TEHOKASTA JA DEMOKRAATTISTA KAUPUNKIHALLINTAA? HELSINGIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN AKATEEMINEN KOKONAISARVIOINTI Helsingin valtuustoseminaari 5.2.2021 tutkijatohtori Anni Jäntti, Tampereen yliopisto Vaalitulos heijastuu selkeämmin johtamiseen. Poliittinen johtaminen kanavoituu keskitetysti. Demokraattinen päätöksenteko ei ole parantunut odotetusti. Valtuuston rooli kollektiivina ei ole vahvistunut —riskinä on elitistisen demokratian vahvistuminen. Uudistuksen tavoitteidentoteutuminen kuntavaalituloksen heijastuminen suoremmin kaupungin johtamiseen demokraattisen päätöksenteon ja sen vaikuttavuuden paraneminen valtuuston ja hallituksen roolin vahvistuminen kaupungin johtamisessa TAVOITTEET ”--päätöksentekoa ollaan keskittämässä toimialalautakuntiin, jolloin merkittävät päätökset keskitetään entistä pienempilukuisen joukon tehtäväksi.” (Nuutti Hyttinen) ”Pormestarimalli tuo mukanaan parempaa läpinäkyvyyttä ja selkeyttää poliittisen päätöksenteon ja virkavalmistelun rajat. Mallissa on kuitenkin riskinsä, että pormestarit elävät omaa elämänsä ja politiikan tekeminen ammattilaistuu kokonaan.” (Marcus Rantala) ”Pormestari tulee olemaan vahva vallankäyttäjä, joka ohjaa poliittisen vallankäytön kautta tärkeimpänä tehtävänään kaupungin talousarviovalmistelua ja päätöksentekoa.” (Lasse Männistö) Kaupunginvaltuuston kokous 22.6.2016 Poliittinen johtaminen on vahvistunut ja elitisoitunutvallan keskittymisen myötä. Toimijoiden roolit ja työnjako ovat osin epäselviä. Toimialamalli on parantanut kaupunkiorganisaation toimintojen koordinaatiota, mutta uudistus on tuonut uusia koordinaatiotarpeita hierarkiatasojen lisääntyessä. Kaupunkilaisten osallistumisen edistäminen on irrallaan johtamisesta. Irrallisuuden estämiseksi tarvitaan jaettua ymmärrystä osallistumisen arvosta, merkityksestä ja hyödyistä. Johtamisjärjestelmän uudistuksen vaikutukset (1/2) ”Aito huoli on, että päätettävistä kokonaisuuksista tulee niin isoja, ettei tavallinen luottamushenkilö pysty niitä hallitsemaan.” (Veronika Honkasalo) ”--uudistuksen myötä tavoitteena on parantaa myös luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Tältä osin on huomioitava myös toistaiseksi pienet valtuustoryhmät. Luottamushenkilöiden näkökulmasta kysymys on myös tiedonsaannista ja mahdollisuuksista perehtyä asioihin riittävän ajoissa.” (Terhi Peltokorpi) ”Jättikokoisten toimialojen sanotaan edistävän palvelukokonaisuuksien kehittämistä. Se, miten sujuvasti ja yhtenäisesti palvelut toimivat, riippuu kuitenkin ennen muuta töiden organisoimisesta, toimintamalleista ja resursseista ruohonjuuritasolla, eikä sitä ratkaista keskittämällä päätöksenteko ylös, pieneen piiriin.” (Yrjö Hakanen) Kaupunginvaltuuston kokous 22.6.2016 ”--kokopäivätoimisena valtuutettu pystyy perehtymään ja hoitamaan luottamustoimea paremmin kuin valtuutettu, joka on sekä ansiotyössä 5 päivänä viikossa että sen lisäksi luottamustoimissa.” (René Hursti) Uudistus tukee kaupungin kehittymismahdollisuuksia, mutta henkilöstön uudistumiskyky on kärsinyt kiireen ja työkuorman vuoksi. Tietoa kerätään monipuolisesti, mutta sen analytiikka ja raportointi eivät vastaa päätöksenteon tarpeisiin. Kaupungin rooli on vahvistunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Johtamisjärjestelmän uudistuksen vaikutukset (2/2) ”--nyt päätettävä iso muutos ei tällä päätöksellä ole vasta kuin jonkinlainen mahdollisuus uudistaa kaupunkiamme. Se ei tule automaattisesti johtamaan mihinkään valtaisaan muutokseen meidän toimintatavoissamme tai toimintakulttuurissamme. Se tarjoaa puitteet uudistumiselle --.” (Tatu Rauhamäki) ”Uudistuksen nykyvaihe on oikeastaan liian varhainen hallintosäännön hyväksymiselle, mutta turhan kiirehtimisen sietää paremmin, kun uskoo, että kaupunkilaisille ei synny vastaavaa haittaa kuin länsimetron viivästymisestä, vaikka joitakin tämän järjestelmän valuvikoja korjattaisiin vielä vuosia myöhemmin.” (Osku Pajamäki) ”Käytännössä on varmaa, että jotkut asiat, mitä nyt päätämme, osoittautuvat tarkemmassa harkinnassa harkitsemattomiksi.” (Otso Kivekäs) ”--johtamisjärjestelmäuudistuksessa on paljon hyvää, mutta jotain voitaisiin tehdä vielä paremmin.” (Mika Ebeling) Kaupunginvaltuuston kokous 22.6.2016 •Huomio rakenteista ihmisiin ja prosesseihin. •Työnjaon, roolien sekä vastuu-ja valtasuhteiden selkeys on edellytys johtamisjärjestelmän toimivuudelle. •Uudistus on avannut mahdollisuuksia, mutta potentiaalia ei hyödynnetä riittävästi. •Strategia ei konkretisoidu arjen käytännöiksi ilman vuorovaikutteista johtamista ja riittäviä resursseja. Johtopäätökset •Pormestarisopimuksellavoitaisiin selkeyttää ylimmän poliittisen ja viranhaltijajohdon rooleja ja työnjakoa sekä sopia yhteisistä menettelytavoista, tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Vertailukohtana voidaan soveltuvin osin pitää kuntajohtajan johtajasopimusta. •Vallan keskittämiseen liittyvien riskien tunnistaminen ja vähentäminen parantaisivat johtamisjärjestelmän toimivuutta ja hyväksyttävyyttä. •Kaupungin johtoryhmän ja muiden strategisten työryhmien roolia johtamisessa kannattaa selkeyttää ja niiden toiminnan avoimuutta lisätä. •Apulaispormestarien asemaa yhteensovittajina sekä politiikan ja hallinnon että kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation välillä kannattaa vahvistaa. •Vuorovaikutteisuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ja johtamisessa parantaisi kaupungin kehittämistä sekä vahvistaisi henkilöstön ja kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kehittämissuositukset: Mitä tutkijat tekisivät? Selkeyttä, dialogisuutta ja vuorovaikutteisuutta kaupungin johtamiseen Tutkijat (Tampereen yliopisto): Anni Jäntti, Arto Haveri, Pasi-Heikki Rannisto, Jenni Airaksinen, Elias Pekkola, Virpi Sillanpää, Nina Helander, Jan-Erik Johanson, Aki Jääskeläinen, Anna-Aurora Kork, Kaisa Kurkela, Ulriika Leponiemi, Henna Paananen, Jonne Parkkinen & Lotta-Maria Sinervo Tutkimusaineistot: •83 yksilöhaastattelua (Helsingin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä) •4 fokusryhmähaastattelua (vaikuttamistoimielinten jäseniä, stadiluotsit, osallistujia yhteensä 20) •379 vastaajan tietojohtamisen kysely •131 Vapaa sana! -lomakkeella kerättyä henkilöstön kommenttia uudistuksesta •186 sivua v. 2019 kerätyn Muutospulssi-kyselyn avovastauksia •Dokumenttiaineistot Tutkimusraportti valmistuu helmikuun 2021 aikana: Anni Jäntti, Arto Haveri & Pasi-Heikki Rannisto (toim.) (2021) Tehokasta ja demokraattista kaupunkihallintaa? Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen akateeminen kokonaisarviointi. Tutkimuksen toteutus KIITOS! Lisätietoja: Anni Jäntti, Tampereen yliopisto etunimi.sukunimi@tuni.fi