoinranta)
	Liite 2	Havainnekuva nro 11885 (Tokoinranta)
	Liite 3	Kallion puisto- ja vesialueen asemakaavan... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tokoinrannan puistoalue sijaitsee Eläintarhanlahden rannalla. Aluetta rajoittavat Eläintarhantie, Säästöpankinranta ja Linnunlaulun huvilamiljöö.

Tokoinranta on merkitty asemakaavan muutoksessa puistoksi. Alue on kaupunkipuistoa, joka on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rantamuuri ja nykyinen rannan puukujanne tulee säilyttää. Aimo Tukiaisen tekemä Miina Sillanpään muistomerkki on merkitty suojeltavaksi.

Puistoon on merkitty rakennusala 500 k-m²:n kahvila-ravintolalle entisen Piritan kahvilan paikalle. Se on osoitettu kesällä 2008 myönnetyn rakennusluvan mukaisena. Asemakaavan muutos mahdollistaa konsertti- ja ravintolateltan pystyttämisen Tokoinrantaan vuosittain 1,5 kk:n ajaksi (Juhlaviikkojen ns. Huvila-teltta). Lisäksi kaavassa annetaan kaupunkikuvalliset ohjeet rakennusten ja puiston kunnostamiselle. Puistoon tulee laatia julkisen tilan yleissuunnitelma sekä valaistussuunnitelma.

Kahvila-ravintolan laajennuksen rakentaminen on alkanut toukokuussa 2009. Rakennusvirasto on arvioinut, että puisto kunnostetaan vuosina 2012–2013.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Helsinki-viikon säätiö on hakenut asemakaavan muutosta vuosittain erikseen pystytettävän Huvila-teltan paikan kaavoittamiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 1.6.2006 Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden (sisältää Tokoinrannan rantavyöhykkeen) asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi seuraavin yksimielisesti hyväksytyin jatkosuunnitteluohjein:

- selvitetään millaiset asemakaavamääräykset tarvitaan asuntolaivoille, kriteerit

- varmistetaan Kaisaniemen rannan julkisen jalankulkualueen riittävyys, jotta rannan käyttö ei yksityisty

- tutkitaan ponttonilaitureiden venepaikkojen todellinen tarve ja sen pohjalta määritellään pistolaiturien pituus ja määrä

- varmistetaan pyöräteiden sujuvuus ja yhtymäreittien sekä jalankulkijoiden turvallisuus

- tutkitaan mahdollisuus ns. kaupunkilaislaiturin rakentamiseen.

Käsittelyn alkaessa äänestettiin asian pöydälle panemisesta. Äänin 7–2 (Peltomaa, Anttila) päätettiin jatkaa asian käsittelyä.

Keskustelun kuluessa tehtiin esitys, että jatkosuunnitteluohjeisiin tulisi lisätä, että luovutaan kelluvista asunnoista. Esitetty jatkosuunnitteluohje hylättiin äänin 5–4 (Loukoila, Palmroth-Leino, Salonen, Anttila).

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kaupunkipuistoa, joka on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Alue on osa keskustan kulttuuripuistoa, jota kehitetään monipuolisena toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristönä. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Länsiosassa aluetta on voimassa vuonna 1969 vahvistettu asemakaava ja itäosassa vuonna 1943 vahvistettu asemakaava. Kaavojen mukaan alue on puistoa lukuun ottamatta rantareitin kohtaa, joka on vesialuetta. Nimistöä koskevassa asemakaavassa vuodelta 1972 puisto on nimetty Tokoinrannaksi.

Kaava-alueen eteläpuolella vesialueella on voimassa vuonna 2007 hyväksytty asemakaava, jossa on osoitettu rakennusala kelluvalle ravintolarakennukselle.

Rakennuskiellot

Tokoinrannan länsiosassa (osana Linnunlaulun rakennuskieltoaluetta) on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Rakennusvirasto on laatinut Sörnäisten, Kallion, Alppiharjun, Vallilan ja Hermannin viheraluesuunnitelman vuonna 2007 sekä suunnitelman pohjaksi Kallio–Hermannin alueen puistojen historiallisen ja kaupunkikuvallisen selvityksen vuonna 2003. Lisäksi alueelle on tehty Tokoinrannan puiston kasvillisuusinventointi vuonna 2000. Niiden mukaan Tokoinranta on Eläintarhan vanhaa huvila-aluetta ja se on laaja maisemallinen ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus.

Entisen kesäkahvilan paikalle suunnitellulle kahvila-ravintolalle myönnettiin rakennuslupa kesällä 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän poikkeusluvan pohjalta. Rakennusluvan mukaan entinen Piritan 210 m²:n kahvila laajennetaan kerrosalaltaan 500 m²:n kahvila-ravintolaksi sekä terassialue laajennetaan.

Alueelle on pystytetty vuodesta 1995 lähtien Helsingin Juhlaviikkojen ajaksi 1.8.–15.9. (pystytysaikoineen) konsertti- ja ravintolateltta Huvila. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt viimeksi vuonna 2004 Helsinki-viikon Säätiölle / Helsingin Juhlaviikoille luvan 15.9.2009 asti. Luvassa on ehtona jätevesien ja jätteiden käsittely kaupungin ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti sekä konsertti- ja ravintolatoiminnan oheis- ja ympäristörakenteiden kaupunkikuvallinen korkeatasoisuus ja puistoympäristöön sopivuus sekä se, että huolehditaan siitä, ettei puistoon pysäköidä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on lausunnoissaan todennut, että Huvila-teltassa rajatun ajan toimivat konsertit ovat puistoon soveltuvaa toimintaa. Virasto on pitänyt mahdollisena järjestää Tokoinrannassa tilapäisesti konsertteja, vaikkakin on katsonut, että paikka ei sovellu pysyvään konserttitoimintaan, koska paikka on tärkeä auringonottopaikka kalliolaisille ja muille lähiseudun asukkaille. Huvila-teltta vie noin kymmenesosan Tokoinrannan ja Linnunlaulun itäosan yhtenäisestä puistoalueesta ja muuta puistoaluetta on mahdollista käyttää laajasti oleskeluun ja auringonottoon.

Maanomistus

Puisto on kaupungin omistuksessa. Kiinteistölautakunta on vuokrannut Ursula Oy:lle kahvilan alueen ja yhtiö omisti kahvilarakennuksen. Yleisten töiden lautakunta on vuokrannut Helsinki-viikon säätiölle / Helsingin Juhlaviikoille alueen Huvila-teltan konserttitoimintaa varten vuosittain 1.8.–15.9. väliseksi ajaksi.

Nykytilanne

Alue on Eläintarhanlahden vesialueeseen rajautuva laaja-alainen avoin puistokokonaisuus, jossa on oleskelunurmea ja vanhaa puustoa. Eläintarhanlahden rannalla on puukujanteen rajaama kävelyreitti ja rantamuuri, jonka länsiosassa on kulkuyhteydet kahteen pistolaituriin ja jossa on kolme veneiden vesillelaskupaikkaa. Kasvillisuus on istutettua puistokasvillisuutta. Rantapuisto on Kallion viheralueverkostolle leimaa-antava osa muuten tiiviisti rakennetussa kaupunkirakenteessa, jossa viheralueet sijaitsevat pääosin pirstaleisina alueina rakennuskortteleiden lomassa. Puisto on tärkeä osa viheralueiden verkostoa ja virkistysreittejä Siltasaaren rantaa pitkin Hakaniemenrantaan sekä länteen Töölönlahdelle. Pääulkoilureitistöön kuuluva yhteys Pasilan kautta keskustaan kulkee radan vartta pitkin Tokoinrannan läpi.

Alueen itäosassa on Miina Sillanpään muistomerkki ja lasten leikkipaikka. Puiston itäosa on kunnostettu 1980-luvun lopulla. Eläintarhantie ja Säästöpankinranta rajaavat puistoa. Kaava-alue liittyy kiinteästi Linnunlaulun huvilamiljööseen.

Länsiosassa sijaitsi vuonna 1976 rakennettu kahvilarakennus (entinen Piritta), joka vaurioitui tulipalossa ja on purettu.

Alueelle on pystytetty vuodesta 1995 lähtien Helsingin Juhlaviikkojen ajaksi konsertti- ja ravintolateltta Huvila. Alueella on kiinteät harusankkurit ja anturat teltan pystyttämistä varten. Teltan pohja-ala on muutettu kivituhkapintaiseksi kentäksi. Konserttien järjestäminen edellyttää ympäristönsuojelulain mukaisen ilmoituksen. Ympäristökeskus määrää vuosittain konserttien kestosta, melutasosta sekä tiedotus- ja mittausvelvollisuudesta. Konserttien melusta on tullut viime vuosina hyvin vähän valituksia.

Alueen palvelut sijaitsevat pääosin Hakaniementorin läheisyydessä. Alueella ei ole suojeltuja kohteita. Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Tavoitteet Tavoitteena on puiston maisemallisen ja kaupunkikuvallisen arvon säilyminen, puuston säilyttäminen elinvoimaisena sekä viheraluekokonaisuuden ja jalankulun ja pyöräilyn reitistön jatkuvuus. Eräänä tavoitteena on parantaa sosiaalista kontrollia puistossa. Tarkoituksena on suojella arvokas muistomerkki sekä säilyttää rantamuuri ja rannan puukujanne.

Tavoitteena on myös puiston kohentaminen ja valaistuksen uusiminen. Tarkoitus on merkitä entisen Piritan paikalle tulevalle kahvila-ravintolalle kaavamerkinnät voimassa olevan rakennusluvan mukaisesti. Lisäksi muutoksella on tarkoitus mahdollistaa konsertti- ja ravintolateltan sijoittaminen puistoon vuosittain 1,5 kk:n ajaksi. Tavoitteena on tehdä konserttiteltan alue siten, että alue on käyttökelpoinen puistona muuna aikana. Koko puistoa koskevana tavoitteena on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti laadukas ympäristökokonaisuus sekä arvokkaaseen kaupunkipuistoon soveltuvat ratkaisut.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tokoinranta on merkitty puistoksi (VP). Alue on kaupunkipuistoa, joka on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alueella olevaa puustoa tulee hoitaa siten, että se säilyy elinvoimaisena, ja siten, että sen maisemakuvallinen arvo säilyy.

Puistoon on osoitettu rakennusala (ka), johon saadaan sijoittaa
500 k-m²:n kahvila-ravintola. Rakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden tulee soveltua Linnunlaulun arvokkaaseen huvilamiljööseen ja Tokoinrannan puistoympäristöön sekä pitkiin näkymiin Eläintarhanlahdelta ja Kaisaniemen puistosta. Rakennuksen tulee olla paviljonkimainen ja matala sekä läpinäkyvä siten, että näkymä rakennuksen läpi merelle säilyy. Huoltotilat tulee sijoittaa rakennukseen siten, että niistä ei aiheudu haittaa. Rakennuksen edustalle saadaan sijoittaa ulkotarjoilualue siten, että sen rakenteet ja korkeusasemat sovitetaan ympäröivään rinnemaastoon.

Asemakaavan muutoksessa on päädytty osoittamaan Juhlaviikkojen aikana mahdollisuus konserttien järjestämiseen Tokoinrannan puistossa. Perusteluna on se, että konserttitoiminta on monipuolistanut puiston käyttöä, parantanut puiston imagoa ja paikka on soveltunut hyvin konserttien järjestämiseen ja se on hyvin joukkoliikenteellä tavoitettavissa. Alkuvaikeuksien jälkeen on myös löydetty oikeat ohjeet konserttitoiminnan järjestämiselle (rajoitukset konserttien kestolle, ohjeet äänentoistolle). Asemakaavan muutoksessa edellytetään kaupunkikuvallisesti laadukkaita ja puistoympäristöön hyvin sopivia rakenteita sekä konserttialueen käyttökelpoisuuden parantamista silloin, kun alueella ei ole konsertteja. Viime aikoina on tullut pääosin myönteisiä kannanottoja Huvila-teltan konserteista Tokoinrannassa ja kielteinen palaute on ollut vähäistä.

Puistoon on osoitettu rakennusala (kons), johon saa sijoittaa tilapäisen konsertti- ja ravintolateltan sekä siihen liittyviä oheistiloja vuosittain pystytyksineen ajaksi 1.8.–15.9. Alue saadaan aidata tapahtumien ajaksi. Järjestelyt eivät saa vahingoittaa puita eikä muuta kasvillisuutta.

Konserttialue tulee olla istutettua puistoa, lukuun ottamatta konsertti- ja ravintolateltan kohtaa, jonka saa pinnoittaa puistoon soveltuvalla ja konserttikäytön kestävällä vettä läpäisevällä materiaalilla. Alueen tulee olla käyttökelpoinen normaalina puiston osana muulloin kuin konserttien aikana. Puistosuunnittelussa selvitetään, mikä on puistoon hyvin sopiva ja kestävä pintamateriaali teltan kohdalla.

Konserttien järjestäjien tulee tehdä vuosittain ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus ja huolehtia siitä, ettei konserteista aiheudu haittaa ympäristön asutukselle.

Rantareitti on osoitettu leveämpänä nykyiseen puuriviin asti. Muuten puistoon on osoitettu nykyiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Itäosaan puistoa on osoitettu nykyinen leikkipaikka.

Puistoon on laadittava julkisen tilan yleissuunnitelma ja valaistussuunnitelma. Kaikkien rakennusten ja rakenteiden tulee olla maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön soveltuvia sekä kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisia. Puistoon ei saa sijoittaa mainoksia.

Mitoitus Puiston (VP) pinta-ala on 33 320 m², josta 4 430 m² on nykyisen asemakaavan vesialuetta. Kahvila-ravintolan rakennusoikeus on 500 k-m².

Liikenne Huolto- ja pelastusajoyhteys puistoalueelle on Eläintarhantieltä ja Säästöpankinrannan puolelta. Molemmilla kaduilla on kadunvarsipysäköinti. Lähistöllä on myös kaupunginteatterin pysäköintialue, joka voi toimia kesäisin myös puiston käyttäjien pysäköintipaikkana. Kahvila-ravintolan, VR:n laiturialueiden ja venekerhon venelaitureiden huolto on mahdollista hoitaa länsireunan jalankulku- ja pyöräreittiä pitkin. Puistoon ei saa sijoittaa autopaikkoja.

Palvelut Puiston palvelut ovat nykyisen mukaisesti Hakaniementorin ympäristössä.

Suojelukohteet

Puisto on kaupunkipuistoa, joka on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rannan puurivi on kaupunkikuvallisesti arvokas puukujanne.

Miina Sillanpään muistomerkki on merkitty suojeltavaksi.

Rantamuuri on säilytettävä siten, että sen historiallinen arvo ja kaupunkikuvallinen ilme säilyvät. Rantamuurin länsiosaan liittyy veneiden ponttonilaiturit. Eläintarhanlahden pohjukan rantamuuriosuutta on tarkoitus käyttää veneiden vieraspaikkoina.

Yhdyskuntatekninen huolto

Uusi kahvila-ravintola ja konserttiteltta liitetään yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Veneiden tarvitsemalle jätehuollolle järjestetään maahan upotettavat säiliöt.

Ympäristöhäiriöt ja konserttien melu

Eläintarhanlahden pohjukassa sijaitseva leikkialue on kaupungin vuonna 2007 laatiman meluselvityksen mukaan osittain alueella, jossa liikenteen melu ylittää ohjearvotason 55 dB. Pääosa leikkialueesta täyttää ohjetasot. Paikalle ei voida sijoittaa varsinaisia meluaitoja, jotta näkymät kaupunkikuvallisista ja turvallisuussyistä säilyvät. Jatkossa puistosuunnittelussa tulisi selvittää keinoja olosuhteiden parantamiseksi.

Huvila-teltan konserttien aiheuttamaa melua säädellään ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta annettavalla päätöksellä, jossa voidaan määrätä mm. konserttien kestosta, sallittavista melutasoista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä tiedotus- ja mittausvelvollisuudesta. Konserteista tehdään vuosittain erillinen ilmoitus, jolloin voidaan ottaa huomioon saatua palautetta. Annetuissa päätöksissä on määrätty, että Huvila-teltan musiikkiesitysten ja muun äänentoistolaitteiden käytön tulee loppua viimeistään klo 22.00 lukuun ottamatta konsertteja perjantaisin ja lauantaisin, jolloin niiden tulee loppua viimeistään klo 22.30. Musiikkiesitysten aiheuttama melutaso lähimpien asuinrakennusten luona saa olla enintään 65 dB (meluisimman musiikkikappaleen A-taajuuspainotettu keskiäänitaso). Lisäksi konserteista on velvoitettu tiedottamaan etukäteen ja niiden aiheuttamaa melutasoa on edellytetty mittaamaan konsertin aikana. Myös jatkossa konserteista tulee vuosittain tehdä meluilmoitukset, joiden perusteella valmistellaan tapauskohtaiset päätökset määräyksineen.

Lava on suunnattu siten, ettei meluhaittaa tule Siltasaaren asukkaille vaan melu suuntautuu kaupunginteatterin suuntaan. Rakennusten väleistä melu voi osin ulottua myös muualle.

Rautatieliikenteen aiheuttama yli 55 dB:n melualue ulottuu puiston länsireunaan Piritan ravintolan kohdalle.

Asemakaavan muutoksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset rantojen virkistyskäyttöön, puistoympäristöön,
maisemaan sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Tokoinrannan puisto on osa rantoja kiertävää puistokokonaisuutta. Puiston kunnostaminen, valaistuksen uusiminen sekä uuden kahvila-ravintolan rakentaminen parantaa alueen käyttökelpoisuutta ja kohentaa puiston yleisimagoa sekä vahvistaa olemassa olevan kaupunkiympäristön elinvoimaisuutta, lisää alueen elävyyttä ja sosiaalista kontrollia.

Huomattavin muutos nykytilanteeseen tapahtuu, kun vuonna 2008 rakennusluvan saanut kahvila-ravintola kunnostetaan ja laajennetaan entisen palaneen kesäravintola Piritan tilalle. Tämä tuo alueelle uusia käyttäjiä ja lisää siten alueen turvallisuutta. Asemakaavan muutoksessa ja vuonna 2008 myönnetyssä rakennusluvassa on minimoitu rakentamisen vaikutukset puistoympäristöön ja näkymiin edellyttämällä, että kahvila-ravintola on mahdollisimman matala, paviljonkimainen ja että sen terassirakenteet sovitetaan mahdollisimman hyvin arvokkaaseen puistoympäristöön.

Konsertti- ja ravintolateltan vuosittainen väliaikainen pystyttäminen ja konserttien järjestäminen ei muuta puiston virkistyskäyttömahdollisuuksia nykyisestä vuodesta 1995 jatkuneesta tilanteesta. Asemakaavan muutoksen määräyksillä pyritään vielä ohjaamaan konserttitoimintaa siihen liittyvine oheisrakenteineen paremmin ympäristöön soveltuvaksi. Samoin konserttitoiminnan jatkuvuus mahdollistaa pysyvämmät ratkaisut myös puiston suunnittelussa ja esimerkiksi kunnallistekniikan järjestämisessä.

Asemakaavan muutos ei tuo uusia vaikutuksia liikenteen järjestämiseen. Alue on hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa. Huvila-teltan konsertit lisäävät jonkin verran liikennettä lähikaduilla verrattuna puiston normaaliin käyttöön. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee estää rakenteellisin keinoin luvaton pysäköinti puistoalueella.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Tokoinrannan puisto on kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti ja käyttöpuistona merkittävä rantapuisto, joka toimii lähiseudun asukkaiden oleskelupuistona ja osana laajaa viheralueverkostoa. Rantareitit ovat suosittuja kävelyreittejä ja radan varressa on Keskuspuistosta keskustaan johtava pääjalankulku- ja pyörätie.

Kahvila-ravintolan rakentamisen ja puiston kunnostamisen paikallisista vaikutuksista merkittävin on puiston kasvavan käytön myötä lisääntyvä sosiaalisen turvallisuuden lisääntyminen sekä alueen tunnettavuuden lisääntyminen ja toiminnallisen roolin muuttuminen nykyistä keskeisemmäksi.

Ns. sosiaalinen turvallisuus on keskeinen kriteeri määriteltäessä hyvän elin- ja liikkumisympäristön ominaisuuksia. Eläintarhanlahden rannoille ominainen puistoporukointi on osaltaan vaikuttanut alueen käyttöä kaventavasti. Epämiellyttävyyden ja turvattomuuden tunne on varsinkin naisten ja lasten vapaan liikkumisen esteenä.

Jos kaupunkilaiset eivät epäviihtyisyyden takia halua tai eivät häiriöiden takia uskalla käyttää aluetta, se marginalisoituu. Syntyy kierre, jossa ympäristöstä tulee entistä epämiellyttävämmän tuntuinen. Alueen miellyttävyyden ja turvallisuuden lisäämisen kannalta fyysiseen ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi on olennaista, miten aluetta ”kontrolloivat” ryhmät sijoittuvat alueelle ja viettävät siellä aikaa.

Hyvänä vertailukohteena tavoitteellisesta sosiaalisen turvallisuuden parantamisesta toimii Kallion ns. Karhupuisto. Sen turvallisuutta onnistuttiin lisäämään sekä puistoa kunnostamalla että sosiaalista kontrollia lisäävällä erityisellä toimintamallilla.

Huvila-teltan konserttien jatkumisella on merkittävä kulttuurivaikutus Helsingin asukkaille ja myös Tokoinrannan imagolle. Erilaisten kaupunkitapahtumien, kuten konserttien järjestäminen puistoissa tuo positiivista lisää kaupunkiin vaikkakin se rajoittaa hetkellisesti lähiseudun asukkaiden virkistyskäyttöä. Jatkossa tilannetta lähiseudun asukkaiden kannalta parantaa se, että Töölönlahden alueelle rakennetaan yli 10 ha:n uusi puisto vesiaiheineen, joka on kävely-yhteyksien ja uuden siltayhteyden päässä Kalliosta.

Konserttitoiminta ajoittuu loppukesälle. Asemakaavan muutoksessa on asetettu tarkat ehdot siitä, ettei teltan pystyttäminen saa vahingoittaa kasvillisuutta ja kaikki rakenteet tulee olla puistoympäristöön soveltuvia ja korkeatasoisia. Alue tulee olla käyttökelpoinen myös muulloin kuin konserttien aikana. Myös konserttien melua valvotaan ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesti. Puiston konserttien meluvaikutukset on selostettu tarkemmin kohdassa "Ympäristöhäiriöt ja konserttien melu".

Toteutus Alueelle tullaan laatimaan erillinen puistosuunnitelma ja siihen liittyvä valaistussuunnitelma.

Rakennusvirasto on arvioinut, että puiston kunnostetaan vuosina 2012–2013.

Ursula Oy on aloittanut toukokuussa 2009 kahvila-ravintolan rakentamisen ja se valmistuu kesällä 2010.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Helsinki-viikon säätiö on hakenut asemakaava muuttamista Huvila-teltan paikan kaavoittamiseksi.

Kvsto päätti Linnunlaulun ja Tokoinrannan puiston asemakaavan muuttamisesta 15.1.1997. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa vuodesta 2001 lähtien.

Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutoksen (johon sisältyi Tokoinrannan rantavyöhyke) vireilletulosta on ilmoitettu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.9.2005).

Tokoinrannan puistoa koskevan asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.2.2009).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti.

Rantavyöhykettä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Paasitornissa 19.9.–7.10.2005. Asukastilaisuus pidettiin 3.10.2005.

Tokoinrannan puistoa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet nähtävänä 9.–27.3.2009 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kallion kirjastossa ja viraston internetsivuilla. Asiasta ilmoitettiin myös lehtikuulutuksella Helsingin Uutiset
-lehdessä ja Kalliolehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 18.3.2009.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston, pelastuslaitoksen, taidemuseon, liikuntaviraston, rakennusvalvontaviraston, Helsingin Energia -liikelaitoksen, poliisin ja Kallion seurakunnan kanssa. Sosiaalivirastossa on perustettu lähityöhanke, johon kuuluu viranomaisten lisäksi lähiseudun yrityksiä ja järjestöjä ja jonka kokoukseen on osallistuttu.

Helsingin poliisilaitos kannattaa alueen kunnostamista ja toteaa, että alueelle on kerääntynyt henkilöitä, jotka ovat aiheuttaneet häiriötä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Valaistuksen parantaminen helpottaa poliisin työtä. Hyvin hoidettu ravintolatoiminta parantaa alueen viihtyisyyttä sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

VR-Yhtymä pitää tärkeänä, että nykyisen tasoinen huoltoajoyhteys Eläintarhantieltä ratapihan reunaan säilyy. Kannanoton mukaan Kaisaniemenrannan ja Tokoinrannan välinen ajoyhteys on niin kapea, että vain läpiajo on mahdollinen.

Khs toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa on yleiselle jalankululle, polkupyöräilylle ja huoltoliikenteelle varattua reittiä jatkettu radalle päin.

Kaupunginmuseo esittää, että puiston kasvilajistosta tehdään selvitys, jotta saataisiin tieto mahdollisista kasvitieteellisesti arvokkaista ja vaalittavista yksilöistä ja lajeista. Museo pitää puistoalueelle ja siihen liittyville rakenteille asemakaavaluonnoksessa esitettyjä suojelu- ja säilyttämismerkintöjä ja -määräyksiä tarpeellisina ja perusteltuina ja toteaa, että myös uudelle kahvilarakennukselle esitetyillä määräyksillä pyritään vaalimaan puistoon ja sen lähiympäristöön liittyviä arvoja.

Khs toteaa, että rakennusvirasto on teettänyt puistosta kasvillisuusinventoinnin vuonna 2000. Puistosuunnittelun yhteydessä tarkistetaan tarvittaessa tehtyä inventointia. Kasvillisuusinventoinnissa ilmeni, että puiston puissa on useita harvinaisuuksia. Puiston asemakaavamääräystä on täsmennetty siten, että se merkitään maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kaupunkipuistoksi.

Ympäristökeskus toteaa, että Huvila-teltan konserttien aiheuttamaa melua säädellään ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta annettavalla päätöksellä. Siinä määrätään konserttien kestosta, sallittavista melutasoista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa sekä tiedotus- ja mittausvelvollisuudesta. Myös jatkossa konserteista tulee tehdä meluilmoitukset, joiden perusteella valmistellaan tapauskohtaiset päätökset määräyksineen. Kaavoituksen yhteydessä tulisi selvittää Eläintarhanlahden pohjukan leikkialueen melusuojausmahdollisuuksia (osa leikkialueesta on aluetta, jossa melu ylittää ohjearvon 55 dB).

Khs toteaa, että asemakaavan muutoksessa on määräys, joka edellyttää konserttien järjestäjiä huolehtimaan siitä, ettei konserteista aiheudu haittaa ympäristön asutukselle. Leikkipaikalle ei ole osoitettu rakenteellisia melusuojausratkaisuja, jotta näkymät leikkipaikalta ja leikkipaikalle säilyvät kaupunkikuvallista ja turvallisuussyistä. Puiston toteutussuunnittelussa voidaan tutkia matalia melulta suojaavia rakenteita.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Vaihtoehtona Huvila-teltan pystyttämiselle Tokoinrannan puistoon Juhlaviikkojen ajaksi on ollut se, että Huvila-teltta pystytetään vuosittain sille Töölönlahden asemakaavassa osoitetulle paikalle. Töölönlahden asemakaavassa on ohjeellinen tapahtuma-alueeksi varattu puiston osa, jossa saa järjestää konsertteja ja muita tapahtumia. Sitä on ollut tarkoitus käyttää konsertteihin ja tapahtumiin Kaivopuiston tapaan. Tapahtuma-aluetta jouduttiin supistamaan asemakaavan mukaisesta perustamisolosuhteiden vuoksi ja kustannussyistä, mikä rajoittaisi puiston monipuolista tapahtumakäyttöä samanaikaisesti Huvila-teltan konserttikäytön kanssa.

Tokoinrannan asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty alue tilapäisen konsertti- ja ravintolateltan sekä siihen liittyvien oheistilojen sijoittamiseen pystytyksineen vuosittain ajaksi 1.8.–15.9. Töölönlahden alue jää silloin luonteeltaan erilaiseksi lyhytaikaisempien muutaman päivän kestävien tapahtumien alueeksi.

Perusteluna Tokoinrannan asemakaavan muutokselle on se, että konserttitoiminta yleiskaavan mukaisessa kaupunkipuistossa vahvistaa olemassa olevan kaupunkiympäristön elinvoimaisuutta ja monipuolistaa puiston toimintoja. Myös paikka soveltuu hyvin konserttitoimintaan, se on rauhassa ulkopuoliselta melulta ja se on hyvin joukkoliikenteellä tai kävellen tavoitettavissa. Konserttitoiminta sijoittuu loppukesälle. Muina aikoina puisto on kokonaisuudessaan asukkaiden käytettävissä.

Jatkossa tilannetta lähiseudun asukkaiden kannalta parantaa se, että Töölönlahden alueelle rakennetaan yli 10 ha:n uusi puisto vesiaiheineen, joka on kävely-yhteyksien ja uuden siltayhteyden päässä Kalliosta.

Esitetyt mielipiteet

Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden asemakaavan muutoksen valmisteluun liittyen vuonna 2005 kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui pääosin asuntolaivojen, kelluvan ravintolan sekä uusien venelaitureiden sijoitusta koskevia mielipiteitä. Lisäksi mielipiteissä korostettiin Pirita-kahvilan kunnostamisen merkitystä alueen käyttäjille. Tokoinrantaa koskevat mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 6 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Keskustelutilaisuudessa 18.3.2009 esitettiin, että konserttiteltan pohjan tulisi olla muuta kuin hiekkaa siten, että alue on käyttökelpoinen myös muuna kuin konserttien aikana. Puistoon esitettiin kahluuallasta lapsille tai suihkulähdettä. Lisäksi keskusteltiin veneilyyn liittyvistä huoltotarpeista ja pysäköinnistä. Osa kannanotoista liittyi yksityiskohtaiseen puistosuunnitteluun.

Siltasaariseura ry korostaa (17.3.2009) puiston viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamista ja alueen ongelmien poistamista ja toteaa, että alueelle ei ole tulossa mitään jo olemassa olevaa ratkaisevasti muuttavaa. Seura tuo esille Huvila-teltan haittojen ja epäkohtien eliminoimisen sekä paikan säilyttämisen nurmikkomaisena sekä sen, että teltan oheistilat tulisi määrätä hallitusti asemakaavassa. Suunnittelussa tulisi olla lähtökohtana puistolle ominainen oleskelunurmi, jossa ei ole paljon aluskasvillisuutta ja istutuksia, sekä koristepuut. Lisäksi seura toivoo alueelle vaihtuvaa ympäristötaidetta.

Khs toteaa, että seuran kannanotot on otettu huomioon. Osa kannanotoista koskee yksityiskohtaisempaa puistosuunnittelua.

Kallio-Seura ry esittää (26.3.2009), että asemakaavan muuttamisen yhteydessä tulee selvittää Huvila-telttaprosessin historia, tuoda esille kaupunkisuunnitteluviraston tilapäisen rakennuksen lupien lausuntojen perustelut sekä Aurorankentälle siirtyminen sekä se, mihin on perustunut nurmikentän muuttaminen kivituhkakentäksi sekä maanpinnan kunnostusvelvoitteesta luopumispäätös. Konsertti- ja ravintolateltta siihen liittyvine sponsori- ja huoltotelttoineen ja ‑kontteineen sekä wc-tiloineen on kooltaan, käyttötarkoitukseltaan sekä käytön intensiteetiltään sellainen, että puiston käyttöarvo vapaasti käytettävänä julkisena tilana vähenee maakuntakaavan, yleiskaavan ja nykyisen asemakaavan keskeisten periaatteiden vastaisesti.

Muutostarpeelle ei ole esitetty erityistä syytä eikä syytä siihen, miksi aikaisemmista lupauksista poiketen on luovuttu Huvila-teltan sijoittamisesta Aurorankentälle. Seura esittää selvitettäväksi vaikutusten arvioinnissa, miten Tokoinrantaa käytetään, mikä sen asema on Kallion merenrantaan tukeutuvassa oleskelunurmitarjonnassa, miten puiston ottaminen rakentamiseen voidaan Kalliossa kompensoida, mitkä ovat rakennusvalvonnan halut ja mahdollisuudet valvoa ja rajoittaa huolto- ja sponsoritelttojen ja wc-tilojen rakentamista ja pysäköinnin ja huoltoliikenteen leviämistä puistoon.

Khs toteaa, että Töölönlahden asemakaavassa on puistoalueen pohjoisosa varattu tapahtumakenttä-alueeksi, jota on tarkoitus käyttää monipuolisesti konsertteihin ja muihin tapahtumiin ympäri vuoden. Tapahtumakentän alueelle on osoitettu esiintymisalue, jossa saa olla tapahtumien lavarakenteita sekä tilapäisen konserttiteltan perustusrakenteita. Tämä on aikoinaan ollut myös kaupunkisuunnitteluviraston perusteluna teltan tilapäiselle sijoitukselle Tokoinrantaan.

Töölönlahden puistoalueiden yleissuunnittelussa on tapahtuma-aluetta jouduttu supistamaan asemakaavan mukaisesta perustamisolosuhteiden vuoksi ja kustannussyistä. Tämä rajoittaisi puiston monipuolista tapahtumakäyttöä samanaikaisesti Huvila-teltan konserttikäytön kanssa.

Nyt esillä olevaan asemakaavan muutoksen ratkaisuun on päädytty, koska konserttitoiminta on osoittautunut hyvin toimivaksi Tokoinrannassa, paikka on rauhassa ulkopuoliselta melulta ja se on hyvin joukkoliikenteellä tai kävellen tavoitettavissa. Viime aikoina on tullut myönteisiä kannanottoja Huvila-teltasta Tokoinrannassa ja kielteinen palaute siitä on ollut vähäistä. Alussa olleet ongelmat ovat poistuneet. Konserttitoiminta sijoittuu loppukesälle, jolloin vaikutukset puiston muuhun käyttöön jäävät vähäisemmiksi. Rakennusvirasto vastaa puistojen istutuksista ja kunnostamisesta. Lisäksi asemakaavan muutoksessa on asetettu tarkat ehdot siitä, ettei teltan pystyttäminen saa vahingoittaa kasvillisuutta ja kaikki rakenteet tulee olla puistoympäristöön soveltuvia ja korkeatasoisia. Alue tulee olla käyttökelpoinen myös muulloin kuin konserttien aikana. Myös konserttien melua valvotaan jatkossakin ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesti.

Konserttitoiminnan järjestäminen asemakaavoitetussa puistossa on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaista toimintaa. Kaupunkitapahtumien, kuten konserttien järjestäminen puistoissa tuo positiivista lisää kaupunkiin vaikkakin se rajoittaa hetkellisesti lähiseudun asukkaiden virkistyskäyttöä. Jatkossa tilannetta lähiseudun asukkaiden kannalta parantaa se, että Töölönlahden alueelle rakennetaan yli 10 ha:n uusi puisto vesiaiheineen, joka on kävely-yhteyksien ja uuden siltayhteyden päässä Kalliosta.

Hakaniemen Venekerho ry esittää (5.9.2008 ja 23.3.2009), että Eläintarhantien varren pysäköintipaikat eivät tule asukaspysäköinnin piiriin, jotta myös veneilijät voivat käyttää niitä. Huoltoajoa rannalle ei tulisi rajoittaa.

Khs toteaa, että Eläintarhantien paikoista laaditaan erillinen liikennesuunnitelma. Osa paikoista varataan asukaspysäköintiin, mutta venekerhon toivomus pysäköintimahdollisuudesta myös veneilijöille otetaan huomioon. Rannalle on huoltoajomahdollisuus.

Xxxx xxxxxxx-xxxx (kaksi sähköpostia 4.3.2009, toisen liitteenä kopio Kaisaniemenlahden asemakaavan muutosehdotukseen jätetystä muistutuksesta) vastustaa kahvila-ravintoloiden lisäystä ja Huvila-teltan toimintaa rannalla. Kaljan juonnista seuraa epäjärjestystä. Meri on itsessäänkin elävä. Alue kaipaa perheille sopivaa toimintaa, soutelua, jäätelökojuja ja onkimista. Lisäksi Xxxxxxx-xxxx ottaa kantaa mm. venepaikkojen sijoitukseen, Kaisaniemenrannan suunnitteluun ja asuntolaivoihin, sekä toteaa, että kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole otettu huomioon.

Khs toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt poikkeusluvan ja rakennusvalvontavirasto sen pohjalta rakennusluvan uudelle kahvila-ravintolalle entisen Piritan paikalle. Rakennukselle on asetettu tarkat ohjeet puistoympäristöön sovittamisesta. Khs viittaa Huvila-teltan osalta Kallio-Seura ry:lle annettuun vastineeseen. Erillinen Kaisaniemenlahden asuntolaivoja koskeva asemakaavan muutosehdotus on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 5.6.2008 ja se on ollut sen jälkeen nähtävillä ja lausunnoilla.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 11.9.–12.10.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n, kiinteistölautakunnan, Helsingin Vesi -liikelaitoksen, yleisten töiden lautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, liikuntalautakunnan, ympäristölautakunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:lla (22.10.2009), kiinteistölautakunnalla (27.10.2009) sekä Helsingin Vesi ‑liikelaitoksella (24.11.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunnalla (19.11.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Lautakunta toteaa, että asemakaavan muutos ei aiheuta lisäkustannuksia, sillä Tokoinranta on varauduttu kunnostamaan vuosina 2012–2013. Huvila-teltan alustan käytettävyyteen pääkäyttöaikoina ja lasten leikkipuiston melusuojaukseen ja turvallisuuteen kiinnitetään puistosuunnittelussa erityistä huomiota.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta kannattaa alueen kaavoittamista pysyvästi Huvila-teltan käyttöön ja toteaa (3.11.2009), että samalla voitaisiin selvittää, onko puistossa mahdollista järjestää pienimuotoisia kulttuuritapahtumia muulloin kuin Juhlaviikkojen aikana.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (17.11.2009), että Tokoinrannan kulttuuriympäristön vaaliminen on otettu riittävästi huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa.

Liikuntalautakunta toteaa (27.10.2009), että muutosehdotuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon pienvenelaitureiden vaatimaa huoltoajoa ja että huoltoajolle tulee varata riittävä kääntöpaikka sekä ajoneuvon purku- ja lastauspaikka. Huoltoreitti tulee mitoittaa niin, että se palvelee myös pienvenesataman jätehuollon kalustoa. Lautakunta puoltaa muilta osin asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Khs toteaa, että muutosehdotuksessa on osoitettu riittävän leveä huoltoajoyhteys puistokäytävää pitkin pienvenelaitureille. Yhteys jatkuu rantaan aukiomaisena säilytettävän puiston osan (au) kautta ja aukio toimii kääntöpaikkana. Asemakaavakarttaan aukion kohdalle on lisätty merkintä jk/h selventämään huoltoajomahdollisuutta. Veneilijöiden ei ole mahdollista säilyttää autoja kääntöpaikalla eikä muualla puistossa, vaan varsinaiset pysäköintipaikat sijoittuvat Eläintarhantien varteen.

Ympäristölautakunta toteaa (3.11.2009), että konserteista tullaan tekemään jatkossa myös ympäristösuojelulain 60 §:n mukaiset meluilmoitukset, joiden johdosta annettavissa päätöksissä määritellään lupaehdot meluhaittojen estämiseksi. Ehdot voivat koskea mm. konserttien kestoa, sallittavia äänitasoja sekä tiedotus- ja mittausvelvollisuutta.

Puistoalueen itäpään leikkialueen mahdollisia melusuojausrakenteita tulee alustavasti tutkia jo kaavavaiheessa ja kaavamääräyksiin tulee lisätä vaatimus leikkialueen melusuojaustarpeesta.

Khs toteaa, että että nykyisen leikkialueen säilyttäminen rannan läheisyydessä on tärkeää lähiseudun asukkaiden kannalta. Ehdotukseen on lisätty määräys kiinnittää puistosuunnittelussa huomiota alueen melusuojaukseen. Erityisen tärkeitä ovat näkymät Hakaniementorilta Eläintarhanlahdelle. Paikalle ei tästä syystä voida sijoittaa varsinaisia meluaitoja, jotta näkymät kaupunkikuvallisista ja turvallisuussyistä säilyvät. Jatkossa puistosuunnittelussa tulee selvittää kevyempiä keinoja olosuhteiden parantamiseksi.

Leikki- ja oleskelualueen kaavamääräykseen ja selostukseen lisätään maininta melusuojauksesta. Yksityiskohtainen melusuojaus on puistosuunnittelun yhteydessä ratkaistava asia. Yleisten töiden lautakunta on lausunnossaan todennut, että melusuojaus otetaan huomioon puiston kunnostussuunnitelmassa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (20.11.2009) mm., että asemakaavassa tulisi esittää selvitys pysäköinnistä ja, että puistomääräykseen tulee lisätä suojelumerkintä /s määräyksineen. Selostuksessa tulee olla selvitys leikkialueen sopivuudesta liikenteen päästöalueelle. Asemakaavalla ei voi määrätä tekemään ympäristösuojelulain mukaista ilmoitusta ja melumääräystä tulisi kehittää informatiivisempaan suuntaan.

Khs toteaa, että puistoalueen asemakaavamääräys määrittelee alueen kaupunkipuistoksi, joka on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä myös puistoalueelle sijoittuvien rakennuksien ja muiden rakenteiden sovittamisesta arvokkaaseen puistoympäristöön.

Puistoalueen asemakaavamerkintää on vielä selvennetty lisäämällä siihen suojelua koskeva merkintä (VP/s) Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Myös Huvila-teltan melumääräystä on tarkistettu, leikki- ja oleskelualueen kaavamääräykseen ja selostukseen on lisätty maininnat melusuojauksesta ja selostusta on täydennetty pysäköinnin osalta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Puistoalueen asemakaavamääräys muutetaan muotoon "Suojeltava puisto" ja kaavakarttaan lisätään suojelumerkintä /s.

Huvilateltan melumääräystä on tarkistettu. Leikki- ja oleskelualueen kaavamääräykseen on lisätty maininta melusuojauksesta. Venelaitureiden huoltoajon kääntöpaikkana toimivalle aukiomaiselle alueelle on lisätty merkintä huoltoajomahdollisuudesta (jk/h).

Tarkistukset on sisällytetty myös selostukseen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

12

MUNKKINIEMEN KORTTELEIDEN 30004, 30005, 30009 JA TONTTIEN 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11901)

Khs 2009-1377

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) kortteleiden 30004, 30005, 30009 ja korttelin 30008 tonttien 10, 11, 14, 15, 17–21 ja 23 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.5.2009 päivätyn ja 25.2.2010 muutetun piirustuksen nro 11901 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11901 (Munkkiniemen korttelit 30004, 30005, 30009 ja tontit 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Munkkiniemen korttelit 30004, 30005, 30009 ja tontit 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21 ja 23 ym.)
	Liite 3	Munkkiniemen kortteleiden 30004, 30005, ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tontit sijaitsevat Tammitien, Kadetintien, Kaartintorpantien, Saunalahdentien ja Solnantien varrella.

Asemakaavan muutosehdotuksessa asuinrakennusten korttelialueet on merkitty säilytettäviksi (A/s) ja siellä olevat kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojeltaviksi. Joillekin tonteille (5 tonttia) on osoitettu lisäksi uudisrakennuksen rakennusala korttelialueen sisäosaan. Rakennusoikeus on alueella yhteensä 21 320 k‑m², josta uutta kerrosalaa n. 600 k-m². Asemakaavahistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokkailla puistoalueilla ominaispiirteet tulee säilyttää. Tammitien kulttuurihistoriallisesti arvokas katualue suojellaan ja puurivit säilytetään.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Tontin 30008/20 omistaja on hakenut asemakaavan muutosta erillisen rakennusalan sijoittamiseksi tontilleen korttelin sisäosaan.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää pientalovaltaista asuinaluetta.

Asemakaavat

Valtaosalla aluetta on voimassa asemakaava vuodelta 1950, jossa tontit ovat asuinrakennusten korttelialuetta. Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 1/5. Alueelle on tehty useita tonttikohtaisia asemakaavan muutoksia. Useimmille tonteille saa sijoittaa enintään kaksikerroksisia ja kahdelle tontille enintään nelikerroksisia asuinrakennuksia. Uudemmissa kaavoissa on määritelty tonttitehokkuus (4 tonttia) tai rakennusoikeus lukuna (7 tonttia).

Rakennuskiellot

Alueen tonteilla 30004/11, 13, 14, 30005/9 ja 30008/10, 11 ja 20 on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto 11.6.2010 saakka asemakaavan muuttamiseksi.

Maanomistus

Kaikki asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa kaupunki.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kaava-alue on pääasiassa valmiiksi rakennettua kaupunkikuvallisesti arvokasta asuinaluetta. Korttelirakenne pohjautuu Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaan vuodelta 1915. Useimmat rakennukset on rakennettu 1950-luvulla, osa 1920–1930-luvuila (7 rakennusta), osa myöhemmin 1960–1970-luvuilla (16 rakennusta). Alueella sijaitsee lisäksi vanha 1800-luvulta peräisin oleva tornimainen viljamakasiini, joka on muutettu asunnoksi.

Vanhimmat rakennukset edustavat ajalle ominaista arkkitehtuuria, jossa esiintyy aikakaudelle tyypillisiä materiaaleja kuten rapattuja julkisivuja. Uudemmat rakennukset ovat usein punatiiltä. Pihoilla, Tammitiellä ja Kartanontiellä sekä puistoalueilla kasvaa kaupunkikuvallisesti merkittävää puustoa.

Suojelukohteet

Kaupunginmuseon teettämässä Munkkiniemen rakennusinventoinnissa (HKM 2/2006) useimmat alueen rakennuksista on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Suojeltaviksi on esitetty useita Tammitien ja kaikkia Kadetintien varren rakennuksia. Kartanontien ja Solnantien varrella seitsemän rakennusta on esitetty suojeltaviksi sekä Saunalahdentien varressa kaksi. Selvityksen mukaan rakennusten arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan ja tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennusten suunnittelijoina ovat olleet aikakautensa nimekkäät arkkitehdit mm. Erik Lindroos, Emil Svensson, Olavi Linko, Veli Valorinta ja Erkki Huttunen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Asemakaava-alueen maaperä on pääosin moreenia. Rannan lähiympäristö on savialuetta, jossa savikerroksen paksuus on 1–3 m.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asemakaavan ajanmukaistaminen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu, alueen vähäinen täydennysrakentaminen ympäristöön sopeutuvalla tavalla sekä asemakaava- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piha-, katu- ja puistoalueiden ominaispiirteiden säilyttäminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksella säilytetään osa Vanhan Munkkiniemen kulttuuri- ja asemakaavahistoriallisesti arvokasta kaupunkirakennetta. Alkuperäiset pihaympäristöt, katu- ja puistoalueet säilytetään.

Asuinrakennusten korttelialue (A/s)

Alueen tontit on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana. Enimmäiskerrosluku on yleensä kaksi, muutamalla kerrostalotontilla kolme–neljä. Suurin osa rakennuksista (20 kpl) on merkitty suojeltaviksi. Suojeltavien rakennusten tonteilla rakennusaloja on useissa tapauksissa supistettu vastaamaan nykytilannetta. Yleinen rakennusoikeus alueella vastaa tonttitehokkuutta e = 0.4. Neljällä tontilla on osoitettu erillinen rakennusala korttelin sisäosaan uudisrakennusta varten. Joillakin tiiviimmin rakennetuilla tonteilla rakennusoikeus vastaa tehokkuutta n. e = 0.5–0.6. Yhdellä tontilla on erillinen rakennusala varastolle ja auton säilytyspaikoille.

Rakennuksia korjattaessa alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat ja materiaalit tulee säilyttää. Samoin alkuperäistoteutuksen mukaiset piharakenteet, kuten muurit, terassit ja pihalaatoitukset tulee säilyttää.

Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan. Uudisrakennuksen julkisivupintojen materiaalina tulee olla puhtaaksi muurattu tiili tai rappaus. Mikäli uudisrakennus liittyy vanhaan rakennukseen, julkisivujen tulee olla samaa materiaalia. Kattomateriaalina tulee olla tiili tai saumattu pelti.

Piha-alueet, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- ja oleskelualueina tai pysäköimiseen, on säilytettävä luonnonmukaisina tai istutettava ja niiden kaupunkikuvallisesti arvokas puusto, pensasaidat ja luonnonkalliot on säilytettävä. Yhteen tonttiin on liitetty n. 85 m² puistoaluetta tontille ajoa varten.

Tontteja varten on järjestettävä vähintään 1 autopaikka/170 k-m² kohden. Uudisrakennusten autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin tai asuinrakennusten yhteyteen autotalleihin.

Suojelukohteet

Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan määräyksellä sr-2. Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa.

Suojelun kohteena on 21 rakennusta (sr-2), jotka on lähes kaikki mainittu kaupunginmuseon teettämässä Munkkiniemen rakennusinventoinnissa (HKM 2/2006). Yhdellä siinä mainituista rakennuksesta ei ole itse rakennukseen kohdistuvaa suojelumerkintää, mutta sitä koskevat useat säilyttämistä tukevat määräykset ja kaikkia korttelialueita koskeva ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä (A/s). Osoitteessa Saunalahdentie 1 sijaitsee tavanomainen yksikerroksinen 1950-luvun asuinrakennus.

Puistoalueet (VP/s)

Kaupunkirakenteen keskellä sijaitseva Härkähaka ja Ramsaynrannan varressa sijaitseva Kartanonpuiston osa ovat asemakaavahistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokkaita puistoja, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Kartanontien rakentamaton eteläosa on muutettu puistoksi. Puistoalueita on hoidettava siten, että niiden kaupunkikuvallisesti arvokas puusto säilyy elinvoimaisena.

Liikenne Katualueet käsittävät Kartanontien, Tammitien länsiosan ja Solnantien eteläosan. Tammitiellä ja Kartanontiellä on säilytettävät puurivit, joissa arvokkaat puut tulee säilyttää elinvoimaisina ja tarvittaessa uudistaa.

Tammitie on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi katutilaksi. Kadun pintamateriaalit tulee säilyttää. Katutilassa ei saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät sen historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on rakennettuna teknisen huollon verkko. Kaavaan on paikoin merkitty johtokujia olemassa olevia maanalaisia johtoja varten.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja rakenteet perustetaan kantavan pohjamaan varaan. Rakennusten perustamistapa ratkaistaan tonttikohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta tai sellaista aiheuttanutta toimintaa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen ei aiheuta suuria muutoksia ympäristön olosuhteisiin.

Ajoneuvoliikenteen vähäinen lisääntyminen asuntokaduilla ei aiheuta sanottavaa haittaa alueen nykyisille asukkaille, koska uudisrakennuksiin tulee suhteellisen pieni määrä asuntoja ja siten myös autopaikkoja. Puistojen jalankulkuyhteydet säilyvät ennallaan.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille 3.11.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 10.–28.11.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon ja kiinteistöviraston kanssa.

Ennen lautakuntakäsittelyä saatiin lausunnot ympäristökeskukselta ja kaupunginmuseolta.

Ympäristökeskuksella ei ollut (24.11.2008) huomautettavaa.

Kaupunginmuseo esitti (24.11.2008), että kaavamuutoksen yhteydessä suojellaan asemakaavalla ne rakennukset, jotka on arvotettu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi rakennuksiksi Helsingin rakennuskulttuuria koskevassa julkaisussa Munkkiniemen rakennusinventointi (HKM 2/2006).

Khs toteaa, että lausunnon johdosta on rakennus tontilla Solnantie 23 merkitty suojeltavaksi. Lisäksi on suojeltu rakennus tontilla Saunalahdentie 7, jota ei ole mainittu julkaisussa. Kaavanmuutosta laadittaessa on seurattu kaupunginmuseon lausunnossaan mainitseman raportin suojeluehdotuksia lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä, osoitteessa Saunalahdentie 1. Kyseinen rakennus edustaa melko tavanomaista 1950-luvun asuntorakentamista Helsingissä, joten alueella yleinen, kaikkia kortteleita koskeva säilytysmerkintä (A/s) on tälle tontille riittävä.

Lisäksi asemakaavan muutosehdotuksessa on annettu rakennusten julkisivuihin ja kattomateriaaleihin vaikuttavia tarkempia määräyksiä, jotka edesauttavat koko rakennuskannan suojelua.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse 7 ja suullisesti on esitetty 3 mielipidettä.

Asunto Oy Tammitie 5 esitti (26.11.2008), että kiinteistön rakennusoikeutta nostetaan siten, että pohjakerrokseen olisi mahdollista sijoittaa asuintiloja askarteluhuoneen ja urheiluvälinevaraston kohdalle.

Khs toteaa, että kerrosalaa (480 k-m²) on nostettu 50 m²:llä, mikä vastaa askarteluhuoneen ja urheiluvälinevaraston pinta-alaa. Yhteistilat voidaan sijoittaa muualle rakennukseen.

Asunto Oy Kartanontie 7–9 (26.11.2008) ja K. S. Burgess (28.11.2008) esittivät mm., että kaava-alueen rajaa tarkistetaan Kartanontiellä ja tontin 30008/22 kohdalla siten, että kaikki kadun varren puut tulevat suojelun piiriin ja että Kristiyhteisön tontti (30008/22) sisällytetään kaava-alueeseen, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty. Tontin lisärakennussuunnitelmaa vuodelta 1999 tulisi muuttaa siten, että erillisen lisärakennuksen sijasta vanhaa suojelurakennusta jatketaan Kadetintien suuntaisena arvokkaan tyylinsä mukaisesti. Mielipiteen esittäjät haluavat myös varata mahdollisuuden lausua mielipiteensä rakennuslupamenettelyn aikana.

Khs toteaa, että asemakaavan muutosaluetta on laajennettu siten, että Kartanontien katualue kuuluu kaava-alueeseen ja siinä olevat puurivit on merkitty säilytettäviksi elinvoimaisina ja tarvittaessa uudistettaviksi.

Kristiyhteisön tonttia 30008/22 ei sen sijaan ole otettu muutokseen mukaan tässä yhteydessä, koska tontilla on voimassa suhteellisen uusi asemakaava nro 10872, vahvistettu 13.12.2000, jossa vanha arvorakennus on merkitty suojeltavaksi. Tontin omistajalla ei ole sellaista rakennushanketta vireillä, mikä vaatisi kaavan muuttamista.

Xxxx xxxxxxxx esitti (24.11.2008), että tontilla 30008/20 tulisi säilyttää nykyinen tehokkuus e = 0.4, mikä vastaa rakennusoikeutta 426 k-m² siten, että erilliselle rakennusalalle osoitettua kerrosalaa tulee suurentaa.

Khs toteaa, että suojeltavan nykyisen rakennuksen kerrosala on 220 k‑m². Erilliselle rakennusalalle osoitettua kerrosalaa on mielipiteen johdosta korotettu 20 k-m²:llä 200 k-m²:iin ja rakennusalaa samalla hieman laajennettu.

Xxxxx xxxx esitti (27.11.2008), että tontin 30008/11 käyttämätön rakennusoikeus tulisi säilyttää ja osoittaa tontille laajennusmahdollisuus nykyisen suojeltavan rakennuksen jatkeeksi.

Khs toteaa, että tontin 30008/11 nykyinen rakennusoikeus on mielipiteen johdosta säilytetty voimassa olevan kaavan mukaisena (450 k-m²) ja tontille on osoitettu laajennusmahdollisuus nykyisen rakennuksen viereen.

Asunto Oy Helsingin Sortavalatalo Oy esitti (18.11.2008), että tontille 30009/13 tulisi lisätä uutta erillistä rakennusalaa tontin eteläosaan ja tontille lisää kerrosalaa.

Khs toteaa, että tontin eteläosaan on merkitty erillinen rakennusala ja sille 600 m² kerrosalaa 3 kerrokseen. Tästä syystä muutosluonnos asetettiin uudestaan nähtäville lähinaapureille.

Asunto Oy Kaartintorpantie 1 esitti (19.3.2009), että em. naapuritontille osoitetun lisärakennuksen kerrosluku ei saisi ylittää heidän kiinteistönsä kerroslukua ja että jätehuoltoon ja pysäköintipaikkojen määrään ja sijoitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota siten, etteivät kyseiset toiminnot aiheuta häiriötä.

Khs toteaa, että tontille 30009/13 osoitetun uudisrakennuksen kerrosluku on pienennetty kolmesta 2.5:een. Tontille on lisätty maanalainen pysäköintialue ja kaavaan määräys, jonka mukaan autopaikat tulee sijoittaa maanalaisiin tiloihin tai asuinrakennusten yhteyteen autotalleihin.

xxxxxx xxxxxxxx esitti (19.11.2008), että tontin 30008/17 rakennusalaa tulisi laajentaa kuistin kohdalla ja pensasaidat alueella säilyttää.

Khs toteaa, että rakennusalaa on laajennettu kuistin verran ja määräyksiin on lisätty pensasaidat säilyttävä lause.

xxxxx xxxxx esitti (19.1.2009), että tontille 30005/7, Saunalahdentie 7, sallittaisiin suojelumerkinnän (sr-2) ohella sijoittaa ullakolle 30 m² kerrosalaa alakerran asunnon laajennusta varten. Puistosta tulisi liittää tonttiin pieni kulmaus tontille ajoa varten.

Khs toteaa, että tontin rakennusoikeutta on korotettu 30 k-m²:llä
610 k-m²:iin ja kerroslukua on muutettu siten, että ullakolle saa rakentaa kerrosalaan laskettavia tiloja. Kulmaus puistoa (85 m²) on liitetty tonttiin tontille ajoa varten.

xxxx xxxxxx esitti (18.2.2009), että tontilla 30009/16 säilytetään nykyinen rakennusoikeus suojelumerkinnän ohella, jotta myöhemmässä vaiheessa voidaan rakentaa ullakolle asuntoja.

Khs toteaa, että tontin rakennusoikeutta on suurennettu siten, että se säilyy nykyisen suuruisena (1 440 k-m²). Kerrosluku on neljä koko rakennusalalla.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m^2	k-m^2
	Asuinrakennusten korttelialuetta (A/s)	46 745	21 320
	Puistoaluetta (VP/s)	14 420
	Katualuetta	8 875
	Yhteensä	70 040	21 320

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.8.–7.9.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotuksen asettamisesta on ilmoitettu Helsingin ulkopuolella asuville maanomistajille ja haltijoille. Ehdotusta vastaan on tehty 1 muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon johtokunnan, yleisten töiden lautakunnan ja kiinteistöviraston lausunnot.

Muistutus xxxx, xxxxxx ja xxxx xxxxxxxx esittävät (7.9.2009 ja 14.9.2009) mm., että rakennusoikeutta korotetaan Saunalahdentie 1:ssä 380 k-m²:iin. Perusteluina esitetään, että viereisillä tonteilla sijaitsevat suuret rakennukset. Kaupunkikuvallisesti olisi edullista, että kaikki Saunalahdentien rakennukset olisivat samankorkuisia. Muistutuksessa ehdotetaan, että Solnantien liittymä avataan tonttiliikenteelle ja että raskas ajoneuvoliikenne kielletään Ramsaynrannalta, Pikkuniementieltä ja Saunalahdentieltä. Lisäksi ehdotetaan, että liikennevalot poistetaan Saunalahdentien ja Ramsaynrannan risteyksestä tai ainakin niiden käyttöaikaa rajoitetaan.

Khs toteaa, että nykyinen rakennus tontilla 30005/1 on yksikerroksinen ja sen kerrosala on n. 230 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = 0.32. Nykyinen tehokkuus on alempi kuin keskimäärin Tammitien alueella. Rakennusoikeus oli jo laatimisvaiheessa korotettu 300 k-m²:iin ja kerrosluku korotettu kahteen kerrokseen (e = 0.42). Saunalahdentien varressa ja Solnantien eteläpäässä muutkin rakennukset ovat kaksikerroksisia ja niiden rakennusoikeus vastaa keskimäärin tehokkuutta e = 0.4. Ehdotuksen mukainen rakennusoikeus on alueelle soveltuva eikä tuota kohtuutonta haittaa naapureille. Rakennusala on nykyisen rakennuksen paikalla. Rakennusoikeuden korottaminen 380 k-m²:iin nostaisi tonttitehokkuuden e = 0.53:een, mikä merkitsisi ympäristöä tiiviimpää rakentamistapaa. Rakennusoikeutta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

Solnantie on niin lähellä Saunalahdentien liittymää, että sitä ei voida avata ajoneuvoliikenteelle. Liittymän avaaminen toisi mukanaan turhaa läpiajoliikennettä alueen kapeille asuntokaduille. Asemakaavassa ei määrätä liikennevaloista eikä liikennejärjestelyistä.

Naapurien kuuleminen (MRL 32 §)

Lähinaapureita on kuultu koskien muistutuksessa esitettyä rakennusoikeuden korottamista 380 k-m²:iin. Asunto Oy Solnantie 2 vastustaa rakennusoikeuden korottamista esittäen kirjeessään 12.11.2009 mm., että esitetty toisen kerroksen rakentaminen peittäisi nykyisen merinäköalan ja alentaisi olennaisesti kiinteistön arvoa.

Asunto Oy Solnantie 2 perustelee vastustustaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentilla, jonka mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavan muuttaminen sillä tavoin, että naapurikiinteistölle mahdollistettaisiin monikerroksisen rakennuksen rakentaminen, on vastoin edellä mainittua pykälää. Naapurikiinteistöllä sijaitsevista huoneistoista on esteetön merinäköala, joka on tärkeä elinympäristöön liittyvä virkistyksellinen tekijä ja myös huoneistojen arvoon olennaisesti vaikuttava seikka.

Lausunnot Kiinteistövirastolla (6.8.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen suhteen. Kaavamuutos ei nosta yksityisten omistamien tonttien rakennusoikeutta merkittävästi, joten Khn 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää (25.8.2009), että asemakaavan muutosehdotuksessa on otettu hyvin huomioon kulttuuriympäristön arvot ja suojelumääräykset ovat niiden mukaisia. Johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta esittää (27.8.2009), että Tammitiellä pintamateriaalin säilyttäminen voi olla vaikeaa jalkakäytävillä, missä pinnoite on tehty erikoisesta laatasta. Puiden juuret voivat estää esteettömän ja rakenteellisesti kestävän kiveyksen tekemisen kunnostettaville jalkakäytäville. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan katutilan kaavamääräykseksi tulisi merkitä, että kadun pintamateriaaleina on käytettävä sellaisia materiaaleja, jotka eivät heikennä alueen historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa.

Puiston ja katuympäristön arvokkaat ja elinvoimaiset puut säilytetään. Alueen puustoa tulee tarvittaessa voida uudistaa historiallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyttäen.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta edellä mainituin huomautuksin.

Khs toteaa, että puistoa koskevaa asemakaavamääräystä on täydennetty siten, että puustoa voi tarvittaessa uudistaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta katutilaa koskevaa määräystä on muutettu siten, että määräyksessä on maininta ainoastaan ajoradan nupukivipinnoitteen säilyttämisestä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehty tarkistus

Korttelin 30008 tontin 21 rakennusoikeus on korjattu 270 k-m²:iin vastaamaan nykyistä rakennettua kerrosalaa.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten asemakaavaa ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

13

VARTIOKYLÄN KORTTELIN 45340 SEKÄ LIIKENNE-, KATU- YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN 47074 - 47076 JA TONTTIEN 47079/1 JA 2 YM. ALUEIDEN (KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ YMPÄRISTÖINEEN) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11860)

Khs 2009-215

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin nro 45340 ja liikenne-, katu-, suojaviher- ja lähivirkistysalueiden sekä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kivikko, Kurkimäki) kortteleiden nro 47074–47076 ja korttelin nro 47079 tonttien nro 1 ja 2 ja liikenne-, katu-, suojaviher-, lähivirkistys- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden ja kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.12.2008 päivätyn ja 28.1.2010 ja 9.4.2010 muutetun piirustuksen nro 11860 mukaisena (muodostuu uudet korttelit 47081, 47350–47359).

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11860 (Kivikon eteläosan, Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Kivikon eteläosan, Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ym.)
	Liite 3	Vartiokylän korttelin 45340 sekä liikenne... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kehä I:n eritasoliittymä on samanaikaisesti laaditun uuden tiesuunnitelman mukainen. Kivikontie alittaa Kehä I:n ja liittymärampit ovat Kehä I:n suuntaiset. Kehä I:n yli rakennetaan Viikin ja Kivikon virkistysalueet yhdistävä maisemasilta.

Kivikon asuinalueen ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennetaan uusia asuntoja n. 680 asukkaalle. Uutta kerrosalaa on 26 610 m². Rakennukset ovat sekä kerrostaloja, rivitaloja, että erillispientaloja. Kivijatatien varteen kadun kaupunkikuvalliseksi päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen pistetalo. I maailmansodan aikaiset linnoitteet sekä hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko säilyvät.

Kehä I:n ja Kivikon liikuntapuistoon ja teollisuusalueelle johtavan Kivikonlaidan väliselle alueelle on osoitettu uusi huoltoasematontti ja raskaan liikenteen pysäköintialue.

Kehä I:n eteläpuolen osalta asemakaavaa on muutettu vain liikennejärjestelyjen edellyttämältä osin. Huoltoasematontti Latokartanonkaaren ja Kivikontien risteyssilmukassa säilyy.

Kaupunginosien 47 (Mellunkylä) ja 45 (Vartiokylä) välinen raja siirretään noudattamaan Kehä I:n aluerajauksen (LT) pohjoista rajaa.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kaava-alue Kehä I:n pohjoispuolella on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja virkistysalueeksi. Kehä I on merkitty moottorikaduksi, jolla kaava-alueen kohdalla on eritasoliittymä, josta on pääkatutasoinen yhteys etelään.

Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteen mukainen.

Maanalaisen yleiskaavan ehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2008) Kivikonkaaren ja Kehä I:n välinen alue on osoitettu kallioresurssialueeksi, joka soveltuu maanalaisten tilojen rakentamiseen. Suunnittelualueen kautta kulkee lisäksi Vuosaari–Pasila-kalliotunneli.

Asemakaavat

Voimassa olevissa asemakaavoissa (vuosilta 1983–2007) on varauduttu Kehä I:n Kivikontien eritasoliittymään ja siihen liittyviin katumuutoksiin. Kehä I:n pohjoispuolella asemakaava mahdollistaa silmukkarampin rakentamisen. Kivikon asuinaluetta palvelevan Kivikonkaaren katuun liittyy viisi pienteollisuustonttia ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta varten (kerrosala yhteensä 11 200 m²) sekä näitä palveleva Särmäkuja. Erilliset tontit Kivijatatien varressa ovat julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta ja kaava-alueeseen kuuluu myös tonttien viereinen katuaukio sekä katu- ja puistoaluetta. Muu Kehä I:n pohjoispuolinen alue suunnittelualueesta on lähivirkistys-, suojaviher- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta.

Kehä I:n eteläpuolen asemakaavoissa on varauduttu Kivikontien jatkamiseen kalliotunnelina eritasoliittymästä etelään, Latokartanonkaaren jatkamiseen Myllypurontielle ja Hallainvuorentien liittämiseen Latokartanonkaareen. Kaava-alueeseen sisältyy lisäksi lähivirkistys- ja suojaviheraluetta sekä eritasoliittymän yhteyteen kaavoitettu huoltoasematontti.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Vuonna 2005 valmistui Tiehallinnon ja kaupungin yhteistyönä Kehä I:n (mt 101) Kivikotien eritasoliittymän aluevaraussuunnitelma, jossa liittymän koillissektorissa oleva silmukkaramppivaraus poistettiin ja eritasoliittymän pohjoiset rampit erkanevat ja liittyvät suorina ramppeina Kehä I:lle. Eritasoliittymän suunnittelu on jatkunut yhtä aikaa kaavatyön kanssa tiesuunnitelman laatimisella. Tiesuunnitelma on valmistunut. Tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös katusuunnitelmat liittymän lähimmille katuosuuksille.

Maanomistus

Kaupunki omistaa kaava-alueen. Kehä I:n kaavoitettu liikennealue on Tiehallinnon hallinnassa.

Alueen yleiskuvaus

Kehä I kulkee kaava-alueella metsäisessä ympäristössä. Myllypuron puolella väylää reunustavat istutetut meluvallit ja luonnontilainen metsä. Kurkimäen kohdalla on istutettu meluvalli. Kivikon kohdalla Kehä I:n varsi on pääosin luonnontilaista metsä- ja kallioaluetta. Ajoyhteys Kivikkoon ja Kurkimäkeen toimii Kivikonlaidan liikennevaloilla varustetun tasoliittymän kautta. Kivikonlaidan liittymästä katu jatkuu myös Kivikon rakenteilla olevalle teollisuusalueelle Lahdenväylän varressa.

Kivikonkaaren katu rajaa Kivikon asuinaluetta Kehä I:n ja Paukkulantie Kivikon ulkoilupuiston suuntaan. Kivikonkaaren eteläpuolisia teollisuustontteja ei ole rakennettu, ainoastaan Särmäkujalle on rakennettu tilapäinen kuorma-autojen pysäköintialue. Kivikonkaaren ja Kurkimäen ja Kehä I:n välinen alue on luonnontilaista kalliometsikköä, jossa on mm. pienialainen suo, linnoituskaivantoja sekä ulkoilureitistöä. Kivikosta ja Kurkimäestä on kevyen liikenteen yhteys Myllypuroon Kehä I:n Myllytuvantien alikulkusillan kautta. Paukkulantien länsipuoli on pääosin luonnontilaista metsikköä, jossa myös on linnoitekaivantoja ja lisäksi tietoliikennemasto.

Palvelut Lähin päivittäistavarakauppa ja seurakuntatalo ovat Kivikossa kaava-alueen vieressä. Lisäksi lähietäisyydellä on korttelitalo Nallin ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti sekä asukaspuisto. Kivikon liikuntapuistossa on talviurheiluhalli. Kurkimäessä lähietäisyydellä on mm. urheilukenttä, päiväkoteja ja leikkipuisto. Kontulan keskuksessa n. 1,5 km:n etäisyydellä on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut. Etäisyys Myllypuron metroasemalle on n. 1,3 km ja Latokartanon lähipalvelukeskukseen n. 1,4 km.

Julkinen liikenne

Kehä I:llä kulkee useita bussireittejä.

Kivikonkaaren kautta Kehä I:lle kulkee bussireitti 78 Vuosaaresta Mellunmäen kautta Malmille. Lisäksi palvelulinja P4 ajaa Kivijatatielle ja palvelulinja P11 Hallainvuorentien pohjoispäähän.

Jokeri II tulee korvaamaan bussilinjan 78. Jokeri I:stä saatujen hyvien kokemusten ansiosta ollaan perustamassa uutta seudullista poikittaisliikenteen bussilinjaa. Jokeri II aloittanee liikennöinnin Vuosaaresta Myyrmäkeen vuonna 2012.

Lähin huoltoasema on kaava-alueen rajalla Kehä I:n ja Myllypurontien välisellä alueella.

Luonnonympäristö

Kaava-alue Kehä I:n pohjoispuolella on osa Kivikon kallioselännettä, joka kaava-alueen kohdalla on rakentamattomilta osin pienipiirteistä kalliomaastoa. Kivikonkaaren eteläpuolella on pienialainen kalliosuo, joka on ympäristökeskuksen luokituksessa kasvillisuudeltaan arvoluokkaa II.

Kurkimäentien ja Kehä I:n välisellä kallioalueella sijaitsee suuren läpimittansa vuoksi arvokas hiidenkirnu (arvoluokka 1) sekä muinaisrantakivikko, jolla ympäristökeskuksen mukaan on taisteluhautakäytön vuoksi enää vain pieni arvo.

Suojelukohteet

I maailmansodan aikaiset linnoitteet ovat muinaismuistolain nojalla suojeltuja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on liitettävissä nykyiseen verkostoon.

Maaperä Kaava-alue sijaitsee kitkamaa- ja moreenialueella, jossa kallio on paikoin lähellä maanpintaa tai avokalliota.

Ympäristöhäiriöt

Kehä I:n liikenne on alueen merkittävin melulähde. Lisäksi tieliikenteen aiheuttamaa melua kulkeutuu Kivikonkaarelta, Kivikonlaidalta ja Kivikontieltä. Kehä I:n eteläpuolelle ja Kurkimäen kohdalle on jo aiemmin rakennettu meluvalleja. Malmin lentokentän pienkone- ja helikopteriliikenne aiheuttaa alueelle jonkin verran lentomelua. Lentomelun osalta melutasojen ohjearvot eivät kuitenkaan ylity nykyisin eivätkä myöskään ennustetilanteessa.

Kaava-alueen tie- ja katuliikenne lisäävät ilman epäpuhtauspitoisuuksia väylien lähiympäristössä.

Tavoitteet Tavoitteena on aikaisempaa tiiviimpi Kivikontien eritasoliittymä, joka mahdollistaa uusien, Kivikon eteläosan asuinaluetta ja sen asuntotyyppitarjontaa täydentävien asuinkortteleiden sekä uuden huoltoasematontin ja raskaan liikenteen pysäköintialueen rakentamisen eritasoliittymän pohjoispuolelle siten, että ympäristön ulkoilu- ja kevyen liikenteen yhteydet säilyvät hyvinä tai paranevat ja alueen arvokkaat luonto- ja historialliset arvot säilyvät.

Kivijatatien kahden tontin osalta tavoitteena on uuden asuinrakennuksen sijoittaminen alueen kaupunkikuvaan sopivalla tavalla.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Kivijatatien aukiomaisen osan päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen kerrostalo paikalle, johon aikaisemmin on ollut tarkoitus rakentaa kerhotila ja päiväkoti. Tontin rakennusoikeus on 1 400 k-m². Rakennuksen pysäköintipaikat on osoitettu kadun varteen poikittaispaikkoina erilliselle pysäköintitontille (LPA).

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

Asuinrakennusten korttelialueiden rakennusoikeus on yhteensä 23 360 k-m². Kivikontien ja Kivikonkaaren varressa pääosin neljä- ja kolmikerroksiset kerrostalot rajaavat katualuetta, ja Kehä I:n suuntaan rakennukset muodostavat pihatiloja melulta suojaavan muurin. Kivijatatien ja Kivikonkaaren risteystä on korostettu rakennusten viisikerroksisilla päädyillä ja maantasokerroksen avoimuudella sekä linjaamalla Tähtisaranpolun jalankulkukatu tonttien välistä kohti Kehä I:n suuntaista raittia. Kaksikerroksisia, pientalomaiseen rakennustapaan soveltuvia rakennusmassoja on osoitettu Paukkulantien varteen ja Kivikonkaaren varressa korttelin sisäosaan.

Muinaisrannantien päätteenä on linnakemaisesti pihapiirin ympärille ryhmittyvä kaksi- ja kolmikerroksisten rakennusten ryhmä. Kerrosalasta enintään 20 % saa rakentaa kerrostaloina.

Asuntotonttien pysäköintipaikat ovat joko tontilla tai erillisillä pysäköintitonteilla. Pysäköintilaitoksia on kaksi, joista toinen on asuntotontilla ja toinen, kahden tontin yhteinen, erillisellä pysäköintitontilla. Maantasopaikat ovat joko pysäköintitontilla tai katualueen yhteydessä poikittaispaikoista muodostuvilla pysäköintitonteilla. Vieraspysäköintipaikat ovat katualueella.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Erillispientalojen tontteja on yhteensä 17. Rakennusoikeus on yhteensä 2 400 k-m². Rakennukset on mahdollista toteuttaa soveltaen ns. Helsinki-pientalon talotyyppejä. Yhtä asuntoa kohden on mahdollisuus rakentaa 40 m²:n suuruinen talousrakennus.

Virkistysalueet (VP, VL)

Kurkimäen ja uusien asuntokortteleiden välinen alue on merkitty puistoalueeksi (VP). Puistoalueelle korttelin 47356 itäpuolelle voidaan rakentaa oleskelupuistikko leikkialueineen. Puistoalueen tekee monipuoliseksi ja kiinnostavaksi siellä oleva kallio, I maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet, muinaisrantakivikko ja hiidenkirnu. Kaava-alueen länsiosassa Kehä I:n yli on suunniteltu tavanomaista leveämpi ja kasvillisuudella täydennetty kevyen liikenteen maisemasilta (kaavamerkintä ym), joka yhdistää Viikin ja Kivikon virkistysalueet toisiinsa. Kaava-alueella maisemasillan pohjoispuolinen alue on I maailmansodan aikaisten linnoitteiden vaatiman hoidon ja suunnittelun vuoksi osoitettu puistoalueeksi (VP). Muut osat virkistysalueista on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).

Liikenne Kehä I ylittää silloilla Kivikontien, jolta on suorat rampit sekä Lahdenväylän että Kontulantien suuntiin. Kivikonlaidan katulinjaus siirtyy kadun itäpäässä nykyisestä n. 55 m pohjoiseen. Väylän ja liittymän aluerajaus on määritelty yhteistyössä Tiehallinnon ja rakennusviraston kanssa. Kehä I:n alue on merkitty maantien alueeksi (LT).

Kehän molemmin puolin voidaan rakentaa huoltoasemat (LH). Raskaan liikenteen pysäköintiä varten on Kivikonlaidan varressa n. 1 700 m²:n suuruinen alue (LP).

Kivikonkaaren eteläpuolelle on suunniteltu uudet tonttikadut. Pysäköintipaikkoja on osoitettu sekä katualueelle, että erilliselle LPA-korttelialueelle.

Kehä I:n molemmin puolin on osoitettu suojaviheralueiden vyöhykettä (EV), jolle nykyiset ja tulevat meluesteet pääosin sijoittuvat.

Palvelut Kaavaehdotuksessa on asuinrakennusten maantasokerroksiin ja pysäköintilaitoksen yhteyteen Kivikontien ja Kivikonkaaren varressa osoitettu rakennettavaksi yhteensä 650 k-m² monikäyttötilaa (mk). Kivikontien ja Kivikonkaaren varressa on maantasokerrokseen mahdollista rakentaa asuntoon liittyvää työ- tai palvelutilaa enintään 50 m² asuntoa kohti.

Huoltoasematonttien kerrosalat mahdollistavat jakeluaseman lisäksi kahvilatilojen tai muun palvelun sijoittamisen tontille.

Luonnonympäristö

Kehä I:n pohjoispuolella alueelle tyypillistä kalliomaastoa säilyy alueen puisto- ja lähivirkistysalueilla sekä joiltain osin myös suojaviheralueilla. Geologisesti arvokas hiidenkirnu sekä muinaisrantakivikko säilyvät osana puistoaluetta.

Alueen kalliosuo on kaavaehdotuksessa asuinrakennusten korttelialuetta. Suo ei säily, mutta piharakentamisen yhteydessä on mahdollista rakentaa entisen suon kohdalle puro tai muu vesiaihe.

Suojelukohteet

I maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden alueet on osoitettu merkinnällä sm (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös).

Hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko on osoitettu merkinnällä s1 (alueen osa, jolla sijaitsee arvokas geologinen muodostuma).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueen teknisen huollon verkkoa täydennetään ja osin siirretään. Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän rakentaminen aiheuttaa Kehä I:n suuntaisten kaukolämpö-, puhelin- ja sähköyhteyksien uudelleenjärjestelyn.

Uudet asuinkorttelit liitetään olemassa olevaan tai uusille kaduille rakennettavaan teknisen huollon verkkoon.

Kaavassa on esitetty Vuosaari–Pasila-kaukolämpötunneli. Kalliotunneli kulkee Kivijatatien AK-tontin 47079/5 ja Kivikonkaaren varren pientalokorttelien 47355 ja 47356 koillisreunan tonttien ali.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien maaperätietojen perusteella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tai anturoilla kantavan pohjamaan varaan. Lopullinen perustamistapa määritellään tonttikohtaisen pohjatutkimuksen perusteella.

Toimintahistorian perusteella maaperän ei oleteta olevan pilaantunutta alueella.

Ympäristöhäiriöt

Melu

Tiesuunnitelman ja asemakaavanmuutoksen laatimisen yhteydessä on tehty melun leviämislaskelmia erilaisilla meluestemitoituksilla ja maankäyttövaihtoehdoilla. Kivikontien eritasoliittymän toteuttamisen yhteydessä rakennetaan Kehä I:n varteen tiesuunnitelman mukaiset meluesteet, joilla vaimennetaan kaava-alueelle Kehä I:ltä leviävää melua. Kehä I:n pohjoispuolella, Kurkimäen kohdalla olevaa vanhaa meluvallia korotetaan kahdella metrillä. Tämän lisäksi oleskelupihojen melutasot saadaan alennettua hyväksyttävälle tasolle sijoittamalla rakennukset siten, että pihat jäävät rakennusten muodostamaan melukatveeseen. Rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä koskevilla kaavamääräyksillä saadaan sisämelutasot alennettua alle enimmäisohjearvojen.

Tiesuunnitelman mukaiset meluesteet tulee olla rakennettu, ennen kuin uudet korttelit voidaan rakentaa. Kaavamääräyksiin on sisällytetty rakentamisen ajoitusta koskeva määräys.

Liikenteen päästöt

Ilmanlaatua kaava-alueella Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän alueella on arvioitu yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Arvioinnissa käytettiin apuna maankäytön suunnitelmia, ennusteliikennemääriä sekä olemassa olevaa mittaustietoa ja leviämismallinnuksia pääkaupunkiseudulta.

Ilmanlaatuarvioinnin tuloksena määritettiin ilmanlaadun haitta-alueet. Sisäilmanlaadun turvaamiseksi niiden asuinrakennusten osalta, jotka sijoittuvat suositusetäisyyttä lähemmäksi ajoväylää, edellytetään kaavassa tuloilman ottoa rakennuksen suojaisalta puolelta.

Nimistö Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistö kokouksissaan 13.2.2008 ja 12.11.2008. Uusiksi kadunnimiksi toimikunta esittää Latokartanonsilmukka, Muinaisrannantie, Muinaisrannankuja, Tähtisaranpolku ja uudeksi puistonnimeksi Mäntykukanmetsä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, ympäristön asumisolosuhteisiin,
kaupunkikuvaan sekä luontoon ja maisemaan

Kaavan toteuttaminen vähentää Kehä I:n estevaikutusta väylän etelä- ja pohjoispuolisten asuin- ja virkistysalueiden välillä.

Uudet asuinkorttelit muodostavat Kivikon asuntoalueelle viimeistellyn reunan Kehä I:n suuntaan. Kivikon eteläosan asuntotyypit täydentyvät erillispientaloilla.

Asemakaavan toteuttamisen edellytyksenä on, että uudet tontit suojataan Kehä I:n liikennemelulta. Toisaalta Kehä I:n melusuojauksen toteuttaminen vähentää liikennemelua Kehä I:n läheisyyteen rakennetuilla tonteilla sekä Kehä I:n läheisyydessä olevilla virkistysalueilla.

Kehä I:n ylitse rakennettava maisemasilta yhdistää Viikin laajat ulkoilualueet Kivikon urheilupuistoon ja urheilupuiston pohjoispuolella oleviin ulkoilualueisiin.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Uusi eritasoliittymä parantaa Kivikon ja Myllypuron sekä erityisesti Viikin yhteyksiä päätieverkkoon. Eritasoliittymä poistaa nykyisen valo-ohjatun tasoliittymän aiheuttamat ruuhkat Kehä I:llä. Samalla vähenevät myös päästöt. Eritasoliittymä vähentää alueen sekä henkilövahinko-onnettomuuksia että liikennevaloista johtuvia peräänajo-onnettomuuksia.

Rakennettavat uudet raitit parantavat jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä.

Eritasoliittymän rakentaminen mahdollistaa Kivikontien tunnelin rakentamisen Viikintieltä Kivikontien eritasoliittymään. Tämä vähentää liikennettä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymässä ja näin myös ruuhkaa Itäkeskuksessa. Ajoyhteydet Viikin alueelta Kehä I:lle ja Lahdenväylälle lyhenevät. Tämä vähentää myös Pihlajamäentien läpiajoliikennettä.

Eritasoliittymän rakentaminen mahdollistaa monipuolisen bussilinjaston muodostamisen Kehä I:n etelä- ja pohjoispuolisten asuntoalueiden välillä.

Latokartanonkaaren jatkaminen Myllypurontielle lyhentää ajomatkaa Kehä I:n länsisuunnan ja Myllypuron länsiosan välillä 2 km. Samalla se mahdollistaa bussiliikenteen jatkamisen Viikin suunnasta Myllypuron metroasemalle. Todennäköisiä haittoja on Myllypuron länsiosissa läpiajoliikenteen kasvu ennen Kivikontien tunnelin toteutusta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 2,55 milj. euron (alv 0 %) kustannukset, jotka jakautuvat seuraavasti:

Kadut ja yleiset alueet	0,70 milj. euroa
Puistoalueet	0,35 milj. euroa
Vesihuolto	0,45 milj. euroa
Sähkö	0,20 milj. euroa
Kaukolämpö	0,60 milj. euroa
Vesihuollon johtosiirrot	0,05 milj. euroa
Sähköverkon siirrot	0,10 milj. euroa
Puhelinverkon siirrot	0,10 milj. euroa

Kustannukset ovat 94 euroa/k-m² ilman melusuojausta.

Tämän lisäksi Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän rakentamisesta aiheutuu tiesuunnitelman kustannusjakoehdotuksen mukaan kaupungin maksettavaksi kustannuksiksi n. 16,2 milj. euroa. Summasta meluesteiden osuus on n. 2,6 milj. euroa.

Tiesuunnitelman mukaisesta rakentamisesta aiheutuvat kaukolämpö-, sähkö- ja puhelinjohtojen siirtokustannukset ovat edellisen kokonaissumman lisäksi n. 1,8 milj. euroa, mistä kaukolämmön siirtokustannus on n. 1,6 milj. euroa. Johtosiirtojen kustannusjaosta sovitaan erikseen Tiehallinnon ja kaupungin kesken.

Asemakaavan muutoksen toteutus

Rakentamisaikataulu

Liittymäalueen parantaminen kuuluu Tiehallinnolle ja kaupungille. Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2009–2012 eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu, mutta hanketta ei ole ajoitettu tietyille vuosille.

Tällä hetkellä valtion puolella aikaisin mahdollinen vuosi tämän hankkeen rahoitukseen on 2012.

Kvston 12.11.2008 hyväksymässä investointiohjelmassa hankkeen Kehä I/Kivikontie eritasoliittymä rakentamiseen on varauduttu vuodesta 2012 alkaen.

Toteutuksen seuranta

Toteutuksen koordinoinnista huolehtii talous- ja suunnittelukeskuksen Viikki–Kivikko-projekti.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavamuutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Tätä oli edeltänyt Itä-Helsingin työpaikat ja toimitilat -projektin ehdotus Kivikonkaaren pienteollisuustonttien siirtämisestä lähemmäs Kehä I:tä.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 4.11.2004). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita sekä eritasoliittymän aluevarausluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 23.11.2004.

Osallisille lähetettiin kirje asemakaavan muutosluonnoksen, tiesuunnitelma- ja katupiirustusluonnosten nähtävänä olosta ja yleisötilaisuudesta (päivätty 14.1.2008). Lisäksi asiasta oli lehti-ilmoitus. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa, asukaspuisto Kipinässä Kivikossa ja Viikin kirjastossa 29.8.–19.2.2008. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 31.1.2008.

Tiesuunnitelmaluonnoksesta ja liittymän lähikatujen katupiirustusluonnoksista on ollut esittelytilaisuus 11.6.2008 Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Museoviraston, YTV:n, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja pelastuslaitoksen, Helsingin Vesi -liikelaitoksen ja Helsingin Energia -liikelaitoksen kanssa.

Kaavaluonnosta koskien Museovirasto kiinnitti huomiota I maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden suojeluun, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta bussipysäkkien sijoitukseen ja mitoitukseen, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto mm. kaavamerkintöihin ja aluejätekeräyspisteen tarpeellisuuteen. Sosiaalivirasto esitti varautumista päiväkotitilaan ja kehitysvammaisten ryhmäkotiin asuntorakentamisen yhteyteen.

Kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen osoittautuivat liikenteen aiheuttamat hiukkaspäästöt tärkeäksi suunnittelun reunaehdoksi. Ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta kaavaluonnoksen uusien rakennusten sijoittelua ja samalla korttelirakennetta tarkistettiin ja alueen kalliosuon suojelutavoitteista luovuttiin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui 29 mielipidekirjettä, joista 15 toimitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheeseen mennessä ja 14 koski asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmaluonnoksesta pidetyn yleisötilaisuuden jälkeen saadut mielipiteet kohdistuvat ensisijaisesti liikennejärjestelyihin ja liikenteen haittojen torjumiseen sekä virkistysalueiden riittävyyteen. Yleisötilaisuudessa keskustelu myös koski pääosin em. aihepiirejä.

Kaavaluonnosta ja tie- ja katusuunnitelmaluonnosta koskevat kirjalliset mielipiteet kohdistuvat ensisijaiset liikennejärjestelyihin ja liikenteen haittojen torjumiseen. Suullisista mielipiteistä toinen, koski kuorma-autojen pysäköintiä asuntokaduilla Kivikossa ja toinen Latokartanonkaaren ja Myllypurontien kiertoliittymää. Yleisötilaisuudessa keskustelu painottui liikennekysymyksiin.

Kirjalliset mielipiteet kaavaluonnoksesta, tiivistelmä

Kehä I:n pohjoispuoli

Kivikko-Seura ry kiinnitti huomiota mm. liikennejärjestelyihin, melu- ja päästökuormitukseen, päivähoitotilojen tarpeeseen ja asuntojen keskikokoa rajoittavaan määräykseen ja tulevien asuntojen hallintasuhteeseen.

As Oy Kivikonreuna kiinnitti huomiota mm. melu- ja päästöhaittojen selvittämiseen ja linnoituslaitteiden suojelu/virkistyskäyttöön. Lisäksi yhtiö esitti Kivikonkaaren ja Kehä I:n välisen alueen säilyttämistä rakentamattomana.

As Oy Helsingin Jatulintarha kiinnitti huomiota Kivijatatien ja sen lähialueen vieraspysäköintipaikkojen tarpeeseen, ja esitti kadun nykyisen viherkaista osoittamista pysäköintiin.

xxxx xxxxxxx ehdotti meluaitoja Kehä I:n pohjoispuolelle.

xxxx xxxxxxxx katsoi, että Kivijatatien julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen (YL) päiväkodille ja asukaskerhotilalle tarkoitettujen tonttien käyttötarkoituksen muutos on vastoin asukkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia.

Kehä I:n eteläpuoli

Myllypuron alueen yhdistykset olivat huolissaan eritasoliittymän rakentamisen vaikutuksesta Myllypuron liikenteeseen ja alueen liikenteestä kokonaisuutena. Useita asukasmielipiteitä kohdistui Latokartanonkaaren jatkamiseen ja uudelta katuosuudelta rakennettavien uusien liittymien vaikutuksiin Myllypurossa.

Myllypuro-Seura ry kiinnitti huomiota läpiajoliikenteen haittoihin Myllypurossa. Seura esittää kaavaluonnokseen liitettävän myös Myllypuron keskuksen ym. aluetta liikenneongelmien ratkaisemiseksi.

Myllypuron sosialidemokraatit ry oli huolissaan liikenteen lisääntymisestä asuntokaduilla. Seura kiinnitti huomiota myös raskaan liikenteen ohjauksen tarpeeseen ja Myllypuron keskuksen pysäköintitilanteeseen.

xxxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxx kiinnittivät huomiota erityisesti Hallainvuorentien avaamisesta läpikulkuliikenteelle syntyviin haittoihin. xxxxxx xxxxxx taas piti uutta yhteyttä hyvänä.

xxxxx xxxxxxx kiinnitti huomiota nykyisen melusuojauksen riittämättömyyteen Myllytuvantien 15:n kohdalla.

Mielipiteiden johdosta tehdyt muutokset

Kehä I:n pohjoispuolen uuden asuntoalueen osalta suurin muutos kaavaluonnokseen tehtiin em. ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Asukkaiden ja yhdistysten mielipiteet otettiin huomioon mm. päiväkodille soveltuvan tilan osoittamisella uudelle asuinalueelle. Kaavaehdotuksesta jätettiin pois asuntojen keskikokoa koskeva määräys. Kaavaehdotuksen sisältämään osaan Kivijatatietä ei tehty pysäköintiä koskevia muutoksia.

Kaavaehdotuksessa osoitettiin Kehä I:n melun ja liikenteen päästöjen haittojen torjumiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Myllytuvantie 15 osalta tontin täydellinen suojaaminen Kehä I:n melulta ei kuitenkaan ole ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia mahdollista.

Kehä I:n eritasoliittymän ympäristön katuverkon rakenteeseen ja liittymiin ei mielipiteiden johdosta tehty muutoksia.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.2.–23.3.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi muistutusta. Lisäksi on jätetty kaksi kirjettä.

Ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, Helsingin Vesi -liikelaitoksen, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja pelastuslautakunnan lausunnot.

Muistutukset, kirjeet ja lausunnot

Muistutukset

xxxx xxxxxxxx toivoo (13.3.2009), että asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota melusuojaukseen. Von Daehnin kadun varren uusi asujamisto on ilman suojaa Kehä I:n melulta. Nyt tuleva liittymä tulee vielä lisäämään liikennettä alueella. Bussipysäkit ovat myös huonosti tavoitettavissa sekä täysin kahdeksaakymppiä ajavan liikennevirran melun altistamia. Parasta olisi, jos liikennettä rajoitettaisiin modernin teknologian ratkaisuilla. Myös kehätien kattaminen tällä kohtaa olisi kannatettavaa.

Khs toteaa, että Kehä I:n varteen rakennetaan melueste, jonka korkeus on n. 4 m tien pinnasta. Este suojaa tehokkaasti uutta asuntoaluetta Kehä I:n melulta. Meluesteen rakennussuunnittelu käynnistetään kaupungin toimesta vuonna 2010, ja se toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Samassa yhteydessä parannetaan Viikkiä palvelevaa pysäkkiparia, joka tulee vastaisuudessa toimimaan Jokeri II:n bussilinjan pysäkkinä. Pysäkkien sijoittelu eritasoliittymässä mahdollistaa matkustajille vaihtamisen eri suunnissa kulkevien linjojen kesken. Pysäkit ovat pääosin hyvin tavoitettavissa, joskin Myllymestarintien alikulun kohdalla nykyisin olevien pysäkkien poistuminen lisää kävelymatkaa osalle matkustajista. Eritasoliittymän suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehto, jossa Kivikontie johdettaisiin Kehän I:n yli ja Kehä I sijoitettaisiin leikkaukseen, karsittiin suurten rakentamiskustannusten ja vaikeiden työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Kehätien kattaminen tällä kohtaa lisäisi kustannuksia kohtuuttomasti.

Eritasoliittymän luoma tieyhteys Kontulan ja Viikin välillä tuo myös
uusia mahdollisuuksia linjaston kehittämiseen. Poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelmassa onkin esitetty, että linjan 57 (Munkkivuori–Latokartano) reittiä jatketaan liittymän kautta Kontulan metroasemalle, kun uusi yhteys saadaan käyttöön. Eritasoliittymän toteuttaminen osaltaan mahdollistaa poikittaisen bussiliikenteen kehittämisen Helsingissä suunnitelmien mukaisesti. Eritasoliittymän toteuttamista tulee kiirehtiä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (23.3.2009), että on kiinnitettävä huomiota alueen viheryhteysmerkityksen turvaamiseen. Suunniteltu maisemasilta tulee suunnitella tarpeeksi leveäksi ja sen toiminnallisuudesta tulee pitää huolta. Maisemasillan merkitys nyt käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on suuri, sillä silta tulee olemaan ainoa jäljelle jäävä ekologinen yhteys Viikin ja Sipoon viheralueiden välillä. Erilaisin suunnittelun keinoin tulee pienentää väylien ja muiden kaupunkiympäristöä pirstovien tekijöiden heikentävää vaikutusta eläinten liikkumiseen ja lajien selviytymiseen. Maisemasilta tulee toimimaan merkittävänä kulkuväylänä asukkaille, joten sillan oikeanlaisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös alueen asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksiin.

Yhdistys vaatii, että maisemasillan suunnittelussa otetaan uusimmat tutkimustiedot huomioon. Tutkimusten mukaan (mm. Väre ym. 2003; Väre suullinen kommentti 8.3.2009) tiealueen yli kulkevan viherkannen minimileveyden tulisi olla vähintään 50 m, jotta sillä olisi toiminnallista hyötyä. Vihersilta voi tarvittaessa kaventua hieman keskiosastaan, mutta sen päiden tulisi olla mahdollisimman leveitä ja pääsyn sillalle helppo. Lisäksi maisemasillan kasvillisuus tulisi suunnitella siten, että se voi toimia luonnonmukaisena kulkuväylänä eläimille myös pitkällä aikavälillä.

Khs toteaa, että Kehä I:n poikittaiset ulkoiluyhteydet paranevat Kivikontien länsipuolelle suunnitellun maisemasillan ansiosta. Silta on kaavaehdotuksessa esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikenne- ja katualueen ylittävänä kevyen liikenteen yhteytenä, joka on rakennettava vähintään 16 m leveänä maisemasiltana (kaavamerkintä ym).

Maisemasilta sisältyy eritasoliittymän vuonna 2008 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelma hyväksytään, kun kaava on tullut voimaan. Silta on suunniteltu 14,5–21 m leveänä ja sen alikulkukorkeus on erikoiskuljetusten vuoksi enimmillään 7,3 m. Maisemasillan yli johdetaan asfaltoitu jalankulku- ja pyörätie sekä kasvillisuuden peittämä latu-ura. Suunnitellut istutukset ovat maanpeitekasveja, pensaita, köynnöksiä sekä siltapilareiden kohdalle ryhmiteltäviä pienikokoisia puita. Silta on suunniteltu päistään hieman leveneväksi, jotta se liittyisi luontevasti maastoon.

Keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuva minimileveyden suositus 50 m koskee koko eläimistölle tarkoitettuja vihersiltoja. Ulkoilukäyttö on sillan pääasiallinen käyttömuoto. Sillan jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon julkaistut suositukset sillan ja sen ympäristön muotoilusta sekä kasvillisuuden monipuolisuudesta ja riittävästä peittävyydestä.

Ympäristökeskuksen arvion mukaan suunniteltua kapeahkoa siltavaihtoehtoa voivat käyttää kaupunkioloissa liikkuvat nisäkkäät mäyrän ja ketun kokoluokkaan asti. Valmis silta tulee tarjoamaan hyvän mahdollisuuden tutkia, miten eläimet kaupunkiympäristössä todellisuudessa hyödyntävät ylikulkumahdollisuutta.

Maisemasillan ensisijainen toiminnallinen tavoite on Viikin ja Kivikon ulkoilualueiden yhdistäminen. Silta sijaitsee luontevasti maastonmuotojen ja ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Sillan pituuden vuoksi on tärkeätä, että se toteutetaan tavanomaista kevyen liikenteen siltaa leveämpänä ja varustetaan istutuksin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty sillan sijainti ja minimileveys. Kaavan sijaintimerkinnät ovat siten yleispiirteiset, että silta voidaan toteuttaa tiesuunnitelmaan nyt sisältyvää siltaa leveämpänäkin, mikäli jatkosuunnittelussa halutaan tähänastista enemmän painottaa sillan merkitystä eläinten kulkuväylänä.

Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

Kirjeet Myllypuron sosialidemokraatit ry (28.1.2009) pitää ehdotukseen sisältyvän Kivikon kalliotunnelin rakentamista tärkeänä ja viivyttelemättä toteutettavana hankkeena. Tunneli helpottaisi Kehä I:n ja Itäväylän liittymän sekä Itäkeskuksen ruuhkaista liikennettä. Lisäksi se vähentäisi läpikulkuliikennettä, mikä läntiselle Myllypurolle väistämättä koituu, kun Latokartanonkaarelta avataan läpikulku Hallainvuorentielle. Yhdistys toteaa Hallainvuorentien olevan pienkerrostalojen aluetta.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 23.4.2009 hyväksynyt Liikenneinvestointien talousarvioehdotuksen vuodeksi 2010 sekä investointiohjelmaehdotuksen vuosiksi 2010–2014. Kivikon liikennetunnelille (yhdyskatu Kehä I–Viikintie) esitetään rahoitusta alkaen vuodesta 2014.

xxxxx xxxxxxxxx katsoo (23.3.2009), ettei Hallainvuorentie kestä liikenteen kasvua, joka väistämättä syntyisi, mikäli reitti Latokartanonkaarelle puhkaistaan. Hallainvuorentie on jo nyt todella ahdas ja tukossa. Tietä voi pitää lähinnä pihakatuna, koska talot ovat aivan tiessä kiinni. Massiivinen liittymä muuttaa koko Hallainvuoren pientaloalueen toisenlaiseksi kuin miksi se alun perin on tarkoitettu ja vaikuttaisi koko Hallainvuoren virkistyskäyttöön. Hän vastustaa yhteyttä Hallainvuorentieltä Latokartanonkaarelle ja siltä Kehä I:lle ja kysyy, eikö Kehän alittava Kivikontien ja Latokartanonkaaren yhteys riittäisi.

Khs toteaa, että Hallainvuorentien liittämisestä Latokartanonkaareen ja Latokartanonkaaren jatkamisesta Myllypurontielle on päätetty jo aiemman asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutosehdotuksessa esitetään vain vähäisiä tarkistuksia katualueeseen.

Latokartanonkaaren jatke parantaa yhteyksiä Myllypurosta Kehä I:lle länteen ja helpottaa näin myös Myllypuron keskuksen liikennettä. Uuden Hallainvuorentien yhteydet pääkatuverkkoon paranevat olennaisesti. Nykyisen asemakaavan mukaisen yhteyden toteuttaminen lisää jossain määrin Myllypurontien ja Ratasmyllyntien läpiajoa, mutta vaikutukset Myllärinlaakson asuntoalueen läpiajoliikenteeseen lienevät vähäisiä. Latokartanonkaaren jatke todennäköisesti tulee vähentämään Myllärinlaakson läpiajoa, koska Latokartanonkaari tarjoaa varsin sujuvan yhteyden Myllypurosta Viikin suuntaan.

Kivikon teollisuusalueen ja Latokartanon työpaikka-alueen kannalta eritasoliittymä on olennainen, koska näillä alueilla ei ole muuta yhteyttä päätieverkolle. Liittymän jättäminen rakentamatta ja korvaaminen vain Kehä I:n alittavalla Kivikontien ja Latokartanonkaaren välisellä yhteydellä heikentäisi näiden alueiden saavutettavuutta olennaisesti ja pakottaisi kaiken liikenteen käyttämään läheisten asuntoalueiden (Kivikon, Kurkimäen, Viikin ja Myllypuron) katuverkkoa. Vastaavanlainen ongelma on tällä hetkellä Viikin tiedepuistossa, josta pohjoisen suuntaan Lahdenväylälle päästäkseen on ajettava Pihlajamäen läpi tai Vanhankaupunginkosken kautta.

Lausunnot

Pelastuslautakunnalla (31.3.2009), Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (3.4.2009), ympäristökeskuksella (18.3.2009) ja kaupunginmuseolla (30.6.2009) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri toteaa (16.4.2009) mm., että maantien alueelle (LT) ei tule esittää melusuojausten ja ali-/ylikulkukäytävä-merkintöjen lisäksi muita merkintöjä. Kaistajärjestelyt voidaan osoittaa havainnekuvassa, mutta ne on kaavan luettavuuden vuoksi tarkoituksenmukaista poistaa itse kaavakartalta.

Khs toteaa, että ajoratojen ohjeelliset reunaviivat on havainnollisuuden vuoksi syytä säilyttää, mutta muut kaistajärjestelyjä osoittavat viivat on maantien alueelta poistettu.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (17.3.2009) mm., että 1. maailmansodan aikaiset puistoalueille sijoittuvat linnoitteet on asianmukaisesti merkitty sm-merkinnällä.

Asuntorakentamisen lisääminen välittömästi melu- ja hiukkaspäästöjen alueelle on kyseenlaista. Se on kuitenkin varauksellisesti hyväksyttävissä esitetyillä melun- ja muilla suojaustoimenpiteillä.

Kaavamääräyksiä tulisi kuitenkin tarkistaa melun osalta seuraavasti: Parvekkeet on määrätty lasitettavaksi niillä seinillä, joille on annettu rakenteellisia meluneristysmääräyksiäkin. Meluselvityksessä todetaan, että perinteisellä parvekelasituksella saavutetaan enintään 6–8 dB:n meluvähennys. Näissä kohdissa tämä ei riitä, joten lasitusmääräyksiä tulisi täydentää ääneneristävyysvaatimuksella tai kieltää parvekkeiden rakentaminen näille seinille.

Meluselvityksessä mainitaan, että leviämislaskelman mukaan erillispientalojen korttelissa asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitaso on päivällä <45–57 dB ja yöllä <45–47 dB. Laskentatarkkuuden rajoissa ollaan täten ohjearvon tasalla tai alle. Tulkintaa tulisi tarkentaa. Jos laskentatarkkuus on +/- 2 dB, se tarkoittaa, että pihojen melutaso on enintään 55–59 dB päivällä ja 45–49 dB yöllä. Kyseisten pientalojen alueella tulisi siis kaavassa tehostaa meluntorjuntatoimia, jotta päästäisiin kiistatta ohjearvojen alapuolelle.

Suuri osa rakennuksista on lähempänä tietä, kuin mitä suositellaan YTV:n julkaisussa "Liikenteen jäljet". Kortteleiden 47350, 47352 ja 47353 osalta määrätään, että tuloilma on otettava rakennuksen suojanpuolelta ja se on suodatettava. Tätä määräystä olisi hyvä täydentää maininnalla, että korvausilma on otettava riittävän korkealta, sillä tieliikenteen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet laimenevat ylöspäin siirryttäessä.

Khs toteaa, että tonteilla, jotka ovat lähimpänä eritasoliittymää, on kaavamääräys, joka edellyttää asuntojen olevan läpi talon huoneistoja, eikä ainoastaan Kehä I:n tai Kivikontien suuntaan avautuvia asuntoja saa rakentaa. Asuntojen suuntausta koskevaa kaavamääräystä on täydennetty lisäyksellä, jonka mukaan asunnoissa tulee olla parveke tai maantasopiha, joka avautuu oleskelupihalle. Kehä I:n tai Kivikontien suuntaan on säilytetty mahdollisuus rakentaa asunnolle toinen parveke, joka tulee lasittaa.

Erillispientalojen korttelialueella (AO) Kivikonkaaren ja Mäntykukantien kulmatontti (47356/1) on itään laskevan maaston vuoksi eniten liikennemelulle alttiina, muilla tonteilla ongelmia ei ole. Em. tontilla kaksikerroksisen asuinrakennuksen sijoittaminen Kivikonkaaren kadun suuntaisesti parantaa pihan melusuojausta. Tontin rakennusalan muotoa on muutettu ja kaavaan on lisätty rakennuksen harjan suuntaa osoittava määräys.

Kaavaehdotuksen mukainen ilmanottoa koskeva määräys varmistaa riittävän hyvän sisäilman laadun, eikä ilmanottokohdan sijaintia ole tarkoituksenmukaista ohjeistaa kaavamääräyksellä nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi korttelin 47350 asuinrakennuksen räystästason yläpuolelle tullaan johtamaan jätevedenpumppaamon tuuletushormi, joten asuinhuoneiden ilmanottoa ei kannata välttämättä ohjeistaa esitetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen mukainen kaavamääräys luo edellytykset hyvän ilmanvaihdon jatkosuunnittelulle ja toteutukselle.

Helsingin Vesi -liikelaitos toteaa (21.4.2009) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa n. 680 m, jätevesiviemäriä n. 230 m, sadevesiviemäriä n. 510 m sekä jäteveden pumppaamo ja paineviemäriä n. 190 m. AO-korttelin 47356 pohjoisosassa sijaitsevat vesijohto ja jätevesiviemäri on siirrettävä katualueelle ja kevyen liikenteen raitille n. 100 m:n pituudelta.

Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 1 050 000 euroa (alv 0 %), josta uudisrakentamisen osuus on n. 950 000 euroa ja vesijohdon ja jätevesiviemärin siirron osuus n. 100 000 euroa. Vesihuoltoverkoston siirtojen suunnittelu ja toteutus tulee kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös, 5.5.1997).

Lisäksi pelkästään Iiittymäalueen kuivatusta palvelevaa hulevesiviemäriä on rakennettava n. 1 300 m. Hulevesiviemäröinti tulee toteuttaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet lisätä asemakaavassa Helsingin hulevesistrategian mukaisia toimenpiteitä (imeytys, viivytys, hidastus) sekä tarkistaa niiden edellyttämät aluevaraukset.

Jätevedenpumppaamoa varten on varattu alue merkinnällä "et-ma" Kivikonlaidan ja Kivikontien kulmasta muutaman metrin päästä tontille 47350/1 merkitystä asuinrakennuksen rakennusalasta. Kaavassa tulee tätä tonttia koskevin kaavamääräyksin varautua siihen, että pumppaamon tuuletusputki johdetaan nelikerroksisen rakennuksen katolle. Tuuletusputkesta tulee laatia rasitesopimus.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Khs toteaa, että vesihuollon rakentamiskustannuksia on tarkennettu kaavaselostukseen Helsingin Veden esittämän laskelman mukaiseksi. Eritasoliittymän rakentamiseen liittyvän hulevesiviemäröinnin kustannusjaosta sovitaan erikseen Tiehallinnon ja kaupungin kesken. Liittymäjärjestelyn tarkemmassa suunnittelussa tulee tarkistaa hulevesiverkoston kapasiteetti.

Kaavoituksen yhteydessä on arvioitu mahdollisuuksia toteuttaa hulevesistrategian mukaisia toimenpiteitä kaava-alueella. Tonteille 47353/1 ja 2 on kaavassa osoitettu alueen osa, jolle voidaan rakentaa sadeveden viivyttämistä palvelevia rakenteita. Kaava-alueiden muiden tonttien tai yleisten alueiden ei ole arvioitu soveltuvan hyvin sellaisten vesihuoltostrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, jotka edellyttäisivät kaavamääräyksiä tai kaavassa osoitettavia tilavarauksia.

Kaavaan on lisätty jätevedenpumppaamon tuuletusputkea koskeva määräys: " – saa tontille 47350/1 sijoittaa räystäslistan yläpuolelle ulottuvan hormin jäteveden pumppaamon ilmanvaihtoa varten."

Kiinteistölautakunta ehdottaa (26.5.2009) mm., että kaavassa käytettäisiin vain yhtä autopaikkanormia kaikilla asuinrakennusten korttelialueilla ja kaikilla vuokra-asuntoina toteutettavilla tonteille vähimmäisnormi olisi 1 autopaikka/115 k-m².

Lautakunta kritisoi lisäksi mm. kaarevien rakennusalojen käyttöä ja määräystä talojen määrästä eräällä korttelialueella.

Pientaloasumisessakin olisi syytä mahdollistaa muutkin kuin vain ydinperheeseen perustuvat vaihtoehdot. Itse asiassa asuntojen lukumäärä- ja keskikokomääräykset olisi syytä jättää kaavoista pois, kun asuntojen lukumäärään sidotut autopaikkamääräykset jo estävät asuntojen kohtuuttoman lisäämisen omakotitonteille. Kaupungin maalla olevilla tonteilla asuntojen määrää voidaan tarvittaessa säädellä myös tonttien luovutusehdoissa.

Edellä on mainittu eräitä kaavamääräyksiä, jotka todennäköisesti nostavat alueen toteutuskustannuksia ilman, että asumisen tai ympäristö laatu siitä olennaisella tavalla parantuisi.

Lisäksi kiinteistölautakunta toteaa yleisesti, että kaavojen laatimisen yhteydessä selvitetään tavallisesti kaupungille itselleen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan kaavan toteuttamisesta hankkeille aiheutuvia kustannuksia ei juurikaan seurata, jolloin erilaisten kaavaratkaisujen ja kaavamääräysten kustannusvaikutuksia ei voida kaavan laatimisvaiheessa tehokkaasti vertailla. Pahimmassa tapauksessa tästä saattaa olla seurauksena suunnitelma, jonka toteutuskustannukset ylittävät markkinoilla hyväksyttävän hintatason ja sen toteutus kohtuuttomasti vaikeutuu. Kiinteistölautakunta odottaa käynnistyvien kumppanuushankkeiden osaltaan parantavan nykyistä tilannetta. Koska kustannustietoa erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksesta on kuitenkin jo nykyiselläänkin varsin runsaasti saatavilla, sitä tulisi järjestelmällisesti hyödyntää kaikkia kaavasuunnitelmia laadittaessa.

Kiinteistölautakunnan mielestä asemakaavan muutosehdotusta voidaan puoltaa edellyttäen, että edellä mainitut tarkennukset tehdään.

Khs toteaa, että autopaikkojen vähimmäisvaatimusta on muutettu siten, että se on asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueilla on 1 autopaikka/100 k-m² riippumatta asuntotyypistä. Kaupungin vuokra-asuntotonteilla vähimmäisvaatimus on vastaavasti 1 autopaikka/115 k-m².

Kerrostalojen osuutta on rajoitettu kaava-alueen yhdellä tontilla (muutetun ehdotuksen tontti 47353/4), koska tavoitteena on monipuolinen rakennuskanta, jossa on soveltuvilla paikoilla myös rivitaloasuntoja. Tontin pohjoiseen suuntautuvan rinteen on luontevaa rakentaa osittain kolmeen kerrokseen. Tämän lisäksi kaava mahdollistaa kolmikerroksisen rakennusmassan sijoittamisen Mäntykukantien päätteeksi, mutta ei pakota siihen. Kaavaan ei näiltä osin ole tehty muutoksia.

Kaarevien rakennusten tavanomaista korkeammat toteutuskustannukset on kaavaa laadittaessa tiedostettu. Uusi asuinalue sijoittuu Kehä I:n liikennemelun haittavaikutusten suhteen epäedullisesti. Kun rakennusmassat ovat kaarevat, voidaan pääosa asunnoista kuitenkin suunnata edulliseen ilmansuuntaan. Rakennusalat on pyritty osoittamaan niin syvinä, että ne suurelta osin mahdollistavat myös erilaiset taitteiset tai suorat muodot. Maiseman ja kaupunkikuvan kannalta kaareva muoto on tavoiteltavinta Tähtisaranpolkua ympäröivässä suurkorttelissa. Sen keskellä kulkeva raittiyhteys ja korttelipiha muodostavat päätteen Kivijatatien nykyiselle katusommitelmalle, ja korttelipihan sisälle jää alueelle luonteenomainen kalliometsälaikku sekä suopainanne, josta on mahdollista kehittää hulevesiä pidättävä vesiaihe. Näiden syiden vuoksi Tähtisaranpolun kaarevat rakennusalat ovat melko kapeat (14 m). Näille rakennusaloille sijoittuvien asuntojen tulee olla läpi talon ulottuvia, mikä todennäköisesti sinänsä jo johtaa tavanomaista pienempään runkosyvyyteen, joten myös näihin rakennusaloihin jää jonkin verran väljyyttä. Kaavaan ei tältä osin ole tehty muutoksia.

Erillispientalojen korttelialueet (AO) on suunniteltu siten, että rakentamisessa voidaan käyttää ns. Helsinki-pientalon sovellutuksia. Suurimmalle tontille (47355/1) on sijoitettavissa yhteen kytkettynä neljä 140 k‑m²:n pientaloa aputiloineen ja autosuojineen. Tämä tontti on lausunnon johdosta muutettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A), mikä mahdollistaa useamman asunnon sijoittamisen tontille.

Kaavassa on jäljelle jääviä pieniä erillispientalotontteja koskeva asuntolukumäärää rajoittava määräys 1 asunto täyttä 120 k-m² kohti, mikä johtaa yhden asunnon tontteihin. Kaavaa on lausunnon johdosta täydennetty sivuasunnon mahdollistavalla määräyksellä. Kutakin asuntoa kohti saa sijoittaa enintään 30 m²:n kokoisen sivuasunnon, jolle ei varata autopaikkaa tai varastoa. Sivuasunto ilman autopaikkavaatimusta on miljöön kannalta hyväksyttävissä. Pelkästään autopaikkojen mahtumiseen perustuva kaupunkikuva ei ole tavoiteltava.

Hankkeille koituvien kustannusten seuranta on tarpeellista. Kaupunkisuunnitteluvirastossa kehitetään parhaillaan kaavoituksen käyttöön soveltuvia välineitä tonttien rakentamiskustannusten arviointiin.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.4.2009) mm., että katualueen ympäröimät LPA-alueet aiheuttavat ongelmia rakentamisen aikatauluttamisessa ja kunnossapidossa eri vastuutahojen vuoksi. Tiukan mitoituksen vuoksi esim. valaisinpylväiden sijoittelulle ei ole riittävästi tilaa. Liikenneturvallisuus huonontuu pysäköityjen autojen keulan ulottuessa kevyen liikenteen väylän puolelle ja paikalta poistuvan auton peruuttaessa suojatien päälle. Pysäköintipaikat tulee osoittaa tieliikennelain mukaisiksi, ts. pois liittymäalueelta ja riittävälle etäisyydelle suojateistä.

Tähtisaranpolulle esitetty terävä kulma saattaa aiheuttaa ongelmia kunnossapidossa ja näkemissä, koska ympäröivien tonttien rakentaminen on osoitettu lähes kiinni raittiin. Raitin leveyden on oltava vähintään 5,0 m. Muinaisrannankujalle tulee osoittaa erillinen polkupyörätie, koska se on tärkeä yhteys alikululle, ja ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitteen alueella reittien sijoitus tulee muuttaa kaavassa sellaiseksi, että niiden kunnossapito on mahdollista. Kivijata-aukion liikennejärjestelyissä on jatkosuunnittelussa osoitettava polkupyörätielle sujuvampi yhteys ja ajoyhteydet pysäköintitonteille (LPA 47077 ja LPA 47078) on tutkittava jatkosuunnittelun yhteydessä erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Katualueita koskevista asemakaavamerkinnöistä puuttuu puuriviä koskeva merkintä. Osaa Kivikonkaaren varrelle kaavassa merkityistä puista ei kadun mitoituksen vuoksi voida sijoittaa kadulle. Uuden kiertoliittymän eteläpuolella bussipysäkki on liian lähellä suojatietä, sen tulisi olla 5 m:n päässä suojatiestä. Kivikontien pysäköintilaitoksen (LPA) rakennusalaa ei saa osoittaa kiinni katualueeseen. Muinaisrannankujalta on osoitettava ajoyhteys linnakekortteliin 47357.

Kivikonkaaren varteen sijoittuva raskaan liikenteen pysäköintialue sekä kummankin huoltoaseman tonttiliittymän kohdat aiheuttavat merkittäviä haasteita katujen jatkosuunnitteluun. Mitoitus ei mahdollista sujuvaa liikennettä huoltoaseman tontille kääntyvien ajoneuvojen ohi eikä raskaan liikenteen kääntymistä pysäköintialueen sisällä.

Kaavaselostuksessa mainittu muuntamotila tulisi merkitä kaavaan kortteliin 47352, ja kortteleiden pelastustiet ja huoltoreitit (sekä jätekatoksien sijainnit) on osoitettava kaavassa.

Kaavaselostuksessa mainitaan, että Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän rakentamiskulut kaupungille ovat kustannusjakoehdotuksen mukaan 16,2 milj. euroa. (EV-alueen käytävien sekä Kivikontien ja Kivikonlaidan rakentamiskustannuksien on oletettu sisältyvän tähän.) Meluesteiden osuus 2,6 milj. euroa.

Katujen ja yleisten alueiden rakentamiskustannukset ovat 1,3 milj. euroa. Laskelma ei sisällä katupuita eikä valaistusta. Hoitokustannuksiin aiheutuu 8 600 euron lisäys nykyisiin vuosihoitokustannuksiin verrattuna.

Khs toteaa, että Paukkulantieltä ja Muinaisrannatieltä on lausunnon johdosta poistettu katualueen keskelle sijoitetut autopaikkatontit (LPA). Paukkulantiellä viereistä asuntotonttia on laajennettu ja tontin kadun varren rakennusalaa tarkistettu, ja sille sijoittuviin pientaloihin sallittu autotallit. Muinaisrannantiellä katujärjestelyä on muutettu ja kadun loppuosa liitetty osaksi autopaikkatonttia (LPA), jota on samalla laajennettu hieman myös Kehä I:n suuntaan. Pysäköintialue on osoitettu viereisten tonttien (47353/1 ja 2) yhteiseksi. Kadunnimestä Muinaisrannankuja on luovuttu ja katuosuus on nyt osa Muinaisrannantietä. Muinaisrannantien katualueelle on osoitettu vain yleisiä pysäköintipaikkoja (LP-1), joista kolmasosa voidaan vuokrata viereisen tontin (47353/1) tarpeisiin. Tällä järjestelyllä saadaan Muinaisrannantien ja Tähtisaranpolun välisen korttelialueen (tontit 47353/1 ja 2) autopaikat sijoitettua lähelle asuntoja, eikä niitä tarvitse sijoittaa Kivikontien varren pysäköintilaitokseen.

Kivijatatien katualueella oleva autopaikkatontti (LPA) on säilytetty, koska asuinkorttelin keskiosa on tärkeätä säilyttää puistomaisena kokonaisuutena. Pysäköintipaikkojen ja asuinkerrostalotontin välissä on tila yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä varten sekä 0,5 m:n lumitila, johon myös katuvalaistus voidaan sijoittaa. Jotta kohtisuoralle pysäköintipaikalle pysäköidyn auton keula ei ulottuisi jalkakäytävälle, on asemakaavaan lisätty reunakiven sijoittamista koskeva kaavamääräys: "Pysäköintipaikat tulee varustaa reunakivellä tai vastaavalla rakenteella siten, että pysäköitäessä auton etuylitys ei yllä pysäköintipaikan takana olevalle yleiseen jalankulkuun/pyöräilyyn tarkoitetulle alueelle."

Kivijatatie ja Muinaisrannantie ovat vähäliikenteisiä. Näin ollen pysäköintipaikalta ajoradalle peruuttava auto ei aiheuta kohtuutonta riskiä. Pysäköintipaikat on myös sijoiteltu siten, että asuntoalueelta pääkatuverkkoon lähtevä auto ei joudu peruuttamaan suojatielle. Tieliikennelaki ei kiellä pysäköintipaikan sijoittamista T-liittymän takana olevalle alueelle.

Kevyen liikenteen reitteihin on tehty joitakin muutoksia. Muinaisrannantien loppupäähän (aikaisempi Muinaisrannankuja), josta on yhteys "linnakekortteliin" (47353/4), on osoitettu erillinen jalankulku-pyörätie. Viiden metrin levyistä Tähtisaranpolkua on raitin kulman kohdalla laajennettu näkemien parantamiseksi. Puisto- ja lähivirkistysalueelle (VL, VP) kaavaan sijainniltaan likimääräisinä merkittyjä reittejä ei ole muutettu. Ne osoittavat yhteystarpeet alueella ja niiden sijoittelussa on pyritty hyödyntämään jo tällä hetkellä olevia kulku-uria. Reittien lopullinen sijainti, korkeusasema ja kunnossapitoasiat tarkentuvat puistosuunnitelmissa.

Yleisten töiden lautakunnan huomautukset Kivijata-aukion pyörätiestä ja pysäköintitonttien ajojärjestelyistä kohdistuvat jo rakennettuun alueeseen ja katusuunnitteluun, eivätkä edellytä toimenpiteitä tässä vaiheessa.

Puuttuvaa puuriviä koskeva merkintä on lisätty kaavamääräyksiin ja katualueen istutusmerkinnät on tarkistettu. Kivikontien kiertoliittymän eteläpuolisen bussipysäkin osalta kaavaan ei ole tehty muutoksia. Pysäkki on kaavaehdotuksen kanssa samaan aikaan laadittujen katusuunnitelmien ja eritasoliittymän tiesuunnitelman mukainen, ja kaavamerkinnät katualueella ovat ohjeellisia, joten pysäkin sijaintia voidaan tarkistaa vielä kadun rakennussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kivikontien pysäköintilaitoksen rakennusalaa on siirretty 0,5 m:n etäisyydelle katualueen reunasta.

Kivikonlaidan raskaan liikenteen pysäköintialue mm. korvaa Särmäkujalle rakennetun tilapäisen alueen, joka poistuu kaavaehdotuksen toteutuessa ja jonka käytön perusteella kuorma-autopaikoilla on kysyntää alueella. Uuden pysäköintialueen etäisyys asuinalueelle on vielä kohtuullinen ja vieressä oleva huoltoasema palvelee myös pysäköintipaikkojen käyttäjiä. Pysäköintialue tulee olemaan kaupungin hallinnassa, joten muutokset sen järjestelyissä on helppo toteuttaa, jos pysäköintipaikoista aiheutuu liikenteellistä haittaa.

Kaavassa olevaa määräystä, jonka mukaan kortteleihin 47352 ja 47353 saa sijoittaa aluetta palvelevan muuntamon, ei ole tarkoituksenmukaista yksilöidä koskemaan vain toista korttelia, koska alueen toteutusjärjestyksestä ei ole kaavavaiheessa varmaa tietoa. Kaavamääräyksiin on lisätty jätetilojen sijoittamista koskeva määräys, jonka mukaan jätetilat tulee sijoittaa rakennuksiin, pysäköintipaikkojen yhteyteen tai saman korttelin LPA-korttelialueelle. Kaavaselostukseen on lisätty jätetiloja ja pelastusteitä koskeva liitekartta.

Kaavaselostukseen on katujen ja yleisten alueiden rakentamiskustannuksia muutettu yleisten töiden lautakunnan esittämän laskelman mukaiseksi.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

Ehdotusta on muutettu seuraavasti:

– Maantien alueella (LT) on kaistajärjestelyä osoittavat viivat ajoratojen reunoja lukuun ottamatta poistettu.

– Tonteilla, jotka ovat lähimpänä eritasoliittymää, asuntojen suuntausta koskevaa kaavamääräystä on täydennetty lisäyksellä, jonka mukaan asunnoissa tulee olla parveke tai maantasopiha, joka avautuu oleskelupihalle.

– Tontin 47356/1 rakennusalan muotoa on muutettu ja tontille on lisätty rakennuksen harjan suuntaa osoittava määräys.

– Kaavaan on lisätty jätevedenpumppaamon tuuletusputkea koskeva määräys: "– saa tontille 47350/1 sijoittaa räystäslistan yläpuolelle ulottuvan hormin jäteveden pumppaamon ilmanvaihtoa varten."

– Autopaikkojen vähimmäisvaatimusta on muutettu siten, että se on asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueilla 1 autopaikka/100 k-m² riippumatta asuntotyypistä. Kaupungin vuokra-asuntotonteilla vähimmäisvaatimus on vastaavasti 1 autopaikka/115 k-m².

– Tontti 47355/1 on lausunnon johdosta muutettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A).

– Kaavaa on erillispientalojen korttelialueen (AO) osalta täydennetty sivuasunnon mahdollistavalla määräyksellä: "– saa kutakin asuntoa kohti sijoittaa enintään 30 m² kokoisen sivuasunnon, jolle ei varata autopaikkaa tai varastoa."

– Paukkulantieltä ja Muinaisrannantieltä on poistettu katualueen keskelle sijoitetut pysäköintialueet (LPA).

– Paukkulantiellä viereistä asuntotonttia on laajennettu ja tontin kadun varren rakennusalaa on tarkistettu, ja sille sijoittuviin pientaloihin sallitaan autotallit.

– Muinaisrannantiellä katujärjestelyä on muutettu ja kadun loppuosa on liitetty osaksi pysäköintipaikkojen korttelialuetta (LPA), jota on laajennettu hieman Kehä I:n suuntaan. Muinaisrannantien pään pysäköintialue on osoitettu viereisten tonttien (47353/1 ja 2) yhteiseksi. Samalla Muinaisrannankuja-kadunnimi jää pois käytöstä. Muinaisrannantien katualueelle on osoitettu yleisiä pysäköintipaikkoja (LP-1), joista kolmasosa voidaan vuokrata viereisen tontin (47353/1) tarpeisiin. Tällä järjestelyllä saadaan Muinaisrannantien ja Tähtisaranpolun välisen korttelialueen (tontit 47353/1 ja 2) autopaikat sijoitettua lähelle asuntoja, eikä niitä tarvitse sijoittaa Kivikontien varren pysäköintilaitokseen.

– Kaavaan on lisätty autopaikkojen korttelialueelle (LPA) kaavamääräys: "Pysäköintipaikat tulee varustaa reunakivellä tai vastaavalla rakenteella siten, että pysäköitäessä auton etuylitys ei yllä pysäköintipaikan takana olevalle yleiseen jalankulkuun/pyöräilyyn tarkoitetulle alueelle."

– Muinaisrannantien loppupäähän (aikaisemmin Muinaisrannankuja) on osoitettu erillinen jalankulku-pyörätie.

– Tähtisaranpolkua on raitin kulman kohdalla laajennettu näkemien parantamiseksi.

– Kaavamääräyksiin on lisätty puuriviä koskeva merkintä.

– Katualueen istutusmerkinnät on tarkistettu.

– Kivikontien pysäköintilaitoksen rakennusala on siirretty 0,5 m:n etäisyydelle katualueen reunasta.

– Kaavamääräyksiin on lisätty jätetilojen sijoittamista koskeva määräys ja tontille 47079/5 on lisätty talousrakennuksen rakennusala.

– Kaavaselostukseen on katujen ja yleisten alueiden rakentamiskustannuksia muutettu yleisten töiden lautakunnan esittämän laskelman mukaiseksi ja vesihuollon rakentamiskustannuksia on tarkennettu Helsingin Veden esittämän laskelman mukaiseksi.

– Kaavaselostukseen on lisätty jätetiloja ja pelastusteitä koskeva liitekartta.

Muut muutokset

– Eritasoliittymän meluesteitä ja asuntorakentamisen ajoitusta koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon: "Asuinrakennuksia A- ja AO-korttelialueilla ei saa ottaa käyttöön ennen kuin Kehä I:n varteen on toteutettu tiesuunnitelman mukaiset meluesteet. Merkintä ja siihen liittyvä lukuarvo osoittavat esteen likimääräisen sijainnin ja korkeuden ajoradan tasosta."

– Kaavaa on täydennetty osoittamalla ohjeellinen tontinjako Tähtisaranpolun suurkorttelissa (tontit 47352/2 ja 3 ja 47353/1 ja 2). Kaavamerkinnällä on osoitettu tonttien rajat ylittävät likimääräiset leikki- ja oleskelualueet, maisemallisesti arvokkaan puuston alue korttelissa 47352, ja kaavaan on lisätty pelastusteitä ja piha-alueen suunnittelua ja rakentamista koskeva kaavamääräys.

– Kaavaan on lisätty kortteleita 47350 ja 47081 koskeva määräys maaperän pilaantuneisuuden tutkimustarpeen selvittämisestä ennen rakentamiseen ryhtymistä.

– Kaavaan on lisätty asuinkerrostalojen ja asuinrakennusten korttelialueita (AK ja A) koskien polkupyöräpaikkoja ja ilmanvaihtokonehuoneiden sijoitusta koskevat määräykset ja mm. yhteistiloja ja porrashuoneita koskevia määräyksiä on tarkennettu.

– Erillispientaloalueen korttelialueelle (AO) on lisätty työtilan salliva määräys.

– Autopaikkojen korttelialueelle (LPA) on lisätty kunnallisteknisten johtojen rakentamisen salliva määräys.

– Lisäksi kaavaan on tehty eräitä teknisluonteisia tarkistuksia.

Muutetut tilastotiedot
	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m^2	k-m^2
	Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	33 132	23 360
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	2 536	1 400
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	7 551	2 400
	Puistoaluetta (VP)	65 986
	Lähivirkistysaluetta (VL)	10 542
	Maantien aluetta (LT)	85 290
	Yleistä pysäköintialuetta (LP)	2 047
	Huoltoaseman korttelialuetta (LH)	7 811	1 600
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	5 159	100
	Suojaviheraluetta (EV)	60 174
	Katualuetta	46 984
	Yhteensä	327 212	28 860

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 9.4.2010 lisännyt vielä asemakaavakartan määräysosaan kevyen liikenteen alikulkua koskevan määräyksen ”Liikenne- ja katualueen alittava kevyen liikenteen yhteys”, ja samalla yhdenmukaistanut määräysosan eritasoristeystä ja kevyen liikenteen ylikulkua koskevien merkintöjen esitystapaa.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa lopuksi, että Kvsto antoi 27.5.2009 lausunnon maantien 101 (Kehä I) Kivikontien eritasoliittymän rakentamista koskevasta tiesuunnitelmasta. Samalla Kvsto hyväksyi valtuutettu Juha Hakolan toivomusponnen, jossa edellytetään, että Kehä I–Kivikontien liikennejärjestelykokonaisuuden yhteydessä Hallainvuorentielle (asuinkatu) rakennetaan kahdesta kolmeen hidastetöyssyä rajoittamaan läpiajoliikennettä tulevasta liittymästä Herttoniemen teollisuusalueen suuntaan.

Khs on pyytänyt toivomusponnen johdosta kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnossa 6.8.2009 todetaan, että Hallainvuorentien pohjoisosalle on rakennettu jo tässä vaiheessa yksi korotettu suojatie.

Läpiajoreitillä Hallainvuorentien–Harakkamyllynaukion–Harakkamyllyntien kautta Myllypurontielle etelään ja edelleen Herttoniemen teollisuusalueelle on korotettu suojatie sekä korotettu liittymä. Harakkamyllyntieltä Myllärintien kautta Viilarintielle ajettaessa Myllärintiellä on 4 töyssyä ja 2 korotettua suojatietä.

Latokartanonkaaren tuleva jatke Myllypurontielle ja edelleen Herttoniemen teollisuusalueelle on huomattavasti sujuvampi yhteys kuin pientaloalueen läpi kulkeva reitti. Latokartanonkaaren jatkaminen Myllypurontielle toteutetaan samassa yhteydessä Kivikontien eritasoliittymän kanssa. Jo toteutetut järjestelyt ovat riittävät pitämään läpiajoliikenteen poissa pientaloalueelta.

14

LAAJASALON KORTTELEIDEN 49047, 49074 JA 49090 OSIEN JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTTIEN 49074/2, 49075/3 JA 49079/1 YM. ALUEIDEN (KRUUNUVUORENRANTA, GUNILLANKALLIO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11888)

Khs 2009-1520

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti, Yliskylä, Hevossalmi) kortteleiden nro 49047, 49074 ja 49090 osien sekä puistoalueen asemakaavan ja korttelin nro 49074 tontin nro 2, korttelin nro 49075 tontin nro 3 ja korttelin nro 49079 tontin nro 1 sekä puisto-, vesi-, urheilu- ja katualueiden ja venesataman (muodostuvat uudet korttelit 49045–49048, 49090 ja osa korttelista 49075) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.4.2009 päivätyn ja 21.1.2010 ja 27.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11888 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11888 (Kruunuvuorenrannan Gunillankallion alue)
	Liite 2	Havainnekuva (Kruunuvuorenrannan Gunillankallion alue)
	Liite 3	Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Koirasaarentien eteläpuolella oleva Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennettujen kortteleiden välinen alue. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Tavoitteena on toteuttaa uusi luonnonläheinen ja maastoon sovitettu asuinalue. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Nykyistä Gunillantietä jatketaan Koirasaarentielle asti.

Alueelle on suunniteltu 68 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa n. 1 300–1 500 uutta asukasta (ja n. 100 työpaikkaa). Olemassa olevaa asuntokerrosalaa on 21 420 m². Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan.

./. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksen tulos (10–5) on asian päätöshistoriassa.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.11.2008 Borgströminmäen ja Gunillankallion alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Koirasaarentien varsille on osoitettu kerrostalovaltaista asumista. Tahvonlahden ranta on varattu virkistysalueiksi. Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m².

Asemakaavat

Koirasaarentien kaakkoispuolella on voimassa 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla vahvistetut asemakaavat, joissa alue on puistoa, vesi- ja venesatama-aluetta ja asuinkorttelialuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.2.2008 Koirasaarentien varsia (Borgströminmäki ja Gunillankallio) koskevan maankäyttösuunnitelman.

Kvsto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla Kvsto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella.

Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualueen rakentamattomat jyrkkäpiirteiset ja metsäiset varret liittyvät väljään 1970-luvun lähiörakentamiseen betonielementtitaloineen. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsää. Alue rajautuu idässä Laajasalon 1970-luvulla rakennettuihin väljiin 3–5-kerroksisiin betonielementtikerrostaloja käsittäviin asuinkortteleihin. Öljysatama-alueelle johtava Koirasaarentie kuuluu alueen katuverkostoon. Kaava-alueeseen kuuluu Koirasaarentien ja Reiherintien kulmauksessa sijaitseva kortteli, jossa on 1970–1980-lukujen taitteessa rakennettuja 4-kerroksisia tiilielementtipintaisia pistetaloja.

Julkisten rakennusten tontilla 49079/1 Gunillantiellä on Tahvonlahden ala-asteen koulu. Rudolfintien päässä kallioiden päällä kerrostalojen korttelialueella on 3–5-kerroksisia lamellitaloja nykyisellä tontilla 49075/3.

Palvelut Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä. Herttoniemi on kasvamassa alueen paikalliskeskukseksi. Aluekeskusluokkaiseen Itäkeskukseen on lyhyempi matka kuin ydinkeskustaan. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat KKK-supermarket Laajasalo ja Alepa Laajasalon ostoskeskuksessa sekä Siwa-myymälä Gunillantiellä ja Valintatalo Jollaksentiellä. Posti- ja pankkipalvelut, apteekki sekä valikoima muita kaupallisia palveluita (mm. parturiliikkeitä, kampaamoita, kukkakauppa, oleskeluravintoloita, R-kioski jne.) on saatavilla Laajasalon keskuksessa.

Alueella toimii Tahvonlahden ala-asteen koulu (Gunillantie 12). Lähin päiväkoti (Päiväkoti Tanhuanlahti) sijaitsee välittömästi alueen itäpuolella. Lähin yläasteen koulu sijaitsee Laajasalon keskuksessa (Koulutanhua 1). Laajasalon lukion yhdistyessä Etu-Töölön lukioon lähimmät lukiot ovat Herttoniemen yhteiskoulu ja Kulosaaren yhteiskoulu. Alueen terveysasema, kirjasto ja nuorisotalo sijaitsevat Laajasalon keskuksessa.

Luonnonympäristö

Pohjois-eteläsuuntainen laaja virkistysalue kulkee suunnittelualueen kautta lännessä. Virkistysaluekokonaisuus ulottuu etelästä Hevossalmesta pohjoiseen Tullisaaren kartanopuistoon. Metsä ja kulttuuriympäristö, pellot, niityt ja puistot, vuorottelevat maisemassa.

Suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa. Laajat laakeat kallioselänteet ja jyrkät kallioseinämät rajaavat kapeita laaksoja, joiden kasvillisuus vaihtelee tuoreista kankaista lehtoihin. Paljaita lakialueita reunustaa harva männikkö. Suunnittelualueen lounaisosassa kallioselänne laskeutuu Tahvonlahden rantaan jyrkästi. Suunnittelualueen etelärinteellä kasvaa kookkaita vanhoja kuusia. Tahvonlahden pohjukka on umpeenkasvanutta ruovikkoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Nykyiset yleiset vesihuollon verkot sijaitsevat Henrik Borgströmin tiellä, Gunillanraitilla ja Gunillantiellä peruskoulun kohdalla. Koirasaarentiellä on vesijohto kaava-alueen kohdalla ja Henrik Borgströmin tien ja Reiherintien liittymän itäpuolella vesijohto ja jätevesiviemäri. Kaukolämpöjohto ja keskijännitteen sähkönjakeluverkko ulottuvat samaan liittymään idän suunnasta.

Alueen halki kulkee 20 kV:n keskijännitteen ilmajohto öljyhuoltoalueelle.

Maaperä Suunnittelualue on pääasiassa jyrkkäpiirteistä kallioaluetta, jonka painanteissa esiintyy pääasiassa ohuita maakerrostumia. Tahvonlahden pohjukan rannat ovat savi- ja liejuperäisiä ruovikkorantoja. Korttelialueilla maaperä on normaalisti rakennettavaa, mutta kallioinen maasto lisää leikkaustöiden kustannuksia.

Ympäristöhäiriöt

Koirasaarentien ja Gunillantien liikenne aiheuttaa meluhaittaa lähimpänä katua oleville asuinkortteleille. Lisäksi katuliikenne lisää ilman epäpuhtauksia.

Alueella ei ole harjoitettu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa.

Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on ajoittain kuultavissa kaava-alueella. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Äänitaso ei ylitä olemassa olevia ampumamelun ohjearvoja. Ohjearvot alittavaa melua aiheuttavat myös Malmin lentoasemalta merelle alueen sivuitse suuntautuvat rajavartioston helikopterilennot.

Tavoitteet Tavoitteena on Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman mukaisesti toteuttaa uusi luonnonläheinen asuinalue Koirasaarentien eteläpuolelle. Rakentaminen pyritään sovittamaan topografialtaan vaihtelevaan kallioiseen maastoon. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä.

Pyrkimyksenä on sovittaa uudet asuinkorttelit Laajasalon viereisiin 1970-luvun kortteleihin, mutta samalla on pyritty löytämään esikaupunkialueille sopivia ratkaisuja mm. erilaisia kortteli- ja rakennustyyppejä.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Uudet AK-korttelialueet

Koirasaarentien ja Gunillantien varressa katuja rajaavat kerrostalot, joiden korkeus on pääosin viisi kerrosta.

Gunillantien itäpuolella kallioilla olevien kortteleiden tähtitalot rajaavat pihakatuja. Ne on sovitettu vaihtelevaan maastoon siten, että kerrosluku on pääosin neljä. Pihakadut on rajattu rakennuksin ja kiviaineisin muurein. Gunillantien länsipuolella oleva kortteli muodostuu 5-kerroksisista lamellitaloista ja 4-kerroksisista pistetaloista. Rakennusten keskelle jää yhtenäinen kallioinen piha.

Olemassa olevat AK-korttelialueet

Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa olevasta tontista on erotettu pieni osa Koirasaarentien asemakaavaehdotukseen. Rudolfintien päätteenä olevasta tontista on erotettu lounaisosa osaksi uutta tonttia. Erotettava osa tonttia sijaitsee huomattavasti alempana muuta tonttia, jolla olemassa olevat rakennukset ja piha sijaitsevat. Autopaikkamääräys on ajanmukaistettu kummallakin tontilla.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Rakentaminen madaltuu rantaan päin mentäessä. Mellinintien rannanpuolelle on osoitettu pientalotyyppistä rakentamista. Kortteli rajautuu virkistysalueeseen. Rakennukset ovat enintään kolme kerrosta korkeita. Pysäköinti on tontilla.

Erityisasumisen korttelialue (AKS)

Mellinintien eteläpuolella on enintään 3-kerroksista rakentamista erityisasumista varten. Tontille on tarkoitus sijoittaa kehitysvammaisten ryhmäkoti sosiaaliviraston hankkeena. 20-paikkaiselle yksikölle on varattu tilaa 2 100 k-m².

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

Tahvonlahden koulun laajennusta varten on varattu 4 000 k-m².

Lähivirkistysalueet (VL)

Gunillantien itäpuolella korkein ja jyrkkäpiirteisin kallioalue on jätetty virkistysalueeksi (Lorentzinkallio). Gunillantien länsipuolella Tahvonlahden rantavyöhyke ja ‑ruovikko kuuluvat virkistysalueeseen, joka on osa laajaa pohjoisesta Hevossalmesta Tullisaaren puistoon jatkuvaa virkistysaluekokonaisuutta. Rannassa virkistysreitti kulkee Vuorilahdenpolkua pitkin kallioiden ja merenlahden välistä Nuottaniemen suuntaan.

Autopaikkojen korttelialueet (LPA)

Autopaikkojen korttelialueilla p2-merkityt rakennusalat on varattu 3‑tasoisen maastoon sovitetun pyöreän pysäköintitalon rakentamista varten.

Vesialue (W)

Tahvonlahti on merkitty vesialueeksi.

Venesatama (LV)

Tahvonlahdella on nykyinen venesatama merkitty LV-alueeksi.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen joukkoliikennettä palvelee ensisijaisesti Gunillantien bussilinja, joka kulkee Gunillantien itäpäästä Koirasaarentien kautta Herttoniemen metroasemalle. Keskustan suunnan joukkoliikennetarjonta perustuu tulevaisuudessa Koirasaarentien raitiotielinjoihin. Alkuvaiheessa keskustan suunnan joukkoliikenne hoidetaan Herttoniemen metroasemalle liityntäbussiyhteyksin, jotka säilyvät myös raitiotieyhteyden valmistuttua.

Ajoneuvoliikenteen yhteys alueelle on Koirasaarentieltä, jolle saakka nykyistä Gunillantietä jatketaan. Koirasaarentie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä tulevan Gunillantien kiertoliittymän kohdalla on nykyisin 1 100 ajoneuvoa/vrk ja Kruunuvuorenrannan ollessa kokonaan rakennettu 13 000 ajoneuvoa/vrk. Gunillantie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä Koirasaarentien puoleisessa päässä on Gunillankallion alueen ollessa kokonaan rakennettu n. 3 000 ajoneuvoa/vrk ja koulun kohdalla n. 600 ajoneuvoa/vrk, joka on sama kuin nykyisen Gunillantien liikennemäärä tällä hetkellä.

Tonttikadut Lorentzinkuja, Otonkuja, Taubenkuja ja Mellinintie johdetaan Gunillantieltä. Lorentzinkuja, Otonkuja ja Taubenkuja merkitään pihakaduiksi, ja ne suunnitellaan viihtyisiksi alueiksi, joilla alhaisella nopeudella kulkevat ajoneuvot ja kevyt liikenne käyttävät yhteistä katutilaa.

Gunillantien jatke palvelee uusia asukkaita, joiden matkoista valtaosa suuntautuu Herttoniemen suuntaan, sekä nykyisten asukkaiden Kruunuvuorenrannan tuleviin palveluihin suuntautuvia matkoja. Nykyinen Gunillantien osuus palvelee jatkossakin nykyisten asukkaiden Herttoniemeen suuntautuvia matkoja.

Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu kerrostalovaltaisilla alueilla pääosin laitospysäköintiin ja pihakansien alla tapahtuvaan pysäköintiin. Pysäköintinormina kerrostaloalueilla on käytetty asuntotonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaista esikaupunkialueiden normia 1 autopaikka/100 k-m² ja pientaloalueilla normia 1 autopaikka/80 k‑m². Vieraspysäköintipaikat on osoitettu katujen varsilta. Kuorma-autoille ei ole voitu osoittaa alueelta laskentaohjeen mukaista kuutta pysäköintipaikkaa.

Kevyen liikenteen yhteydet alueella on suunniteltu jatkuviksi osana katuverkkoa, korttelirakennetta ja ulkoilureittejä. Tärkeinä on pidetty sujuvia jalankulkuyhteyksiä pysäkeille sekä kevyen liikenteen kadun ylitysten turvallisuutta erityisesti Tahvonlahden koulun kohdalla. Pyöräily on erotettu jalankulusta Koirasaarentien ja Gunillantien kevyen liikenteen väylillä. Vähäliikenteisillä tonttikaduilla pyöräily sujuu ajoradalla.

Palvelut Tahvonlahden koulun tontille on varattu 4 000 k-m²:n laajennus.

Virkistys Suunnittelualueen länsiosa kuuluu keskuspuistomaiseen metsäiseen alueeseen, joka Tullisaaren ja Stansvikin kartanopuistojen kanssa muodostaa uusien rakennettavien alueiden laajan, maisemaltaan hyvin vaihtelevan virkistysalueen. Gunillankallion puisto- ja piha-alueilla säilyy yhtenäisiä kalliomuodostelmia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle rakennetaan teknisen huollon verkostot, jotka liittyvät Gunillantiellä ja Koirasaarentiellä Laajasalon nykyisiin verkostoihin. Myöhemmin verkostot liitetään Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen rakennettaviin verkostoihin.

Kaavan toteuttaminen vaatii kahden uuden jäteveden pumppaamon rakentamisen.

Koirasaarentie rakennetaan uudelleen ja sen linjausta muutetaan. Koirasaarentielle rakennetaan päävesijohto, kuivatusrakenteet, kaukolämpöjohto, sähkönjakelun keskijännitejohdot ja tietoliikenteen johdot. Koirasaarentien keskelle rakennetaan raitiotie.

Kruunuvuorenrannasta rakennetaan päävesijohto Tahvonlahden poikki Mellinintien eteläpäähän ja siitä edelleen Gunillantielle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Tahvonlahteen laskee öljyhuoltotoimintojen alueelta laskuoja, jossa on todettu pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuutta on todettu jonkin verran myös Tahvonlahden pohjukassa. Oja kunnostetaan aluerakentamisen yhteydessä. Vesialueen kunnostaminen tutkitaan, mikäli sinne suunnitellaan maarakentamista. Koirasaarentien öljykuljetuksilla ja soratien pölynsidonnan aineilla on voinut olla vaikutusta vesialueen sedimentin pilaantumiseen. Muutoin toimintahistorian perusteella arvioituna kaava-alueen maaperän pilaantuneisuus on epätodennäköistä.

Gunillantien ja Jurmonkujan välillä Koirasaarentien linjausta muutetaan ja vanhaa tiealuetta muutetaan korttelialueeksi. Kadun kunnossapitotöiden vaikutukset maaperän laatuun tien kohdalla on otettava huomioon kortteleiden maanrakennustöiden suunnittelussa.

Ympäristöhäiriöt

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteutuminen lisää liikennettä etenkin Koirasaarentiellä. Tämä lisää myös liikenteen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä ja -haittoja Koirasaarentien vaikutusalueella.

Koirasaarentien ja Gunillantien pohjoisosan liikennemelun leviämistä on selvitetty melulaskelmilla, jotka perustuvat pohjoismaiseen tieliikennemelun leviämismalliin. Laskennat tehtiin sekä päivä- että yömelutasoille. Koirasaarentien ja Gunillantien liikenteen aiheuttama melu on otettu huomioon katuun rajautuvissa asuinkortteleissa siten, että niiden oleskelupihat on sijoitettu rakennusten muodostamaan melukatveeseen ja rakennuksille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia kaavamääräyksiä.

Asemakaavamääräyksen mukaan Koirasaarentien varren asuinrakennusten koneellisen ilmanvaihdon raittiin ilman sisäänotto tapahtuu kattotasolta sisäpihan puolelta.

Kaavassa olevan raitiotietunnelin jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee tarvittaessa toteuttaa vaimennus niin, ettei liikenne häiritse viereisiä asuinkortteleita.

Nimistö Nimistötoimikunta on 17.9.2008 esittänyt alueelle katujen nimiä Lorentzinkuja, Mellinintie, Otonkuja, Taubenkuja ja Vuorilahdenpolku ja 18.3.2009 puistojen nimiä Gunillankallio, Gunillankulma ja Lorentzinkallio. Nimistön aihepiireinä on käytetty viereisten olemassa olevien alueiden tapaan kartanoiden omistajien nimiä ja alueen olemassa olevaa nimistöä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Suurin osa luontoalueesta rakennetaan, jolloin luonnonympäristö muuttuu täysin. Koirasaarentien eteläpuolella on 4,4 ha:n kokoinen linnustollisesti arvokas alue (arvoluokka III). Alue rakennetaan kokonaan ja linnustollisesti arvokas alue menetetään.

Kaavan toteuttaminen muuttaa rakennusaluetta reunustavien kerrostaloasukkaiden metsäisen lähiympäristön ja myös asunnoista aukeava näköala muuttuu. Tuleva rakentaminen sijoittuu huomattavasti nykyistä rakentamista alemmaksi, jolloin näkymät rakennusten välistä ja ylemmistä kerroksista säilyvät. Puistoalueella on säilytetty yhtenäinen kallioselänne, mikä tuo vaihtelevuutta ja avaruutta Gunillankallion ja olemassa olevan kerrostaloalueen maisemaan.

Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysmahdollisuuksiin

Kallioisilla metsäalueilla on sienestetty, marjastettu ja retkeilty. Gunillankallion kallioisessa ja jyrkässä maastossa on hyvin vaikea liikkua ja kulkukelpoisiin kohtiin on muodostunut polkuja. Gunillankallion uudet asuinkorttelit sijoittuvat nykyisen asutuksen ja laajan virkistysalueen väliin. Osalle uuden ja vanhan alueen saumaa on suunniteltu puisto. Uutta kevyen liikenteen raittia pitkin alueiden ulkopuolella sijaitseva laaja virkistysalue on hyvin saavutettavissa.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan

Rakentaminen Koirasaarentien varrella Gunillantien risteyksen kohdalla tekee ympäristöstä kaupunkimaisemman ja toimii yhdistävänä elementtinä jo rakennettujen alueiden ja Kruunuvuorenrannan öljysatama-alueelle rakennettavan uuden kaupunginosan välillä. Gunillantien eteläpuolisella alueella rakentaminen eheyttää rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja virkistysalueen reuna täsmentyy. Uusi asuinalue sijoittuu selkeästi matalammalle kuin vanha asuinalue, jolloin näkymät sekä Tahvonlahden suunnasta että vanhoilta alueilta säilyvät.

Vaikutukset liikenteeseen

Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa n. 15 000 ajoneuvoon/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne Itäväylältä Kruunuvuorenrantaan kulkee pitkin Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on pääliikenneyhteys Kruunuvuorenrantaan.

Joukkoliikenneyhteydet paranevat uuden raitiotielinjan myötä.

Uuden joukkoliikennetarjonnan myötä nykyisiin bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia vaiheittain Kruunuvuorenrannan rakentamisen edetessä. Koirasaarentien eteläpuolella, uuden Gunillankallion ja nykyisen rakenteen välisellä kallioalueella on varauduttu mahdollisuuteen pikaraitiotien erkanemiseen kalliotunnelissa kohti Santahaminaa.

Vaikutukset terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin,
viihtyisyyteen ja palveluihin

Laajasalon rakennettuihin alueisiin liittyvälle alueelle tulee asunnot n. 1 300–1 500 asukkaalle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on rauhallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön rakentaminen. Täydennysrakentaminen tukee viereisen alueen palveluja ja luo edellytykset Laajasalon keskustan kehittämiselle ja nostaa siten koko alueen palvelutasoa.

Gunillankallion alueella lisärakentaminen vaikuttaa viereisen 1970-luvulla rakennetun alueen olosuhteisiin mm. näkymiin, virkistysalueisiin ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Kevyen liikenteen yhteys Tahvonlahden rantaan on osoitettu vanhan alueen ja uusien kortteleiden saumaan ja yhteys Koirasaarentielle Gunillantien jatkeen kautta.

Koirasaarentien varsien rakentamisen jälkeenkin viereisten alueiden asukkaille jää laajat ja monipuoliset virkistysalueet lähietäisyydelle.

Kaava luo melun, tärinän, ilmanlaadun ja maaperän pilaantuneisuuden osalta edellytykset ohje- ja suositusarvojen mukaiselle jatkosuunnittelulle ja -toteutukselle.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Alue kytketään Laajasalon kuntatekniikan ja julkisten palvelujen verkostoihin. Kustannusarvio kaavan toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista kaupungille (kustannustaso 3/2009, alv 0 %):

Palvelurakentaminen	Milj. euroa
– peruskoulun laajennus	11,20
Kunnallistekniikka
– kadun rakentaminen	2,50
– viheralueiden rakentaminen	0,60
– urheilualueet	0,03
– vesihuoltoverkko	0,90
– kaukolämpöverkko	0,80
– sähkönjakeluverkko	0,60
Yhteensä	16,63

Kustannusarvioon ei sisälly Koirasaarentien ja raitiotien rakentaminen.

Toteutus Kaava toteutetaan Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektin osana. Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011 ja asuntorakentaminen vuonna 2012.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.3.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Asemakaavaluonnos jaettiin kahdeksi suunnittelualueeksi.

Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009.

Rudolfintien päätteenä olevasta nykyisestä tontista 49075/3 on erotettu lounaisosa osaksi uutta tonttia. Kaavaa on laadittu yhteistyössä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Veden, Helsingin Energian, rakennusviraston, pelastuslaitoksen, sosiaaliviraston ja liikennelaitoksen sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 11 mielipidekirjettä Gunillankallion kaavaluonnoksesta. Mielipiteensä ovat esittäneet Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy), Laajasalo-Degerö Seura ry, Laajasalon Pienkiinteistöyhdistys ry, Pro Kruunuvuori ‑liike, Asunto Oy Reiherintie 1, Xxxxx xxxxx ja Xxxx-xxxxx xxxxxxx, Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx, Xxxx xxxxxx, Xxxxx xxxxxxxx, Xxxx xxxxxxxxxx ja Xxxxxx xxx xxxxx sekä Xxxx xxxxxxxx.

Mielipiteissä tuotiin esille seuraavia asioita:

Täydennysrakentaminen tulisi rajoittaa nykyisen öljysataman alueelle. Luontoselvityksiä ei ole tehty ja väestötavoitteita tulisi supistaa. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Alueelle tehty maankäyttösuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen. Alue tulisi kaavoittaa seuraavassa yleiskaavassa. Kaavoituksen laillisuutta epäiltiin.

Kaavoituksella menetetään hiljaiset alueet. Liikenneyhteydet tulee suunnitella ja toteuttaa uudet tarpeet sekä melu ja päästöt huomioon ottaen ennen Kruunuvuorenrannan rakentamista. Meluselvitykset ovat tekemättä.

Luontoalueet tulisi säästää virkistyskäyttöön. Näin ollen Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaavaehdotukseen merkityt lähivirkistysalueet ovat riittämättömät.

Asuinrakennusten korttelialue lähimpänä rantaa sekä kerrostalot viereisellä kalliolla häiritsevät ranta-alueen maisemaa. Lähimpänä rantaa oleva kallioalue on Yleiskaava 2002:n mukaisesti viheraluetta, nyt kaikki mahdollinen maa-alue esitetään rakennettavaksi. Rakentamisella on tukittu reitti Vuorilahdenpolulle.

Eräs mielipiteen esittäjä toivoi vastustamisen ja valittamisen lopettamista: ”Nautitaan hyvästä asuinympäristöstä ja annetaan muidenkin tulla siitä nauttimaan.”

Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Vastineet mielipiteisiin

Khs toteaa, että mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että suunnitelmasta on poistettu leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti on muutettu ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan melua. Suunnitelmaa on myös muutettu siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

./. Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu tarkemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 23.4.2009 Khlle (päätöshistorian sivut 40–47; liite nro 3).

Myös muistutuksissa on esitetty samoja asioita kuin mielipiteissä. Muistutuksiin on vastattu jäljempänä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.8.–7.9.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 4 muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty sosiaaliviraston, opetusviraston, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, liikuntalautakunnan, kiinteistölautakunnan, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, HKL-liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Energia ‑liikelaitoksen sekä Turvatekniikan keskus.

Muistutukset Muistutusten sisältö ja vastineet on esitetty seuraavassa asiakohdittain.

Uudenmaan maakuntakaava, Yleiskaava 2002, osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, osayleiskaava, maankäyttösuunnitelma ja
asemakaava

Laajasalo–Degerö Seura ry toteaa (7.9.2009) mm., että Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin mm. Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry:n mielestä (7.9.2009) maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavamuoto. Siten esitetty asemakaavahanke on vastoin lainvoimaista Yleiskaava 2002:ta ja vastoin alueelle laadittavaa osayleiskaavaa. Alue kuuluu laadittavaan Kruunuvuoren osayleiskaava-alueeseen (OAS 4.6.2003), myös lainvoimaisessa yleiskaavassa 2002 on ilmoitettu alueelle laadittavan osayleiskaava.

Koska Yleiskaava 2002:ssa ei sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen ilmoitettiin tapahtuvan osayleiskaavassa, on maakuntakaava alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan on ohjattava asemakaavan laatimista kaavaa muutettaessa, nythän virkistysalueita yritetään muuttaa asuntomaaksi.

Rakentamisalueiden tulee noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan rajauksia virkistysalueiden ja rakentamisalueiden välillä. Virkistysalueille esitetyt rakentamisalueet tulee pääosin poistaa maakuntakaavan rajauksen mukaisesti. Gunillantien länsipuolinen rakentaminen tulee ehdottomasti poistaa.

Alueen suunnittelu nykymenettelyllä tulee ehdottomasti keskeyttää ja liittää osaksi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx toteaa (3.9.2009) mm., että kaava on vastoin maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavaa on tahallisesti tulkittu väärin. Kaavoittaja on toistuvasti väittänyt, että yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rakentamista. Väite on harhauttanut asukkaat ja kenties myös päätöksentekijät uskomaan, että asia on jo oikeudellisesti sitovasti päätetty. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä ja luonnonympäristön vaalimista.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava ja maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
maankäyttösuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2005 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Siksi Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

Gunillankallion alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja
virkistysalueiden riittämättömyys

Laajasalo–Degerö Seura ry esittää (7.9.2009) mm., että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaikki Gunillantien länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue maakuntakaavan osoittaman Tahvonlahti–Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti viheralueeksi.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry vaatii (7.9.2009) rakentamisen keskittämistä öljysataman alueelle ja nykyisten virkistysalueiden jättämistä virkistysalueiksi.

Asunto Oy Reiherintie 1:n mielestä (2.9.2009) luonnokseen merkitty puistoalue ei ole riittävän suuri. Taloyhtiö jäisi vaille hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä ja luonnonympäristön vaalimista.

Khs toteaa, että Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä kohdalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi.

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkistysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Reiherintien yhteys Tahvonlahden rantaan ja sitä kautta laajemmille virkistysalueille on järjestetty olemassa olevien kortteleiden ja uuden asuinalueen välissä kulkevaa jalankulkuraittia pitkin.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m². Rakentamisalueen vähentäminen ei tue yleiskaavassa esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on n. 9,4 ha eli kolmasosa.

Reitit Laajasalo–Degerö Seura ry:n mielestä (7.9.2009) Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Nyt rakentamista osoitetaan n. 10 m:n etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.

Khs toteaa, että Vuorilahdenpolku kulkee keskimäärin yli 50 m:n etäisyydellä rakentamisesta. Yhdessä kohdassa lähellä polun haarautumista se tulee n. 15 m:n päähän rakentamisesta. Polun haarautumiskohtaa on siirretty itään päin nykyisestä kohdasta, jolloin myös yhteys Gunillantieltä venesatamaan paranee.

Liikenne ja melu

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry toteaa (7.9.2009) alueen olevan kaupungin harvoja ns. hiljaisia alueita. Kaupunki on sitoutunut hiljaisten alueiden säilyttämiseen Euroopan Unionin ja ympäristöministeriön määräysten mukaisesti.

Asunto Oy Reiherintie 1 ilmaisee (2.9.2009) huolensa Reiherintien ja Koirasaarentien lisääntyvän liikenteen heikentävästä vaikutuksesta asuntojen, piha-alueiden ja ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Laskentojen perusteella on Koirasaarentien ja Gunillantien varteen rakennettavien talojen äänieristävyydestä liikennemelua vastaan annettu kaavamääräyksiä. Melulaskennat Asunto Oy Reiherintie 1:n pihojen ja asuntojen osalta puuttuvat kaikista melulaskennoista.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin meluselvityksen suhteen.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Meluselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Hiljaiset alueet

Khn 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Reiherintie 1

Tällä hetkellä Koirasaarentiellä nopeusrajoitus on 50 km/h ja uuden Koirasaarentien rakentamisen jälkeen 40 km/h. Nopeusrajoituksen alentamisella on vaikutusta liikennemeluun. Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontin (49074/2) asuntojen laatu ja arvostus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) Rikhard Mannisen ja Timo Vuolannon tekemässä selvityksessä "Laadukkaan asumisen edellytykset Kruunuvuorenrannassa" kysyntään ja hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä olevan alueen suhde mereen, topografia, suhde olemassa olevaan asutukseen ja suhde viheralueisiin. Hyvä suhde mereen ja virkistysalueisiin on ollut tasoittava tekijä yksipuolisten vuokra-asuntoalueiden naapuruudelle. Pohjois-eteläsuuntaisten kallioharjanteiden väliin on muodostunut vakituisesti käytetty polkuyhteys pihalta Tahvonlahdelle. Ehdotuksen puistoalueet eivät ole riittävän suuria tai laadukkaita. Kaavaehdotuksessa taloyhtiö jäisi vaille laadukasta viheraluetta tai edes hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle. Ehdotuksen toteuttaminen heikentää merkittävästi yhtiön suhdetta mereen ja virkistysalueisiin.

Khs toteaa, että Kruunuvuorenrannan rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on Tahvonlahden reunaa pitkin kulkevan virkistysalueen lisäksi jätetty virkistysalueeksi rakennettujen kortteleiden ja uusien kortteleiden välinen alue. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Virkistysalueen sijoittumisessa on pidetty tärkeänä korkeimpien kallioiden jättämistä rakentamattomiksi, vanhan ja uuden asuinalueen erottamista toisistaan virkistysalueella sekä virkistysalueiden sijoittumista Gunillantien molemmin puolin asuntojen välittömään läheisyyteen.

Vanhan ja suunnitellun asuinalueen välissä kulkee ulkoilupolku, joka johtaa asuntokorttelin ja Taubenkujan kautta Gunillantien ylitse urheilukentän vierestä Vuorilahdenpolulle. Polku kulkee suurimman osan matkaa virkistysalueella. Asukastilaisuuksissa toivottiin kevyen liikenteen yhteyden poistamista kokonaan, jotta ei tapahtuisi nykyisiä asukkaita häiritsevää kulkua virkistysalueen kautta rantaan.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on n. 9,4 ha eli kolmasosa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tonttia (49074/2) koskevat
asemakaavamääräykset

Asunto Oy Reiherintie 1 toivoo (2.9.2009) mahdollisuuden invapaikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle säilyvän. Määräys pysäköintialueen istutusvelvollisuuksista Reiherintie 1:n kohdalla on kohtuuton.

Khs toteaa, että invapaikkoja ei nykyään merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille. Määräys pysäköintialueen istutuksista on Reiherintie 1:tä koskevassa voimassa olevassa asemakaavassa eikä siitä ole mitään syytä luopua. On yleinen hyvä tapa jakaa isot pysäköintialueet puuistutuksin pienempiin osiin. Reiherintien tontti tulee myös asemakaavamuutoksen yhteydessä kasvamaan pysäköintialueen kohdalla, joten istutusten pitäisi mahtua tontille kuten ennenkin.

Tiedotus ja vuorovaikutus

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry toteaa (7.9.2009) mm., ettei asukkaiden mielipiteille, vuorovaikutukselle ja asian lailliselle valmistelulle ole haluttu antaa mitään arvoa tähän asti. Vuorovaikutus toteutuu vain jos sillä on vaikutusta. Kaavaprosessi on osoitus kaavoitusorganisaation ylimielisestä asenteesta.

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) mm., ettei kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuneessa Reiherintie 1:n kaavan esittelytilaisuudessa ollut riittävää aineistoa esillä.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) vuorovaikutus ei ole toteutunut. Nähtävilläolo on ollut puutteellinen ja vireilletulosta on ilmoitettu liian myöhään ja siten myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu liian myöhään. Kaavan laatija ei toimittanut asemakaavaehdotuksen selostusta pyydettäessä. Selostus tuli ilman liitteitä vasta kirjaamolle lähetetyn pyynnön jälkeen.

Khs toteaa, että Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008. Gunillankallion kaavahanke on ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Gunillantien osa-alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston internetsivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena suunnitelmasta poistettiin leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti muutettiin ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan häiriötä. Suunnitelmaa on muutettu myös siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston internetsivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Tilaisuutta varten oli erikseen sovitettu ilmakuvan päälle ajankohtaisin liikennesuunnitelma, jotta tilanne olisi mahdollisimman havainnollinen asukkaille. Pienimuotoisessa kokouksessa epäselvyydet pyrittiin kartoittamaan ja selvittämään.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (11.8.2009), Turvatekniikan keskuksella (10.8.2009), kaupunginmuseolla (14.9.2009) ja ympäristökeskuksella (24.8.2009) ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Sosiaalivirasto toteaa (22.7.2009) mm., että kaavaehdotuksessa on otettu huomioon sosiaaliviraston esitys ryhmäkodin 2 100 brm² sijoittumisesta erityisasumisen korttelialueelle 49090 omalle tontille. Ryhmäkoti sisältyy sosiaaliviraston tilahankeohjelmaesityksiin ajoittuen vuosille 2011–2013 (sosiaalilautakunta 16.6.2009). Tarkoituksena on, että ryhmäkoti tulee kehitysvammaisten asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on korvata laitosyksiköt pienyksiköillä ja perustaa uusia asumisryhmiä sekä lisätä asumisen vaihtoehtoja. Sosiaalivirastolla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (17.9.2009) mm., että tulevien LPA‑tonttien 49075/12 ja 49091/1 sekä VU-alueen läpi kulkee yleinen sadevesiviemäri, joka tulee siirtää katualueelle 250 m:n matkalta. Sadevesiviemärin osuus vesihuollon rakentamiskustannuksista on n. 130 000 euroa (alv 0 %). Koska siirrossa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämästä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirron suunnittelu ja toteutus kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997). Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Liikuntalautakunta toteaa (17.9.2009) mm., että koulun vieressä oleva urheilukenttä siirtyy etelämmäksi Gunillantien uuden linjauksen vuoksi. Uusi kenttä vaatisi huomattavaa esirakentamista. Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus rakentaa uusi liikuntapuisto, jossa olisi useita kenttiä. Liikuntapuiston ajateltu paikka on alle kilometrin etäisyydellä Tahvonlahden koulusta. Liikuntalautakunta ei pidä tarpeellisena yksittäisen kentän merkitsemistä VU-alueeksi.

Tahvonlahdella olevaan venesatamaan pääsee vain pientä ulkoilupolkua pitkin. Kaavaehdotuksen mukaan polku tulee toteuttaa maastoon sopeuttaen kapeana, enintään 1,5 m:n levyisenä polkuna välttäen pengerryksiä ja maaston leikkauksia. Esitetty yhteys ei ole riittävä venesataman huollon kannalta.

Opetusvirasto toteaa (21.9.2009) mm., ettei koulutonttia tule pienentää työntämällä pelikenttää koulurakennuksen suuntaan. Kaavaehdotuksessa koulun tonttia on pienennetty Gunillantien jatkon rakentamisen vuoksi. Myös UP-alueen pelikenttä on siirretty Gunillantien jatkeen alta etelään ja samalla käännetty itä-länsisuuntaiseksi, jolloin se työntyy lähelle koulurakennusta ja vie osan koulun tontista. Kenttä liian lähellä koulurakennusta häiritsee koulun toimintaa. Kentän voisi sijoittaa pohjois-eteläsuuntaisesti käyttäen kaavaehdotuksessa esitettyä LPA-aluetta osana kenttää. Kruunuvuorenrannan suunnittelua käsitteleviä neuvotteluja eri hallintokuntien välillä on käyty säännöllisesti. Muutoin esitetty kaavaehdotus noudattelee yhdessä sovittuja linjoja.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Urheilukenttä

Urheilukenttä on merkitty osaksi koulun tonttia 49079/1 liikuntaviraston, opetusviraston ja rakennusviraston kanssa käydyn yhteisneuvottelun seurauksena. Kenttä on myös käännetty pohjois-eteläsuuntaiseksi, jolloin kentän ja koulun väliin jää enemmän tilaa. Kentän eteläosan korkeusasema on alempana kuin pohjoisosan, mikä pitää ottaa huomioon kenttää rakennettaessa.

Venesatamaan vievä ulkoilupolku

Venesatamaan vieviä yhteyksiä ei ole koettu välttämättömäksi muuttaa, koska LV-alueeksi merkitty venesatama on säilytetty ennallaan. Olemassa olevat yhteydet venesatamaan ovat toimineet. Korkeuserot alueella ovat suuret ja maastoltaan vaikeaan ympäristöön ei ole haluttu rakentaa louhintaa vaativaa ajoyhteyttä. Ajoyhteyden tekeminen rantaan saakka risteäisi kevyen liikenteen pääreitin kanssa. Venesataman kokoa ei ole tarkoitus kasvattaa ja veneiden kevät- ja syksyhuolto tapahtuu muualla.

Olemassa olevan polun paikka on merkitty asemakaavakarttaan Mellinintieltä venesatamaan. Polun sijainnissa on otettu huomioon suuret korkeuserot. Tavoitteena on ollut, että Gunillankallion virkistysalue säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että suunnittelualue on haastava, koska korkeuserot alueella ovat huomattavat. Maanpinnan korkeuserojen vuoksi alueella tulisi sallia mahdollisimman väljät rakennusalueen rajat. Gunillantien varren lamellitalojen rakennusalueen nuolet, jotka osoittavat missä sivussa rakennusalaa rakennuksen on oltava kiinni, ovat huomattavat korkeuserot huomioon ottaen liian määrääviä ja pitkiä. Korkeuserojen vuoksi ongelmaksi saattavat muodostua varsinkin korttelin 49048 lamellitalojen kääntyvät päät. Nuolimerkintöjä tulisi muuttaa siten, että nuolet olisivat kiinni vain tonttien tienpuoleisessa reunassa.

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin tarkistuksin, ja toteaa, että kaavaehdotus on tärkeä asuntotuotannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Khs toteaa, että korttelin 49048 Gunillantien varressa olevien rakennusten rakennusalaa osoittavaa merkintää on muutettu siten, että nuolet osoittavat rakennuksen Gunillantiehen rajoittuvan osan pituuden mutta eivät pakota rakentamaan pihalle kääntyvälle rakennusalalle.

HKL-liikelaitos toivoo (29.9.2009), että erityistä huomiota kiinnitettäisiin bussiliikenteen sujuvuuteen, koska Gunillantien uuden osuuden ajorata on kapea.

Kaavaehdotuksessa on asianmukaisesti otettu huomioon joukkoliikenteen tarpeet ja koko Laajasalon alueelle tehdyt joukkoliikennesuunnitelmat. Alueelle voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti korkealaatuinen joukkoliikennekokonaisuus. HKL-liikelaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Khs toteaa, että linja-autoliikenteen sujuvuus on otettu huomioon mm. sillä, että pysäkkien kohdalla bussit pysähtyvät ajoradalla. Gunillantien ajorata on 6,7 m leveä, ja se on mitoitettu linja-autojen kohtaamisen mukaan. Leveämpi ajorata antaisi henkilöauton kuljettajalle vääränlaisen kuvan kadun luonteesta ja sillä käytettävästä ajonopeudesta.

Helsingin Energia ‑liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (14.9.2009) mm., että kaavakarttaan tulisi tehdä muuntamotiloille rakennusalamerkinnät kortteleihin 49046, 49048 ja 49075. Muuntamotilat tulee sijoittaa lähelle katualuetta rakennuksen ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Muuntamotiloihin käynnin tulee olla suoraan ulkoa. Nykyinen muutosalueella oleva keskijänniteilmajohto palvelee Koirasaarentien eteläpään sähkönjakelua mm. Stansvikin kartanoaluetta sekä vaihtoehtoisena syöttösuuntana pohjoisessa Kaitalahden asuntoaluetta. Ilmajohdolla on tärkeä rooli Kruunuvuorenrannan sähkönjakelussa Koirasaarentiehen sijoitettavan maakaapelin käyttöönottoon saakka. Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.

Khs toteaa, että Helsingin Energian lausunnon johdosta asemakaavamääräystä "Rakennusten katutasossa saa olla liiketilaa ja julkisia palvelutiloja" on täydennetty siten, että sallitaan myös kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen rakentaminen. Asemakaavan selostuksessa on esitetty, missä kortteleissa muuntamotilojen tulee sijaita.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.8.2009) mm., että Lorentzinkallion viheralueen ja korttelin 49075 halki kulkeva ulkoilupolku on merkitty pistekatkoviivalla toisin kuin Vuorilahdenpolulta venesatamaan johtava ulkoilupolku. Asemakaavan viheralueet tulee suunnitella siten, että viheryhteyksistä alueiden välillä muodostuu luontevat.

Tulvareitille toimivampi vaihtoehto olisi toteuttaa se Mellinintieltä suoraan tontin 49090/2 rajaa myöten Tahvonlahtea kohti. Silloin tulvareitti kulkisi viheralueella kallion reunassa jo osittain luonnollisessa notkelmassa. Kruunuvuorenrannasta Tahvonlahden ali suunniteltu uusi vesijohto kulkee samaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osaa pitkin kuin tulvareitti. Vesijohdon linjausta voisi harkita kulkevaksi tontin 49090/2 reunan kautta rasitteena, jolloin kallion louhimiset mahdollisesti vähenisivät ja putkilinjasta tulisi lyhyempi ja suorempi. Toinen vaihtoehto on tarkistaa muodostettavan tontin 49090/2 rajaa muutamalla metrillä, jolloin vesijohto voitaisiin rakentaa viheralueelle kallion viereen.

Katujen rakentamiskustannukset ovat n. 2,5 milj. euroa ja vuosittaiset hoitokustannukset n. 17 000 euroa. Viheralueiden rakentamiskustannukset ovat 0,6 milj. euroa. Yleisten töiden lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Khs toteaa, että tulvareitti on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan viereen, jotta sen rakentaminen olisi luontevaa polun rakentamisen yhteydessä ja luontoa säästyisi. Tontin 49090/2 ja uuden kevyen liikenteen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen väliin on pyritty jättämään tilaa. Uusi kevyen liikenteen reitti kulkee nykyistä maastoa myötäillen luontevasti painaumassa.

Vuorilahdenpolun merkintä on muutettu pistekatkoviivalla merkityksi.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– VU-korttelialueella sijaitseva urheilukenttä on liitetty tonttiin 49079/3 ja käännetty pohjois-eteläsuuntaiseksi. Tulvareitti-merkintä on lisätty YO- ja AKS-tonteille kentän kääntämisestä johtuvien katukorkojen tarkistamisen vuoksi.

– Korttelin 49048 Gunillantien varressa olevien rakennusten rakennusalaa osoittavaa merkintää on muutettu siten, että rakennusalaa osittavat merkinnät eivät pakota rakentamaan pihalle kääntyvälle rakennusalalle.

– Asemakaavamääräystä "Rakennusten katutasossa saa olla liiketilaa ja julkisia palvelutiloja" on täydennetty siten, että sallitaan myös kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen rakentaminen.

– Vuorilahdenpolun merkintä on muutettu pistekatkoviivalla merkityksi.

Muut muutokset

– Gunillantietä on levennetty 16,5 m:stä 17,7 m:iin yksisuuntaisten pyöräteiden/-kaistojen vuoksi.

– Mellinintien varressa urheilukentän viereinen LPA-korttelialue on siirretty kadun yhteyteen ja muodostettu uusi kortteli 49045.

– LPA-tonteilla sijaitsevia pysäköintilaitoksien korkeusasemia ja ulkonäköä koskevia määräyksiä on tarkennettu.

– Katusuunnitelmien tarkentumisen ja korkeuserojen vuoksi on tarkistettu osittain tontin 49048/3 kerroslukua. Samalla on tontin rakennusoikeutta nostettu 200 k-m².

– Julkisivumateriaaleja ja väritystä koskevia määräyksiä on tarkennettu.

– Asuntojen keskipinta-alaa ja vieraspysäköintiä koskevat määräykset on poistettu.

– Porrashuoneen kerrosalan laskemista ja polkupyöräpaikkoja koskevat määräykset on lisätty.

– Koirasaarentien varrella olevaa rakennettua korttelia 49074 koskien on lisätty määräys: "Raja, jolle saa rakentaa 120 cm korkean kiviaineisen muurin."

Lisäksi on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kirjeellään 1.2.2010 ilmoittanut korjanneensa asemakaavakartan otsikkoa.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	7 246	4 000
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta(AK)	102 943	83 320
	Erityisasumisen korttelialuetta (AKS)	3 872	2 100
	Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)	21 033	9 000
	Lähivirkistysaluetta (VL)	94 226
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	5 283
	Venesatama-aluetta (LV)	9 939
	Vesialuetta (W)	16 111
	Katualuetta	13 634
	Pihakatua	3 976
	Yhteensä	278 263	98 420

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että Kvsto on 17.3.2010 hyväksynyt Koirasaarentien (välillä Tahvonlahti–Reiherintie) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11820.