Toimintaympäristön muutos ja koronakriisin vaikutukset strategiaanEnnakkoaineistoa valtuustoseminaariin 4. -5.2.2021Strategiajohtaja Markus Kühn Helsinki on jatkuvassa muutoksen tilassa –yhteinen ymmärrys toimintaympäristöstä strategiatyön pohjana •Helsinki on jatkuvassa muutoksen tilassa –koronavuosi on kiihdyttänyt aiemmin käynnistyneitä merkittäviä muutosvoimia. •Kaupungin toimintaympäristön muutoksen liittyvää tietoa päivitetään jatkuvasti kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. toimintaymparisto.hel.fi Helsinki on leimallisesti •Kasvava ja vetovoimainen •Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki, mutta samalla hyvinvoinnin ääripäät korostuneet •Ikärakenteeltaan nuorekas, samalla kasvava vanhusväestö •Pienten kotitalouksien kaupunki •Kansainvälinen ja monikulttuurinen •Opiskelijoiden ja osaajien kaupunki •Monipuolisten palvelujen, kasvuyritysten, luovien alojen ja erikoistumisen kaupunki •Taloudeltaan vahva ja monipuolinen Toimintaympäristön muutos ja Helsingin erityispiirteet Trendit •Digitalisaatio •Kestävyyskriisi & vastuullisuuden korostuminen •Kaupunkien kasvu •Väestön ikääntyminen Koronakriisin sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia seurataan jatkuvasti sekä yleisesti että erityispiirteisiin liittyen. Keskeisiä muuttujia toimintaympäristössämme Kasvava ja vetovoimainen •Helsingin ennakoitu väestönkasvu +5,6% 2025 mennessä vahvasti muuttoon perustuen (vs. + 0.1% kasvu muu Suomi). Asuntokysyntä pysyy korkeana. •Yksinasuvien osuus suurissa kaupungeissa 40-50%. Helsingin pientuloisista 70% yksinasuvia. •Kestävän kasvun varmistaminen ja ilmastovaikutukset. •Matkailu tärkeä vetovoimalle ja kaupungin tapahtumille ja kulttuurille. •25-34v suurin ikäryhmä vs. 55-64 muussa Suomessa. •25% kaikista Helsingin työllisistä alle 30v (vs. 20% muussa maassa). •Kuutoskaupunkien ulkopuolella väestö kasvaa ainoastaan yli 75v:ssa. •Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista asuu PKS –seudulla. KV osaajilla keskeinen merkitys erityisesti siivous, rakennus ja ravintola-alalla. Teknologiasektori kilpailee osaajista muiden kaupunkien kanssa. •63% Helsingin muuttovoitosta ulkomailta (kuutoskaupungeissa ~40%). Vieraskielisten lasten (0-6v) arvioitu osuus 2025 PKS –seudulla 27-32%. •Paljon osaamisintensiivisillä aloilla työskenteleviä erityisosaajia -1,5x enemmän kuin muussa maassa.52% korkea-asteen suorittaneita ts. n. 1/3 kaikista korkeakouluopiskelijoista PKS - seudulla. •86% kasvuyritysten henkilöstöstä keskittynyt Helsinkiin. •Taiteen ja kulttuurin työpaikoista 42% pääkaupunkiseudulla ja 36 % Helsingissä •Rakenteellinen työttömyys Helsingissä korkea jo ennen koronakriisiä. •Helsingillä perinteisesti vahva talous ja tase -erityisesti laaja maaomistus. •Hyvätuloiset (yli 60k€/v) maksavat yli 40% kunnallisverosta. •Yhteisöveroista TOP15 suuyritysten osuus (46%)sekä rahoitus-ja vakuutustoiminnan (42%) suuri. Ikärakenteeltaan nuorekas, kasvava vanhusväestö Kansainvälinen ja monikulttuurinen Monipuolisten palveluiden, kasvuyritysten, luovien alojen ja erikoistumisen kaupunki Taloudeltaan vahva ja monipuolinen – useita tukijalkoja •Hyvinvoivaa väestöä paljon, samalla myös toinen ääripää korostuu ja saattaa syventyä. •Terveys ja koettu elämänlaatu hyviä ja koettu turvallisuus parantunut. •Alueittaiset ja väestöryhmittäiset terveys-ja hyvinvointierot suuria. Asunnottomia ~1700 joka on yli 1/3 koko maan asunnottomista. Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki- hyvinvoinnin ääripäät korostuneet Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa, suurin osa kasvusta saadaan muuttoliikkeestä VÄESTÖ JA ELINOLOT Helsinki on kasvava ja vetovoimainen Lähde: Tilastokeskus -15 000 -10 000 -5 000 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Suomi yhteensä Muu Suomi (pl. Helsinki) Kuutoset Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Helsinki Nettomuutto ja luonnollinen väestönkasvu 2019 Nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu Helsingin väestökasvu heijastuu asuntojen kysyntään, asuntojen hinnat korkeita •Asuntojen hinnat ovat Helsingissä selvästi muita suuria kaupunkeja ja muuta Helsingin seutua kalliimmat. •Asuntojen hintakehitys on eriytynyt Helsingissä kalleusalueiden 1–2 ja 3-4 välillä. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet vuosituhannen alusta kaikilla kalleusalueilla. •Asuntotuotanto on kasvanut pääkaupunkiseudulla aiempaa korkeammalle tasolle. 3827 3900 4054 4205 4323 3240 3322 3401 3475 3493 2561 2583 2591 2652 2661 2292 2333 2350 2454 2503 1903 1922 1992 2040 2112 1899 1873 1836 1814 1752 1801 1795 1827 1826 1789 1728 1678 1703 1683 1672 1676 1695 1703 1735 1742 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 2015 2016 2017 2018 2019 Vanhojen osakehuoneistojen keskineliöhinnat suurimmissa kaupungeissa 2015-2019, e/m2 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Kuopio Jyväskylä Lahti Oulu VÄESTÖ JA ELINOLOT Helsinki on kasvava ja vetovoimainen Väestöryhmittäiset erot terveydessä erittäin selkeitä Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet kaikilla oppiasteilla Helsingissä. HYVINVOINTI JA TERVEYS Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki,hyvinvoinnin ääripäät korostuneet Kuva, joka sisältää kohteen kartta Kuvaus luotu automaattisesti Helsinkiläisten turvallisuudentunneon lisääntynyt.Omallaasuinalueellaan liikkumisenmyösmyöhään viikonloppuiltaisinkokeeturval- liseksi81 %, kunkolme vuotta aiemmin luku oli 77 % HYVINVOINTI JA TERVEYS Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki,hyvinvoinnin ääripäät korostuneet •Helsingissä on paljon nuoria aikuisia, muussa Suomessa suurimmat ikäryhmät ovat 55–64-vuotiaat. •Nuoret aikuiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali erityisesti palvelualoille jotka tukeutuvat vahvasti nuoriin ja osa-aikaisiin. Helsingissä opiskelijoiden työssäkäynti on yleisempää kuin koko maassa. •Alle 30-vuotiaiden työllisten osuus kaikista työllisistä on Helsingissä 25 % vs. muu maa 20 %. •Matkailu-ja ravitsemisala Helsinki 42 % vs. muu maa 34 %. •Kaupan ala Helsinki 34 % vs. muu maa 27 %. •Työllistämistoiminta (Hki15 000 työllistä) , sis. työvoiman vuokraus Helsinki 54 % vs. muu maa 50 %. (TK) Työssäkäyvien korkea-asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden osuudet v. 2018 •Uusimaa 66 % •Muu Suomi 52 % •Koko maa 57 %. Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖ JA ELINOLOT Nuorekas ikärakenne, kasvava vanhuusväestö Ikääntyminen nopeaa, Helsingin vanhusväestö keskimääräistä terveempää Lähde: Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ennusteet sekä Tilastokeskus VÄESTÖ JA ELINOLOT Nuorekas ikärakenne, kasvava vanhuusväestö •Helsingissä asuu noin 107 700 syntyperältään ulkomaalaistaustaista, mikä on 17 prosenttia kaupungin väestöstä. Espoossa osuuson18 prosenttia ja Vantaalla 21 prosenttia (vs. muu Suomi 6%). Joka neljäsSuomen ulkomaalaistaustainen henkilö asuu Helsingissä. •Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan Helsingissä vuoteen 2025 mennessä noin 33 prosentilla (Espoossa ja Vantaalla 36%). Vuonna 2025 vieraskielisten osuus väestöstä on ennusteen mukaan Helsingissä 20%, Espoossa 22 %ja Vantaalla 24 %. •Etenkin lasten ja nuorten väestönosuus kasvaa vauhdilla. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2025 useampi kuin joka neljäs 0-6-vuotias helsinkiläinen on vieraskielinen. Jo nyt Helsingin alle kouluikäisistä lapsista noin 22% on vieraskielisiä (muu Suomi 9%). Vantaalla osuus on 28%. . •Osa toimialoista on riippuvaisia ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä, esim. yli puolet (56%) siivousalan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Lähde: Tilastokeskus Maahanmuuttajien osuus kaikista työntekijöistä Tason 2 ammattiryhmissä pääkaupunkiseudulla 2010-2017. Kymmenen määrällisesti suurinta maahanmuuttajien ammattiryhmää vuonna 2017. Kasvava monikulttuurinen väestö, ulkomaalaistaustaisilla keskeinen rooli tietyillä ammattialoilla VÄESTÖ JA ELINOLOT Kansainvälinen ja monikulttuurinen •Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle keskittyy useita korkeakoulujajarunsaastikoulutuspaikkoja. •Pääkaupunkiseudunkorkeakouluissa opiskelee yli 90 000 opiskelijaa, mikä onkolmanneskoko maan korkeakouluopiskelijoista. • Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle keskittyy etenkin yliopistokoulutusta. Koulutusaloista mm. taideala painottuu pääkaupunkiseudun yliopistoihin. •Helsingin väestö onkorkeasti koulutettua. Yli puolellatyöikäisistä on korkea-asteen tutkinto ja joka neljännellävähintään ylemmän korkea- asteen tutkinto.Kuutoskaupungeistavain Espoossaon korkeakoulutetumpi väestö kuin Helsingissä. •Helsingissäonmyös hieman keskimääräistä suurempi osuus kokonaan ilman koulutusta olevia. Osuus(%) kokomaanyliopisto- opiskelijoista2020 Lähde: Vipunen–opetushallinnontilastopalvelu 25–64-vuotiasväestökorkeimmansuoritetunkoulutusasteenmukaan31.12.2018 TALOUS JA TYÖMARKKINAT Opiskelijoiden ja osaajien kaupunki •Useat palvelualat ovat keskittyneet Helsinkiin. Helsingissä palveluiden osuus on89 % työpaikoista vrt. muu maa 71 % (sis. kaupalliset jaliike-elämän sekä julkisten palvelut). •Kasvuyrityksistä suuri osa (44%) on keskittynyt Helsinkiin. •Luovat alat tukeutuvat vahvasti pääkaupunkiseutuun esim. Suomen taiteen ja kulttuurin työpaikoista Helsingin osuus on 36 % ja pääkaupunkiseudun 42%. •Erityisasiantuntijoiden osuus työpaikoista on korostunut Helsingissä suhteessa muuhun maahan. •Rahoitus-ja vakuutuspalveluiden merkitys on työpaikkojen keskittymisen lisäksi merkittävä yhteisöverojen maksajana:2018 42 % Helsingin yhteisöveroista. TALOUS JA TYÖMARKKINAT Monipuolisten palvelujen, kasvuyritysten, luovien alojenja erikoistumisen kaupunki Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2019 [1]Sijaintiosamäärä on kuvaa toimialan työpaikkamääräosuutta alueella suhteutettuna saman ryhmän osuuteen koko maassa. Indeksisaa arvon 100 kun toimialan työpaikkaosuus on alueella yhtä suuri kuin koko maassa.Arvonon suurempi kuin 100 kun alue erikoistunut kyseiseen toimialaan. Erikoistumisindeksi on laskettu työvoimatutkimuksen vuoden 2019 vuosiaineistosta. Kuvio -toimialat, joilla erikoistumisindeksin arvo ylittää 150 ts. työpaikkaosuus Helsingissä on vähintään 50 % suurempi kuin koko maassa. •Helsingin talouden tunnusluvut ovat olleet 2010-luvun lopulla hyvät, ja lainakantaa on saatu pienennettyä. Helsingin Kunnallisverokertymä on muita kaupunkeja selvemmin suurituloisten varassa. •Hyvätuloisindesiili(yli60 000 € ansaitsevat) maksaa 42 % Helsingin kuntaveroista (Espoossa 53 %). Ylimmän desiilinosuuskunnallisverotuotosta on C23- kaupungeissakeskim. 30%. •Helsingissäasukkaiden mediaanitulot ovat korkeammat kuin koko maassa keskimäärin ja ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 17 prosenttia tulonsaajista(koko maa10%). TALOUS JA TYÖMARKKINAT Taloudeltaan vahva ja monipuolinen 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Turku Porvoo Ylimmäntulodesiilinosuuskunnallisverontuotosta2018 C23 ka. Helsingin kunnallisverot tuloluokittain (vuositulo 2018): •Alle 20 000 € ---------4,3 % •20 000–39 999 € ---26,2 % •40 000–59 999 € ---27,2 % •Yli 60 000 € ----------42,3 % •Yhteisöverotulot muodostavat Helsingin kaupungin vuosittaisista tuloista reilu kymmenen prosenttia.Taso on jopa kaksinkertainen kuin kunnissa keskimäärin. Helsinki saa valtakunnallisista kunnille tulevista yhteisöverotilityksistä noin 26 % kun sen osuus kaikkien kuntien väestömäärästä on noin 12 %. •Rahoitus-ja vakuutustoiminnan yritykset maksoivat 42 prosenttia kaikista yhteisöveroistaHelsingissä vuonna 2018. •15 suurinta yhteisöveron maksajaa maksoi 46 prosenttia yhteisöverotuotosta ja 152 suurinta 76 % Yhteisöverotuotto toimialoittain Helsingissä vuosina 2013–2018. TALOUS JA TYÖMARKKINAT Taloudeltaan vahva ja monipuolinen Vuoden 2021 alussa Helsinki onkoronaviruksenleviämisvaiheessajatoimenpiteet jaresurssitkohdistetaansiten vahvasti akuutin tilanteenhoitoonja hallintaan sekävälttämättömiinpalveluihin,kunneskriisitilanne helpottuu.Väestön rokottaminen on käynnistettyja etenee suunnitelman sekä rokotteidensaatavuuden mukaan. Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme Helsingin vetovoimaisuudessa hetkellisiä häiriöitä kriisinhoidon johdosta, toistaiseksi ei merkkejä pysyvämmästä muutoksesta Helsingin väestönkasvu pysähtyi keväällä ja uudestaan marraskuussa. Vuonna 2020 väestönkasvu jäi edellisvuotta pienemmäksi. Opiskelijoita on tullut tavallista vähemmän, samoin työpaikkojen perässä saapuvia.Tässä vaiheessa oletetaan, että koronan vaikutukset ovat suurimmat Helsingissä vuosina 2020–2021. Helsinki-barometrin (10/2020)mukaan koronaepidemia ei ole aiheuttanut suurta muuttohalukkuuttaHelsingistä muihin kuntiin: 14% suunnittelut muuttoa, 4% koronasta johtuenjälkimmäisistä lomautettuja (28 %), opiskelijoita (24 %) ja työttömiä (21 %). Huom! Loppuvuoden tieto on ennakollinen Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme Koronan hyvinvointivaikutuksetvoimakkaampia helsinkiläisillä–polarisaatio ja segregaatio voi kiihtyä •Syksyn 2020 aikana toteutetun FinSote-tutkimuksen mukaan koronaepidemianhyvinvointivaikutukset ovat olleethelsinkiläisiinvoimakkaampia kuin muualla Suomessa asuviin. •Negatiiviset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisestiniihin ryhmiin, joilla on mennyt huonosti jo ennen epidemiaa. •Väestöryhmien väliset erot koulutuksessa ja tulotasossa näkyvät alueiden välisinä eroina, mikä heijastuu myösalue-eroihin terveydessä ja muissa hyvinvoinnin ulottuvuuksissa hyvinvoinninja terveyserojen kasaantuminen(segregaatioja polarisaatio). •Poliisin analyysin mukaan korona-aikana ovat korostuneet erityisestiseuraavat ilmiöt:mielenterveysongelmat, päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta, nettipetokset ja liikenneturvallisuus. Vuoden 2020aikana mm. alkoholisidonnaisten hälytystehtävien määrät kasvoivat. Summaindeksi: pienituloisten asuntokuntien osuus,työttömyysaste sekä ilman peruskoulun jälkeistä tutkinto olevien osuuteen työikäisistä (25–64-vuotiaista). 2.2.202119 Lasten ja nuorten hyvinvointi koronan aikana Usein itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2006 01 2006 06 2006 11 2007 04 2007 09 2008 02 2008 07 2008 12 2009 05 2009 10 2010 03 2010 08 2011 01 2011 06 2011 11 2012 04 2012 09 2013 02 2013 07 2013 12 2014 05 2014 10 2015 03 2015 08 2016 01 2016 06 2016 11 2017 04 2017 09 2018 02 2018 07 2018 12 2019 05 2019 10 2020 03 2020 08 Rakennetyöttömät Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: TEM Kriisi vaikuttanut erityisesti nuorten, matalapalkkaisten ja vieraskielisten työllisyyteen -rakenteellinen työttömyys erityinen haaste •Rakenteellinen työttömyys oli Helsingin haasteena jo ennen koronaepidemiaa. •Koronatyöttömyys ja -lomautukset kohdistuneet erityisesti palvelualoille, nuoriin, matalapalkkaisiin ja vieraskielisiin.Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana ainakin kesään 2021 saakka. •Nuorten työttömien määrä on kaksinkertaistunut Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa vuoden takaisesta. Helsingissä 11/2020 ~ 9 800 työtöntä vs. ~60 100 muussa maassa yhteensä. •Helsingissä ja Espoossa erityisasiantuntijoiden osuus työttömistä muita suuria kaupunkeja suurempi. Toisaalta Helsingissä työttömänä suuri joukko henkilöitä, jotkaovat vaillaammattistatusta ("muu"/tuntematon). . •Ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut ylivoimaisesti eniten Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa, kasvua 50 % vuoden alusta (vs. 30% muussa maassa) saavuttaen ulkomaisten työttömyysasteessa maan keskiarvoa 28,6%. Yleisesti ulkomaalaistaustaisia työskentelee paljon palvelualoilla, joihin koronarajoitukset ovat väliaikaisesti iskeneet ; majoitus-ja ravitseminen sekä siivousala. 0 20 40 60 80 100 120 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Suomi pl Hki Suomi % Alle 30-v. työttömien määrän muutos (%) vuoden takaiseen Lähde: TEM/TK:nStatfin-tietokanta Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme Keskeisillä paikoilla liikkuminen on vähentynyt merkittävästi – pysyvämpi käyttäytymisen muutos vaatii jatkuvaa seurantaa 0 20 40 60 80 100 120 VKO 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 1 3 Indeksi, (100 = viikkojen 6-7 keskiarvo) Vierailijamäärä Helsingin keskeisillä toimistoalueilla Kalasatama Pitäjänmäki Teollisuuskatu Ydinkeskusta Pasila-Ilmala Käpylän aseman seutu 0 50 100 150 200 Indeksi (keskiarvo ajalta: 3-16.2.2020 = 100) Helsingin keskustan väestön määrän muutos (%) vuoden 2020 helmikuun alkuun verrattuna Ydinkeskusta - Viikkokeskiarvot Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme Koronakriisi muuttaa työmarkkinoita ja nopeuttaa toimialamurrosta Monipuolinen toimialarakenne suojannut kaupunkia pahimmilta talouskriisin vaikutuksilta: •Suoraan rajoituksista kärsineet alat (erit. matkailu-ja ravintola-ala), kulttuuri, luovat alat ja tapahtumat ovat merkittävissä ongelmissa. Pidemmän aikavälin •ICT-, teknologia-ja asiantuntijapalveluiden kasvua kriisi on vauhdittanut. •Työttömyys ja lomautukset kohdistuneet erityisesti nuoriin aikuisiin ja maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin. •Helsingin elinvoimaisuuden palautumiselle matkailulla, ravintoloilla, luovilla aloilla ja tapahtumilla on itseään suurempi merkitys •Helsinkiin suuntautuva matkailu on viime vuosina (ennen koronaepidemiaa) kasvanut voimakkaasti ja matkailun ja siihen liitännäisten toimialojen merkitys talouteen on huomattava.Lentomatkustajien määrä Helsinki- Vantaalla oli vuonna 2019 lähes 22 miljoonaa ja rekisteröityjen yöpymisten määrä Helsingissä niin ikään ennätyksellinen lähes 4,5 miljoonaa (Finavia ja Tilastokeskus). •Helsingin osuus kaikista Suomen rekisteröidyistä yöpymisistä on hieman alle 20 prosenttia (Tilastokeskus). Matkailun kokonaiskysynnästä Helsingin osuus on noin kolmannes; ulkomaisesta kysynnästä lähes 40 prosenttia ja kotimaisesta noin 30 prosenttia (VisitFinland). •Helsingin välitön matkailutulo oli vuonna 2018 noin 1,7 miljardia euroa ja kokonaisvaikutukset 2,8 miljardia euroa. (TAK Oy) Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme