Mukana-
ohjelma


Eriarvoisuuden vähentämisen ja 

nuorten syrjäytymisen ehkäisyn

kaupunkistrategiahanke

2017–2021



Mukana-ohjelman 
tavoitteet


Jokaisella lapsella ja nuorella on sosiaalisia 
suhteitaja tunne kuulumisesta

Jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi 
turvallinen aikuinen

Jokaiselle nuorelle turvataan peruskoulun jälkeinen 
koulutus

Lapsuuden köyhyys ei määritä liiaksi tulevaisuutta 
ja mahdollisuuksia


Ohjelma etsii systeemisiä ratkaisuja eriarvoisuuden 
vähentämiseksi ja ylisukupolvisen syrjäytymisen 
ehkäisemiseksi.



Systeeminen muutos saatu 
alkuun, pureuduttu 
syrjäytymisen juurisyihin


•Toimialojen välinen yhteistyö tehostanut palveluja
•Nuorten mielenterveyden tukemisessa palveluketjut 
selkeytyneet ja uusia palveluja kehitetty.
•Jokaiselle harrastus Harrastamisen malli kehitetty 
Kuvan ja Kaskon yhteistyössä.
•Lapsiperheille tukea entistä varhaisemmassa vaiheessa, 
jotta ongelmat eivät ehdi kasautua, mm. SIB-
rahoitusinstrumentinkäyttöönotto.



•Kaikki 32 toimenpidettä ovat käynnissä ja niiden vaikuttavuutta 
seurataan. 
•Tehty kolme eritasoista ilmiölähtöistä budjetointimallia 
työkaluiksi poikkihallinnollisiin ongelmiin pureutumiseksi.



Mukana-ohjelman uutisia 
hel.fi/mukana



Esimerkkejä Mukana-ohjelman toimenpidemittareista


Sivulliset kärsijät 2152


Ratkaistujen vaikeiden kiusaamistapausten 
osalliset K-0 –toiminnassa 2017-2020 


Keskeiset kärsijät

553


Kielitietoisuuden, ulkomailla hankitun 
osaamisen tunnistamiseen ja rasismin 
tunnistamisen ja puuttumisen koulutuksiin 
osallistuneet (2019-2020): 


5 093 kaskon työntekijää


72 % tavoitteesta


0


500


1000


1500


2000


2500


Kevät2019


Syksy2019


Kevät2020


Syksy2020


Oppilaat ja huoltajat


Me-koulu toimintaan 
osallistuneet


0


20


40


60


80


100


Kevät2019


Syksy2019


Kevät2020


Syksy2020


%


0


1


2


3


4


5


6


7


8


9


10


0 = ei vaikutusta 
syrjäytymisen 
ehkäisyyn


10 = vaikuttaa erittäin 
paljon syrjäytymisen 
ehkäisyyn


Toimenpiteidenvetäjien vaikuttavuusarvio 


Mukana-ohjelmanvaikuttavuusmittarit


0


1000


2000


3000


4000


5000


6000


Syksy 2019


Kevät 2020


Syksy 2020


Harrastamisen alueellisiin 
kokeiluihin osallistuneet 
lapset


0


2 000


4 000


6 000


8 000


10 000


12 000


14 000


16 000


18 000


20 000


Lapsia, alle 10-
vuotiaita


Nuoria, 10-18-
vuotiaita


Nuoria aikuisia,
18-29-vuotiaita


Lapsiperheitä


Henkilöä


Keskimäärin toimenpiteiden piirissä


Kevät 2019


Syksy 2019


Kevät 2020


Syksy 2020



Keskeiset onnistumiset:
Kasvatus ja koulutus, jotka 
pitävät kaikki mukana


•Tunne-ja vuorovaikutustaitoja opetetaan systemaattisesti
•Osana kiusaamisen vastaista ohjelmaa K-0-toiminta ratkonut 
vaikeimpia kiusaamistapauksia
•Kouluihin lisätty turvallisia aikuisia tekemään ennaltaehkäisevää 
ja kohtaavaa työtä (monikieliset ohjaajat 45 yksikössä, 
kouluvalmentajat 19 yksikössä)
•Henkilökunnan osaamista lisätty: 
•neuropsykiatrisesti oireilevien lasten tukeminen (200 
erityisopettajaa)
•rasismiinpuuttuminenja kielitietoisuus (n. 4500ammattilaista)
•ääriajattelunkitkeminen (740 oppilasta, 430 ohjaajaa)



•Ammattiin opiskeleville oppimisen ja hyvinvoinnin seuraamiseksi 
mobiilikysely ja data-analytiikkaa hyödyntävä työkalu




Keskeiset onnistumiset: 
Lapsiperheet saavat 
tarvitsemansa tuen aiemmin


•Kaikissa 350 päiväkodissa käytössä yhteinen Mitä kuuluu? 
-malli perheiden riskien tunnistamiseksi ja palveluihin 
ohjaamiseksi
•SIB-rahoitusinstrumenttia hyödyntämällä tuetaan 
haavoittuvassa asemassa olevia perheitä Mellunkylässä 
ja Vuosaaressa
•Äidit mukana -kielikoulutus auttaa Kontulassa 
maahanmuuttajataustaisia vanhempia työllistymään
•Koulupudokkuudenehkäisemiseksi Sotenja Kaskon 
työparimalli tuki nuoria koulussa ja kotona Koillis-
Helsingissä 



Mukana-ohjelmassa kehitetyt toimintamallit 

https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/mukana-fi



Haasteet ja opit


•Juurisyihin puuttuvassa, ennaltaehkäisevässä työssä vaikutuksia ei nähdä 
lyhyellä aikavälillä.
•Syrjäytymisen ehkäiseminen vaatii kaikkien työpanosta, mutta ei ole kenenkään 
vastuulla. Yhteistyöhalua on, mutta osittainrakenteet puuttuvat.
•Syrjäytymisen ehkäisemisen rahoitus jaettiin ennen yhteisen suunnitelman 
tekoa. Talouden ja toiminnansuunnittelun pitäisi kulkea yhdessä.
•Jatkossa keskityttävä pienempään määrään vaikuttavampia tekoja.


•Korona ja poikkeustila lisäsivät eriarvoistumista, heikensivät nuorten 
hyvinvointia ja vaikeuttivat ongelmien ennaltaehkäisemistä.
Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan jatkossakin 
merkittäviä toimia ja resursseja 



Lähde: Mukana!-kyselyn tuloksia 
kohdealueilta vuoden 2019 ja 2020 syksyllä 



Helsinki pitää kaikki 
mukana.

Hel.fi/mukana