Stadin HYTE-
barometri

Hyvinvointikertomus 2018–2021

Tilastoja

2021:1



Tiedustelut

Stina Högnabba, p. 09 310 42525

Suvi Määttä, p. 09 310 36601

etunimi.sukunimi(at)hel.fi

Julkaisija

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, 

kaupunkitieto

Osoite

PL 550, 00099 Helsingin kaupunki

(Siltasaarenkatu 18–20 A)

Puhelin

09 310 36377

Internet 

www.hel.fi/kaupunkitieto

Tilaukset, jakelu

p. 09 310 36293

kaupunkitieto.tilaukset@hel.fi

Taitto

Lotta Haglund

Verkossa

ISSN 2736-9560



Sisällys

1 Mistä on kyse?......................................................................................................4
2 Helsingin hyvinvointisuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 
työkaluna..............................................................................................................8
3 Koronapandemian vaikutuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen............10
4 Koettu terveys, elämänlaatu ja onnellisuus.........................................................12
5 Eriarvoisuuden vähentäminen............................................................................14
6 Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille............................................................18
7 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy............................................................24
8. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistaminen..............................31
9 Mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistäminen.......................................37
10 Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat..............................................43
11. Yhteenveto onnistumisista ja huolenaiheista.....................................................51
Lähteet....................................................................................................................53
Tekijät

Stina Högnabba, erityissuunnittelija, hyte-koordinaattori. Kaupunginkanslia, 
Strategiaosasto, Kaupunkistrategia.

Suvi Määttä, tutkija. Kaupunginkanslia, Strategiaosasto, Kaupunkitieto.

HYTE-barometria on käsitelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmässä 
marraskuussa 2020.



1 Mistä on kyse?

Stadin HYTE-barometri

on Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) sekä hyvinvointisuunnitelmatyön 
seurantaväline, joka kertoo mihin suuntaan helsinkiläisten hyvinvointi kehittyy sekä 
mitä kaupunki tekee kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tiedot päivitetään 
ja julkaistaan vuosittain ja niiden pohjalta suunnataan hyvinvoinnin ja terveyden 
edistämisen tekoja osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja jo
Käsillä oleva raportti vastaa terveydenhuoltolain 12 § ja muun lainsäädännön mukaisia 
velvoitteita raportoida väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä tehdyistä 
toimenpiteistä valtuustokauden ajalta. Tämä raportti on valtuustokauden kolmas ja 
viimeinen HYTE-barometri. Lisäksi Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot 
-yksikkö tuottaa runsaasti aihepiirin tilasto- ja tutkimustietoa. Helsingin kaupungin 
YK:lle tuottama ”Agendasta teoiksi – YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen 
Helsingissä 2019” sisältää myös kuvausta väestön hyvinvoinnin ja terveyden 
tilasta sekä tehdyistä toimista valtuustokauden ajalta. 

htamista. 

Tämä HYTE-barometri sisältää nostoja helsinkiläisten elämänlaadusta ja onnellisuudesta, 
eriarvoisuudesta, liikkumisesta ja elintavoista, ympäristöstä ja turvallisuudesta sekä 
mielen hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä näkökulmista. Barometriin on nostettu Helsingin 
hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä joitakin onnistumisia sekä huolenaiheita. 
Edellisissä HYTE-barometreissa on myös kuvattu väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta 
eri näkökulmista. 

 HYTE-barometrin tiedot on kerätty toimialoilta ja kaupunginkansliasta erillisellä tiedonkeruuvälineellä 
lokakuun 2020 aikana. Lisäksi on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin 
laitoksen (THL) toteuttaman Kouluterveyskyselyn Helsingin aineistoa vuodelta 2019 
ja THL:n FinSote-aineistoa vuodelta 2018. Myös Helsinki-barometriä toukokuulta 2020 
ja lokakuulta 2020, Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toteuttamia etäopiskelukyselyitä 
keväältä 2020 sekä syksyllä 2020 tehdyn pääkaupunkiseudun päihdetilannekyselyä 
on käytetty tiedon lähteinä.

Koronan vaikutukset näkyvät mm. lisääntyneenä työttömyytenä ja monille taloudellinen 
toimeentulo voi olla yhä vaikeampaa. Tästä syystä osaan indikaattoritarkasteluja on 
valittu koetun toimeentulon näkökulma. Koettu toimeentulo on yksilön henkilökohtainen 
käsitys omasta tai perheen taloudellista tilanteesta, jonka yksilö muodostaa vertailemalla 
omaa tilannetta suhteessa muihin lähiympäristössä. Tällä suhteellisella vertailulla omasta 
sosiaalisesta asemasta voi olla suurikin merkitys yksilön minäkuvalle ja se voi olla yhteydessä 
hyvinvointiin lukuisin eri tavoin. Heikompi toimeentulon kokemus voi rajoittaa 
mahdollisuuksia harrastaa, liikkua, edistää terveellisiä elintapoja tai ylläpitää sosiaalisia 
suhteita. Heikko toimeentulon kokemus voi myös aiheuttaa psyykkistä kuormittuneisuutta, 
stressintunnetta ja murheita, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin heikentävästi. Tässä 
barometrissä koettu toimeentulo tarkoittaa nuorten osalta arviota perheen taloudellisesta 
tilanteesta (asteikko korkeintaan kohtalainen, melko hyvä tai erittäin hyvä), kun 
puolestaan aikuisväestön ja ikääntyneiden osalta kokemusta oman kotitalouden menojen 
kattamisesta saaduilla tuloilla (asteikko hankala, melko helppo tai helppo). 



Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen 
ja koordinointi on kehittynyt erinomaiselle tasolle

Valtuustokauden tavoitteena oli kaupunginhallituksen päätöksen mukaan luoda ja käynnistää 
pysyvä eri toimialojen johdosta koostuva johtamis- ja koordinaatiorakenne sekä 
liittää se osaksi kaupungin johtamista, suunnittelua ja toimintaa. Tämä saatiin valmiiksi 
ja määriteltyjä tehtäviä on edistetty usealla saralla. Tavoitteeksi asetettiin myös tehdä 
Helsingin hyvinvointisuunnitelma, joka kokoaa ja toteuttaa kaupunkistrategian hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämisen tavoitteita. Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 
kesäkuussa 
THL:n TEAviisarin tulokset kuntajohdonTilastokuvio. Indikaattori kertoo, miten Helsingin johtamis- ja koordinaatiorakenne on kehittynyt: mm. poikkihallinnollinen johtamisvastuu on määritelty, tehtävät ja koordinaatiorakenne on päätetty sekä ehkäisevän päihdetyön toimielin on nimetty.
0102030405060708090100Pisteet (max 100)
20112013201520172019Indikaaori kertoo, miten Helsingin 
johtamis- ja koordinaatiorakenne on 
kehiynyt: mm. poikkihallinnollinen 
johtamisvastuu on määritelty, 
tehtävät ja koordinaatiorakenne on 
päätey sekä ehkäisevän päihdetyön 
toimielin on nimey.
100HelsinkiKoko maa 
osalta

2019.



Stadin HYTE – Hyvinvoinnin ja 
terveyden edistäminen Helsingissä

Stadin hyten visio

Jokaisella helsinkiläisellä – niin nuorella, ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – tulisi 
olla mahdollisuus elää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihen tarvittava 
tuki ja palvelut kaikissa elämän vaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä vaikutetaan 
siihen, että kaupunkilaisten elämä sujuu mukavasti, koettu hyvinvointi, elämänlaatu 
ja terveys paranevat sekä arjen ympäristöt ovat hyvää ja liikkuvaa elämää tukevia.

Stadin HYTEn hyvinvointiajattelu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ymmärretään Helsingissä laajasti. Kaupunkilaisten 
hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat talous-, työllisyys-, koulutus-, asunto- ja aluepolitiikka, 
kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut sekä sosiaali- ja terveyspolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelun 
ratkaisut.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa 
yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa 
to
Lisätietoja Stadin HYTEstä:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/
kaupunkistrategia/hyvinvointi-terveys-johtamisrakenne/

imintaa.

Stadin HYTE 
1. Hyvät ja vaikuttavat 
toimintakäytännöt
2. Yhteinen hyvinvointikäsitys 
Helsinkiin
3. Kaupunkiyhteinen tekeminen
4. Kulttuurista hyvinvointia 
kaupunkilaisille
5. HYTEä toteutetaan arjen 
tekemisessä ja verkostoissa


top 5

Stadin HYTEn painopisteet
valtuustokaudelle 2019–2021

1. Eriarvoisuuden vähentäminen
2. Liikkuva ja terveellinen 
kaupunki kaikille
3. Lasten ja nuorten syrjäytymisen 
ehkäisy
4. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja 
osallisuuden vahvistaminen
5. Mielen hyvinvoinnin ja 
päihteettömyyden edistäminen
6. Elävät, omaleimaiset ja 
turvalliset kaupunginosat




Kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on valtuustokauden aikana edistetty 
useassa työryhmässä ja verkostossa. Työhön ovat osallistuneet lukuisat järjestöt 
ja kumppanit. Työryhmien ja verkostojen tuloksellisuutta ja vaikutuksia arvioidaan vuonna 
2021.

Kuva 1. Valtuustokauden aikana toimivat HYTE-verkostot ja -työryhVuokaavio. Lasten ja nuorten hyvinvointi: Lanu-Strateginen lasten ja nuorten verkosto. Palvelujen integraatiotyöryhmä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Opiskeluhuollon ohjausryhmä. Strategiahankkeet Mukana-ohjelma ja liikkumisohjelma. Liikkuminen ja terveys: Strategiahanke Liikkumisohjelma. Pyöräilyn edistämisohjelma. Sutjakka Stadi. Ravitsemushoidon neuvottelukunta. Päihteettömyys: Ehkäisevän päihdetyön -verkosto. Pakka ohjausryhmä. Pakka (PKS) tarjontaryhmä. Turvallinen ja viihtyisä kaupunki: Turvallinen Helsinki -verkosto. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä koordinoiva työryhmä. Kansainvälinen yhteistyö: WHO:n Healthy Cities -verkosto (HCN). Bloomberg: Partnership for Healthy Cities (PHC). Neuvostot: Nuorisoneuvosto. Vanhusneuvosto. Vammaisneuvosto. Kulttuuri: Kulttuuritoimijoiden verkosto. Ikääntyneiden hyvinvointi: Stadin ikäohjelma. Liikkuvat verkosto.
Osallisuus ja vuorovaikutusIkääntyneidenhyvinvointi•Stadin ikäohjelma•Liikkuvat verkostoKul
uuri•Kul
uuritoimijoidenverkostoNeuvostot•NuorisoneuvostoKansainvälinen yhteistyö•Vanhusneuvosto•VammaisneuvostoLiikkuminenja terveys•Strategiahanke:
Liikkumisohjelma•Pyöräilynedistämisohjelma•Sutjakka Stadi•Ravitsemushoidonneuvo
elukuntaPäihtee
ö-
myys•Pakka ohjausryhmä•Ehkäisevän päihdetyön-verkosto•Pakka (PKS) tarjontaryhmä•Savuton HelsinkiTurvallinenja viihtyisäkaupunki•Turvallisuussuunni
elun asiantuntijaryhmä•WHO:n Healthy Cities-verkosto (HCN)
•Bloomberg: Partnershipfor Healthy Cities (PHC)
•Turvallinen Helsinki-verkosto•Koti-ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyöryhmä•Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä•Helsingin liikenneturvallisuuden kehi
ämisohjelman 
toimenpiteitä koordinoiva työryhmäLasten januortenhyvinvointi•LANU-Strateginen lasten ja nuorten verkosto•Nuorten ohjaus-ja palveluverkosto•Strategiahankkeet: Mukana-ohjelma ja liikkumisohjelma•Opiskeluhuollon ohjausryhmä 
•Palvelujen integraatiotyöryhmä
mät



2 Helsingin hyvinvointisuunnitelma 
hyvinvoinnin ja terveyden 
edistämisen työkaluna 

Kaupunkitasoinen lakisääteinen hyvinvointisuunnitelma sisältää pääpainopisteet hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämiselle sekä niihin liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja seurannan 
eri väestöryhmät huomioiden.

Tavoitteet ja toimenpiteet koottiin valmistelun aikana toimialojen ja kaupunginkanslian 
talousarvioista, toimintasuunnitelmista ja kaupunkiyhteisten hankkeiden toimenpideohjelmista. 
Lainsäädäntö määrittelee, että lapsille ja nuorille sekä ikääntyneille tehdään kaupunginvaltuuston 
hyväksymät hyvinvointisuunnitelmat. Helsingin kaupunkitason hyvinvointisuunnitelma 
sisältää nämä lainsäädännön velvoitteet. Kaupungin toiminnan päätavoitteet 
ja siihen liittyvä resursointi ja talous määritellään joka vuosi hyväksyttävässä kaupungin 
talousarviossa ja hyvinvointisuunnitelman sisältöä ohjaa aina kaupunkistrategia.

Lisäksi kaupungissa toimii lukuisia verkostoja, hankkeita ja työryhmiä, jotka omalla 
toiminnallaan edistävät helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä. Näiden verkostojen 
toimenpiteitä on sisällytetty soveltuvin osin hyvinvointisuunnitelmaan. Näin ollen Liikkumisohjelman 
sekä Mukana-ohjelman toimenpiteet näkyvät osana kaupunkitason 
hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyvinvointisuunnitelmaa rakennettiin kaupungin toimialojen yhteistyönä ja sitä ohjaa 
kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä. Tällä tavoin varmistettiin 
kaupunkistrategian kirjaus siitä, että valtuustokauden painopisteenä on toimialamuutoksen 
hyötyjen varmistaminen, palvelujen uudistaminen ja kaupungin johtamistavan 
uudistaminen. 

Miten tässä onnistuttiin?

Hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin vasta valtuustokauden puolessa välissä, joten valmistelu- 
ja toteutusaika jäi varsin lyhyeksi. Tavoitteena jatkossa on, että hyvinvointisuunnitelma 
on hyväksyttävänä valtuustokauden alussa kaupunkistrategian valmistumisen jälkeen.

Valtuustokauden aikana hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat edenneet 
kohtalaisen hyvin (kts. erillinen liite). Monet toimenpiteet ovat sellaisia, jotka jatkunevat 
valtuustokauden jälkeenkin ja toimenpiteiden arviointiasteikko ei ehkä kuvaa tätä riittävän 
hyvin. On selvää, että koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti tai hidastavasti 
myös moneen toimenpiteeseen.



Keskeisenä oppina työn aikana on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen iso kokonaisuus 
rakentuu asteittain kaupunkiyhteiseksi tehtäväksi, jolloin ymmärrys ja tahtotila 
kasvavat. Toiminnassa ja sen suunnittelussa on jatkuvasti parantamisen varaa. Ohjausryhmän 
ja muiden osallisten arvio on, että nykyinen hyvinvointisuunnitelma oli enemmän 
kokoava kuin ohjaava asiakirja. Hyvinvointisuunnitelma on kuitenkin tuonut näkyväksi 
suuren kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä ja on osaltaan helpottanut 
kokonaisuuden jäsentämistä, ja siten sen johtamista, seurantaa ja arviointia. Erityisesti 
seurannan uusi väline, HYTE-barometri, on ollut mukana kaupungin toiminnan ja 
talouden vuosittaisessa seurannassa kaupungin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 
kaupunginvaltuustossa. Seurannasta muodostui liian työläs ja suoraan ei kyetty osoittamaan 
toimenpiteiden vaikutusta kaupunkilaisten hyvinvoinnin muutoksiin. Lisäksi hyvinvointisuunnitelman 
suhde esimerkiksi kaupungin valtuustokauden kärkihankkeisiin jäi 
epäselväksi. Tulevalle valtuustokaudelle toivotaan hyvinvointisuunnitelmaa, joka enemmän 
keskittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ehkäisevän työn ilmiöihin sekä on 
nykyistä paremmin ohjaava osa kaikkien toimialojen talouden ja toiminnan suunnittelua. 
Seuraavan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmatyössä on huomioitava myös mahdollisen 
sote-uudistuksen lainsäädännölliset velvoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 
liittyen.



3 Koronapandemian 
vaikutuksia hyvinvoinnin ja 
terveyden edistämiseen

Poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä 
laajasti kaikissa väestöryhmissä. Eriarvoisuus väestöryhmien 
välillä Helsingissä on ennestään muuta maata suurempi, 
ja koronapandemian aikana eriarvoisuus on korostunut entisestään. 
Vallitsevat poikkeusolot ovat hankaloittaneet jo aiemmin 
heikossa asemassa olevien väestöryhmien tilannetta 
(esim. apua tarvitsevat lapset, nuoret, ikääntyneet, heikossa 
työmarkkina-asemassa olevat, taloudellisesti heikoilla olevat) 
monin tavoin. Erityisesti helsinkiläiset ikääntyneet ja 
nuoret kokivatkin elämänlaadun heikentyneen koronakriisin 
seurauksena keväällä 2020. Työttömien määrä sekä perustoimeentulotukea 
ja erityisesti yleistä asumistukea saavien 
ruokakuntien määrät ovat edellisvuotta korkeammalla tasolla 
Helsingissä, ja näiden olosuhteiden pitkittymisellä voi olla monimuotoisia 
kerrannaisvaikutuksia terveydentilaan, elämänlaatuun, 
elintapoihin ja hyvinvointiin. Kevään 2020 aikana lastensuojeluilmoitusten 
määrä väheni johtuen koulujen ja varhaiskasvatuksen kiinniolosta. Syksyn 2020 aikana 
lasten ja nuorten pahoinvointi on näkynyt kasvaneina lastensuojeluilmoituksina ja korkeampina 
kiireellisten sijoitusten määränä. Lisäksi pandemia on synnyttänyt hoito- ja palveluvelkaa. 
Esimerkiksi perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita, kuten kouluterveystarkastusten 
ja rokotusten vastaanottokäyntejä jäi käyttämättä, sekä ennaltaehkäiseviä ja 
terveyttä edistäviä toimintoja, kuten painonhallintaryhmät (kts. tarkemmin seuraavaksi) 
on ollut tauolla. Tämän tauon mahdolliset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen voivat 
näkyä viiveellä tulevina vuosina.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä koronapandemian vaikutus on näkynyt 
niin, että monet hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ovat edenneet suunniteltua 
hitaammin, tai ei ollenkaan. Palvelukeskusten ollessa suljettuina monet toiminnot ovat 
toistaiseksi olleet tauolla. Lisäksi suun terveydenhuollossa suunnitellut yksivuotiaiden 
suun terveystarkastukset sekä suugeriatrisen tiimien kokeilut jäivät toteuttamatta. Pakka-
toiminnassa vuosittaiset ostokokeet ja ravintoloiden asiakasarvioinnit eivät toteutuneet. 
Elintapoihin liittyvät ehkäisevät toimet kuten painonhallintaryhmät ja Easy Sport-ryhmät 
olivat myös tauolla. Toisaalta kaupunkiin syntyi keväällä uudenlaisia tapoja auttaa ja edistää 
kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tästä hyviä esimerkkejä on 
Helsinki-apu ikääntyneille, lisääntynyt ohjaus- ja neuvonta-apu lapsiperheille, kulttuurin 
ja liikkumisen tarjonnan siirtyminen digipalveluiksi sekä kaupungin työntekijöiden työpanoksen 
siirtäminen erilaisiin puhelinpalveluihin.



Helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin haasteet, kuten yksinäisyys 
ja psyykkinen kuormittuneisuus, olivat jo ennen 
koronapandemian alkua yleistyneet ja yleisempiä kuin 
muualla maassa keskimäärin (kts. tarkemmin sivulta 37). 
Sosiaalinen eristäytyminen on voinut lisätä entisestään 
yksinäisyyttä ja epätietoisuus siitä, kuinka pitkään tilanne 
jatkuu yhdessä taloudellisen epävarmuuden kanssa 
voi aiheuttaa psyykkistä kuormittuneisuutta ja stressiä. 
Näiden mielialojen hallitsemiseksi tarvitaan tueksi erilaisia 
positiivisia selviytymismenetelmiä (esim. ulkoilu), mutta riskinä 
on haitallisten selviytymismenetelmien (esim. alkoholin 
liikakäyttö) yleistyminen. 

Helsinkiläisten näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin on selvitetty 
Helsinki-barometrillä, mikä on toteutettu kaksi kertaa vuoden 2020 aikana. Valtaosa helsinkiläisistä 
suhtautui lähitulevaisuuteen myönteisesti Helsinki-barometrin molemmilla 
mittauskerroilla toukokuussa ja lokakuussa. Silti molemmilla mittauskerroilla lomautettuna 
tai työttömänä olleet suhtautuivat tulevaisuuteensa epäröivimmin kuin muut, mutta 
heistäkin noin puolet uskoi tulevaisuuden näyttävän paremmalta kuin kyselyhetkellä. 
Valtaosa helsinkiläisistä ei myöskään ollut lainkaan tai juuri ollenkaan huolissaan koronapandemian 
vaikutuksista itselleen. Huolissaan oleminen oli kuitenkin jonkin verran yleistynyt 
lokakuussa (22 %) toukokuuhun verrattuna (15 %).



4 Koettu terveys, elämänlaatu 
ja onnellisuus 

Elämänlaadussa on kyse henkilön omasta arviosta elämästään siinä ympäristössä, jossa 
hän elää, ja suhteessa hänen omiin päämääriinsä, odotuksiinsa, arvoihinsa ja muihin 
hänelle merkityksellisiin asioihin. Yksilön kokemus omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan 
vaikuttaa hänen voimavaroihinsa ja heijastuu muun muassa elämänlaatuun, sosiaalisiin 
suhteisiin, yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja arjessa pärjäämiseen. Tutkimuksien 
mukaan koettu toimeentulo on yhteydessä koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja 
onnellisuuteen.

Valtuustokauden aikana suurin osa helsinkiläisistä koki elämänlaatunsa ja terveytensä 
vähintään hyväksi sekä suurin osa koki itsensä onnelliseksi. Silti elämänlaadun, terveyden 
ja onnellisuuden kokemuksissa on selkeitäkin eroja koetun toimeentulon mukaan. 
Heikommaksi toimeentulonsa kokevat helsinkiläiset kokevat myös elämänlaatunsa ja 
terveytensä heikommaksi eivätkä koe olevansa yhtä onnellisia kuin toimeentulonsa paremmaksi 
kokevat.

Kuvio 1. Koettu terveys on heikompi nuorilla, jotka kokevat perheen toimeentulon 
korkeintaan kohtalaiseTilastokuvio. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, kokevat terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi useammin kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai erittäin hyväksi. 
Koeu toimeentulo:
Kokee terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi020406080100%
Korkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyvä
ksi

Kuvio 2. Aikuisväestön ja ikääntyneiden kokema toimeentulon hankaluus 
heikentää koettua teTilastokuvio. Helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi, kokevat useammin terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kuin helsinkiläinen aikuisväestö tai ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa melko helpoksi tai helpoksi. 
Koeu toimeentulo:
Aikuisväestö020406080100%
HankalaaMelko helppoaHelppoaIkääntyneetHankalaaMelko helppoaHelppoaKokee terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi
rveyttä 



Kuvio 3. Helppo koettu toimeentulo edistää aikuisten ja ikääntyneiden hyvää 
elämänlaatuaTilastokuvio.Helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa helpoksi, kokevat useammin elämänlaatunsa hyväksi kuin helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa melko helpoksi tai hankalaksi. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:Elämänlaatu vähintään hyväAikuisväestöHankalaaMelko helppoaHelppoaIkääntyneetHankalaaMelko helppoaHelppoa


Kuvio 4. Koetun toimeentulon hankaluus vähentää aikuisten jTilastokuvio. Helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi, ovatharvemmin onnellisia kuin helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa melko helpoksi tai helpoksi. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:OnnellisuusAikuisväestöHankalaaMelko helppoaHelppoaIkääntyneetHankalaaMelko helppoaHelppoa
a ikääntyneiden 
onnellisuutta



5 Eriarvoisuuden vähentäminen

Suurin osa helsinkiläisistä pärjää hyvin ja voi erinomaisesti erilaisten hyvinvointia mittaavien 
mittareiden valossa. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat eri tutkimusten mukaan yhteydessä 
sosioekonomisiin taustatekijöihin, huono-osaisuuden kasaantumiseen ja köyhyyteen. 
Tutkimustulokset pääkaupunkiseudun eriytymisestä osoittavat, että alueelliset 
erot sosioekonomisissa tekijöissä (esimerkiksi tulo- ja koulutustaso, työttömyysaste) sekä 
etnisyydessä ovat kasvaneet Helsingissä. Lisäksi tutkimustulokset kertovat kouluttamattomuuden, 
mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmien kasautumisesta ja periytymisestä 
sukupolvelta toiselle. Syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava varhain kaikissa perheiden 
arjen kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksen, koulun ja harrastusten piirissä.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa 
oleva päätös vaikuttaisi esimerkiksi väestöön, liikkumiseen, talouteen tai ympäristöön. 
Valtuustokauden aikana toimintatapaa on parannettu sekä koulutettu valmistelijoita. 
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointiohjeistus yleisellä tasolla sisältyy osana vuonna 
2019 valmistunutta päätösvalmistelijan käsikirjaa.


Onnistumisia 

Tutkimusten mukaan myönteisen erityiskohtelun rahoitus on yksi väline vähentää 
terveys- ja hyvinvointieroja ja laskentamalleja on edelleen kehitetty valtuustokauden 
aikana. Myönteisen erityiskohtelun rahoitus on tällä hetkellä käytössä kasvatuksen 
ja koulutuksen toimialalla, sosiaali- ja terveystoimialalla sekä vuodesta 2020 alkaen 
myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla. Rahoitusta on kohdennettu kehitettyjen laskentamallien 
mukaan valituille kohdealueille. Määrärahoilla on palkattu ja koulutettu 
henkilöstöä, vahvistettu lukukoiratoimintaa ja Läksyhelp-tukea kirjastoissa sekä 
vakiinnutettu kulttuurista nuorisotyötä. Lisäksi on vahvistettu neuvolatyötä, koulu- ja 
opiskeluterveydenhuoltoa neuvolapsykologipalveluja sekä sosiaaliohjausta valituilla 
kohdealueilla sekä käynnistetty äitiys- ja lasten neuvolatoimintaa paperittomille.



Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on tuonut ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin, 
joiden johdosta maahanmuuttajataustaisista nuorista noin neljäsosa jää 
perusopetuksen jälkeen jatkokoulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Hankkeessa 
on kehitetty ja toteutettu useita eri toimintamalleja: 

Job’d-toimintamalli on mahdollistanut ensimmäisiä työkokemuksia yli 1 300
nuorelle, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet mukaan työelämään.

Buddyschool-vertaisopettamismallissa, joka on käytössä jo 39 koulussa, heikommin 
koulussa pärjäävä oppilas opettaa nuorempia oppilaita ja oppii samalla itse. 

Vanhempien tukemisen malli tukee vanhempia, jotka eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää 
tai ammatteja tai nuorella on päihde- tai mielenterveysongelma. 
Malli on kouluttanut yli 300 lähettilästä yhteisöjen sisälle 6 eri kielellä. 

MakeSomeNoise-malli on kouluttanut yli 20 nuorta puhujaa osallistumaan yhteiskunnalliseen 
keskusteluun sekä kehittänyt kuuntelevan dialogin mallin, jotta maahanmuuttajataustaiset 
nuoret pääsisivät osaksi heitä koskevaa keskustelua. 

Koulutus, 25–64-vuotiaat (2018)

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita

23,7%

1,0 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa*

16,4%

2,2 %-yks. 

vähemmän kuin 
vuonna 2017 

*Vuonna 2018 rekisteriin täydennettiin tietoja ulkomailla tutkinnon suorittaneiden osalta, minkä takia aiemmin
rekistereissä ilman tutkintoa olleita siirtyi tutkinnon suorittaneisiin.

Lapsiperheköyhyys

Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien alle 
18-vuotiaiden lukumäärä vuonna 2018

13 161

osuus 
kaikista alle 
18-vuotiaista 
12 % 

Perustoimeentulotukea saaneeseen 
kotitalouteen kuuluvien alle 18-vuotiaiden 
lukumäärä vuonna 2019

17 500

osuus kaikista alle 
18-vuotiaista 2019: 16 % /
vaihteluväli peruspiirien 
välillä 1 %–42 %

Vuoden aikana ehkäisevää 
ja/tai täydentävää 
toimeentulotukea saaneiden 
lapsiperheiden lukumäärä 

4 961



Toimiva kaupunki näkyy konkreettisina tekoina ja arkea helpottavina asioina ihmisten 
jokapäiväisessä elämässä. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi 
sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi on puututtu kaupunkistrategian kärkihankkeilla 
kuten Liikkumisohjelma, Mukana-ohjelma sekä Merellinen Helsinki. Sadoilla toimenpiteillä 
on vaikutettu eri alueilla olevien kaupunkilaisten arjen liikkumistottumuksiin, 
merellisten luontoelämysten helppoon saavutettavuuteen sekä tehty mahdolliseksi 
lasten ja nuorten parempi tulevaisuus. 

Ilman opiskelupaikkaa jääneet helsinkiläiset vuonna 2019

Peruskoulun 9. luokan päättäneet

4,6%

0,7 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

Tytöt

4,4%

0,9 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

Pojat

4,9%

0,7 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

Kotimaankieliset

3,9%

0,7 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

Vieraskieliset

8,1%

1,1 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017

Varhaiskasvatuksen 
osallistumisaste 5-vuotiaat

vuonna 2019

93,8%

1,8 %-yks.

enemmän kuin 
vuonna 2017



Huolenaiheita

Työttömyyden ja lomautuksien äkillinen nousu koronapandemian seurauksena on kohdistunut 
erityisesti nuoriin aikuisiin ja ulkomaalaistaustaisiin asukkaisiin. Työttömyys ja 
lomautukset näkyvät myös perustoimeentulotukien ja yleisen asumistuen saajien kasvuna. 
Pitkään jatkuessa työttömyys voi aiheuttaa eriarvoistumisen kasvua lähivuosina sekä 
vaikuttaa huomattavasti nuorten ja ulkomaalaistaustaisten syrjäytymisriskiin.

Kuvio 5. Työttömyysaste Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 
kuukausittain 2017–20Tilastokuvio. Työttömyysaste Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina 2017-2020 kertoo, että pitkään jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen työttömyysaste nousi vuoden 2020 alusta alkaen ja erityisen voimakkaasti huhtikuussa 2020. 
02468101214161820201720182019202010/2020ProseniaHelsinkiPääkaupunkiseutuKoko maa
20/10


Työttömien osuus työvoimasta

Helsingissä lokakuussa 2020

13,6%

5,0 %-yks.

enemmän kuin 
lokakuussa 
2019 

Ulkomaankansalaisten työttömyys on 
kasvanut eniten vuoden 2020 aikana. 
Ulkomaankansalaisten työttömyysaste 
10/2020 

25,6%

Helsingissä nuorten työttömien määrä 

on kaksinkertaistunut vuoden aikana. 

Työttömien määrän kasvu lokakuussa 
2020 (ml. kokoaikaisesti lomautetut) 
verrattuna lokakuuhun 2019 

Alle 25-vuotiaat

116%

25–29-vuotiaat

98%

Pitkäaikaistyöttömien määrä lokakuun 
lopussa 2020

13 799

3 494 henkilöä 
eli 34 % 
enemmän kuin 
10/2019



6 Liikkuva ja terveellinen 
kaupunki kaikille

Kaupunkistrategian mukaan Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kärkenä 
tälle valtuustokaudelle on kaupunkilaisten liikkumisen lisääminen. Helsingin liikkumisohjelma 
kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Päämääränä 
on, että liikkuminen on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta. Pienikin liike 
auttaa -ajattelu poistaa liikkeelle lähtemisen esteitä ja herättelee jokaista muuttamaan 
arkitottumuksiaan liikkumista suosivaksi. 

Elintavoilla on suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Liikkumisen vähäisen harrastamisen 
lisäksi lihavuus, tupakointi sekä alkoholin liikakäyttö ovat yhteydessä sairastavuuteen 
ja työkyvyn heikentymiseen. Helsinkiläisten elintapoja kartoittaneen tutkimuksen 
mukaan terveyskäyttäytymisellä on merkitystä koulutusryhmien välisten sairastavuuserojen 
kannalta – ja todennäköisesti myös muiden väestöryhmien välisten terveyserojen 
osalta. Tässä barometrissä käy ilmi myös koetun toimeentulon yhteys liikkumiseen, eli 
erittäin hyväksi perheen taloudellisen tilanteen kokevat nuoret ja melko helpoksi tai helpoksi 
oman toimeentulonsa kokevat helsinkiläiset liikkuvat enemmän kuin muut väestöryhmät. 
Kaventamalla alkoholin käytössä, tupakoinnissa, lihavuudessa ja liikkumattomuudessa 
nähtäviä eroja väestöryhmien välillä saavutettaisiin luultavimmin myös terveys- ja 
kuolleisuuserojen kaventamisen tavoitteita. Koronapandemian vaikutuksia elintapoihin 
on osittain liian aikaista arvioida, mutta Helsinki-barometrin mukaan yli 40 prosenttia 
helsinkiläisistä oli lisännyt liikkumista koronapandemian seurauksena keväällä 2020. 
Myös 28 prosenttia syksyllä 2020 Helsinki-barometriin vastanneista ilmoitti liikkuneensa 
aiempaa enemmän. 


Peruspiirien välinen erotus 
vähintään tunnin päivässä 
liikkuvien nuorten osalta on 

12,3 

%-yksikköä

2,9 %-yks. 
vähemmän 
kuin vuonna 
2017

Peruspiirien välinen erotus 
vähintään tunnin päivässä 
liikkuvien lasten osalta on

33,1 

%-yksikköä

7,6 %-yks. 
enemmän 
kuin vuonna 
2017



Liikkumisohjelman koordinoimana koululaisten huoltajille suunnattua, arjen aktiivisuuteen 
kannustavaa Anna arjen liikuttaa -materiaalia on toimitettu syksyllä 2020 jaettavaksi oppilaiden 
huoltajille muun muassa vanhempainilloissa ja laajoissa terveystarkastuksissa. 
Yläasteikäisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua KouluPT (personal trainer) -toimintaan 
valituissa kouluissa. Vuoden 2020 tavoitteena oli, että 25–30 koulua osallistuisi KouluPT-
toimintaan. Syksyllä 2020 järjestettiin yhteinen koulutus kaikille Koulu-PT-toiminnan koulujen 
terveydenhoitajille. Koronan vuoksi keväällä 2020 ei toimintaan otettu uusia kouluja 
mukaan, mutta syksyllä 2020 KouluPT-verkko on laajenemassa lähes kymmenellä koululla. 


Onnistumisia

Valtakunnalliseen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan oli syyskuussa 2020 rekisteröitynyt 
86 % varhaiskasvatusyksiköistä. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma 
päivitettiin vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja opetushallituksen asettamia 
varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Helsingin suunnitelmassa liikkuminen on 
nostettu laajasti esille mm. päiväkotipäivän rakenteen, sisä- ja ulkoympäristön ja 
liikuntavälineiden näkökulmasta. Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatukseen 
-hankkeessa on järjestetty lukuisia koulutuksia ja seminaareja varhaiskasvatuksen 
henkilöstölle. Aktivoivia teippauksia on tehty lukuisiin toimipisteisiin ja teippauspaketteja 
on tilattu elokuun loppuun mennessä 165. Pikkulasten huoltajille 
suunnattu Anna arjen liikuttaa lasta -viestintäkampanja toteutettiin kaksi kertaa 
vuoden 2020 aikana. Kampanjan aikana tuotettiin painettu Anna arjen liikuttaa 
lasta -materiaali, jota jaettiin varhaiskasvatuksen yksiköistä pienten lasten huoltajille 
ja kannustettiin henkilöstöä ottamaan arjen liikkuminen puheeksi huoltajien 
kanssa. Kaupungin päiväkodit saivat 50 000 euron lahjoituksen liikkumisvälineisiin 
Urlus-säätiöltä elokuussa 2020. Perhehulinat-konseptia on laajennettu 8 alueelle. 
Pienten lasten liikkumiseen on luotu säännöllinen yhteistyö neuvoloiden, päiväkotien, 
leikkipuistojen, lapsiperheiden kotipalvelun ja liikuntapalveluiden välille. 

Helsinkiläisille lapsiperheille suunnattu Perheentuki-verkkosivua on kehitetty. 
Se sisältää mm. tietoa raskaudesta, synnytyksestä, lapsen eri kehitysvaiheista 
sekä lapsiperheiden palveluista. Palvelua suunniteltaessa kartoitettiin käyttäjien 
toiveita etukäteen. Lapsiperheille suunnatusta verkkokyselystä sekä leikkipuistoissa 
järjestetyistä työpajoista saatiin arvokasta tietoa sivustolle kaivatuista aiheista. 
Sivuston aiheita valittaessa on haastateltu myös neuvolan henkilöstöä, jotta 
on saatu selville lasten vanhempia eniten askarruttavat asiat. Näin ollen sähköisessä 
palvelussa on saatavilla tietoa muun muassa imetyksestä, vauvan unesta 
ja unipulmista sekä lapsen suun terveydestä.

Ravitsemusterapeuttien ohjaama sähköisen ruokapäiväkirjan pilottitutkimus 
saatiin päätökseen. Pilotissa otettiin käyttöön puhelimeen ladattava MealLogger-
sovellus. MealLogger-interventiolla oli myönteisiä vaikutuksia osallistujien painoon, 
vyötärönympärykseen ja ruokavalion laatuun. Ravitsemusterapeuteilla on MealLogger-
lisenssit nyt käytössään ryhmätoiminnassa sekä yksilövastaanottotyössä.

Liikkumissopimus on ikääntyneiden arkiliikkumisen suunnitelmallista tukemista 
kotihoitokäyntien aikana. Liikkumissopimus on tehty 70,2 % kotihoidon asiakkaista. 



Kouluterveydenhuolto on osallistunut vuonna 2020 Helsingin Move! -prosessin kehittämiseen. 
Move!-mittaustuloksia hyödynnetään kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, 
jossa ne toimivat välineenä keskusteltaessa lapsen jaksamista, hyvinvointia 
ja oppimista tukevista tai haittaavista tekijöistä. Helsinkiin on perustettu kaupunkitasoinen 
Move!-ohjausryhmä. Helsingin Move!-prosessin tavoitteena on parantaa mittausten 
sujuvuutta ja onnistumista, tiedonkulkua ja tavoittaa erityisesti vähiten liikkuvat. Helsingin 
kouluille on tuotettu ja toimitettu muun muassa Move!-tukimateriaalit. Helsinki on ollut 
lisäksi mukana seitsemän suurimman kaupungin Move!-hankkeessa. 

Liikkuva opiskelu -ohjelma on laajentunut kaikkiin kaupungin lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. 
Kevään 2020 aikana pilotoitiin liikuntatutor-koulutusta suomenkielisten ja 
ruotsinkielisten lukiolaisten sekä Stadin ammatti- ja aikuisopiston eri alojen opiskelijoiden 
kanssa. Hankkeessa opiskelijoille on tarjottu mahdollisuutta kouluttautua vertaisohjaajiksi 
liikuntatutor-koulutuksissa. Lukiot voivat kukin omalla hankerahoitusosuudellaan 
varustaa opetus- ja välituntitiloja opiskelupäivän aikaista liikkumista tukeviksi yhteistyössä 
opiskelijakunnan kanssa. Tähän mennessä tiloihin on hankittu opiskelijoiden 
toivomina mm. kuntopyöriä, jumppapalloja, istumatyynyjä, pingispöytiä, pöytäfutiksia ja 
erilaisia palloiluvälineitä. Opettajille on pidetty koulutuksia. 

Kuvio 6. Nuoret, jotka kokevat toimeentulon erittäin hTilastokuvio. Helsinkiläisnuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, liikkuvat useammin vähintään tunnin päivässä kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai korkeintaan kohtalaiseksi. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:
Vähintään tunnin päivässä liikkuvatKorkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyvä
yväksi, liikkuvat useammin 
vähintään tunnin päivässä

Kuvio 7. Koetun toimeentulon hankaluus harventaa aikuisväestön ja 
ikääntyneiden liikkumiskeTilastokuvio. Helsinkiläinen aikuisväestö ja ikäihmiset, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi, liikkuvat harvemmin kuin toimeentulonsa helpoksi tai melko helpoksi kokevat. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:
Kevyä liikkumista tai kuntoliikuntaaja urheilua useita kertoja viikossa harrastavat 
AikuisväestöHankalaaMelko helppoaHelppoaIkääntyneetHankalaaMelko helppoaHelppoa
rtoja



Kuvio 8. Helsinkiläisten nuorten ja aikuisten elintavat paremmalla mallilla kuin 
koko maassa, mutta heikommalla kuin muualla PK-seTilastokuvio. Helsinkiläiset nuoret tupakoivat vähemmän, liikkuvat tunnin päivässä useammin, ovat harvemmin humalahakuisia alkoholinkäyttäjiä sekä syövät harvemmin koululounaan päivittäin kuin koko maan nuoret. Helsinkiläisnuoret tupakoivat enemmän, liikkuvat vähemmän, ovat harvemmin humalahakuisia alkoholinkäyttäjiä ja syövät harvemmin koululounaan kuin muun pääkaupunkiseudun nuoret. Lisäksi ylipainoisuus helsinkiläisnuorilla on harvinaisempaa kuin koko maan tai muun pääkaupunkiseudun nuorilla. Helsinkiläiset aikuiset tupakoivat vähemmän, harrastavat kuntoliikuntaa enemmän, ovat harvemmin ylipainoisia, ovat harvemmin humalahakuisia alkoholin käyttäjiä sekä syövät useammin suositusten mukaan kasviksia ja hedelmiä kuin aikuiset koko maassa. Helsinkiläiset aikuiset tupakoivat enemmän, kuntoliikkuvat harvemmin, ovat ylipainoisia harvemmin, ovat humalahakuisia alkoholin käyttäjiä harvemmin ja syövät useammin suositusten mukaan kasviksia ja hedelmiä kuin muun pääkaupunkiseudun aikuiset.
0102030405060%
Vähintään tunnin päivässäliikkuvat (nuoret)
Kuntoliikuntaaharrastavat(aikuiset)
Ylipainoisuus(nuoret)
Ylipainoisuus (aikuiset)
Suositusten mukainenkasvisten ja hedelmiensyöminen (aikuiset)
Ei syö aamupalaajoka arkiaamu(nuoret)
HelsinkiKoko maaMuu PKS
udulla 


1. luokka

16,4%

0,5 %-yks. enemmän 
kuin vuonna 2019

5. luokka

19,5%

0,2 %-yks. vähemmän 
kuin vuonna 2019

8. luokka

20,7%

0,9 %-yks. vähemmän 
kuin vuonna 2019

Lasten ja nuorten ylipainoisuus 2020

Lasten ja nuorten painoindeksi (ISO-BMI), neuvolassa/kouluterveydenhuollossa mitattu tieto

4-vuotiaat

14,2%

1,3 %-yks. enemmän 
kuin vuonna 2019

Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle on järjestetty koulutusta lihavuuden Käypä 
hoito-suosituksista. Ikääntyvien ravitsemussuosituksista järjestetään verkkokoulutus 
syksyllä 2020 ja osaamisen tukena toimivat ruokailuoppaat päivitetään kotiruokaoppaasta. 
Ikääntyvien ravitsemushoitopolun ja sen prosessien parantamista on jatkettu. 



Kuvio 9. Itseraportoitua ylipainoisuutta esiintyy enemmän nuorilla, jotka kokevat 
perheen toimeentulon korkeintaan kohtalaiTilastokuvio. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, raportoivat useammin olevansa ylipainoisia kuin nuoret, jotka kokevat perheen toimeentulonsa melko hyväksi tai erittäin hyväksi. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:
YlipainoisuusKorkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyvä
seksi

Kuvio 10. Itseraportoitua ylipainoisuutta tai lihavuutta esiintyy enemmän yli 
20-vuotiailla, jotka kokevat toimeentulonsa hanTilastokuvio. Aikuisväestö, joka kokee toimeentulonsa hankalaksi, on useammin ylipainoisia tai lihavia kuin aikuisväestö, joka kokee toimeentulonsa melko helpoksi tai helpoksi. Eroja ei esiinny toimeentulonsa melko helpoksi tai helpoksi kokevien välillä ylipainossa tai lihavuudessa. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:
Ylipainoinen tai lihavaHankalaaMelko helppoaHelppoa
kalaksi 

Jos painoindeksi on laskettu itse ilmoitetun pituuden ja painon perusteella, lihavien ja 
ylipainoisten osuus on merkittävästi pienempi kuin silloin, kun painoindeksi lasketaan 
terveydenhuollon ammattilaisen tekemien mittausten perusteella. Ihmisillä on taipumus 
aliarvioida painonsa ja yliarvioida pituutensa.

Ylipainon raja määritelty on iän ja sukupuolen mukaan: 18 vuotta täyttäneillä raja on 
25 kg/ m² ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi.


Neuvokas perhe -toimintamallia perheiden terveellisten elintapojen tukemiseen on 
kehitetty. Materiaalia käytetään säännöllisesti lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa 
– prosessi jatkuu lapsen siirtyessä neuvolaiästä kouluikään. Ohjelma nivoutuu 
osittain Sutjakka stadi- ja Liikkuva koulutoimintaan. Aihepiiri on esillä myös 
neuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksissa.

Sähköinen tai paperinen Neuvokas perhe -kortti toimii ammattilaisen työvälineenä 
perheiden elintapojen puheeksi ottamisessa vahvuus- ja voimavarakeskeisesti. 
Kortin tavoitteena on saada perhe pohtimaan omia arjen valintojaan. Ammattilainen 
auttaa perhettä löytämään kortin avulla perheen vahvuudet ja perhe saa tukea 
ja lisätietoa kortin perusteella nousseisiin ajatuksiin.



Helsinkiläiset ovat terveempiä 
kuin suomalaiset 
keskimäärin, mutta Helsingin 
alueiden välillä on 
suuria eroja.

Sairastavuusindeksi (2019)

87

vaihteluväli peruspiirien

välillä 55–137

Ero peruspiirien

välillä, pistettä

82 

Kansantauti-indeksi (2019)

80

vaihteluväli peruspiirien

välillä 55–115

Ero peruspiirien

välillä, pistettä

60 

Huolenaiheita

Edelleen iso osa kaupunkilaisista liikkuu liian vähän ja istuu liian paljon. Nyt aloitettu 
laaja valtuustokauden liikkumisohjelma, joka erityisesti tuo arkiliikkumisen 
merkityksen osaksi kaupunkilaisten arkea, on tulevaisuudessakin yksi hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämisen tärkeistä kaupunkiyhteisistä toimenpiteistä. 

Ylipainoisuus on merkittävä kansanterveyshaaste. Lasten, nuorten ja työikäisten 
paino on käytössä olevan tilastotiedon perusteella nousussa. Ylipaino on yksi 
riskitekijä erilaisten kansanterveystautien taustalla. Lapset liikkuvat edelleen liian 
vähän ja alueelliset erot liikkumisessa ovat lisääntyneet.

Elintapoihin liittyvät toimenpiteet ovat osittain keskeytyneet keväällä koronan 
vuoksi. Tästä syystä painonhallintaan, suun terveydenhuoltoon, koulujen ruokaraatitoimintaan 
tai neuvola päiväkodissa-toimintamalliin liittyvät työt ovat pääosin 
keskeytyneet. Valtuustokauden aikana on kuitenkin luotu pohjaa ja kokeiltu hyviä 
käytäntöjä, joiden implementointia ja arviointia voidaan jatkaa edelleen.

Helsinkiläisten ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 87 pistettä vuonna 2019, 
mikä on 13 pistettä alhaisempi kuin koko maan arvo (100 pistettä). Helsinkiläisten 
sairastavuusindeksi on pysynyt pitkään koko maan arvoa pienempänä. Indeksiä 
ei voi kuitenkaan tarkastella aikasarjana, koska se kuvaa tilannetta suhteessa 
koko maan tasoon tiettynä vuotena. Sairastavuusindeksin kolmesta osaindeksistä 
helsinkiläisten ikävakioitu kuolleisuus on suurin piirtein samalla tasolla kuin 
koko maassa, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä olo tai lääkekorvauksien saanti on 
huomattavasti harvinaisempaa Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin. Helsinkiläisten 
ikävakioitu kansantauti-indeksi oli 80 vuonna 2019, mikä on 20 pistettä 
alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Kansantauti-indeksi kuvaa lääkekorvausoikeuksien 
yleisyyden perusteella seitsemän taudin (diabetes, psykoosi, 
sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti) 
esiintyvyyttä alueella suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Ainoastaan psykoosien 
esiintyvyys helsinkiläisten keskuudessa on koko väestön tasolla, mutta 
muut kuusi kansantautia ovat selvästi harvinaisempia kuin koko maassa. Vaikka 
helsinkiläisten tilanne molemmissa indekseissä on koko maata parempi, esiintyy 
Helsingissä selkeitä eroja sairastavuudessa ja kansantautien esiintyvyydessä 
peruspiirien välillä.



7 Lasten ja nuorten 
syrjäytymisen ehkäisy

Lasten ja nuorten eriarvoistumista vähentävät erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus 
sekä turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Helsingin päämääränä on, että 
jokaisella lapsella on harrastus, yksinäisyys ja koulukiusaaminen vähenevät sekä mielen 
hyvinvointi kohentuu. Lisäksi halutaan, että lapset ja nuoret voivat osallistua, tuntea yhteenkuuluvuutta, 
vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Vastuullinen aikuinen, yhteisö, johon kuulua 
ja mielekästä tekemistä tulisi löytyä jokaisen lapsen ja nuoren kehityspolun kaikissa 
vaiheissa. 

Valtuustokauden aikana on vaikutettu alueellisen eriytymisen vähentymiseen, yksinäisyyden 
kokemusten vähenemiseen, harrastamisen sekä sosiaalisen ja psyykkisen 
hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä koulukiusaamisen ja poissaolojen vähenemiseen. Tilastotietojen 
valossa lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukset, mielen hyvinvoinnin 
haasteet ja koulu-uupumus ovat kuitenkin lisääntyneet valtuustokauden aikana. Tilanteeseen 
on jo puututtu monilla eri toimenpiteillä. Alueelliseen ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen 
pystytään tehokkaimmin vaikuttamaan kehittämällä pienten lasten perheiden 
palveluita ja koulutuspalveluita.


Reilu kolmannes helsinkiläinen on iältään 0–29-vuotias 

alle 18-vuotiaita on

109 750

18–29-vuotiaita on

117 584

Onnistumisia

Tutkimustiedon valossa on todettu, että lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät 
haasteet ovat lisääntyneet. Valtuustokauden aikana on käynnistetty laaja 
kehittämiskokonaisuus tilanteen parantamiseksi.

Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjun kehittämistoimenpiteet on 
kuvattu ja toimeenpano aloitettu. On perustettu kaksi Mieppi:ä, matalan kynnyksen 
mielenterveyspalvelupisteitä, jotka on tarkoitettu Helsingissä asuville aikuisille 
ja yli 13-vuotiaille nuorille. Vakansseja nuorisoaseman palveluihin on lisätty 
sekä käynnistetty palvelusetelitoimintaa lyhytterapiaan. Henkilöstön koulutusta 
näyttöön perustuvien mielenterveysinterventioiden (esim. KAT, IPC) käyttöön on 
lisätty. Voimaperheet -toimintamallin kokeilu alle kouluikäisten lasten perheille 
on aloitettu. 

Mitä kuuluu? –mallia on kehitetty valtuustokauden aikana Pohjoisen polut-
projektissa Latokartano-Malmi-Pukinmäki varhaiskasvatusalueella. Mallin tarkoituksena 
on kannustaa ammattilaisia välittämään yli vastuurajojen: tunnistaa 
mahdollisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä, rohkaista varhaiskasvatuksen ammattilaisia 
ottamaan huoli puheeksi vanhempien kanssa, tunnistaa perheen tuen 
tarve ja ohjata perhettä tuen piiriin. Mitä kuuluu? –mallissa on keskitetty perhekeskuksen 
toimijoihin ja näiden tuen piiriin ohjaamiseen. Mitä kuuluu? –työkirja 
sisältää tietoa perhekeskuksen toimijoista ja tuen piiriin ohjaamisesta. 



Kuvio 11. Nuorten kokema osallisuus on vahvaa, 
silti alueellisia eroja havaittavissa 

Mukana-ohjelman toimenpiteet ovat keskittyneet niille alueille, jossa sosioekonomisten 
indikaattoreiden valossa huono-osaisuutta kasaantuu, eli samoille alueille 
jonne kaupunkiuudistusprojektit kohdentuvat. Valtuustokauden aikana on luotu 
uusia ja kehitetty olemassa olevia varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseviä toimintatapoja 
ja palveluita, kuten huolen tunnistamisen ja asiakasohjauksen mallia varhaiskasvatuksessa, 
Perheen mukana -palvelua (Lapset SIB), kotivanhempien kielikoulutusta 
sekä malleja lukemisen lisäämiseksi ja koulujen ja kirjastojen yhteistyön 
tiivistämiseksi. Harrastusmahdollisuuksia on lisätty ja harrastusverkostoja on 
kehitetty sekä opintoihin kiinnittymistä edistäviä toimintatapoja ja toimeenpanon 
malleja oppilaitoksessa on kartoitettu ja analysoitu. Ammatilliseen koulutukseen 
on kehitetty tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntävää AI-HOKS-työkalua opintojen 
seurantaan ja niihin kiinnittymisen tueksi.


Koettu toimeentulo heijastuu 
osallisuuden kokemukseen. 
Mitä parempi 
toimeentulon kokemus, 
sitä vahvempi osallisuuden 
kokemus. 



Kuvio 12. Lasten ja nuorten yksinäisyys on yleistTilastokuvio. Lasten ja nuorten yksinäisyys on yleistynyt Helsingissä vuosina 2017 ja 2020. Alakoululaisista yksinäiseksi koki itsensä kolme prosenttia vuonna 2017, kun vuonna 2020 noin kuusi prosenttia. Yläkoululaisista yksinäiseksi koki itsensä 11 prosenttia vuonna 2017, kun vuonna 2020 noin 13 prosenttia. Lukiolaisista yksinäiseksi koki itsensä 10,9 prosenttia vuonna 2017 ja 29 prosenttia vuonna 2020. 
201720182019202003691215182124273033Tuntee itsensä yksinäiseksi usein, %
LukiolaisetAmmatillinen koulutusYläkoululaisetAlakoululaiset
ynyt


Valtuustokauden aikana opiskeluhuollon suunnitelmat on laadittu ja päivitetty. 
Poissaoloihin puuttumisen malli on jalkautettu kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin ja 
toimintamalli on vakioitu. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa yhteistyössä 
on tehty matalan kynnyksen palvelumalli, jossa on kuvattu opiskeluhuollon toiminta 
oppijoiden mielenterveyden tukemisessa. Koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyden 
ja turvallisuuden tarkastuksiin liittyvä ohjeistus on päivitetty koulujen 
ja oppilaitosten nykytilaan sopivaksi. Koulu- ja oppilaitosympäristöjen monialaisia 
tarkastuksia on tehty, mutta kaikkia ei ole toteutettu suunnitelman mukaisesti koronatilanteen 
vuoksi.

Kiusaamisen vastaisesta ohjelmasta on nostettu kiusaamisen ja väkivallan vastaisen 
työn kärjet ja edistetty niitä sekä perusopetuksessa että toisella asteella. 
Ohjelman lanseeraus viivästyi ja muutti muotoaan koronatilanteesta johtuen. 
Loppuvuodesta 2020 on valmistumassa Wilmaan lomake, jolla voi anonyymisti ilmoittaa 
kiusaamisesta.

Nuoren omien päihde- ja mielenterveyssyiden vuoksi 
tehdyt lastensuojeluilmoitukset 2019

1160

ilmoitusta 
13–17-vuotiaista



Peruspiirien välillä on suuriakin eroja koulutusmuotojen 
välillä; joissakin peruspiireissä lähes kaikki nuoret ovat 
lukiokoulutuksessa, kun taas osassa peruspiireissä ammatilliseen 
koulutukseen osallistuminen on lukiokoulutusta suositumpaa. 

Kuvio 14. Peruspiirien väliset erot 16–18-vuotiaiden nuorten 
osallistumisessa toisen asteen koulutukseen on 
kaventunut (0,2 %-yks. vähemmän kuin vuonna 2017)

Ammattilukio (lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistutkinto) on lisännyt suosiotaan. 
Helsingissä on kova kilpailu lukiopaikoista. Lukioiden keskiarvorajat ovat 
nousseet ja ammatillisen koulutuksen kiinnostavuus on laskenut. Kaikille löytyisi 
opiskelupaikka ammatillisesta koulutuksesta, mutta nuoret eivät aina ota saamaansa 
opiskelupaikkaa vastaan.

Kuvio 13. Erittäin hyväksi toimeentulon kokevat nuoret ovat tyytyväisimpiä 
elämäänTilastokuvio. Helsinkiläiset nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, ovat useammin tyytyväisiä elämäänsä kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai korkeintaan kohtalaiseksi.
020406080100%
Koeu toimeentulo:
Korkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyväElämään tyytyväisyys
sä



Keskiviikon harrastusaika on yleisesti käytössä suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. 
Alueellisissa kokeiluissa on tarjottu matalan kynnyksen maksuttomia harrastusmahdollisuuksia, 
harrastuksia kohdistetusti harrastamattomille sekä luotu paikallisia verkostoja 
harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Keväällä 2020 koulujen kerhotoiminta oli vähäistä 
koronatilanteesta johtuen, mutta elokuussa toiminta on käynnistynyt uudestaan. 
Uusia kerhotoiminnan järjestäjiä kartoitettiin keskitetysti toukokuussa 2020 ja kouluilla 
on lisääntynyt ulkopuolisen kerhotoiminnan järjestäminen. 

Harrastuspassi 7.–9.luokkalaisille otettiin Helsingissä käyttöön kehitystyön jälkeen 
elokuussa 2020. Mobiilisovellus on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä 
versioina sovelluskaupoista. Sovelluksesta löytyy Helsingin kaupungin tarjoamat 
harrastukset sekä järjestöjen, yhdistysten ja yritysten tuottamaa harrastustarjontaa. 
Sovellus jalkautettiin nuorille yhteistyössä yläkoulujen kanssa syksyn 
2020 aikana. Syksyn 2020 aikana kaikissa yläkouluissa opettajat kävivät 
Harrastuspassin läpi yläkoululaisten kanssa oppitunnin aikana. Lanseerauksen 
yhteydessä Harrastuspassista viestittiin koulujen ja huoltajien lisäksi 
laajasti eri medioille, sidosryhmille ja kaikille Suomen kunnille sekä Helsingin 
kaupungin omalle henkilöstölle ja luottamusjohdolle. Helsingin kaupunki jakaa 
Harrastuspassin käyttöönottaville kunnille kaikki tuotetut materiaalit maksutta .

Kuvio 15. Lasten viikoittaisen harrastuksen puute lisää yksinäisyyttä, 
mieliala-ailahteluita ja kouluväTilastokuvio. Alakoululaiset, joilla ei ole viikoittaista harrastusta, kokevat itsensä yksinäisemmäksi, potevat enemmän mieliala-ailahteluita ja ovat väsyneempiä koulussa kuin alakoululaiset, joilla on viikoittainen harrastus. 
020406080100%
YksinäisyysJokin viikoiainen harrastusEi viikoiaista harrastustaMieliala-ailahtelujaJokin viikoiainen harrastusEi viikoiaista harrastustaKouluväsymysJokin viikoiainen harrastusEi viikoiaista harrastusta
symystä 


Peruspiirien välinen erotus lasten viikoittaisissa harrastuksissa* 

14,1%-yks.

8,6 %-yks. 
vähemmän kuin 
vuonna 2017

*Harrastusta mitattiin vuonna 2017 seuraavalla tavalla “Kuinka usein teet seuraavia asioita koulupäivän jälkeen? Vietän 
aikaa jonkin harrastuksen parissa ” ja vuonna 2019 “Kuinka usein harrastat jotain?”. Tarkastelussa on ne vastaajat, 
jotka harrastavat jotain vähintään yhtenä päivänä viikossa. 



Huolenaiheita

Kaupunkistrategian mukaan jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus harrastukseen. 
Valtuustokauden aikana lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastamiseen 
on kehitetty useassa hankkeessa sekä toimialoilla. Kaupunkiyhteisessä tehtävässä 
on kuitenkin vielä haasteita ja vuodelle 2021 kaupungin yhteiseksi tavoitteeksi 
on nostettu ”Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia parannetaan 
ja lisätään tietoisuutta oman alueen vapaa-ajan toiminnoista.” Lasten ja nuorten 
harrastusmahdollisuuksia kehitetään systeemisesti, jotta harrastaminen on 
mahdollista asuinalueesta riippumatta. Helsingin alueiden välillä on eroja lasten 
mahdollisuuksissa harrastaa ja erojen kaventaminen on oleellinen osa hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämisen työtä. 

Valtuustokauden aikana ei saatu kehitettyä ”harrastamisen Helsingin mallia”, 
joten sitä työtä jatketaan hallitusohjelman kirjausten suuntaisesti peruskoululaisten 
osalta ja toimenpiteissä kiinnitetään erityishuomiota varhaisteini-ikäisten 
harrastustarjonnan kehittämiseen. Lisäksi yhdenmukaistetaan kaupunkitasoista 
koordinointia sekä palvelutuotannon tapoja.

Ohjattuja, omatoimisia ja maksuttomia harrastusmahdollisuuksia nivotaan koulupäivän 
yhteyteen nykyistä paremmin yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden 
kanssa koko kaupungin tasolla. Liikkumisohjelman ja Mukana –ohjelman 
tavoitteita koulupäivän yhteyteen nivotuista harrastuksista ja harrastuspassista 
huomioidaan toimenpiteissä. Toimialoilla kehitetään uusia palveluohjauksen tapoja 
ja varmistetaan, että kaikilla lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä on tieto harrastamisen 
eri mahdollisuuksista asuinalueesta riippumatta. Kaupungin tilojen 
käyttöä lasten ja nuorten harrastustoimintaan edistetään. 

Peruspiirien välinen erotus nuorten viikoittaisissa harrastuksissa* 

13,9%-yks.

2,7 %-yks. 
enemmän kuin 
vuonna 2017

*Harrastus=harrastaa ainakin jotain seuraavista kerran viikossa: liikunta tai urheilu, laulaminen, soittaminen tai säveltäminen, 
näytteleminen, sirkus tai tanssi, piirtäminen, maalaaminen, valokuvaaminen, kirjojen luku, runojen tai 
kertomuksien kirjoittaminen, käsi- tai puutöiden teko, askartelu, koneiden tai laitteiden rakennus ja korjaaminen, 
seuran, yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen sekä animaatioiden, videoiden tai elokuvien tekeminen.



8. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja 
osallisuuden vahvistaminen

Helsingissä asuu noin 112 000 ikääntynyttä eli 65 vuotta täyttänyttä. Helsingin tavoitteena 
on olla maailman toimivin kaupunki, jossa jokainen ikääntynyt voi elää hyvää arkea, 
heillä on mahdollisuus harrastaa ja liikkua tai viettää aikaa toisten ikäihmisten kanssa 
sekä kokea itsensä turvalliseksi. Valtuustokauden aikana on vaikutettu useilla toimenpiteillä 
ikääntyneiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistumiseen. Lisäksi on panostettu 
palveluista tiedottamiseen ja digitaalisten palvelujen käyttöön. Pyrkimyksenä on tehdä 
Helsingistä nykyistä muistiystävällisempi kaupunki.

Painopisteen kokonaisuus on valtuustokauden aikana kulkenut nimellä ”Stadin Ikäohjelma”. 
Toteutuksessa on ollut toimialojen perustyön lisäksi erillinen projektiryhmä, joka 
on työskennellyt aktiivisesti vanhusneuvoston kanssa. Koronapandemia on vaikuttanut 
oleellisesti ikääntyneiden hyvinvointiin. Iso osa hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä 
ei ole edennyt suunnitellusti. Toisaalta koronapandemian myötä on kehitetty myös uusia 
palvelumuotoja ikääntyneille.


Onnistumisia

Vapaaehtoistoiminnassa palvelujen saavutettavuutta on parannettu monipuolistamalla 
viestintää. Syksyllä 2020 julkaistiin verkkosivusto, joka kokoaa kaikkien 
Helsingin kaupungin toimialojen vapaaehtoistoiminnan helposti löydettäväksi ja 
madaltaa kynnystä vapaaehtoistoimintaan hakeutumiseen. 

Korona-ajan avuksi käynnistetty Helsinki-apu oli yhteistyö Helsingin kaupungin, 
seurakuntien, järjestöjen, yrityksien sekä vapaaehtoisten kesken maalis-elokuun 
aikana. Vapaaehtoisia toimi Helsinki-avussa kyseisenä ajanjaksona n.600 
ja heidän tehtäviä olivat mm. kauppa-asioinnit, apteekkiasioinnit ja akuuttikassien 
pakkaaminen sekä kotiin kuljettaminen. Kesällä kirjasto toteutti riskiryhmille 
suunnatun Kesälukemista kotiovelle-kampanjan yhteistyössä Helsinki-avun kanssa. 
Etelä-Suomen AVI:n tukema Ikäystävällisempi kirjasto-kehittämishanke alkoi, 
ja tämän myötä kirjasto suunnittelee mm. etäpalvelukokeiluita yhteistyössä palvelukeskusten 
kanssa. 

Ikääntyneille suunnattua viestintää on kehitetty ja tehostettu koko valtuustokauden 
ajan. Koronapandemian vuoksi viestintää on lisätty runsaasti. Sähköinen 
huoli-ilmoitus on löytänyt paikkansa ja koronapandemian aikana huoli-ilmoitukset 
moninkertaistuivat. Helsinki-infon puhelinpalveluun tulee päivittäin soittoja ikääntyneiltä. 
Jalkautuvan neuvonnan hanke avasi Helsinki-infon uudet palvelupisteet 
elokuussa 2020. Palvelupisteissä tehdään yhteistyötä muiden toimialojen neuvontapalveluiden 
ja järjestöjen kanssa. Tämä helpottaa ikääntyneiden tiedonsaantia 
kaupungin palveluista. Koronaepidemia viivästytti palvelupisteiden avaamista ja 
on vaikuttanut palvelun käynnistymiseen, mutta monet asiakkaat ovat löytäneet 
uudet palvelupisteet koronasta huolimatta. 

Oodin palvelupisteen käyttö digitaalisten palveluiden käytön opastuksessa on 
vakiintunut. Yhteistyö Seniori-infon ja Helsinki-infon välillä on parantunut. Kaikki 
Helsinki-infon materiaali (nettisivut, printit, mainokset) ovat selkosuomea ja ilmeeltään 
selkeitä.



Helsingin sosiaalisen raportoinnin mukaan yhteiskunnan digitalisoituminen on yksi globaaleista 
megatrendeistä, jossa julkisia ja yksityisiä palveluja sähköistetään yhä kiihtyvään 
tahtiin. Jotta kansalaiset voivat pysyä osallisina yhteiskunnassa, osaavat toimia siinä ja 
pärjäävät muuttuvassa ympäristössä, on digitaidoista itse asiassa tullut uusi kansalaistaito. 
Samalla digitaidottomuus on noussut tunnistetuksi ongelmaksi ja nyt puhutaankin 
uudesta ilmiöstä, ”digisyrjäytymisestä”. Se merkitsee sitä, että kansalaiset, joilla ei ole 
digitaitoja eikä digivälineitä käytössä, ovat vaarassa syrjäytyä osallisuudesta. Erityisesti 
ikääntyneet nähdään kansalaisryhmänä, jossa digisyrjäytymistä ilmenee. 

Ikääntyneillä Helsingissä on kodissaan yleisemmin internetyhteys kuin muualla Suomessa 
asuvilla ikääntyneillä. Silti internetin käytön mahdollisuuksissa on nähtävissä ero 
koetun toimeentulon mukaan. Toimeentulonsa helpoksi kokevilla ikääntyneillä on paremmat 
mahdollisuudet internetin käyttöön kuin heikommin taloudellisesti toimeentulevilla. 
Ikääntyneet kokevat enemmän myös haasteita sujuvassa digitaalisten julkisten palveluiden 
käytössä kuin muut ikäryhmät Helsingissä.


On koulutettu

300

digi-

neuvojaa

Digitukea saa

130

toimipaikasta viikoittain

Stadin ikäohjelman projektiryhmä: 
Helsinki Apu - puhelin 
oli monille yksinäisille 
ikääntyneille tärkeä apu tarpeellisten 
palvelujen saamisessa 
ja syrjäytymisen sekä 
yksinäisyyden estämisessä. 
Pitää käynnistää uudestaan 
ja 24/7.

Helsingin kaupunki tarjoaa kaupunkilaisille pääsyn verkkoon ja digitaalisiin palveluihin 
yli 150 toimipaikassa, kuten kirjastoissa, palvelukeskuksissa, asukastaloissa, 
nuorisotaloilla ja työväenopiston tiloissa. Näissä paikoissa on myös avoin ja maksuton 
Helsinki WLAN-verkko käytössä asiakkaiden omille laitteille.

Digitaitojen oppimista varten on Helsinki-kanavalle julkaistu videomateriaalia 
sekä digituki.hel.fi-sivustolle koottu digitaitojen oppimiseen auttava verkkomateriaalipankki. 
Ikääntyneiden digitaitojen oppimista on tuettu yhteistyössä Enter 
ry:n ja Helsinki Mission sekä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Myös etädigitukipalvelun 
avaaminen huhtikuussa auttoi liikuntaesteisten ja koronan riskiryhmien 
pääsyä digituen piiriin.



Kuvio 16. Toimeentulonsa helpoksi kTilastokuvio. Ikääntyneillä, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi, on vähemmän mahdollisuuksia käyttää internetiä kotona, työpaikalla, kirjastossa tai muualla kuin ikääntyneillä, jotka kokevat toimeentulonsa helpoksi. Eroja ei esiinny vertailtaessa toimeentulonsa melko helpoksi kokevia internetin käytössä suhteessa toimeentulonsa hankalaksi tai helpoksi kokeviin. Ikääntyneiden keskuudessa ei ole eroa internetin sähköisen tunnistautumisen mahdollisuuksissa toimeentulon mukaan. 
020406080100%
Internet käytössä kotona, työpaikalla,
kirjastossa tai muuallaHankalaaMelko helppoaHelppoaHankalaaMelko helppoaHelppoaPankkitunnukset tai mobiilivarmenninsähköiseen tunnistautumiseen internetissäKoeu toimeentulo:
Koeu toimeentulo:
okevilla ikääntyneillä on paremmat 
mahdollisuudet internetin käyttöön

Kuvio 17. Toimeentulonsa hankalaksi kokevat ikääntyneet käyttävät internetiä 
harvemmin tiedonhakuun ja sähköiseen asioTilastokuvio. Ikääntyneet, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi, käyttävät harvemmin internetiä sähköiseen asiointiin tai tietojen hakemiseen kuin ikääntyneet, jotka kokevat toimeentulonsa helpoksi. Toimeentulonsa melko helpoksi kokevien ikääntyneiden internetin käyttö ei eroa tilastollisesti merkitsevästi ikääntyneistä, jotka kokevat toimeentulonsa hankalaksi tai helpoksi. 
020406080100%
Ei käytä internetiä sähköiseen asiointiin (esim. verkkopankki,
Kela, verotoimisto, lippupalvelu, kunnan palvelut ym.) 
HankalaaMelko helppoaHelppoaHankalaaMelko helppoaHelppoaEi käytä internetiä tietojen hakemiseen(esim. aikataulut, terveystieto ym.) 
Koeu toimeentulo:
Koeu toimeentulo:
intiin

Kuvio 18. Ikääntyneiden elintavoissa on petrattTilastokuvio. 11,5 prosentilla ikääntyneistä Helsingissä on kaikki elintavat hyvällä mallilla eli he syövät suositusten mukaan kasviksia ja hedelmiä, harrastavat kevyttä liikkumista tai kuntoliikkumista useita kertoja viikossa sekä nukkuvat aina tarpeeksi. 34,7 prosentilla ikääntyneistä on kaksi kolmesta elintavasta hyvällä mallilla, 36,9 prosentilla yksi kolmesta elintavasta ja 16,9 prosentilla ei mikään elintapa ole hyvällä mallilla. 
11,5 %
34,7 %36,9 %
16,9 %
Kaikki elintavathyvällä mallilla2/3 elintavastahyvällä mallilla1/3 elintavastahyvällä mallillaMikään elintapaei ole hyvällä mallilla
avaa

 
Tarkastelussa suosituksien mukaan kasviksia ja hedelmiä syövät, kevyttä liikkumista tai kuntoliikuntaa useita kertoja 
viikossa harrastavat ja aina tarpeeksi nukkuvat. 



Tänään kotona -ryhmissä kulttuurialan ammattilaiset järjestävät 
kulttuurisisältöistä vuorovaikutteista ryhmätoimintaa etälaitteiden 
välityksellä sosiaali- ja terveystoimialan kotihoidon asiakkaille. 
Etälaitteita on tällä hetkellä käytössä noin tuhannella helsinkiläisellä 
kotihoidon asiakkaalla. Palvelua on kehitetty Kulttuurin 
edistämispalveluiden koordinoimana yhdessä sisällöntuottajien, 
SOTEn sairaala- kuntoutus- ja hoivapalveluiden (SKH) ja Palvelukeskus 
Helsingin edustajien kanssa. 

Työntekijöille on tehty ja viety käytäntöön toimintaohjeita ikääntyneiden 
henkilöiden mielenterveyden ja päihteisiin liittyvien riskitekijöiden 
tunnistamiseen (RET-toimintamalli). 

Helsingin tavoitteena on olla ikäystävällinen ja muistiystävällinen 
Helsinki. Työssä luodaan parempia edellytyksiä muistisairaille elää 
ihmisarvoista ja yhdenvertaista elämää omassa kaupungissa, jossa 
esimerkiksi palvelukeskukset tarjoavat iäkkäille asukkaille lähipalveluja. 
Myös erilainen kaupunginosa- ja asuinaluetoiminta ovat merkityksellisiä, 
kuten naapurustopiiritoiminta. Koronapandemia on 
tuonut haasteita nyt tähän työhön. Ennen pandemiaa julkaistiin ja 
otettiin käyttöön muistiystävällisen toiminnan käsikirja, jonka myötä 
toimitaan muistiystävällisesti kaikissa ikääntyneiden palveluissa. 

Kaupunkitasoista digituen kehittämistä ja koordinointia on parannettu perustamalla 
digiosaamisen vahvistamisen projektiryhmän alaisuuteen omat alatyöryhmät kotidigitukea, 
viestintää, etädigitukea ja tutkimusta varten. Kotiin tarjottavaa digitukea 
on kokeiltu liittämällä etädigituen tukipyyntöjä Helsinki Mission kotiin suuntautuvaan 
keikka-apupalveluun. Uudistettu Digineuvonta-sivusto eli nykyisin digituki.hel.
fi-sivusto on julkaistu saavutettavana sekä helppokäyttöisenä.

Ikääntyneiden palveluissa on seniorikeskuksissa tehty pandemian aikana varsinainen 
digiharppaus, joka on kohdentunut kotihoidon asiakkaisiin. Palvelukeskukset 
ovat tuottaneet valtavasti uutta sisältöä koteihin etälaitteen kautta, vaikka palvelukeskukset 
ja päivätoiminta ovat olleet kiinni. On tärkeää kuitenkin muistaa, että 
kaikki eivät siinä ole pysyneet mukana, eikä kaikilla ole siihen edellytyksiä, vaikka digitukea 
olisi saatavilla.

Stadin Ikäohjelman projektiryhmä: 
”Kaupungin palveluiden välistä yhteistyötä 
on saatu edistettyä pienin 
askelin ja konkreettisin toimenpitein. 
Kaikkiin haasteisiin ei ole mahdollista 
vastata kerralla, mutta pienetkin 
saavutukset vievät eteenpäin! ”



31,6% 

Aktiivisesti 
osallistuvien 
osuus 65 vuotta 
täyttäneistä 

5,1% 

Muistinsa huonoksi 
kokevien osuus 65 
vuotta täyttäneistä

55% 

Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) 
keskimäärin hyväksi tuntevien
osuus, 65 vuotta täyttäneet

30% 

Apua riittämättömästi saanei-
den osuus apua tarvitsevista
65 vuotta täyttäneistä 

86,6% 

Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa 
olosuhteisiin, 65 vuotta täyttäneet 

31,7% 

Arkitoimissa vähintään suuria 
vaikeuksia kokevien osuus 75 
vuotta täyttäneistä (IADL) 

10,1% 

Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia 
kokevien osuus 75 vuotta täyttäneistä (ADL)

42% 

Terveytensä keskitasoiseksi 
ja sitä huonommaksi kokevien 
osuus, 65 vuotta täyttäneet

61,4% 

Internetiä sähköiseen asiointiin 
käyttävien osuus 75 vuotta täyttäneistä

6,9% 

Itsensä yksinäiseksi 
tuntevien osuus 65 
vuotta täyttäneistä

74,4% 

Internetiä sähköiseen asiointiin 
käyttävien osuus 65 vuotta täyttäneistä

Helsingin Liikkuvat -verkosto on toteuttanut useita Opitaan yhdessä 
-tilaisuuksia. Vuonna 2020 on järjestetty kolme tilaisuutta aiheilla: 
ikääntyneiden köyhyys, Oma stadi-ikääntyneiden näkökulma sekä 
Digitaalisia liikunta- ja kulttuuripalveluita ikääntyneille.

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2016 (AM-ohjelma) mukaisesti 
vanhan, olemassa olevan asuntokannan houkuttelevuus säilytetään mm. laatutason 
nostamiselle mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi hisseillä on suuri merkitys 
asumismukavuuteen kaikkien asukasryhmien osalta. Helsinkiin on rakennettu kaupungin 
hissiprojektin ja kaupungin jälkiasennushissien rakentamisen ARA:n ja kaupungin 
myöntämän avustuksen turvin noin 1 000 jälkiasennushissiä vuosina 2000–
2020.Hissittömiä porrashuoneita on Helsingissä vielä jäljellä noin 8 600, kun koko 
maan luku on noin 42 000. Ympäristöministeriö on aloittamassa osana Ikääntyneiden 
asumisen toimenpideohjelmaa 2020–2022 hissihankkeen aktivointihankkeen vuodelle 
2021, jonka avulla pyritään lisäämään jälkiasennushissien rakentamista koko maassa.
Helsingin uusi AM-ohjelma 2020 on hyväksytty marraskuussa 2020.



Huolenaiheita

Koronapandemian rajoitukset ja sosiaalinen eristäytyminen on voinut lisätä yksinäisyyttä, 
syrjäytymistä ja omatoimisuuden heikkenemistä sekä sairauksien 
kroonistumista.

Kaupungin neuvontaa ja erityisesti digitukea ja sähköistä asiointia on lisätty 
huomattavasti valtuustokauden aikana. Tästä huolimatta tulee huomioida niiden 
ikääntyneiden tarpeita, jolla ei ole mahdollisuutta käyttää digilaitteita. Digitalisaatio 
ei saa olla ainoa ratkaisu ikääntyneille, koska aistit ja motoriikka heikkenevät. 
Henkilökohtainen apu kasvokkain tarvitaan monelle, jotta yksinäisyys ja syrjäytyminen 
eivät lisäänny.

Harva ikääntyneistä liikkuu terveytensä näkökulmasta riittävästi. Tähän liittyen 
esimerkiksi jälkihissien rakentaminen sekä ympäristön ja rakentamisen suunnittelu 
ikääntyneiden näkökulma huomioiden on ensiarvoisen tärkeää. 

Vuoden 2021 talousarvioehdotukseen on nostettu kaupunkiyhteinen tavoite: 
”Vahvistetaan ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä parantamalla mahdollisuuksia 
liikkumiseen ja liikkeelle lähtöön.” Työn suunnittelussa on ollut mukana 
Ikäihmisten ja soveltavan liikunnan alatyöryhmä, jossa myös vanhusneuvoston 
edustajat ovat mukana. 

Liikkumista lisäämällä parannetaan ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä, ennaltaehkäistään 
ja hoidetaan ikääntyneille tyypillisiä kansansairauksia, masennusta, 
muistiongelmia ja kaatumisia. Liikkuminen edistää lisäksi mielen hyvinvointia 
ja elämänlaatua luomalla sosiaalisia suhteita, vahvistamalla kokemusta pystyvyydestä 
ja toimijuudesta sekä mahdollistamalla ikääntyneiden osallistumisen 
merkitykselliseen tekemiseen. Ikääntyneiden liikkumista mahdollistetaan tehokkaimmin 
huomioimalla liikkuminen kaikessa kaupungin toiminnassa: kehittämällä 
jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita, vahvistamalla liikkumisen tukea sosiaali- ja 
terveyspalveluissa, lisäämällä ikääntyneitä kiinnostavaa kulttuuri- ja vapaa-ajan 
toimintaa sekä kehittämällä ikääntyneille suunnattua viestintää ja digitaalisia etäpalveluita. 
Kaupunki toimii asukaslähtöisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja 
yksityisen sektorin kanssa. Kaikilla toimialoilla on konkreettiset toimenpiteet asian 
edistämiselle.



9 Mielen hyvinvoinnin ja 
päihteettömyyden edistäminen

Kestävä yhteiskunta rakentuu kaupunkilaisten hyvän terveyden lisäksi hyvälle mielenterveydelle, 
jota tuetaan kaikissa arjen ympäristöissä ja kaikilla toimialoilla. Mielen hyvinvointia 
edistetään vaikuttamalla esimerkiksi sosiaalisiin taustatekijöihin; vahvistamalla 
hyvinvointia yhteisöissä kouluissa ja työpaikoilla, kehittämällä kulttuuripalveluita, vähentämällä 
yksinäisyyden kokemuksia, tukemalla vanhemmuutta sekä takaamalla harrastus- 
ja liikkumismahdollisuuksia. Helsinkiläisillä esiintyi mielen hyvinvoinnin haasteita 
keskimäärin enemmän kuin muualla maassa jo ennen koronapandemiaa. Koronapandemian 
aiheuttaman sosiaalisen eristäytymisen sekä monien ennaltaehkäisevien palvelujen 
katkosten mahdolliset vaikutukset mielen hyvinvointiin näkyvät tulevina vuosina. 
Lasten ja nuorten ehkäiseviä mielenterveyspalveluja on kuitenkin parannettu huomattavasti 
edellisen vuoden ajan. 

Päihdehaitat näkyvät helsinkiläisten syrjäytymisessä, yksinäisyydessä, köyhyydessä 
ja muussa huono-osaisuudessa. Liian usein päihteet kärjistävät jo ennestään heikossa 
asemassa olevien elämäntilanteita. Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt 
koronaepidemian aikana. Myös 28 prosenttia helsinkiläisistä kertoi käyttäneensä aiempaa 
vähemmän alkoholia koronapandemian seurauksena, kun puolestaan seitsemän 
prosenttia oli lisännyt alkoholin kulutusta. Kuitenkin samat väestöryhmät Suomessa eli 
alle 35-vuotiaat, talousvaikeuksia kokevat ja HUS-alueella asuvat ovat sekä vähentäneet 
että lisänneet alkoholinkäyttöään. Kyseiset väestöryhmät ovat osin samoja ryhmiä, joihin 
myös alkoholin ongelmakäyttö kasautuu. Tämä voi näkyä palveluntarpeen lisääntymisenä 
tulevaisuudessa. 

Ehkäisevä päihdetyö on tehokas tapa puuttua ennaltaehkäisevästi terveys- ja hyvinvointieroihin. 
Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena Helsingissä on vähentää päihteiden kysyntää, 
saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja. Lisäksi halutaan edistää savuttomien ja 
nikotiinittomien arkiympäristöjen syntymistä. 


Onnistumisia

Ehkäisevän päihdetyön rakenteita on vahvistettu valtuustokauden aikana. Kaupunginhallitus 
toimii vastaavana toimielimenä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 
ohjausryhmä johtaa, seuraa ja arvioi ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevää 
päihdetyötä tehdään laajasti osana palveluja ja vuonna 2020 käynnistyi monitoimijainen 
ehkäisevän päihdetyön verkosto. Verkostossa on useita järjestöjä ja viranomaistahoja 
kaupungin toimijoiden lisäksi. Verkostossa on aloitettu käytössä 
olevien toimintamallien ja menetelmien kartoittaminen ja yliopistoyhteistyö on 
käynnistynyt. Toimet tähtäävät vahvaan tietopohjaan ja vaikuttavaan toimintaan.

Pakka-toimintamallia on toteutettu Helsingissä sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun 
kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.



Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 
julkaistiin helmikuussa 2020. Ohjelmaan on tutustuttu, mutta varsinaisen toteutuksen 
suunnittelu on siirtynyt koronapandemian takia. Mielen hyvinvoinnin työtä jatketaan kaikilla 
toimialoilla sekä Terve kunta – verkostossa. Lisäksi vuodelle 2021 asetetut hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämisen kaupunkiyhteiset talousarviotavoitteet lasten ja nuorten 
harrastamisen mahdollisuuksien parantamisesta sekä ikääntyneiden liikkumisen edellytysten 
parantamisesta edistävät mielen hyvinvoinnin kokemuksia.

Kuvio 19. Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on heikommalla tolalla kuin koko 
maassa tai muualla pääkaupunkiseudTilastokuvio. Helsinkiläiset lapset kokevat enemmän yksinäisyyttä kuin lapset pääkaupunkiseudulla tai koko maassa. Helsinkiläislapset kokevat enemmän mieliala-ailahteluita kuin koko maassa, mutta vähemmän kuin PK-seudulla. Helsinkiläisnuoret kokevat enemmän ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja yksinäisyyttä kuin nuoret koko maassa tai pk-seudulla. Helsinkiläisaikuiset kokevat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin koko maassa tai pk-seudulla. Helsinkiläisaikuiset kokevat vähemmän yksinäisyyttä kuin koko maassa, mutta enemmän kuin pk-seudulla. Ikääntyneet Helsingissä kokevat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta ja yksinäisyyttä kuin koko maassa, mutta enemmän kuin pk-seudulla. 
02468101214161820Yksinäisyys (lapset)
Mieliala-ailahtelut (lapset)
Ahdistuneisuus(nuoret)
Masennusoireilu(nuoret)
Yksinäisyys (nuoret)Psyykkinen kuormiuneisuus(aikuiset)
Yksinäisyys (aikuiset)
Psyykkinenkuormiuneisuus(ikääntyneet)
Yksinäisyys (ikääntyneet)
%
HelsinkiKoko maaMuu PKS
ulla


Valtuustokauden aikana psykiatria- ja päihdepalveluissa on kehitetty palvelujen saatavuutta 
ja asiakkaan arjessa selviytymistä. Kahden matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteen 
(Mieppi) avaamisen lisäksi resursseja on lisätty nuorisoasemalle 
ja perusterveydenhuoltoon. Etävastaanottoja on otettu käyttöön entistä laajemmin. 
Asunnottomille on perustettu liikkuva tuki- ja hoitotyöryhmä ja nuoriin asunnottomiin 
keskittyvä projekti on käynnistymässä. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotiin 
vietäviä palveluja on lisätty.



Kuvio 20. Helsinkiläisten nuorten ja aikuisten päihteiden käyttö paremmalla 
mallilla kuin koko maassa, mutta hieman heikompaTilastokuvio. Helsinkiläiset nuoret tupakoivat vähemmän ja ovat harvemmin humalahakuisia alkoholinkäyttäjiä kuin koko maan nuoret. Helsinkiläisnuoret tupakoivat enemmän ja ovat harvemmin humalahakuisia alkoholinkäyttäjiä kuin muun pääkaupunkiseudun nuoret. Helsinkiläiset aikuiset tupakoivat vähemmän, harrastavat kuntoliikuntaa enemmän ja ovat harvemmin humalahakuisia alkoholin käyttäjiä kuin aikuiset koko maassa. Helsinkiläiset aikuiset tupakoivat enemmän ja ovat humalahakuisia alkoholin käyttäjiä harvemmin kuin muun pääkaupunkiseudun aikuiset.
02468101214161820Tupakoi päiviäin (nuoret)
Tupakoi päiviäin(aikuiset)
Humalahakuinen juominen(nuoret)
Humalahakuinenjuominen (aikuiset)
%HelsinkiKoko maaMuu PKS
a kuin muualla 
PK-seudulla

Kuvio 21. Toimeentulonsa heikommaksi kokevat ovat useammin raittiita, muuten 
koettu toimeentulo ei ole yhteydessä aikuisväestön alkTilastokuvio. Aikuisväestö, joka kokee toimeentulonsa hankalaksi, on useammin raittiita kuin toimeentulonsa melko helpoksi tai helpoksi kokevat. Alkoholia liikaa käyttävien tai humalahakuisesti juovien keskuudessa ei esiinny tilastollisesti merkitseviä eroja koetun toimeentulon mukaan. 
020406080100%
HankalaaKoeu toimeentulo:
Melko helppoaHelppoaHankalaaMelko helppoaHelppoaHankalaaMelko helppoaHelppoaRaiiitAlkoholia 
liikaakäyävätHumala-
hakuisestijuovat
oholin käyttöön 


Nuorten kokema perheen 
toimeentulo ei ole yhteydessä 
humalahakuiseen juomiseen.

Nuorten raittius on yleistynyt, erittäin
hyväksi perheen toimeentulon kokevat ovat 
hieman useammin raittiita kuin muut. 



Kuvio 22. Joka neljäs nuori sallii kannabiksen käytön ikäisillääTilastokuvio. 28,5 prosenttia nuorista hyväksyy ikäisillään tupakoinnin. 29,9 prosenttia nuorista hyväksyy nuuskaamiseen ja sähkötupakoinnin 36,9 prosenttia. Alkoholin juomisen vähäisissä määrin hyväksyy 67,3 prosenttia, kun alkoholin juomisen humalaan asti 34,8 prosenttia. Kannabiksen käytön hyväksyy 25,1 prosenttia nuorista. 
0102030405060708090100%
Alkoholin juomisen vähäisessä määrinSähkötupakan käytönAlkoholin juomisen humalaan astiNuuskaamisenTupakoinninKannabiksen polton 
Hyväksyy ikäisillään:
673735302825
n

Klaarityötä on toteutettu laajasti koko valtuustokauden ajan. Valintojen stoori -tunteja on 
toteutettu sisältäen päihdekasvatusta sekä tunne- ja turvatalomenetelmiä. Lisäksi on toteutettu 
Skarppitoimintamallia ja alkoholi ja kannabis -vertaisvalistustoimintaa yläkoululaisille. 
Nuuska-agentti -toimintaa toteutettiin yhdessä Ehyt ry:n kanssa ehkäisevän päihdetyön 
viikolla. Koronapandemian seurauksena uutena palvelumuotona tehtiin kymmenen 
”Mitä sulle kuuluu” -podcastia, jossa käsiteltiin koronapandemian vaikutuksia, etsittiin 
rakentavia selviytymiskeinoja sekä tuotiin esille palvelujen siirtymistä verkkoympäristöön.

Ehkäisevän päihdetyön Pakka-toimintamallia on edistetty valtuustokauden ajan. Sekä 
kaupungin sisäinen Pakka-ohjausryhmä että Pääkaupunkiseudun yhteinen Pakka-työryhmä 
toimivat hyvin. Erityisesti pääkaupunkiseudun yhteistä Pakkatyötä on tiivistetty. 
Vuonna 2019 tehtiin ostokokeita ja palkittiin kunniakirjoin erinomaisesti nuorten ikärajavalvontaa 
toteuttaneita, vastuullisia myyntipisteitä. Vuonna 2020 ostokokeet sekä ravintoloiden 
asiakasarvioinnit jäivät tekemättä koronapandemian vuoksi. Oppilaitosyhteistyötä 
tehtiin muulla tavoin, kuten tapaamalla mielenterveys- ja päihdetyön opettajia sekä 
tarjoamalla opinnäytetyöaiheita ja oppimateriaaleja oppilaitoksiin. Pakka-työtä tehtiin 
kesällä 2020 yhteistyössä Senaatintorin terassin kanssa kampanjoimalla turvallisesta 
ja vastuullisesta terassilla olemisesta. Senaatintorin kesäterassille toimitettiin Pakka-
logoilla varustettuja käsidesipulloja, Terassi-Pakka.

Pääkaupunkiseudun Pakka-työryhmä toteutti kaupunkilaisille suunnatun päihdetilannekyselyn 
syys-lokakuussa 2020. Kyselyyn vastasi noin 4 600 helsinkiläistä. Kyselystä on 
tulossa raportti.

• 58,4 % kaupunkilaisista kertoi, että päihtyneiden ihmisten käyttäytyminen on heikentänyt 
turvallisuuden tunnetta jossain tilanteessa viimeisen vuoden aikana. 33,4 % ei 
kokenut turvallisuuden tunteen heikentyneen.
• 56 % kaupunkilaisista on sitä mieltä, että kaupunginosissa käytetään liikaa alkoholia 
tai muita päihteitä.



Nuorten asenteet muiden päihteiden kuin kannabiksen käytön sallivuuden
suhteen ovat tiukentuneet viime vuosina, ja ovat tiukempia kuin koko maassa.

Aiempaa useampi nuori sallii 
kannabiksen käytön. 

Kannabiksen käyttö on yleistynyt 
nuorten keskuudessa.

Aiempaa useampi nuori eli noin kaksi kolmesta nuoresta
(61 %) kokee huumeiden hankkimisen helpoksi. 



On huolissaan omasta ….. 

Saako helposti Helsingissä tukea seuraavien riippuvuuksien hoitTilastokuvio. Apua saa helpoiten riippuvuuksiin tässä järjestyksessä. Kyllä saa. Alkoholi 15,1 %, tupakka 14,5 %, huumausaine 12,2 %, rahapeli 9,9 %, nuuska 7,8 %.
0102030405060708090100%
KylläEiEi osaa sanoaalkoholi15,118,266,7tupakka14,514,071,5nuuska7,814,078,6huumausaine12,224,463,4rahapeli9,915,374,9
oon?


Raskaana olevien tupakointi 
on vähentynyt. Vuonna 2019 
raskaana olevista tupakoi 

4,3%

Valtuustokauden aikana on pyritty vaikuttamaan 
odottavien äitien tupakointiin. 
Tupakasta vieroitusryhmiä odottaville 
äideille aloitettiin, mutta tulijoita 
ryhmiin ei ollut, joten ne jäivät toteuttamatta. 
Työtä toteutetaan kuitenkin terveydenhoitajien 
toimesta yksilötyönä. 
Savuttomuusprosessia kehitetään neuvoloissa 
jatkuvasti ja esim. häkämittarit 
on otettu käyttöön raskaana olevien savuttomuuden 
tueksi.

Alkoholinkäyttö 11,6 %. Internetin käytöstä 19,7 %. Rahapelaamisesta 2,3 %. Huumausaineiden käytöstä 2,8 %. Tupakoinnista 11,9 %. Nuuskan käytöstä 2,9 %.
Alkoholin-
käytöstä11,6%
Tupakoinnista11,9%
Internetin käytöstä19,7%
Rahapelaa-
misesta2,3%
Huumausaineidenkäytöstä2,8%
Nuuskankäytöstä2,9%

Savuton Helsinki -verkosto tukee toimialoja savuttomuus- ja nikotiinittomuustyössä 
ja sen kehittämisessä. Nuorten ja aikuisväestön tupakointiin ja nikotiinituotteiden 
käyttöön liittyvää seurantatietoa käsitellään säännöllisesti, samoin muuta alaan liittyvää 
tutkimustietoa. Yhteistyötä on jatkettu HUS:n Hyvä kierre –verkoston kanssa 
Tupakatta leikkaukseen -mallin kehittämisessä.

Opiskeluterveydenhuoltoon on nimetty päihdementorit, jotka osallistuvat yhteisen 
päihdetyön toimintamallin kehittämiseen ja jalkauttamiseen sekä tarjoavat käytännön 
tukea haastavissa asiakastilanteissa. Savuttomuus ja nikotiinittomuus ovat mukana 
Stadin ammattiopiston vuosikellossa kaikissa toimipaikoissa. Nuorten Savuton 
verkoston alaryhmän toiminta on käynnistynyt vuoden 2020 alusta.

Huolenaiheita

Kaupunkilaisten hyvän mielenterveyden edistämisen kokemuksien parantaminen 
edellyttäisi nykyistä systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa johtamista ja 
koordinointia. Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviä toimia ja palveluja on 
kehitetty, mutta nykyistä enemmän tulisi kiinnittää huomioita myös työikäisiin ja 
ikääntyneisiin. Uuden mielenterveysstrategian näkemykset myös positiivisesta 
mielenterveydestä voimavaroja vahvistamalla tulisi nostaa näkyvämmäksi osaksi 
seuraavan hyvinvointisuunnitelman valmistelussa.

Ehkäisevälle päihdetyölle on selkeä tarve. Lasten ja nuorten kannabiksen käyttö 
ja nuuskaaminen on lisääntynyt ja alkoholia käytetään edelleen reippaasti. Reilusti 
yli puolet helsinkiläisistä kokee päihtyneiden ihmisten käyttäytymisen heikentäneen 
omaa turvallisuuden tunnetta jossain tilanteessa viimeisen vuoden aikana, 
eli myös alueellisesti kohdennetulle työlle on tarvetta.



10 Elävät, omaleimaiset ja 
turvalliset kaupunginosat

Elävät kaupunginosat tarjoavat helsinkiläisille mahdollisuuden osallistumiseen ja aktiiviseen 
toimijuuteen kaupungin viihtyisyyden parantamiseksi. Monipuoliset tapahtumat ja 
mahdollisuudet viettää vapaa-aikaa turvallisessa ja viihtyisässä kaupunkitilassa lisäävät 
hyvinvointia sekä kaupungin vetovoimaisuutta. Sujuvilla kulkumuodoilla varmistetaan, 
että tapahtumat ja kaupungin virkistysalueet ovat kaikkien saavutettavissa. 

Innostava, monipuolinen ja laadukas kulttuurielämä on keskeinen osa kaupungin elinvoimaa, 
viihtyvyyttä sekä vetovoimaisuutta ja aivan olennainen osa hyvinvointia. Hyvinvointipalvelujen 
ketjussa kulttuurilla ja taiteella on tärkeä rooli yhteisöllisyyden edistäjänä, 
mielen hyvinvoinnin edistäjänä ja osallisuuden kokemusten tuottajana. Valtuustokaudella 
Helsingissä on valmisteltu taide- ja kulttuurivisio, joka ulottuu vuoteen 2030. Sen tarkoitus 
on vahvistaa Helsingin asemaa omaleimaisena ja kansainvälisesti kiinnostavana 
kulttuurikaupunkina. Ehdotus julkaistiin elokuussa 2020.


Onnistumisia

Helsinki koetaan pääosin turvallisena kaupunkina. Helsingin turvallisuustutkimuksen 
mukaan vuonna 2018 helsinkiläiset kokivat oman asuinalueensa, kaupungin 
keskustan ja joukkoliikenteen turvallisemmiksi kuin koskaan aiemmin. Yleiset huolenaiheet 
olivat keskimäärin vähentyneet mutta ilmastonmuutos, kaupunginosien 
eriytyminen sekä lasten ja nuorten tulevaisuus huolestuttivat aiempaa useampaa 
helsinkiläistä. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus 
on nivottu yhteen mm. kaupungin turvallisuusperiaatteissa. Näkökulma on uuden 
valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen.

Kaupunkiympäristön ja esimerkiksi viheralueiden saavutettavuus on oleellinen 
tekijä kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Viheralueiden saavutettavuutta 
ja käyttöpainetta mittaava työkalu ympäristön suunnitteluun on valmistunut 
valtuustokauden aikana. Työkalun avulla voidaan arvioida puistojen riittävyyttä 
maankäytön suunnittelun yhteydessä, ja tarvetta puistojen kunnostamiseen sekä 
kulutuskestävyyden parantamiseen.

Pyöräliikenteen edistäminen kulkumuotona parantaa ja kehittää laaja-alaisesti 
kaupungin viihtyisyyttä, elinvoimaa ja liikennejärjestelmän toimivuutta. 



Kaatumisten ehkäisy RAI IKINÄ –koulutuksiin 
kahden vuoden aikana on osallistunut noin

400

työntekijää

kotihoidossa

4 200

asiakkaalle

tehostetussa palveluasumisessa

1 500

asiakkaalle

laitoshoidossa

580

asiakkaalle

Kattavan kaatumisten vaaratekijät -kartoituksen RAI-tiedoilla on tehty:

Helsingin turvallisuussuunnittelun periaatteet vuosille 2019–2021 on hyväksytty ja 
ne päivitetään valtuustokausittain. Periaatteet ohjaavat sitä, miten paikallista turvallisuussuunnittelua 
toteutetaan Helsingissä. Helsingin turvallisuuskehityksen arvioinnin 
tueksi turvallisuus- ja valmiusyksikkö on kehittämässä toimintatapaa ns. 
turvallisuustilannekuvan seurantaan. Seuraava turvallisuustutkimus toteutetaan 
syksyllä 2021. Helsingissä on valtuustokauden aikana toiminut koti- ja vapaa-ajan 
tapaturmien ehkäisytyöryhmä. 

Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman toimenpiteitä toteutetaan eri toimialojen 
ja sidosryhmien toimesta. Osa toimenpiteistä on projektimaisia ja osaa toteutetaan 
jatkuvana työnä. Kehittämisohjelman toimenpiteiden tilannetta seurataan poikkihallinnollisessa 
työryhmässä kaksi kertaa vuodessa. Toukokuussa 2020 toimenpiteiden 
arvioitu toteutumisaste oli 76 %. Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelman 
päivitystyö on aloitettu elokuussa 2020.

Valtuustokaudella on lisätty tietoisuutta liukastumisen ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien 
ehkäisemisestä sekä kehitetty niistä aiheutuvien sairaanhoidon tarpeiden 
seurantaa. Sosiaali- ja terveystoimialalla on käytössä RAI-arviointi, joka sisältää 
FRAT-mittariston (kattavan kaatumisten vaaratekijät -kartoitus), kotihoidossa ja 
ympärivuorokautisessa hoidossa. FRAT-mittariston avulla saadaan kaatumisriskin 
arvio, jonka perusteella suunnitellaan moniammatillisesti korjaavia toimia. Erityisen 
tärkeitä toimenpiteitä ovat tasapainon ja liikkumisen vahvistaminen sekä hyvän ravitsemuksen 
turvaaminen.

Omalla asuinalueella liikkuminen 
viikonloppuiltaisin turvallista (2018)

81%

4 %-yks. 
enemmän kuin 
vuonna 2015

Helsingin keskustassa liikkuminen 
viikonloppuiltaisin turvallista 

65%

6 %-yks. 
enemmän kuin 
vuonna 2015



Pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen ja 
sitä kautta terveydenhuollon kustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Uuden pyöräliikenteen 
kehittämisohjelman avulla pyritään varmistamaan, että ylätavoite vaikutuksineen 
toteutuu vuoteen 2035 mennessä. Liian hidas tavoiteverkon rakentuminen sekä rajalliset 
resurssit ovat tähän mennessä hidastaneet etenemistä, mutta nyt määritellyt 34:n 
toimenpiteen avulla tähän haetaan ratkaisua. Jotta pyöräliikenteen kulkutapaosuus kasvaa 
20 %: iin vuoteen 2035 mennessä, on pyöräliikenteen tavoiteverkon oltava vähintään 
kantakaupungin osalta jatkuvuuden, yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden osalta valmis 
vuoteen 2030 mennessä. 


Kulttuurin alueella on ollut meneillään kattava lakien uudistaminen. Uusi museolaki 
ja laki kuntien kulttuuritoiminnasta tulivat voimaan alkuvuodesta 2019. Lainsäädäntö 
kuntien kulttuuritoiminnasta konkretisoi ja selkiyttää kulttuurin moninaisia tavoitteita, 
toimintoja ja rajoja. Siinä korostuvat kulttuurin välilliset vaikutukset, kuten 
hyvinvointi, alueellinen elinvoima ja osallisuus. Laki edellyttää kunnilta kansalaisten 
osallistamista ja yhteistyötä. Kulttuurihyvinvointi on valtuustokauden aikana noussut 
yhä tärkeämmäksi osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Helsingissä on 
käynnistymässä kulttuuritoimijoiden verkosto, jota suunnitellaan osaksi hyvinvoinnin 
ja terveyden edistämisen verkostokokonaisuutta. 

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on suunniteltu ja toteutettu miten kulttuuripalveluita 
tuodaan osaksi perhekeskuksia sekä varhaiskasvatusta. Koronapandemian 
aikana on tuotettu myös runsaasti kulttuuritarjontaa verkkoympäristöihin.

Harrastaa taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa (2019) 

lapsista

81%

nuorista

39%

Yli puolet helsinkiläisistä 
pyöräilee viikTilastokuvio. Pyöräily lumettomana aikana. Päivittäin tai lähes päivittäin 25 %, 2-3 kertaa viikossa 22 %, kerran viikossa 11 %, harvemmin kuin kerran viikossa 13 %, ei liiku lainkaan pyörällä 29 %.
25 %
22 %
11 %
13 %
29 %päiviäintai lähes 
päiviäin2–3 kertaaviikossakerranviikossaharvemminkuin kerranviikossaei liikulainkaanpyörälläPyöräilylumeomanaaikana
oittain

Eri kulkumuotojen osuus 
tehdyistä matkoista



Valtuustokauden aikana on kehitetty keskustaa ja lisätty kaupunginosien elinvoimaisuutta 
useilla toimenpiteillä.

• Töölönlahti -verkosto kokoontui kerran vuoden 2020 aikana, mutta koronan leviämisen 
estämiseen tähtäävät suositukset vaikuttivat siihen, että toiminta oli jäässä loppuvuoden 
ajan. Oodin piha-alueen valmistuminen on vaikuttanut viihtyisyyttä lisäävästi 
alueella. Verkoston jäsenet ovat jatkaneet toimintaansa ja järjestäneet toimintaa suositusten 
mukaisesti, mutta yhteisiä suuria tapahtumia ei ole järjestetty.
• Kaisaniemen puiston kunnostuksen suunnittelu on aloitettu. Puistosuunnitelma valmistuu 
vuoden 2021 aikana. Kävely-ympäristöjä kehitetään mm. kävelyn edistämisohjelman 
mukaisesti. Ranta-alueiden valaistusperiaatteet on laadittu, ja kantakaupungin 
rantareitin opastus on rakenteilla. 
• Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma, sisältäen Vihdinbulevardin pikaraitiotien, 
hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnittelu 
sekä Raide-Jokerin toteutus ja Kruunusiltojen toteutussuunnittelu jatkuvat. 
Raitioliikenteen kehittämisohjelman toimenpiteitä ohjelmoitiin ja suunniteltiin yhteistyössä 
HKL:n ja HSL:n kanssa.
• Rautatieasemien ympäristöissä on kiinnitetty huomiota viihtyisyyteen ja reitteihin. Viheralueiden 
saavutettavuustyökalun kehittämisen, maanalaisen yleiskaavan sekä kävelyn 
edistämisohjelman yhteydessä on laajennettu tietopohjaa kävelyalueiden ja niitä 
yhdistävien reittien suunnittelusta (mm.kansainvälinen benchmarking). 
• Täydennysrakentamisen yhteydessä on kiinnitetty huomiota julkisen tilan liittymiseen 
kaupunki- ja viherrakenteen kokonaisuuteen. Keskuspuiston reitti- ja opastussuunnitelma 
on laadittu. Luonnon monimuotoisuutta on kehitetty useissa hankkeissa (mm. 
metsä- ja puustoisen verkoston yhteyksistä hankeohjelmia laaditaan, niittyverkoston 
kehittäminen on aloitettu, LUMO-ohjelma valmistumassa). Ulkotilaohjelman laatiminen 
ja yleisten alueiden suunnitelmien kehittäminen on aloitettu.



Osana osallisuus ja vuorovaikutusmallia toteutettavan osallistuvan budjetoinnin 
toiselle kaudelle 2020–2021, kaupunki osoitti 8,8, miljoonaa euroa kaupunkilaisten 
ideoiden toteuttamiseen. 

• Ideointi tuotti 1 463 ideaa.
• Ideoiden yhteiskehittäminen käynnistyy alkuvuodesta 2021 ja äänestys on
syksyllä 2021.
• Edellisellä kierroksella jaossa oli 4,4 miljoonaa euroa, joita toteutetaan vuoden 
2020 loppuun mennessä 296 eri hankkeessa.




Viheralueiden saavutettavuutta ja käyttöpainetta mittaava työkalu ympäristön suunnitteluun 
on valmistunut. Työkalun avulla voidaan arvioida puistojen riittävyyttä 
maankäytön suunnittelun yhteydessä ja tarvetta puistojen kunnostamiseen sekä 
kulutuskestävyyden parantamiseen.

Huolissaan 
viheralueiden 
vähenemisestä 

33%

vaihteluväli peruspiirien 
välillä 11 %–60 %

Huolissaan 
ympäristön 
epäsiisteydestä

26%

vaihteluväli peruspiirien 
välillä 10 %–40 %

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on valtuustokauden aikana päivittänyt tilannekuvaa 
ilmiöstä työryhmässä mukana olleiden järjestöjen ja muiden toimijoiden 
poliisin ja syyttäjän kanssa yhteisissä kokouksissa. Keväällä 2020 oli poikkeusaikaan 
liittyvä laaja tiedostuskampanja lehdistössä ja televisiossa, nimeltään Perherauhan 
julistus, jonka suojelijana oli tasavallan presidentti. Vuosittain on tuotettu kampanjoita. 
Vuosina 2019–2020 koulutuksiin osallistui noin 1 300 henkilöä.

Vuonna 2019 koulutusten teemana oli kunniaväkivalta. Vuoden 2020 koulutusteemoina 
olivat kriisi- ja traumatyö, digitaalinen väkivalta parisuhteessa, lapsiin 
kohdistuva seksuaalinen häirintä, houkuttelu ja seksuaaliväkivalta digitaalisessa 
mediassa, seksuaaliväkivalta traumana sekä traumatisoituneen lapsen ja nuoren 
kohtaaminen kognitiivisilla menetelmillä.



Suurin osa helsinkiläisnuorista voi hyvin, mutta pienellä osalla nuorista esiintyy oireilua 
esimerkiksi rikoksien teolla. Osalla rikoksilla oirehtivista nuorista on taustalla huono-
osaisuutta, syrjäytymistä ja ongelmien kasautumista. Helsingin poliisin ennakkotietojen 
mukaan alaikäisten väkivaltarikokset ovat tammi-syyskuussa 2020 vähentyneet verrattuna 
edellisvuoden vastaavaan aikaan. 

Rikoksilla oirehtivien määrä 2019, alle 15-vuotiaat



Helsingissä 11 prosenttia nuorista on kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten 
aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa ja 30,5 prosenttia nuorista on kokenut vanhempien 
aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Molemmilla väkivallan 
muodoilla on haittaa lasten ja nuorten psyykkiselle ja tunne-elämän kehitykselle sekä 
aiheuttaa melkein aina kipua jossain muodossa lapsille ja nuorille. Vanhempien tai muun 
huolta pitävän aikuisen aiheuttamalla fyysisellä väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi tönimistä 
tai ravistelemista, tukistamista, läimäyttämistä, nyrkillä tai esineellä lyömistä, potkaisemista 
tai muuta fyysistä satuttamista sekä tarttumista niin, että lapseen tai nuoreen 
sattuu. Henkinen väkivalta tarkoittaa puhumasta kieltäytymistä pitkän aikaa, sanallista 
loukkaamista, nöyryyttämistä tai nolaamista, hylkäämistä tai yksin jättämisellä uhkaamista, 
esineiden heittelyä tai uhkailemista väkivallalla tai johonkin paikkaan lukitsemisella. 

Kuvio 23. Vanhempien aiheuttama henkinen väkivalta on yleisempää nuorilla, 
jotka kokevat perheen taloudellisen toimeentulon Tilastokuvio. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, ovat kokeneet vanhempien aiheuttamaa henkistä väkivaltaa enemmän kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi, ovat kokeneet henkistä väkivaltaa enemmän kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi. 
020406080100%
Koeu toimeentulo:
Kokenut vanhempien aiheuamaa henkistäväkivaltaa edellisen vuoden aikanaKorkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyvä
heikommaksi 

Kuvio 24. Vanhempien aiheuttama fyysinen väkivalta on yleisTilastokuvio. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi, ovat kokeneet vanhempien aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa enemmän kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi, ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa enemmän kuin nuoret, jotka kokevat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi. 
020406080100%
Kokenut vanhempien aiheuamaa fyysistäväkivaltaa edellisen vuoden aikanaKoeu toimeentulo:
Korkeintaan kohtalainenMelko hyväEriäin hyvä
empää nuorilla, 
jotka kokevat perheen taloudellisen toimeentulon heikommaksi 



Huolenaiheita

Tämän valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaan kulttuurin ja taiteen näkökulmia 
oli nostettu hyvin vähän. Valtuustokauden aikana on julkaistu uutta lainsäädäntöä 
kulttuurihyvinvoinnista ja tämän ilmiön merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnin 
edistäjänä tulisi jatkossa korostaa nykyistä enemmän. Helsingin uuden taide- ja 
kulttuurivision mukaan ”taide ja kulttuuri vahvistavat kokonaisvaltaista hyvinvointia 
sekä edistää ihmisten psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja ennaltaehkäisee 
sairauksia. Kulttuuri ja taide ovat hyvinvoinnin ja terveyden keskeinen lähde, osa 
hyvää elämää ja elinikäistä oppimista. Jokainen helsinkiläinen voi saada vahvistusta 
arjen kulttuurista, taide- ja kulttuuriharrastuksista, taiteen ja kulttuurin 
kokemisesta yksin ja yhdessä sekä taiteesta osana jokapäiväisiä ympäristöjä.”

Vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten aiheuttama fyysisen ja henkisen 
väkivallan kokemukset edellisen vuoden aikana olivat Helsingissä hieman 
yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Huolestuttavaa on se, että vain noin 
neljännes nuorista, jotka ovat kokeneet vanhempien aiheuttamaa fyysistä tai henkistä 
väkivaltaa, kertoo väkivallan kokemuksista jollekin luotettavalle aikuiselle. 
Suurin osa heistä, jotka ovat kertoneet väkivallan kokemuksistaan luotettavalle 
taholle, kokee kuitenkin saaneensa apua tilanteeseen. Tukea saadaan ystäviltä 
ja tutuilta, mutta myös palveluista koulun ulkopuolelta (esim. terveyskeskus, poliisi, 
lastensuojelu). 



11. Yhteenveto onnistumisista ja huolenaiheista

Onnistumisia

• Suurin osa kokee elämänlaatunsa ja terveytensä 
hyväksi ja on onnellisia. 
• Myönteisen erityiskohtelun rahoitukseen liittyviä 
laskentamalleja terveys- ja hyvinvointierojen 
vähentämiseksi kehitettiin. 
• Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin ohjeistus 
päätösvalmistelijoille valmistui. 
• Liikkumisohjelma on edistänyt arkiliikkumista. 
• n. 90 % varhaiskasvatusyksiköistä osallistuu 
liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan.
• Kaupunkipyörillä on ajettu 2,6 miljoonaa matkaa 
kaudella 2020. 
• Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja ja 
palveluketjuja on edistetty. 
• Kouluissa otettiin käyttöön keskiviikon harrastusaika 
sekä Harrastuspassi. 
• Mukana-ohjelman koordinoimana on edistetty 
varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseviä toimintatapoja 
ja palveluita. 
• Nuorten osallisuus on vahvaa. 
• Ikääntyneille suunnattua viestintää ja digitukipalveluja 
kehitettiin. 
• Koronapandemian johdosta käynnistetty Helsinki-
apu tavoitti tuhansia avun tarvitsijoita. 
• Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja verkostot 
saatiin kuntoon. 
• Pakka-toimintamallia kehitettiin ja toteutettiin 
”Terassi-Pakka” kesällä 2020. 
• Ehkäisevän päihdetyön toimintatapojen vahvistamiseksi 
toteutettiin kysely. 
• Helsinki koetaan turvallisena kaupunkina. 
• Osallistuvaa budjetointia toteutettiin laajasti. 
• Keskustaa ja kaupunginosien elinvoimaisuutta 
on kehitetty. 


Huolenaiheita

• Heikko koettu toimeentulo heikentää elämänlaatua, 
terveyttä ja onnellisuutta.
• Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden 
yleistyminen. 
• 4,6 % (243 nuorta) 9. luokan päättäneistä jäi 
ilman opiskelupaikkaa vuonna 2019. 
• Peruspiirien välillä on suuria eroja esim. terveydentilassa 
ja liikkumisaktiivisuudessa. 
• Osa liikkuu liian vähän, mikä heijastuu esim.
ylipainoisuuden lisääntymiseen.
• Lasten harrastuksien puute lisää yksinäisyyttä, 
mieliala-ailahteluita ja kouluväsymystä. 
• 13–17-vuotiaiden omien päihde- ja mielenterveyssyiden 
vuoksi tehdyt lastensuojeluilmoitukset 
ovat lisääntyneet. 
• Toimeentulonsa hankalaksi kokevat ikääntyneet 
käyttävät internetiä harvemmin kuin 
muut. 
• Ikääntyneiden mahdollisuudet arkiliikkumiseen 
ja toimintakyvyn paranemiseen edellyttävät 
kaupunkiyhteisiä toimia. 
• Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on heikommalla 
tolalla kuin muualla maassa keskimäärin. 
• Nuorten kannabiksen käyttö on yleistynyt. Aiempaa 
useampi kokee huumeiden saannin 
helpoksi.
• Reilusti yli puolet kokee päihtyneiden ihmisten 
käyttäytymisen heikentäneen turvallisuuden 
tunnetta. 
• Kulttuurihyvinvoinnin merkitystä tärkeänä 
osana hyvinvointia ja terveyttä tulee syventää 
entisestään. 
• Jatkokehitystyötä kaupunkiympäristön ja 
luontoliikkumisen merkityksestä osana terveyden 
ja hyvinvoinnin edistämistä tarvitaan. 
• Yksikin väkivaltakokemus omassa perhepiirissä 
on liikaa. 




Lyhyt tilannekuva väestöryhmittäin

Koronapandemian mahdollisia vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydelle on vielä 
tässä vaiheessa aikaista sanoa ja mahdolliset vaikutukset voivat näkyvät pitkälläkin 
viiveellä väestön hyvinvoinnin tilassa. Huolestuttavia piirteitä hyvinvoinnin 
kannalta on esimerkiksi työttömyyden kasvu varsinkin nuorilla, jo ennestään 
helsinkiläisten yleisemmät mielen hyvinvoinnin haasteet muuhun maahan verrattuna 
sekä koronapandemian seurauksena aiheutunut palvelu- ja hoitovelka. 

Lapset ja nuoret: Vaikka monia varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseviä palveluita 
on kehitetty, mielenterveyspalveluja ja palveluketjuja on parannettu sekä 
harrastustoimintaa on edistetty viime vuosina, huolta aiheuttaa lasten ja nuorten 
yleistynyt yksinäisyys ja mieliala-ailahtelut, lasten lisääntynyt ylipaino ja liian 
vähäinen liikkuminen, nuorten lisääntynyt kannabiksen käyttö ja huumeiden 
helppo saatavuus sekä alueelliset erot harrastuneisuudessa ja liikkumisessa. 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä ja syrjäytymisen ehkäisyssä on 
tärkeää mahdollistaa osallisuuden kokemuksia, tarjota tekemistä ja harrastuksia, 
varmistaa hyvä oppiminen ja turvalliset kasvu- ja oppimisympäristöt sekä 
edistää lasten ja nuorten arjen liikkumista. Kaikki nämä toimet edistävät positiivisia 
mielen hyvinvoinnin kokemuksia.

Aikuiset: Suurin osa aikuisväestöstä kokee elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi 
sekä ovat onnellisia, mutta silti elämälaadun, terveyden ja onnellisuuden 
kokemuksissa esiintyy eroja koetun toimeentulon mukaan. Nämä erot voivat 
puolestaan heijastua väestöryhmien välisiin eroihin elintavoissa, mielen hyvinvoinnissa 
tai sairastavuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä onkin 
keskeistä huomioida elämänlaadultaan ja terveydeltään hyvinvoiva kaupunki, 
mutta samalla hyvinvoinnin ääripäiden korostuminen. 

Ikääntyneet: Tämän valtuustokauden aikana on otettu lukuisia kehitysaskeleita 
ikääntyneille suunnatun viestinnän kehittämisessä sekä digitukipalveluissa. 
Silti kaikilla ikääntyneillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia sähköisten palveluiden 
käytön suhteen. Myös ikääntyneiden terveellisissä elintavoissa on parannettavaa 
ja tarvitaankin kaupunkiyhteisiä toimia ikääntyneiden arkiliikkumisen 
ja toimintakyvyn edistämiseksi. 



Lähteet

Aineistolähteet:

THL/Kouluterveyskysely, Helsingin aineisto

FinSote-tutkimus 2017–2018, THL. 

Koulutuksen ja kasvatuksen toimialan etäopiskelukyselyt keväällä 2020

Helsinki-barometri, toukokuu 2020 ja lokakuu 2020

Pakka-työryhmän päihdetilannekysely lokakuu 2020

Kirjallisuuslähteet

Ahola, N. & Hirvonen, J. Digitaalisten palvelujen käyttö ja osallisuus Suomessa ja Euroopassa. 
Helsingin kaupunginkanslian tilastoja 2020.

Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2019. Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön julkaisuja 
2020:5

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi,R., Schneider, T., Valtari,S. & Keto-Tokoi, 
A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33. 
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Jokimäki, E., Kaskiharju, E., Vierimaa, S. & Vuorinen, J. (2020): Mikä ihmeen netti? 
Sosiaalinen raportti digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista gerontologisen 
sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden arjessa. Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja 
terveystoimiala.

Kaskela, T., Pitkänen, T., Solin, P., Tamminen, N., Valkonen, J. & Kaikkonen, R. (2017): 
Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla. Tietopuu: Tutkimussarja 
2/2017: 1-15. doi: https://doi.org/10.19207/TIETOPUU3

Keskinen V., Väliniemi-Laurson J. ja Hirvonen J. Helsinki-barometri: Asukkaat kokevat 
kaupungin hyvin toimivaksi. Kvartti-verkkolehti 3.2.2020. Helsingin kaupunki. 
Osoitteessa https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsinki-barometri-asukkaat-kokevat-
kaupungin-hyvin-toimivaksi 

Keskinen, V., Pyyhtiä, E. ja Lehtelä, P. (toim. Ahola, N.) Turvallista ja rauhallista – Helsingin 
turvallisuustutkimus 2018. Tutkimuksia 3:2020. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, 
kaupunkitutkimus ja -tilastot

Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi 
T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja 
palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2016. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath

Mäkelä, P, Ylöstalo, T, Warpenius, K, Karlsson T, Jääskeläinen, M & Ståhl, T. Koronaepidemian 
vaikutukset suomalaisten alkoholinkulutukseen – kokonaisarvio kevään ja kesän 2020 
muutoksista. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2020.

Mäki N. (2020). Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä Kvartti-blogi 2020. 
Helsingin kaupunki. https://www.kvartti.fi/fi/blogit/alkoholikuolleisuuden-pieneneminen-
pysahtyi-helsingissa

Parikka S, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Kilpeläinen H, Ikonen J, Aalto A-M, Muuri A, 
Koskinen S & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten 
perustulokset 2017-2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote

Pyöräilykatsaus 2020. Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön esitteitä (vielä julkaisematon)



Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen viikkoraportit: Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, 
palveluihin ja talouteen Verkkojulkaisu www.julkari.fi/handle/10024/139889 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, TEAviisari (verkkosivu).

THL, Lapsiin kohdistuva väkivalta. Luettu 15.10.2020: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-
perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/lapsiin-kohdistuva-vakivalta

THL, Osallisuus: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/
osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/
osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

Tilles-Tirkkonen, T., Mäki-Opas, T., Vaarama, M., Lögren, A., Pentikäinen, S., Tiitinen, S., 
Ilomäki, S., Pihlajamäki, J., & Laitinen, J. (2018). Uudet toimintamallit hyvinvoinnin ja 
terveyden edistämisessä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 55(4). https://doi.
org/10.23990/sa.76541

Vaarama M, Karvonen S, Kestilä L, Moisio P, Muuri A, toim. Suomalaisten hyvinvointi 
2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Teema 22/2014. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-302-015-3

Viljaranta VL (2019). Näkökulmia iäkkäiden toimijuuteen digitalisoituvassa arjessa. 
Sosiaalinen raportointi. Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala. https://www.
hel.fi/static/liitteet-2019/SoTe/Palaute/sosiaalinen-raportointi/iakkaiden-toimijuus-
digitalisoituvassa-arjessa.pdf

Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. Teoksessa Erkinjuntti T, 
Alhainen K, Rinne J, Soininen H (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki, Duodecim, 
2006.



Stadin HYTE-barometri

Hyvinvointikertomus 2018–2021

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen 
sekä hyvinvointisuunnitelmatyön seurantaväline, 
joka kertoo mihin suuntaan helsinkiläisten hyvinvointi 
kehittyy sekä mitä kaupunki tekee kuntalaisten 
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tiedot 
päivitetään vuosittain ja niiden pohjalta suunnataan 
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tekoja osana 
talouden ja toiminnan suunnittelua ja johtamista. 

HYTE-barometri sisältää nostoja helsinkiläisten 
elämänlaadusta ja onnellisuudesta, eriarvoisuudesta, 
liikkumisesta ja elintavoista, ympäristöstä 
ja turvallisuudesta sekä mielen hyvinvointiin 
ja päihteisiin liittyvistä näkökulmista. 

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
kaupunkitieto

Julkaisutilaukset

p. 09 310 36293

Internet

www.hel.fi/kaupunkitieto