helsinkiliikkuu.fi Liikkumisohjelma Projektipäällikkö Minna Paajanen Tavoitteena aktiivisempi arki Strategiamaininta: Helsinki luo kaupunkiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet ja nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisensä pilottihankkeeksi. Ohjelmakauden 2018-2021 päätavoitteet: • Koko kaupunkikonsernin yhteistyö liikkumisen edistämisessä • Ajattelutapojen, toimintamallien ja rakenteiden uudistaminen • 60 toimenpiteen toteutus ja jatkuva kehittäminen. Ne lisäävät liikkumisen helppoutta ja poistavat liikkumisen esteitä kaikissa ikäryhmissä ja henkilöstön osalta. Strategiset päämäärät vuoteen 2023 mennessä: ● Helsinkiläisten liikkumisen %-osuus valveillaolosta lisääntyy ● Istumisen %-osuus valveillaolosta vähenee ja ● Vapaa-ajan harrastamattomien osuus vähenee ► Yhä useampi helsinkiläinen ja kaupungin työntekijä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Mitä on tehty? ●Vaikutettu kymmenillä konkreettisilla teoilla eri-ikäisten ihmisten arkeen: rakennettu 10 koulupihaa, tehty tuhansia liikkumissopimuksia kotihoidossa, laajennettu kaupunkipyöräjärjestelmää, julkaistu digitaalinen harrastuspassi yläkoululaisille, koulutettu tuhansia varhaiskasvattajia, asennettu jokaiselle työntekijälle taukoliikuntaohjelma jne. ●Nostettu jo vähäisen arkiliikkumisen arvostusta kampanjoimalla katukuvassa, painamalla materiaalia, luennoimalla ja tuottamalla konkreettisia sisältöjä Helsinkiliikkuu.fi -sivustolle. ●Luotu yhteistyörakenteita ja vuorovaikutusta toimialojen välille: mukana säännöllisesti noin 100 avainhenkilöä ●Panostettu tiedolla johtamiseen ja seurantaan: käynnissä 10 tutkimushanketta. Seuranta-alusta, Liikkumisvahti, julkistettu 2020. ●Kokeiltu uutta: yrityksille käynnistetty innovaatiohaasteita, valmistelussa myös kanslian nopeat kokeilut ikäihmisten liikkumisesta. Toteutettiin 9- kuukauden Harvard-Bloomberg -ohjelma. Mitä on tehty? ●Vaikutettu kymmenillä konkreettisilla teoilla eri-ikäisten ihmisten arkeen: rakennettu 10 koulupihaa, tehty tuhansia liikkumissopimuksia kotihoidossa, laajennettu kaupunkipyöräjärjestelmää, julkaistu digitaalinen harrastuspassi yläkoululaisille, koulutettu tuhansia varhaiskasvattajia, asennettu jokaiselle työntekijälle taukoliikuntaohjelma jne. ●Nostettu jo vähäisen arkiliikkumisen arvostusta kampanjoimalla katukuvassa, painamalla materiaalia, luennoimalla ja tuottamalla konkreettisia sisältöjä Helsinkiliikkuu.fi -sivustolle. ●Luotu yhteistyörakenteita ja vuorovaikutusta toimialojen välille: mukana säännöllisesti noin 100 avainhenkilöä ●Panostettu tiedolla johtamiseen ja seurantaan: käynnissä 10 tutkimushanketta. Seuranta-alusta, Liikkumisvahti, julkistettu 2020. ●Kokeiltu uutta: yrityksille käynnistetty innovaatiohaasteita, valmistelussa myös kanslian nopeat kokeilut ikäihmisten liikkumisesta. Toteutettiin 9- kuukauden Harvard-Bloomberg -ohjelma. Liikkuminen innostaa! • Päivittäisen liikkumisen tärkeys ymmärretään hyvinvointiin, oppimiseen, työkykyyn, liikenteen päästöihin ja mielenhyvinvointiin vaikuttavana asiana. Liikkuminen on konkreettista ja innostaa! • Jokainen toimiala ja kanslia ovat mukana. Toimenpiteet käynnissä lähes täysimääräisesti. Tekeminen on systeemistä yksilö-, ympäristö-ja yhteisötasolla ja eri puolilla organisaatiota. • Yhteistyö tiivistynyt ja osaaminen vahvistunut. • Liikkuminen integroituu tapauskohtaisesti kohti perustekemistä. Yhä harvemmin ajatellaan, että liikkuminen ratkaistaisiin hankkeilla tai yksin vapaa-ajan liikunnalla. • Helsinki on palkittu Urheilugaalassa sekä Suomen Liikkuvin kunta että Suomen Aktiivisin Työpaikka -palkinnoilla. Elintapoihin vaikuttaminen vie aikaa. • Liikkumista vähentäviä ja elämää helpottavia innovaatioita syntyy kiihtyvällä tahdilla. • Korona on vähentänyt arkirutiineissa ja harrastuksissa kertyvää liikettä ja viivästyttänyt tekemistä. Jo valmiiksi suuret liikkumiserot ovat kasvaneet. • Liikkumisen integrointi osaksi toimialojen perustekemistä kesken ja sattumanvaraista. Projekteja, kokeiluja ja hyviä käytäntöjä on, mutta niiden juurtumista mietitään kovin vähän. • Ohjelmia ja tavoitteita on paljon. Asioiden priorisointi tärkeää vaikuttavuuden varmistamiseksi. • Sisäinen viestintä koettu haasteelliseksi. Sähköposti, Helmi ja Teams eivät tavoita kaikkia. Onko liikkuminen lisääntynyt? ● Kun liikkumisohjelma käynnistyi, eri-ikäisten liikkumisesta ja istumisesta ei ollut luotettavaa tietoa. ● Seurantatutkimusten käynnistäminen on vaatinut aikaa ja kansallista yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Liikkumisen määrän muutosta pystytään analysoimaan vasta tulevina vuosina tai vuosikymmeninä. Strategiset mittarit: Vapaa-ajan liikuntaa harrastavien %-osuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Liikkumisen / paikallaanolon %-osuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky luokka-asteittain (5.– 8.luokkalaiset) ja sukupuolittain Positiivisia signaaleja: + Kävelyn kulkumuoto-osuus on kasvussa. + Henkilöstön arkiaktiivisuus lisääntynyt. + Pyöräilyn määrä kasvaa, kulkumuoto-osuus ei. + Pikkulapsista jopa 59 % liikkui riittävästi HY:n tutkimuksessa (olettama 20 %). + Valtaosa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa. Huolestuttavaa: -Korona on jo nyt vähentänyt/polarisoinut liikkumista. Osa toki lisännytkin liikkumistaan. -Koululaisten kestävyyskunto laskee edelleen. -Eri-ikäiset istuvat jopa 60 % valveillaolostaan. -Koronan pysyvämmät vaikutukset ryhmämuotoiseen liikuntaan osallistumisessa nähdään myöhemmin. Kiitos! Lisätietoa: www.helsinkiliikkuu.fi Liikkumisvahti.hel.fi Projektipäällikkö: Minna Paajanen minna.paajanen@hel.fi 09 310 21162 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kiitos! Lisätietoa: www.helsinkiliikkuu.fi Liikkumisvahti.hel.fi Projektipäällikkö: Minna Paajanen minna.paajanen@hel.fi 09 310 21162 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala