Toimintaympäristön
muutos ja koronakriisin
vaikutukset strategiaanEnnakkoaineistoa valtuustoseminaariin 4. -5.2.2021Strategiajohtaja Markus Kühn
Helsinki on jatkuvassa muutoksen tilassa –yhteinen
ymmärrys toimintaympäristöstä strategiatyön pohjana
•Helsinki on jatkuvassa muutoksen
tilassa –koronavuosi on kiihdyttänyt
aiemmin käynnistyneitä merkittäviä
muutosvoimia.
•Kaupungin toimintaympäristön
muutoksen liittyvää tietoa
päivitetään jatkuvasti
kaupunkilaisten ja
päätöksentekijöiden tarpeisiin.
toimintaymparisto.hel.fi
Helsinki on leimallisesti
•Kasvava ja vetovoimainen
•Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki, mutta samalla hyvinvoinnin ääripäät
korostuneet
•Ikärakenteeltaan nuorekas, samalla kasvava vanhusväestö
•Pienten kotitalouksien kaupunki
•Kansainvälinen ja monikulttuurinen
•Opiskelijoiden ja osaajien kaupunki
•Monipuolisten palvelujen, kasvuyritysten, luovien alojen ja
erikoistumisen kaupunki
•Taloudeltaan vahva ja monipuolinen
Toimintaympäristön muutos ja Helsingin erityispiirteet
Trendit
•Digitalisaatio
•Kestävyyskriisi &
vastuullisuuden
korostuminen
•Kaupunkien kasvu
•Väestön
ikääntyminen
Koronakriisin sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia seurataan
jatkuvasti sekä yleisesti että erityispiirteisiin liittyen.
Keskeisiä muuttujia toimintaympäristössämme
Kasvava ja vetovoimainen
•Helsingin ennakoitu väestönkasvu +5,6% 2025 mennessä vahvasti muuttoon perustuen (vs. +
0.1% kasvu muu Suomi). Asuntokysyntä pysyy korkeana.
•Yksinasuvien osuus suurissa kaupungeissa 40-50%. Helsingin pientuloisista 70%
yksinasuvia.
•Kestävän kasvun varmistaminen ja ilmastovaikutukset.
•Matkailu tärkeä vetovoimalle ja kaupungin tapahtumille ja kulttuurille.
•25-34v suurin ikäryhmä vs. 55-64 muussa Suomessa.
•25% kaikista Helsingin työllisistä alle 30v (vs. 20% muussa maassa).
•Kuutoskaupunkien ulkopuolella väestö kasvaa ainoastaan yli 75v:ssa.
•Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista asuu PKS –seudulla. KV osaajilla keskeinen merkitys
erityisesti siivous, rakennus ja ravintola-alalla. Teknologiasektori kilpailee osaajista muiden
kaupunkien kanssa.
•63% Helsingin muuttovoitosta ulkomailta (kuutoskaupungeissa ~40%). Vieraskielisten
lasten (0-6v) arvioitu osuus 2025 PKS –seudulla 27-32%.
•Paljon osaamisintensiivisillä aloilla työskenteleviä erityisosaajia -1,5x enemmän kuin muussa
maassa.52% korkea-asteen suorittaneita ts. n. 1/3 kaikista korkeakouluopiskelijoista PKS -
seudulla.
•86% kasvuyritysten henkilöstöstä keskittynyt Helsinkiin.
•Taiteen ja kulttuurin työpaikoista 42% pääkaupunkiseudulla ja 36 % Helsingissä
•Rakenteellinen työttömyys Helsingissä korkea jo ennen koronakriisiä.
•Helsingillä perinteisesti vahva talous ja tase -erityisesti laaja maaomistus.
•Hyvätuloiset (yli 60k€/v) maksavat yli 40% kunnallisverosta.
•Yhteisöveroista TOP15 suuyritysten osuus (46%)sekä rahoitus-ja vakuutustoiminnan (42%)
suuri.
Ikärakenteeltaan nuorekas, kasvava
vanhusväestö
Kansainvälinen ja monikulttuurinen
Monipuolisten palveluiden,
kasvuyritysten, luovien alojen ja
erikoistumisen kaupunki
Taloudeltaan vahva ja monipuolinen –
useita tukijalkoja
•Hyvinvoivaa väestöä paljon, samalla myös toinen ääripää korostuu ja saattaa syventyä.
•Terveys ja koettu elämänlaatu hyviä ja koettu turvallisuus parantunut.
•Alueittaiset ja väestöryhmittäiset terveys-ja hyvinvointierot suuria. Asunnottomia ~1700 joka on
yli 1/3 koko maan asunnottomista.
Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki-
hyvinvoinnin ääripäät korostuneet
Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa, suurin osa
kasvusta saadaan muuttoliikkeestä
VÄESTÖ JA ELINOLOT Helsinki on kasvava ja vetovoimainen
Lähde: Tilastokeskus
-15 000
-10 000
-5 000
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
Suomi yhteensä
Muu Suomi (pl. Helsinki)
Kuutoset
Oulu
Tampere
Turku
Vantaa
Espoo
Helsinki
Nettomuutto ja luonnollinen väestönkasvu 2019
Nettomuutto
Luonnollinen väestönkasvu
Helsingin väestökasvu heijastuu asuntojen
kysyntään, asuntojen hinnat korkeita
•Asuntojen hinnat ovat Helsingissä selvästi muita
suuria kaupunkeja ja muuta Helsingin seutua
kalliimmat.
•Asuntojen hintakehitys on eriytynyt Helsingissä
kalleusalueiden 1–2 ja 3-4 välillä. Asuntojen hinnat
ovat kuitenkin nousseet vuosituhannen alusta
kaikilla kalleusalueilla.
•Asuntotuotanto on kasvanut pääkaupunkiseudulla
aiempaa korkeammalle tasolle.
3827
3900
4054
4205
4323
3240
3322
3401
3475
3493
2561
2583
2591
2652
2661
2292
2333
2350
2454
2503
1903
1922
1992
2040
2112
1899
1873
1836
1814
1752
1801
1795
1827
1826
1789
1728
1678
1703
1683
1672
1676
1695
1703
1735
1742
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
2015
2016
2017
2018
2019
Vanhojen osakehuoneistojen keskineliöhinnat suurimmissa kaupungeissa
2015-2019, e/m2
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Kuopio
Jyväskylä
Lahti
Oulu
VÄESTÖ JA ELINOLOT Helsinki on kasvava ja vetovoimainen
Väestöryhmittäiset erot terveydessä erittäin selkeitä
Mielen
hyvinvoinnin
haasteet ovat
yleistyneet kaikilla
oppiasteilla
Helsingissä.
HYVINVOINTI JA TERVEYS Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki,hyvinvoinnin ääripäät korostuneet
Kuva, joka sisältää kohteen kartta
Kuvaus luotu automaattisesti
Helsinkiläisten
turvallisuudentunneon
lisääntynyt.Omallaasuinalueellaan
liikkumisenmyösmyöhään
viikonloppuiltaisinkokeeturval-
liseksi81 %, kunkolme vuotta
aiemmin luku oli 77 %
HYVINVOINTI JA TERVEYS Hyvinvoiva ja turvallinen kaupunki,hyvinvoinnin ääripäät korostuneet
•Helsingissä on paljon nuoria aikuisia, muussa Suomessa suurimmat ikäryhmät ovat 55–64-vuotiaat.
•Nuoret aikuiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali erityisesti palvelualoille jotka tukeutuvat
vahvasti nuoriin ja osa-aikaisiin. Helsingissä opiskelijoiden työssäkäynti on yleisempää kuin koko
maassa.
•Alle 30-vuotiaiden työllisten osuus kaikista työllisistä on Helsingissä 25 % vs. muu maa 20 %.
•Matkailu-ja ravitsemisala Helsinki 42 % vs. muu maa 34 %.
•Kaupan ala Helsinki 34 % vs. muu maa 27 %.
•Työllistämistoiminta (Hki15 000 työllistä) , sis. työvoiman vuokraus Helsinki 54 % vs. muu maa 50 %. (TK)
Työssäkäyvien korkea-asteen
koulutuksessa olevien
opiskelijoiden osuudet v. 2018
•Uusimaa 66 %
•Muu Suomi 52 %
•Koko maa 57 %.
Lähde: Tilastokeskus
VÄESTÖ JA ELINOLOT Nuorekas ikärakenne, kasvava vanhuusväestö
Ikääntyminen nopeaa, Helsingin vanhusväestö
keskimääräistä terveempää
Lähde: Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ennusteet
sekä Tilastokeskus
VÄESTÖ JA ELINOLOT Nuorekas ikärakenne, kasvava vanhuusväestö
•Helsingissä asuu noin 107 700 syntyperältään ulkomaalaistaustaista, mikä on 17 prosenttia kaupungin väestöstä. Espoossa osuuson18 prosenttia ja
Vantaalla 21 prosenttia (vs. muu Suomi 6%). Joka neljäsSuomen ulkomaalaistaustainen henkilö asuu Helsingissä.
•Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan Helsingissä vuoteen 2025 mennessä noin 33 prosentilla (Espoossa ja Vantaalla 36%). Vuonna 2025
vieraskielisten osuus väestöstä on ennusteen mukaan Helsingissä 20%, Espoossa 22 %ja Vantaalla 24 %.
•Etenkin lasten ja nuorten väestönosuus kasvaa vauhdilla. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2025 useampi kuin joka neljäs 0-6-vuotias
helsinkiläinen on vieraskielinen. Jo nyt Helsingin alle kouluikäisistä lapsista noin 22% on vieraskielisiä (muu Suomi 9%). Vantaalla osuus on 28%. .
•Osa toimialoista on riippuvaisia ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä,
esim. yli puolet (56%) siivousalan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia.
Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuuttajien osuus kaikista työntekijöistä Tason 2 ammattiryhmissä
pääkaupunkiseudulla 2010-2017. Kymmenen määrällisesti suurinta
maahanmuuttajien ammattiryhmää vuonna 2017.
Kasvava monikulttuurinen väestö, ulkomaalaistaustaisilla
keskeinen rooli tietyillä ammattialoilla
VÄESTÖ JA ELINOLOT Kansainvälinen ja monikulttuurinen
•Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle keskittyy useita
korkeakoulujajarunsaastikoulutuspaikkoja.
•Pääkaupunkiseudunkorkeakouluissa opiskelee yli 90
000 opiskelijaa, mikä onkolmanneskoko maan
korkeakouluopiskelijoista.
• Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle keskittyy etenkin
yliopistokoulutusta. Koulutusaloista mm. taideala
painottuu pääkaupunkiseudun yliopistoihin.
•Helsingin väestö onkorkeasti koulutettua. Yli puolellatyöikäisistä on
korkea-asteen tutkinto ja joka neljännellävähintään ylemmän korkea-
asteen tutkinto.Kuutoskaupungeistavain Espoossaon
korkeakoulutetumpi väestö kuin Helsingissä.
•Helsingissäonmyös hieman keskimääräistä suurempi osuus
kokonaan ilman koulutusta olevia.
Osuus(%) kokomaanyliopisto-
opiskelijoista2020
Lähde: Vipunen–opetushallinnontilastopalvelu
25–64-vuotiasväestökorkeimmansuoritetunkoulutusasteenmukaan31.12.2018
TALOUS JA TYÖMARKKINAT Opiskelijoiden ja osaajien kaupunki
•Useat palvelualat ovat keskittyneet Helsinkiin.
Helsingissä palveluiden osuus on89 % työpaikoista
vrt. muu maa 71 % (sis. kaupalliset jaliike-elämän
sekä julkisten palvelut).
•Kasvuyrityksistä suuri osa (44%) on keskittynyt
Helsinkiin.
•Luovat alat tukeutuvat vahvasti pääkaupunkiseutuun
esim. Suomen taiteen ja kulttuurin työpaikoista
Helsingin osuus on 36 % ja pääkaupunkiseudun 42%.
•Erityisasiantuntijoiden osuus työpaikoista on
korostunut Helsingissä suhteessa muuhun maahan.
•Rahoitus-ja vakuutuspalveluiden merkitys on
työpaikkojen keskittymisen lisäksi merkittävä
yhteisöverojen maksajana:2018 42 % Helsingin
yhteisöveroista.
TALOUS JA TYÖMARKKINAT Monipuolisten palvelujen, kasvuyritysten, luovien alojenja erikoistumisen kaupunki
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2019
[1]Sijaintiosamäärä on kuvaa toimialan työpaikkamääräosuutta alueella suhteutettuna saman ryhmän osuuteen koko maassa.
Indeksisaa arvon 100 kun toimialan työpaikkaosuus on alueella yhtä suuri kuin koko maassa.Arvonon suurempi kuin 100 kun
alue erikoistunut kyseiseen toimialaan. Erikoistumisindeksi on laskettu työvoimatutkimuksen vuoden 2019 vuosiaineistosta.
Kuvio -toimialat, joilla erikoistumisindeksin arvo ylittää 150 ts. työpaikkaosuus Helsingissä on
vähintään 50 % suurempi kuin koko maassa.
•Helsingin talouden tunnusluvut ovat olleet 2010-luvun
lopulla hyvät, ja lainakantaa on saatu pienennettyä.
Helsingin Kunnallisverokertymä on muita kaupunkeja
selvemmin suurituloisten varassa.
•Hyvätuloisindesiili(yli60 000 € ansaitsevat) maksaa 42
% Helsingin kuntaveroista (Espoossa 53 %). Ylimmän
desiilinosuuskunnallisverotuotosta on C23-
kaupungeissakeskim. 30%.
•Helsingissäasukkaiden mediaanitulot ovat korkeammat
kuin koko maassa keskimäärin ja ylimpään
tulokymmenykseen kuuluu 17 prosenttia
tulonsaajista(koko maa10%).
TALOUS JA TYÖMARKKINAT Taloudeltaan vahva ja monipuolinen
0,0 %
10,0 %
20,0 %
30,0 %
40,0 %
50,0 %
60,0 %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Oulu
Tampere
Turku
Porvoo
Ylimmäntulodesiilinosuuskunnallisverontuotosta2018
C23 ka.
Helsingin kunnallisverot
tuloluokittain (vuositulo 2018):
•Alle 20 000 € ---------4,3 %
•20 000–39 999 € ---26,2 %
•40 000–59 999 € ---27,2 %
•Yli 60 000 € ----------42,3 %
•Yhteisöverotulot muodostavat Helsingin kaupungin vuosittaisista tuloista reilu kymmenen prosenttia.Taso
on jopa kaksinkertainen kuin kunnissa keskimäärin. Helsinki saa valtakunnallisista kunnille tulevista
yhteisöverotilityksistä noin 26 % kun sen osuus kaikkien kuntien väestömäärästä on noin 12 %.
•Rahoitus-ja vakuutustoiminnan yritykset maksoivat 42 prosenttia kaikista yhteisöveroistaHelsingissä
vuonna 2018.
•15 suurinta yhteisöveron maksajaa maksoi 46 prosenttia yhteisöverotuotosta ja 152 suurinta 76 %
Yhteisöverotuotto toimialoittain Helsingissä vuosina 2013–2018.
TALOUS JA TYÖMARKKINAT Taloudeltaan vahva ja monipuolinen
Vuoden 2021 alussa Helsinki
onkoronaviruksenleviämisvaiheessajatoimenpiteet
jaresurssitkohdistetaansiten vahvasti akuutin
tilanteenhoitoonja hallintaan
sekävälttämättömiinpalveluihin,kunneskriisitilanne
helpottuu.Väestön rokottaminen on käynnistettyja
etenee suunnitelman sekä rokotteidensaatavuuden
mukaan.
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
Helsingin vetovoimaisuudessa hetkellisiä häiriöitä kriisinhoidon
johdosta, toistaiseksi ei merkkejä pysyvämmästä muutoksesta
Helsingin väestönkasvu pysähtyi keväällä ja
uudestaan marraskuussa. Vuonna 2020
väestönkasvu jäi edellisvuotta pienemmäksi.
Opiskelijoita on tullut tavallista vähemmän,
samoin työpaikkojen perässä saapuvia.Tässä
vaiheessa oletetaan, että koronan vaikutukset
ovat suurimmat Helsingissä vuosina 2020–2021.
Helsinki-barometrin (10/2020)mukaan
koronaepidemia ei ole aiheuttanut suurta
muuttohalukkuuttaHelsingistä muihin kuntiin:
14% suunnittelut muuttoa, 4% koronasta
johtuenjälkimmäisistä lomautettuja (28 %),
opiskelijoita (24 %) ja työttömiä (21 %).
Huom! Loppuvuoden tieto on ennakollinen
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
Koronan hyvinvointivaikutuksetvoimakkaampia
helsinkiläisillä–polarisaatio ja segregaatio voi kiihtyä
•Syksyn 2020 aikana toteutetun FinSote-tutkimuksen mukaan
koronaepidemianhyvinvointivaikutukset ovat olleethelsinkiläisiinvoimakkaampia kuin muualla Suomessa asuviin.
•Negatiiviset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat kohdistuneet
erityisestiniihin ryhmiin, joilla on mennyt huonosti jo ennen epidemiaa.
•Väestöryhmien väliset erot koulutuksessa ja tulotasossa näkyvät
alueiden välisinä eroina, mikä heijastuu myösalue-eroihin terveydessä
ja muissa hyvinvoinnin ulottuvuuksissa hyvinvoinninja
terveyserojen kasaantuminen(segregaatioja polarisaatio).
•Poliisin analyysin mukaan korona-aikana ovat korostuneet erityisestiseuraavat ilmiöt:mielenterveysongelmat, päihdeongelmat,
lähisuhdeväkivalta, nettipetokset ja liikenneturvallisuus. Vuoden 2020aikana mm. alkoholisidonnaisten hälytystehtävien määrät kasvoivat.
Summaindeksi: pienituloisten asuntokuntien osuus,työttömyysaste sekä ilman
peruskoulun jälkeistä tutkinto olevien osuuteen työikäisistä (25–64-vuotiaista).
2.2.202119
Lasten ja nuorten hyvinvointi koronan aikana
Usein itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%)
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
2006 01
2006 06
2006 11
2007 04
2007 09
2008 02
2008 07
2008 12
2009 05
2009 10
2010 03
2010 08
2011 01
2011 06
2011 11
2012 04
2012 09
2013 02
2013 07
2013 12
2014 05
2014 10
2015 03
2015 08
2016 01
2016 06
2016 11
2017 04
2017 09
2018 02
2018 07
2018 12
2019 05
2019 10
2020 03
2020 08
Rakennetyöttömät
Espoo
Helsinki
Oulu
Tampere
Turku
Vantaa
Lähde: TEM
Kriisi vaikuttanut erityisesti nuorten, matalapalkkaisten ja
vieraskielisten työllisyyteen -rakenteellinen työttömyys erityinen
haaste
•Rakenteellinen työttömyys oli Helsingin haasteena jo ennen
koronaepidemiaa.
•Koronatyöttömyys ja -lomautukset kohdistuneet erityisesti
palvelualoille, nuoriin, matalapalkkaisiin ja
vieraskielisiin.Lomautettujen määrän ennakoidaan säilyvän korkeana
ainakin kesään 2021 saakka.
•Nuorten työttömien määrä on kaksinkertaistunut Helsingissä,
Vantaalla ja Espoossa vuoden takaisesta. Helsingissä 11/2020 ~ 9 800
työtöntä vs. ~60 100 muussa maassa yhteensä.
•Helsingissä ja Espoossa erityisasiantuntijoiden osuus työttömistä
muita suuria kaupunkeja suurempi. Toisaalta Helsingissä työttömänä
suuri joukko henkilöitä, jotkaovat vaillaammattistatusta
("muu"/tuntematon).
.
•Ulkomaalaisten työttömyys on kasvanut ylivoimaisesti eniten
Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa, kasvua 50 % vuoden alusta (vs.
30% muussa maassa) saavuttaen ulkomaisten työttömyysasteessa
maan keskiarvoa 28,6%. Yleisesti ulkomaalaistaustaisia työskentelee
paljon palvelualoilla, joihin koronarajoitukset ovat väliaikaisesti iskeneet
; majoitus-ja ravitseminen sekä siivousala.
0
20
40
60
80
100
120
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
Suomi pl Hki
Suomi
%
Alle 30-v. työttömien määrän muutos (%) vuoden
takaiseen
Lähde: TEM/TK:nStatfin-tietokanta
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
Keskeisillä paikoilla liikkuminen on vähentynyt merkittävästi –
pysyvämpi käyttäytymisen muutos vaatii jatkuvaa seurantaa
0
20
40
60
80
100
120
VKO 8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
1
3
Indeksi, (100 = viikkojen 6-7 keskiarvo)
Vierailijamäärä Helsingin keskeisillä toimistoalueilla
Kalasatama
Pitäjänmäki
Teollisuuskatu
Ydinkeskusta
Pasila-Ilmala
Käpylän aseman seutu
0
50
100
150
200
Indeksi (keskiarvo ajalta: 3-16.2.2020 = 100)
Helsingin keskustan väestön määrän muutos (%)
vuoden 2020 helmikuun alkuun verrattuna
Ydinkeskusta - Viikkokeskiarvot
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme
Koronakriisi muuttaa työmarkkinoita ja nopeuttaa
toimialamurrosta
Monipuolinen toimialarakenne suojannut kaupunkia pahimmilta
talouskriisin vaikutuksilta:
•Suoraan rajoituksista kärsineet alat (erit. matkailu-ja ravintola-ala), kulttuuri,
luovat alat ja tapahtumat ovat merkittävissä ongelmissa. Pidemmän aikavälin
•ICT-, teknologia-ja asiantuntijapalveluiden kasvua kriisi on vauhdittanut.
•Työttömyys ja lomautukset kohdistuneet erityisesti nuoriin aikuisiin ja
maahanmuuttajataustaisiin asukkaisiin.
•Helsingin elinvoimaisuuden palautumiselle matkailulla,
ravintoloilla, luovilla aloilla ja tapahtumilla on itseään suurempi
merkitys
•Helsinkiin suuntautuva matkailu on viime vuosina (ennen koronaepidemiaa)
kasvanut voimakkaasti ja matkailun ja siihen liitännäisten toimialojen
merkitys talouteen on huomattava.Lentomatkustajien määrä Helsinki-
Vantaalla oli vuonna 2019 lähes 22 miljoonaa ja rekisteröityjen yöpymisten
määrä Helsingissä niin ikään ennätyksellinen lähes 4,5 miljoonaa (Finavia ja
Tilastokeskus).
•Helsingin osuus kaikista Suomen rekisteröidyistä yöpymisistä on hieman alle
20 prosenttia (Tilastokeskus). Matkailun kokonaiskysynnästä Helsingin
osuus on noin kolmannes; ulkomaisesta kysynnästä lähes 40 prosenttia ja
kotimaisesta noin 30 prosenttia (VisitFinland).
•Helsingin välitön matkailutulo oli vuonna 2018 noin 1,7 miljardia euroa
ja kokonaisvaikutukset 2,8 miljardia euroa. (TAK Oy)
Koronan vaikutukset toimintaympäristöömme