Kaupunkistrategian 2017–2021 arviointiSosiaali-ja terveystoimialan yhteenveto Helsingin valtuustoseminaari 4.–5.2.2021 Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Onnistumiset Haasteet ja kehittämiskohteet Keskeiset muutosmittarit 2021(2017) Maailman toimivin kaupunki Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuskehittämisessä on vahvistunut. Asiakaspalautetta on kerätty jahyödynnetty systemaattisesti. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiinnutettu. oAsiakaskokemustiedon hyödyntäminen tietojohtamisessa. oSystemaattinen kehittäminen edellyttää vielä työtä ja resursointia. •Osallisuusuunnitelmat •Asiakas-ja asukasraatien määrä •Kokemusasiantuntijatapaamiset Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeisin tehtävä Uudistuneet toimintamallit on otettu käyttöön koko kaupungissa. On käynnistetty useiden palvelu-ja hoitoketjujen kehittäminen ilmiöpohjaisesti. Ikääntyneiden kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja on kehitetty ja otettu laajasti käyttöön. oKoronapandemia ja taloudellinen tilanne vaikeuttavat useiden kehittämis- prosessien etenemistä ja toimeenpanoa. oToimintakulttuurin muutokset ja uusien toimintamallien juurtuminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä oKehittämistyöstä huolimatta asiakas- määrät-ja tarpeet kasvavatedelleen vammaispalvelussa ja lastensuojelussa •Toimintamallit otettu käyttöön •Iäkkäiden kotiin vietävien palvelujen kasvu •Lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakasmäärä Uudistuvat palvelut Sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja käyttöä lisätty laajasti. Työnantajakuvaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Työhyvinvoinnin johtaminen on systemaattista. oKokeilujen ja projektien vakiinnuttaminen jatkuviksi palveluiksi edellyttää tavoitteellista suunnittelua ja myös voimavaroja. •Sähköisten ja digitaalisten palvelujen kasvu •Sairaspoissaolojen vähentyminen Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta Tuottavuus on parantunut. Palvelujen tuotantotavat ovat monipuolistuneet. oTuottavuuden mittarit ovat vielä osin puutteellisia. •Tuottavuus parantunut keskimäärin 1% •Palvelusetelien kasvu Tuottavuuden kokonaiskasvu 2017–2019 yhteensä 3,0 % (vuosi 2020 ei vielä tiedossa) Kotihoidon oman toiminnan, etähoidon ja ostopalvelun kasvu 2017–2020 19,6 % Asiakaskokemus Yleisötilaisuudet, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat, palvelumuotoilu kasvaneet (v. 2020 ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti koronapandemian johdosta) Sairauspoissaolot vähenivät 11 % vuosien 2016–2019 aikana (vuoden 2020 lukuja ei ole vielä saatavilla) Lastensuojelu- asiakkaiden määrä vähentynyt 2017–2020 10,6 % Lastensuojelu- ilmoitusten määrä kasvanut 2017–2020 10,5 % Uudet integroidut palvelu-ja toimintamallit (THK, PK, SP) on otettu käyttöön koko kaupungissa. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat parantuneet. Sähköisiä palveluja on otettu laajasti käyttöön fyysisen palveluverkon rinnalla. Kaupunkiyhteiset hankkeet ovat edistäneet yhdessä tekemistä ja toimintakulttuurin muutosta. Palvelutuotannon strateginen tarkastelu on vahvistunut ja tuottamistavat monipuolistuneet. Kattava toimintakulttuurin muutos edellyttää vielä työtä. Henkilöstön saatavuus on kasvava ongelma useissa palveluissa. Organisaatiolähtöisyydestä on siirrytty vahvemmin asiakaslähtöisyyteen. Korona, Apottiin valmistautuminen ja sote-uudistuksen valmistelu ovat vaikuttaneet tavoitteiden saavuttamiseen. Kattava toimintakulttuurin muutos edellyttää vielä työtä. •Kaupunkitasoisen yhdessä tekemisen vahvistaminen esim. hankkeissa (kuten digitalisaatioja tilahankkeet). •Tietojohtamisen vahvistaminen. •Henkilöstön parempi sitouttaminen kehittämistyöhön. •Kärkihankkeissa tehdyn kehittämisen jatkaminen ja toimintamallien laajentaminen. •HYTE-työn vahvempi kytkeminen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Henkilöstön saatavuus on kasvava ongelma useissa palveluissa. •Työnantajakuvan parantaminen ja rekrytoinnin tehostaminen. •Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen parantaminen. •Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Sotennostot strategiakohdittain A picture containing toy, doll, vector graphics Description automatically generated A picture containing text, vector graphics Description automatically generated A picture containing vector graphics Description automatically generated Kaupunkiyhteiset hankkeet ovat edistäneet yhteistyötä, toimintakulttuurin muutosta ja uusien toimintamallien käyttöönottoa. •Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen •Johtamis-ja koordinaatiorakenne on edistänyt yhteistä ymmärrystä, ja toimialojen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on systemaattisempaa. •Liikkumisohjelma •Uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja on otettu käyttöön: esim. liikkumissopimus ja LiiKu-tuki -toimintamalli. •Mukana-ohjelma •Sotenja kaskon yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa on tiivistynyt: esim. Lapset SIB ja Mitä kuuluu? -mallin käyttöönotto. •Stadin ikäohjelma •Esim. Muistiystävällinen Helsinki -käsikirja, kulttuurisen vanhustyön ja ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen. •Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus kehittämisessä on vahvistunut. •Organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseen kehittämiseen. •Osallistumisen menetelmiä on laajennettu. •Asiakaspalautetta on kerätty ja hyödynnetty systemaattisesti. •Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiinnutettu. Onnistumiset •Asiakaskokemustiedon hyödyntäminen tietojohtamisessa. •Tarvittavan tiedon saatavuus. •Riittävä seuranta esim. asiakaskyselyjen pohjalta tehdyille kehittämistoimenpiteille. •Systemaattinen kehittäminen edellyttää vielä työtä ja resursointia. •Uudet tavat erilaisten asiakasryhmien osallisuuden vahvistamiseen. •Riittävä tuki kokemusasiantuntijatoiminnalle. oHaasteet, opit Sotenpainopisteenä asiakaskokemuksen parantaminen ja osallisuuden vahvistaminen. Onnistumiset oHaasteet, opit •Uudistuneet toimintamallit on otettu käyttöön koko kaupungissa. •On osallistuttu aktiivisesti soteuudistuksenvalmisteluun ja edistetty suurten kaupunkien näkökulman huomioimista uudistuksessa. •On käynnistetty useiden palvelu-ja hoitoketjujen kehittäminen ilmiöpohjaisesti. •Ikääntyneiden kotiin vietäviä ja kotona asumista tukevia palveluja on kehitetty ja otettu laajasti käyttöön. •On laadittu asunnottomuuden vähentämisen toimenpidesuunnitelma. •Koronapandemia ja taloudellinen tilanne vaikeuttavat useiden kehittämisprosessien etenemistä ja toimeenpanoa. •Esim. terveysasemapalvelujen saatavuuden parantaminen. •Toimintakulttuurin muutokset ja uusien toimintamallien juurtuminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä. •Helsingissä asiakasmäärät ja -tarpeet kasvavat esimerkiksi vammaispalveluissa ja lastensuojelussa –osin kehittämis- toimista riippumatta. Onnistumiset oHaasteet, opit •Sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja käyttöä lisätty laajasti. •Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on parantunut. •Matalan kynnyksen palveluja on lisätty ja asiakkaaksi tuloa on helpotettu. •Yhteinen työ ja palvelujen integraatio on vahvistunut. •Työnantajakuvaa on kehitetty pitkäjänteisesti. •Työhyvinvoinnin johtaminen on systemaattista. •Sairaspoissaolot ovat vähentyneet. •Joustava yhteistyö ja avoin tiedonkulku yli palvelukokonaisuus-ja toimialarajojen on edellytys kehittämiselle. •Esim. digitalisaatio, tilahankkeet. •Kokeilujen ja projektien vakiinnuttaminen jatkuviksi palveluiksi edellyttää tavoitteellista suunnittelua ja myös voimavaroja. •Koronapandemia on edistänyt ketterää uudistumista ja uusien toimintamallien käyttöönottoa, mutta myös kuormittanut henkilöstöä. Onnistumiset oHaasteet, opit •Tuottavuus on parantunut. •Sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottavuus on parantunut keskimäärin 1,0 % vuodessa. •Yksikkökustannukset ovat lähentyneet muiden suurten kaupunkien kustannuksia. •Palvelujen tuotantotavat ovat monipuolistuneet. •Esim. palvelusetelien käytön laajentuminen ja uuden palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. •Palvelutuotannon strateginen tarkastelu on vakiintunut toimintatapa. •Erikoissairaanhoidon ohjausta on alettu vahvistaa. •Yksikkökustannusten vertailukelpoisuus kuntien välillä. •Tuottavuuden mittarit ovat vielä osin puutteellisia. •Koronan aiheuttama hoito-ja palveluvelka. •Samaan aikaan on toteutettava vuoden 2021 talousarvion toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. •Edellyttää muun muassa tuottavuus- toimenpiteitä. Kiitos!