Strategiakauden 2017-2021arviointi Kärkihankkeiden arviointi, tiivistelmä Kaupunginvaltuuston seminaari 4.-5.2.2021 Johdanto •Seitsemän kärkihankkeen ja HNH2035-ohjelman kokonaisuutta arvioidaan osana kaupunkistrategian toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia •Arviointia on tehty yhteistyössä kärkihankkeiden kanssa kanslian strategiaosaston johdolla. Arviointia on käsitelty kaupungin johtoryhmän seminaarissa 26.-27.11.2020 ja johtoryhmässä 15.12.2020 Tavoitteena on tulevalle strategiakaudelle vaikuttavammat ja paremmin koordinoidut strategiset toimenpiteet Strateginen hankesalkku 2017-2021 Maailman toimivin kaupunki Kestävän kasvun turvaaminen Uudistuvat palvelut Vastuullinen taloudenpito Merellinen strategia Kärkihankkeet Toimitilastrategia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisrakenne Kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu Maapolitiikka Mukana-ohjelma Eriarvoisuuden vähentäminen ja nuorten syrjäytymishaaste Digiohjelma Hiilineutraali Helsinki 2035 Strategisia hankkeita Helsinki Energy Challenge Edunvalvonnan vahvistaminen Liikkumisohjelma Koronakriisin palautumisohjelma SDG/VLR -kokonaisuus Katutyöt Hyvinvointi- hankkeet Tekniset hankkeet Tavoitteet, toteutuminen ja arvio vaikuttavuudesta Hanke Olennaisimmattavoitteet 2017 –2021 Toteutumis- asteennuste (4/21) Vaikutus strategian toteuttamiseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen •Lisätään kuntalaistenhyvinvointia, terveyttä,turvallisuutta jatoimintakykyä, ehkäistään sairauksia jasyrjäytymistä, vahvistetaan osallisuutta sekä vähennetään hyvinvointi-ja terveyseroja. •Päätavoitteenaoli luoda johtamis-jakoordinaatiorakenne. •Työtä toteutetaan mm kaupungin hyvinvointisuunnitelman 110 toimenpiteen avulla. Mukana -ohjelma •Systeeminen muutos: lasten ja nuorten syrjäytyminen, ylisukupolvisen syrjäytymisen periytyminen ja alueellinen eriytyminen vähenevät Helsingissä. •Pitkän aikavälin muutostavoite: kaikilla lapsilla ja nuorilla on kavereita ja ainakin yksi turvallinen aikuinen elämässään, jokainen saa peruskoulun jälkeisen koulutuksen ja lapsuusajan lähtökohdat eivät rajaa nuoren mahdollisuuksia hyvään tulevaisuuteen Liikkumisohjelma •Liikkumisen edistäminen integroituu osaksikaupungin perustoimintaa, edistetään kaikkienyhteisenä asiana. •Ohjelman 57 toimenpidettälisäävät arkiliikkumisen helppoutta ja houkuttelevuuttakaiken ikäisillä helsinkiläisillä. •Kaupunkilaisten jatoimijoidentietoisuusarkiliikkumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista lisääntyy. Merellinen strategia •Helsinki on vetovoimainen ja toimiva merikaupunkimerelliset palvelut, matkailupalvelutja virkistymismahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvillaja Helsinki vaalii meriluontoaan. Hiilineutraali Helsinki 2035, päästövähennysohjelma •Hiilineutraaliustavoitteensaavuttamisen kannalta keskeisten linjausten valmistelu ja toteuttaminen •Ohjelman vaikuttavuuden jatkuvaarviointi Maapoliittiset linjaukset •Kaupungintontinluovutusta koskevat linjaukset •Kaupungin maanhankintaa ja muita maapoliittisia toimenpiteitäkoskevat linjaukset Toimitilastrategia •Kiinteistökannan laadun parantaminen, laaturiskien hallinnan parantaminen ja sisäilmaongelmien vähentäminen •Tilatehokkuuden edistäminen ja tyhjiksi jääneiden arvorakennusten parempi hyödyntäminen. Kävelykeskustaja maanalainenkokoojakatu •Selvitetään ydinkeskustan viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän kävelykeskustan merkittävämmänlaajentamisen sekä keskustan läpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettä katutilassa vähentävänmaanalaisen kokoojakadun edellytykset. Kärkihankekohtaisia merkittäviä onnistumisia •Kaupunkiyhteinen tekeminen merellisyyden, liikkumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on kasvanut ja vahvistunut. •Päästövähennystavoitteenprioriteettia on saatu nostettua kaupunkitasolla -HNH 2035 hankkeen tekemisen fokusta on saatu käännetty kohti isoja asioita. •Helsingin kaupungin ensimmäiset tontinluovutusta koskevat linjaukset on otettu käyttöön. •Valmisteilla olevaan maanalaiseen yleiskaavan löydettiin edellisen yleiskaavan keskustatunnelia parempi maanalaisen kokoojakadun linjaus, mikä mahdollistaa myös muut maanalaiset hankkeet keskustassa. •Kaupunkiympäristön toimiala aloittaa 2021 alusta uudella tilanhallinnan toimintamallilla ja organisaatiolla(RYA) 2017-2021 kärkihankkeiden keskeiset opit Eri kokoluokan konkreettisten toimenpiteiden toteuttaminen ja niistä viestiminen vahvistavat mielikuvaa kehittyvästä kaupungista. Keskityttävä pienempään määrään entistä vaikuttavampia toimenpiteitä. Systeeminen muutos on tärkeää kiinnittää konkreettiseen tekemiseen. Tarvitaan systemaattisuutta isosti, mutta myös ”pieniä tekoja". Kehittämistyöhön tulee varata riittävät resurssit kaikissa kriittisissä paikoissa (ei ainoastaan hankkeesta vastaavassa yksikössä) Viestintä on oleellinen keino edistää hanketoimintaa Kärkihankkeiden on kyettävä tasapainoilemaan vaikuttavasti operatiivisen tekemisen ja strategisen vaikuttamisen välillä Laajat kokonaisuudet rakentuvat asteittain kaupunkiyhteiseksi tehtäväksi, jolloin ymmärrys, tahtotila ja vaikuttavuus kasvaa. Ymmärrys lisääntynyt siitä, että laajavaikutteisten muutosten toteuttaminen vaatii toimintakulttuurin muutosta koko kaupungin organisaatiossa. Hankkeiden etenemisen riskit voivat sisältää myös poliittisen sitoutumisen muuttumisen hankkeen aikana Kaikkien hankkeen kannalta kriittisten tahojen osallistaminen riittävällä tasolla haastavaa Poikkihallinnollisissa hankkeissa kaikkien kriittisten tahojen oikea-aikainen osallistuminen valmisteluun ja toteutukseen kriittistä Strategiahankkeiden jatko •Kaupunkiyhteisiä ja kokonaisvaltaisia keinoja strategian tärkeimpien päämäärien saavuttamiseksi tarvitaan myös jatkossa mm. kaupunkilaisten kannalta vaikuttavan tekemisen varmistamiseksi. Onnistuminen kaupunkiyhteisissä ohjelmissa ja hankkeissa edellyttää riittävää tavoitteiden mukaisten toimeenpanon ja resursoinnin suunnittelua varhaisessa vaiheessa. •Kanslian strategiaosaston uudessa organisaatiossa on varauduttu tulevan strategian tavoitteista johdettujen toteutuskokonaisuuksien suunnitteluun ja seurantaan mm. perustamalla kehitysyksikkö, jonka keskeisiä tavoitteita on strategiassa määritettyjen ohjelmien, hankkeiden ja kokeilujen yhteiset menetelmät ja yhteinen seurantamalli. Onnistuminen edellyttää riittävän yhtenäistä muutoshankkeiden hallintamallia sekä kaupunki-että toimialatasolla •Miten tärkeimmät kaupunkiyhteiset teemat (esim. kärkihankkeet) organisoidaan toimeenpantaviksi kokonaisuuksiksi riippuu valtuuston linjauksista osana uuden kaupunkistrategian valmistelua. Strategiaosasto vastaa toimialojen, virastojen ja liikelaitosten strategisten asioiden tukemisesta ja mahdollistamisesta. •Kärkihankkeet on tulosten arvioinnin ja toimintaympäristötietojen pohjalta jaettu seuraavassa kolmeen luokkaan keskustelun pohjaksi: 1.Yhteinen strateginen ohjelma yli valtuustokauden mahdollistaa vaikuttavamman tavoitteiden toteuttamisen 2.Yhteinen strateginen ohjelma voi edistää onnistumista strategian tavoitteissa 3.Nykyiset kärkihankkeet, jotka tässä muodossa ehdotetaan päättyväksi valtuustokauden loppuun Näkemys 2017-2021 kärkihankkeiden jatkosta (1/2) Vastuuhenkilöt Perustelut Ajatuksia jatkoa varten 1. Yhteinen strateginen ohjelma tarvitaan Hiilineutraali Helsinki 2035-päästövähennys- ohjelma Pj:Sami Sarvilinna ProjektipäälikköKaisa- Reeta Koskinen (Kymp) Tavoite asetettu 2035. Hiilineutraalisuustavoitteisin pääseminen edellyttää rohkeita ja yhteisiä toimia.Tavoitteidensaavuttaminen nyt tunnistetuilla tavoitteilla epävarmaa. •Yhteinen ohjelma-/hankemainen lähestyminen tukee kaupunkitason tietoisuuden nostamista, teknologian hyödyntämistä ja yhteisiä käytäntöjä entistä tavoitteellisemmassa toimeenpanossa. •Yhteinen ohjelma on tarpeellinen suorien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi 80% 2035 mennessä. Toimenpiteet on pääosin tarkennettavissa toimialoille, virastoille ja liikelaitoksille suoraan toiminnanohjauksen tavoitteiksi linjavastuuseen. Liikkumisohjelma Pj: Tarja Loikkanen Projektipäällikkö Minna Paajanen (Kuva/liikunta) + 2 Liikkumisen edistäminen kaikissa väestöryhmissä ontulevaisuudessakin keskeinen tavoite. Kärjessä varhaiskasvatuksen ja opetuksen liikunnallistaminen. •Viestinnällinen, tarkkaankohdistettu, motivaatioon ja tunteisiin vetoava kampanjallinen muutosprojekti on mahdollinen vaihtoehto jatkossa. •Liikkumisentoimenpiteet, jotka on vietävissä osaksi peruspalveluja tulee tunnistaa, arvioida kustannushyödyt ja viedä osaksi peruspalveluja, jotta systeeminen muutos toteutuu. Yhteys hyte- rakenteeseen huolehdittava. 2. Yhteinen ohjelma voi edistää onnistumista Mukana-ohjelma Pp: Liisa Pohjolainen Projektipäällikkö Piia Pelimanni (Kasko) +2 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen ovat jatkossakin kaupungin haasteina. Korona on lisännyt oppivajeen riskiä ja syrjäytymisriskiä. •Fokusoitu ohjelma/hanke pohjautuen syrjäytymisen ja segregaatiovaikutustenarviointiin eri toiminnoissa sisältäen mahdollisesti myös muut kuin lapset ja nuoret. Juuri-syy analyysi, ja siitä terävä kärki (esim. asuntopolitiikka, mielenterveys.) Talouden ohjaavan vaikutuksen hyödyntäminen.Koronakriisistä palautuminen tärkeä yhteinen näkökulma. Nuorten hyvinvoinnin paikallisiin ilmiöihin vastaamiseen ei ole rakennetta. Näkemys 2017-2021 kärkihankkeiden jatkosta (2/2) Vastuuhenkilöt Perustelut Ajatuksia jatkoa varten 3. Kärkihanke ehdotetaan integroitavaksi perustoimintaanstrategiakauden päättyessä (avainhenkilötlähtökohtaisesti linjassa) Merellinen strategia Pj: Marja-LeenaRinkineva Projektipäällikkö: Minttu Perttula (Kanslia/elo) Merellistä prosessia tulee vahvistaakaikilla toimialoilla jakoordinoida myös jatkossa. Kokonaisuutta voidaan kuitenkin johtaa myös linjatyönä. •Merellisyys Helsingin vahvuutenaja hyödynnettävänä resurssina on edelleen kehitettävissä oleva ja konkretisoitava potentiaali. •Merellisen strategian toimenpiteiden toteutumisen jatko tulee varmistaa. Operatiivisen saaristohuollon, matkailun, vesiliikenteen suunnittelua ja vastuita tulee kehittää ja yhteistyötä sujuvoittaa edelleen. Maapoliittiset linjaukset Pj: MikkoAho Projektipäällikkö Sami Haapanen (Kymp) Linjaukset on päätetty,ei tarvetta jatkaa hankemuotoisena. •Kympja kanslia huolehtivat toimeenpanosta. Linjaukset tarkistukseen kun on tarpeen, mutta ei heti ensi kaudella. Toimitilastrategia Pj:Mikko Aho Projektipäällikkö Sari Hildén (Kymp) Toimitilastrategiantoimenpiteet ovat vasta lähtemässä toteutukseen, ensi kausi on vasta todellinen toteutusaika. Toimenpiteetvoidaan pääosin vastuuttaalinjaan. •Kaupunkitason seuranta ja koordinointi varmistettava tavoiteasetannassa. Palveluverkon kehittäminen on kiinteässä yhteydessä talouden sopeuttamiseen ja edellyttää kaupunkiyhteistä koordinointia. Kävelykeskustajamaanalainenkokoojakatu Pj: Tuula Saxholm Projektipäällikkö: Katariina Baarman(Kanslia/taso) Laaja kokonaisuus, joka ei ole ratkaistavissa määrämuotoisellahankkeella.Asiana keskustan elinvoimanturvaaminen on poikkeuksellisen suuressa kriisissä koronan myötä. •Globaalisti kaikkien valtioiden pääkaupungeissa on samankaltainen tilanne. •Keskustanelinvoiman turvaamisen polku on huolella mietittävä ja vaatii useita eri toimenpiteitä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pj: TommiLaitioProjektipäällikkö Stina Högnabba (Kanslia/straos) Tavoitteena ollut Hyte-johtamisrakenne on toiminnassa. Tämän kehittämistä voidaan jatkaa linjassa koordinoituna. Tässä muodossa kaupunkistrategian hankkeelle ei ole tarvetta. •Joskansallinensote-uudistus toteutuu on hyte- johtamisrakenne uusittava uuden rakenteen ja lainsäädännön mukaiseksi. Hytenalueellinen rakenne on ratkaistava.