Strategiakauden 2017–2021 arviointi Helsingin kaupungin osallisuustyöstä Helsingin kaupungin julkaisuja Tekijät: Osallisuus ja neuvonta -yksikkö Viestintäosasto Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Valokuvat: kansi: Sofie Jokinen s. 10 Camilla Bloom s. 11 Jussi Hellsten s. 13 Patrik Lindström s. 14 Kimmo Brandt s. 16 Kirsikka Mattila s. 17 Katja Tähjä s. 18 Maarit Hohteri s. 19 Kimmo Brandt s. 20 Hannamari Vahtikari s. 24 Antti PI Pulkkinen Tiedustelut: Osallisuus- ja neuvontayksikön päällikkö Johanna Seppälä, johanna.m.seppala@hel.fi Taitto: Aste Helsinki, Lea Hult 2021 Sisällys Tiivistelmä tuloksista 4 Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli vahvisti Helsingin kaupungin osallisuustyön monimuotoisuutta 6 Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin osa-alueiden arviointi 8 Aloitteet ja palautteet 9 Alueellinen osallisuus 10 Avoin data 11 Digitaalinen osallisuus 12 Kaupungin tilojen käytön avaaminen 13 Osallistuva budjetointi 14 Toimialojen osallisuustyö 15 Vapaaehtoistoiminta 17 Vaikuttajatoimielimet 18 Osallisuus- ja vuorovaikutusmallia koskevat akateemiset tutkimusaineistot ja muut keskeiset selvitykset 19 Konsulttiyritys KPMG:n arviointitutkimus 20 Tampereen yliopiston arviointitutkimus 21 Helsingin yliopiston BIBU-tutkimus osallistuvasta budjetoinnista 21 Kaupunkilaisten äänet osallistuvassa budjetoinnissa 22 Opinnäytetyöt 22 Osallisuuskysely Helsingin venäjänkielisille asukkaille 23 Stadiluotsitoiminnan palautekysely 23 Lopputulokset 24 Tiivistelmä tuloksista Helsingin osallisuustyön pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen. Kaupunkitasoisessa osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa kuvataan osallisuustyön rakenteet, tavoitteet ja keskeiset osa-alueet. Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli korostaa osallisuuden kytkeytymistä kaikkeen kaupungin toimintaan. Asukkaat ovat voineet aiemmin vaikuttaa monissa asioissa kaupunkiin, mutta osallistuminen on ollut hajanaista. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin avulla on saavutettu se, että kaupungin osallisuustyö on entistä selkeämpää, järjestelmällisempää ja johdetumpaa. Toimialojen osallisuussuunnitelmissa kootaan tavoitteet ja toimenpiteet asukkaiden osallisuuden vahvistamiselle palveluiden kehittämisessä. Helsinki on kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä, ja ne ovat laajasti käytössä niin palvelujen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussa. Palvelujen kehittämistyötä on tehty laajempina kokonaisuuksina esimerkiksi alueellisuuden näkökulmasta, mikä on tarjonnut asukkaille uudenlaisia paikkoja osallistua ja vaikuttaa asuinalueensa kehittämiseen. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin myötä Helsingissä käynnistyivät uusina osallisuustyön muotoina kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi nimeltään OmaStadi sekä stadiluotsi- ja yritysluotsitoiminta. Kaupunkilaiset, kaupungin asiantuntijat sekä sidosryhmät ovat antaneet kiitosta molemmille luotsitoiminnan muodoille. Osallistuva budjetointi on osoittautunut hyvin asukkaita tavoittavaksi ja aktivoivaksi osallistamisen muodoksi, mutta myös osin raskaaksi. Osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentti nousi ensimmäisellä toimeenpanokierroksella kansainvälisestikin korkealle tasolle. Lisäksi Helsinki on saanut erityisesti kansainvälistä kiitosta digitaalisen osallisuuden kehittämisestä. Osallisuuden merkitystä kaikessa kaupungin toiminnassa on vahvistettava edelleen edistämällä avointa toimintakulttuuria ja vuorovaikutteisia toimintatapoja sekä hyödyntämällä asukkailta saatua palautetta. Vuorovaikutteisuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ja johtamisessa parantaisi kaupungin kehittämistä sekä vahvistaisi henkilöstön ja kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asukasnäkökulmasta osallistavan kaupungin suurin osallisuuteen liittyvä haaste on osallistumismahdollisuuksia koskevan viestinnän selkeyttäminen. Helsingin kasvaminen yhä monikulttuurisemmaksi haastaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä yhä monikielisemmäksi ja -muotoisemmaksi. Asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistamisessa kaupungin tilojen avaaminen asukaskäyttöön on keskeisessä roolissa, ja käytäntöjen kehittäminen on käynnistynyt hitaasti mutta myönteisesti. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpano ja tehtäväjako kaupunkiorganisaatiossa Kaupunkistrategia määrittää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamis- mahdollisuuksia koskevat pitkän aikavälin tavoitteet Hallintosääntö määrittää kaupunkilaisten ja palvelunkäyttäjien osallistumisoikeudet ja osallisuuden periaatteet Osallisuus- ja vuorovaikututusmalli sisältää kaupunkilaisten osallistumisen kaupunkitasoiset linjaukset ja tavoitteet Pormestari vastaa kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta Osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmä sovittaa yhteen toimialoilla ja kaupunginkansliassa tapahtuvaa osallisuustyötä Osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunta tukee osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kehittämistä Apulaispormestari vastaa toimialallaan kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta Osallisuussuunnitelma kuvaa toimialan osallisuutta koskevat tavoitteet ja kärkihankkeet Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli vahvisti Helsingin kaupungin osallisuustyön monimuotoisuuttaOsallisuus- ja vuorovaikutusmalli otettiin käyttöön Helsingissä johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuonna 2017. Mallin tavoitteena on asiakaslähtöisyyden parantaminen, yhdenvertais- ten osallistumismahdollisuuksien luominen sekä kaupunkiorganisaation toimintakulttuurin muuttu- minen avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmiste- luun osallistui aluksi laajasti eri virastojen edusta- jia, ja toisessa vaiheessa kaikkien tulevien toimialo- jen asiantuntijoita. Mallin valmistelussa käytettiin paljon eri yhteiskehittämisen menetelmiä yhdessä asukkaiden kanssa, ja valmistelun eri vaiheissa järjestettiin useita infotilaisuuksia. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin perustaksi määriteltiin osal- lisuuden periaatteet, joiden tavoitteena on päätök- senteon avoimuuden lisääminen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmien vahvistaminen palveluiden kehittämisessä. Hallintosääntöön kir- jattiin osallisuuden periaatteiksi yksilöiden ja yhtei- söjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntä- minen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen. Samalla osallisuuden johtaminen määri- teltiin pormestarin ja apulaispormestareiden teh- täviksi. Osallisuuden johtamiselle luotiin kaksitasoi- nen johtamisrakenne: pormestarin osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunnassa ovat edus- tettuina pormestarin ja apulaispormestarin lisäksi kaupungin ulkopuoliset asiantuntijatahot sekä osalli- suuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmässä toimi- alat ja kaupunginkanslia. Kaupunginhallitus hyväksyi 13.11.2017 § 1047 osallisuus- ja vuorovaikutusmallin käyttöönotonja resursoinnin. Päätöksen pohjalta Helsingissäkäynnistyivät kokonaan uusina toimintamalleina stadi- ja yritysluotsitoiminnat. Lisäksi kaupunki- tasoisen osallisuustyön ja osallistuvan budjetoin- nin toimeenpanoa varten perustettiin kolme muuta vakanssia. Yhteensä kolmestatoista kaupunginkans- lian työntekijästä ja esihenkilöstä koostuvan henki- löstöresurssin vuosibudjetti on noin 767 000 euroa. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelun asukaspalautteissa korostui, että kaupungin organi- saation koko ja oikean asiantuntijatahon löytäminen koetaan hankaliksi. Palkkaamalla seitsemän stadi- luotsia haluttiin vastata toiveeseen helpottaa kau- pungin ja kaupunkilaisten välistä yhteistyötä. Osal- lisuus- ja vuorovaikutusmallissa tunnistettiin myös yritysten tärkeä rooli alueiden ja koko kaupungin kehittämisessä, ja tämän vuorovaikutuksen toteutta- miseen palkattiin kolme yritysluotsia. Toisena uutena asiana tehtiin periaatepäätös osallistuvan budje- toinnin kaupunkitasoisesta käynnistämisestä. Kau- punginvaltuusto perusti 13.6.2018 § 176 osallisuus- rahaston, jonka 40 miljoonan euron pääoman turvin käynnistettiin osallistuvan budjetoinnin ensimmäi- nen kierros vuonna 2018. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin hyväksymi- sen yhteydessä päätettiin myös siitä, että kukin toi- miala laatii yksilöllisen osallisuussuunnitelmansa, jossa kuvataan kuinka hallintosääntöön kirjatut osal- lisuuden periaatteet toteutuvat toimialan työssä. Kaupungin toimintakulttuurin muutoksessa toimi- alojen osallisuussuunnitelmilla on merkittävä rooli, koska suunnitelmissa kuvataan, kuinka osallisuus- työ jalkautetaan kaikkiin toimialan palvelutasoi- hin. Kaupunginhallitus myös edellytti, että toimialat raportoivat toimialalautakunnille säännöllisesti osal- lisuustyön edistymisestä. Osallisuus näkyy nykyisessä kaupunkistrategiassa laajasti. Strategian mukaan Helsinki vahvistaa ase- maansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä. Asukasosallisuuden toteutuminen toimialoilla -strategiamittarilla pystytään seuraa- maan määrällisesti osallisuusmenetelmien käytön laajuutta eri palvelukokonaisuuksissa. Strategiamit- tari ei sen sijaan mahdollista laadullista seurantaa. Kaupunkitasoisiin strategiamittareihin sisältyy myös osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentti, joka nousi ensimmäisellä toimeenpanokierroksella kansainvälisestikin verrattuna korkealle tasolle(8,6 %). Asukas- ja käyttäjätyytyväisyys on kaupungin tuloksellisuuden keskeisimpiä mittareita, ja toimialat seuraavat asukas- ja käyttäjätyytyväisyyttä laajasti osana palveluiden kehittämistä. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kymmenen osa-aluetta Stadiluotsit (alueellinen osallisuus) Kaupungin tilojen käytön avaaminen Yritysluotsit (alueellinen osallisuus) Avoin data Osallistuva budjetointi Aloitteet ja palautteet Toimialojen osallisuustyö Vaikuttajatoimielimet Vapaaehtoistoiminta Digitaalinen osallisuus Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin osa-alueiden arviointi Kaupunginhallituksen vuonna 2017 tekemässä osalli- suus- ja vuorovaikutusmallin asettamispäätöksessä kaupungin osallisuustyö kuvattiin kymmenen keskei- sen osallisuuden osa-alueen kautta. Osa-alueet ovat alueellinen osallisuus (stadiluotsi- ja yritysluotsitoi- minta), aloitteet ja palautteet, avoin data, digitaalinen osallisuus, kaupungin tilojen käytön avaaminen, osal-listuva budjetointi, toimialojen osallisuustyö, vapaaehtoistoiminta sekä vaikuttajatoimielimet. Arvioinnissa kuvataan osa-alueiden toimeenpa- non etenemistä vuosina 2017—2021. Arviointia var- ten koostettiin kaupungin osallisuustyötä ja sen osa-alueita koskevasta noin kymmenestä kyse- lystä ja selvityksestä havaintoja toiminnan edistymi- sestä, keskeisistä onnistumisista ja kehittämiskoh- teista. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin toimialojen osallisuussuunnitelmien arviointiraportteja jajohtamisjärjestelmän uudistamista käsitteleviä aka- teemisia tutkimuksia. Arviointi toteutettiin vuorovai- kutuksessa osallisuuden ja vuorovaikutuksen neu- vottelukunnan, osallisuuden ja vuorovaikutuksen ohjausryhmän, osallistuvan budjetoinnin projektiryh- män sekä kaupungin osallisuustyön asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnin toteutuksesta vastasi kaupun- ginkanslian viestintäosaston osallisuus ja neuvonta -yksikkö. Toimialat vastaavat omien osallisuussuunni- telmiensa arvioinnista ja toteuttavat osallisuussuun- nitelmien loppuarvioinnin keväällä 2021. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin vuoden 2019 keväällä toteutettuun väliarviointiin osallistuivat myösasukkaat avoimissa asukastilaisuuksissa. Osallis- tuvaa budjetointia on arvioitu systemaattisesti sen toimeenpanon aikana yhteistyössä asukkaiden ja Omastadi-verkkopalvelun käyttäjien kanssa. Aloitteet ja palautteet Kunnan jäsenten ja palvelunkäyttäjien aloitteet sekä nuorten aloitteet tuodaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi kahdesti vuodessa. Vuonna 2020 kuntalaisten aloitteita vastaanotettiin 15, mikä oli noin kolmannes vuoden 2019 aloitteista (42 kappaletta). Kaupunki vastaanottaa aloitteita oikeusministeriön ylläpitämän Kuntalaisaloite. fi-verkkopalvelun kautta sekä suoraan kaupungin kirjaamoon toimitettuna. Nuorten aloitteita saapui vuonna 2020 40 kappaletta (vuonna 2019 aloitteita jätettiin 67 kappaletta ja vuonna 2018 25 kappaletta). Kaupungin tarkastusvirasto toteutti syksyllä 2020 nuorisoneuvoston edustajille kyselyn muun muassa nuorten aloitteiden käsittelystä. Lähes puolet (46 %) kyselyyn vastanneista nuorista näkee, että aloitteilla voi aidosti vaikuttaa kaupungin toimintaan. Vastaajista 70 prosenttia arvioi, etteivät nuorisoneuvoston ulkopuoliset nuoret tunne mahdollisuutta jättää aloitteita. Nuorisoneuvosto on 14.9.2020 antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että nuorten tekemien aloitteiden määrä on vähentynyt yli puolella vuoden 2019 alkupuoleen verrattuna. Nuorisoneuvoston arvion mukaan syynä saattaa olla se, että toteutuskelpoisetkaan aloitteet eivät välttämättä johda konkreettisiin toimenpiteisiin, eikä vastausta aloitteeseen saada riittävän nopeasti. Nuorisoneuvosto katsoo, että kaikkien helsinkiläisten nuorten monimuotoisen osallistumisen tukemiseksi on tärkeää, että myös muut kuin nuorisoneuvoston jäsenet ottavat aloitejärjestelmän käyttöönsä edistääkseen tärkeäksi näkemiään asioita. Kaupunginhallitus edellytti 5.10.2020 § 625 tekemässä päätöksessään, että nuorten aloite- järjestelmää kehitetään siten, että nuorille annetta- vaa ohjausta ja tukea aloitteiden tekemisessä tehos- tetaan kouluissa ja nuorisotyössä. Tavoitteena on, että aloitejärjestelmä on aidosti kaikkien nuorten käytettävissä. Lisäksi aloitteiden vastausaikaa pyri- tään lyhentämään. Aloitejärjestelmän kokonaisuuden kehittämistyö on käynnistetty nuoria osallistavalla palvelumuotoiluprojektilla vuonna 2020. Vuosien 2018–2019 aikana aloitteiden käsittelyä on pyritty parantamaan esimerkiksi kokeilemalla Aloite- Asema-tapahtumakonseptia, jonka tarkoituksena oli tuoda aloitteita tehneet nuoret, muut aloitteissa mai- nituista asioista kiinnostuneet nuoret sekä kaupun- gin asiantuntijat yhteen pohtimaan sitä, miten kutakin aloitetta voisi tai kannattaisi edistää. Nykyisen palautejärjestelmän kautta kaupunki saa vuosittain noin 70 000 kuntalaispalautetta ja yhtey- denottoa, ja määrä on vuosittain kasvanut. Palaute- datan tekstinanalytiikkakokeiluja tehtiin vuosina 2017–2018, ja kokemukset niistä olivat positiivisia. Tavoitteena on ollut julkaista palautteita sekä avoi- men Open311-rajapinnan kautta että kaupungin verk- kosivustolla. Julkaisumäärät ovat kuitenkin pysy- neet pieninä, vuonna 2019 kaikista käsitellyistä palautteista julkaistiin 8 %. Kaupungin antaman pal- velulupauksen mukaan palauteisiin vastataan vii- den arkipäivän (7 vrk) sisällä. Vuonna 2020 kaupun- gin keskimääräinen käsittelyaika oli 5,5 vuorokautta (vuonna 2019 6,8 vrk). Uuden palaute- ja yhteydenottojärjestelmän val- mistelu ja hankinta aloitettiin keväällä 2019, ja uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kilpailutuk- sen jälkeen vuonna 2022. Tavoitteena on sujuvoit- taa palautteen antamista ja käsittelyä, lisätä läpinä- kyvyyttä palautteen vaikuttavuudesta sekä tehostaa palautedatan hyödyntämistä palveluissa. Alueellinen osallisuus Suurpiirikohtaiset seitsemän stadiluotsia aloittivat työnsä keväällä 2018. Stadiluotsien työssä on painottunut osallistuvan budjetoinnin kehittäminen ja toimeenpano yhteistyössä kaupunkilaisten ja kaupungin toimialojen kanssa. Stadiluotsit ovat järjestäneet ja fasilitoineet kaupunginosissa lukuisia osallistumista tukevia tilaisuuksia, viestineet alueiden ajankohtaisista osallistumismahdollisuuksista sekä neuvoneet kaupungin palveluihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Viestintää ja ohjaus- ja neuvontatyötä on tehty monikanavaisesti tilaisuuksissa, sosiaalisen median kanavissa sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Stadiluotsit ovat tunnistaneet alueelliset yhteistyön ja viestinnän rakenteet sekä osallistuneet alueellisiin verkostoihin. Edellä kuvatut toimenpiteet kattavat stadiluotseille määritellyt perustehtävät. Stadiluotsitoiminnalle myönnettiin valtiovarainministeriön demokratiatunnustus vuonna 2019. Demokratiatunnustuksen perustelujen mukaan stadiluotsien toiminta on muun muassa lisännyt sellaisten väestöryhmien osallisuutta, joiden tavoittaminen muilla tavoin saattaa olla vaikeaa. Yritysluotsitoiminta käynnistyi syyskuussa 2018. Kolmella yritysluotsilla on sisällölliset painopistealueet, ja jokaisen toimialueena on koko kaupunki. Yritysluotsit keskittyvät kaupunkiympäristön toimialaan kuuluviin asiakokonaisuuksiin, yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin, yritysten ja yrittäjäyhteisöjen sekä kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen. Yritysluotsien tavoitteena on osaltaan tehdä Helsingistä kaupunkistrategian mukaisesti Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Yritysluotsit jalkautuvat yrityksiin, opastavat yrittäjiä laajasti kaupungin palveluiden pariin toimialasta riippumatta sekä edistävät kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin mukaisesti alueellista elinvoimaisuutta yrittäjien välistä yhteistyötä kehittämällä. Keväällä 2020 alkaneen koronapandemian aikana yritysluotsit ovat avustaneet niin yrityksiä kuin kaupunkiorganisaatiota muun muassa osallistumalla Senaatintorin terassin toteuttamiseen. Palvelua kohdistettiin erityisesti Helsingin elinvoimaisuuden kannalta keskeisiin yrityksiin kuten ravintoloihin ja muihin palveluyrityksiin, joilla on iso työllistävä vaikutus esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien keskuudessa. Yritysluotseilla oli tärkeä rooli myös yksinyrittäjien tukihakemusten käsittelyssä. Yritysluotsitoiminta on saanut erittäin hyvää palautetta yhteistyökumppaneilta. Yritysluotsitoiminnasta tehdyn palautekyselyn mukaan asiointi yritysluotsien kanssa koettiin sujuvaksi ja hyödylliseksi. Avoin dataAvoimella datalla tarkoitetaan esimer- kiksi julkishallinnolle kertynyttä julkista tietoa, joka on avattu rakenteisessa muodossa organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avaamalla dataa kaupunki antaa korkeakouluille, kehittäjäyhteisöille, yrityksille ja medialle mahdolli- suuden hyödyntää kaupunkitietoa muun muassa palveluiden kehittämisessä ja viestinnässä. Helsingin kaupunki on avannut dataansa vuodesta 2011 alkaen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä Helsinki Region Infoshare (HRI.fi)-verkkopalvelussa. Helsinki on datan avaamisessa kansanvälisesti edelläkävijä. HRI:n toiminta on vakiintunut osaksi avoimen tiedon jakamista ja avoimen hallinnon edistämistä. Tapahtu- mat ja verkostoyhteistyö vahvistavat asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Tapahtumista ja vuonna 2020 toteutetusta käyttäjäkyselystä saatu palaute on ollut myönteistä. Vuonna 2020 HRI.fi-verkkopalvelussa vierailiyli 76 000 käyttäjää. Kävijämäärä nousi edellisvuo- desta. Palvelussa on yhteensä noin 660 dataa, joista Helsingin kaupunki on avannut 396. Palvelussa huo- mioidaan käyttäjälähtöisyys avaamalla entistä enem- män laajoja yhteneväisiä datakokonaisuuksia rajapin- tojen kautta. Kaupunki julkaisee avoimena datana muun muassaOpen 311 -rajapinnalla julkaistut palautejärjestelmään ohjautuneet palautteet tarkistuksen jälkeen ilman lähettäjätietoja. Tämän lisäksi kuka tahansa voi ladata Kerrokantasi-verkkopalvelusta kaikkien kyselyiden tulokset taulukkomuodossa. Vuodesta 2019 alkaen rajapintojen avaamista on seurattu avointen rajapintojen määrien strategia- mittarilla. Vuonna 2020 avattuja ulkoisia rajapintoja oli 26. Digitaalinen osallisuusDigitaalisia osallistumispalveluita rakennetaan ja kehitetään osana digitalisaatio-ohjelman kaupunkilais- palvelut-osiota. Kaupunginkanslian viestintäosaston osallisuus ja neu- vonta -yksikkö toimii tuoteomistajanauseille osallisuuden alustoille, joita tarjotaan koko kaupunkiorganisaation käyttöön. Tämän hetken merkittävin digitaalisen osallistumi- sen alusta on Decidim-alusta, jota kehitetään osana kansainvälistä kehittäjäyhteisöä. Decidim on avoimen lähdekoodin alusta, jonka kehitystyötä johtaa Bar- celonan kaupunki. Helsinki on ollut erittäin aktiivinen kehittäjä Decidim-yhteisössä, ja moni sen toteuttama komponentti on otettu käyttöön laajasti. Helsingin osallistuvan budjetoinnin Omastadi-verkkopalvelun toteutus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta (Ruotsista useat kunnat ja Coldigit-hanke, Trondheim Norjasta, Lausanne Ranskasta). Decidimiä on hyödynnetty vuodesta 2019 alkaen myös muissa osallistumis- ja ideointiprosesseissa. Tällaisia ovat olleet muun muassa pormestarin ideakilpailu Maailmantoimivinkaupunki.fi, henkilöstön sisäinen Ideapaahtimo, nuorten RuutiBudjetti ja uusimpana kaupunginkanslian strategiaosaston Kokeilukiihdyt- tämö. Vuonna 2020 Omastadi-verkkopalvelussa toteutettiin käyttäjäystävälliset backend-toiminnot, joiden avulla sekä stadiluotsien että toimialojen työ osallistuvan budjetoinnin ehdotusten ja suunnitel- mien arvioinnissa helpottui. Kaupungin Kerrokantasi-verkkopalvelu on otettu aktiivisesti käyttöön. Palvelussa on julkaistu sen avaamisesta joulukuussa 2014 alkaen vuoden 2020 loppuun mennessä 180 kuntalaisille suunnattua kuu- lemista, joissa kaupunkilaiset ovat voineet kertoa mielipiteensä erilaisista ajankohtaisista valmisteluun tulevista tai jo valmistelussa olevista aiheista. Palve- lun kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain (vuonna 2017 37 000 käyntiä, vuonna 2019 71 500 käyntiä). Kommentteja ja mielipiteitä on annettu yhteensä noin 35 000. Eniten kuulemisia on avannut kaupun- kiympäristön toimiala. Kerrokantasi on avoimella läh- dekoodilla toteutettu kaupungin oma palvelu, jonkakoodia hyödyntää nykyisin myös Turun kaupunki. Loppuvuonna 2019 hankittiin Harava-kyselytyö- kalu, joka täydentää kaupungin digiosallistumisen työkalupakkia tarjoamalla toimialojen käyttöön alus- tan karttapohjaisille kuntalaiskyselyille. Kaupungin omasta Kerrokartalla-verkkopalvelusta luovuttiin vuonna 2018 sen vanhentuneen teknisen toteutuk- sen takia. Helsingin osallisuustyö on herättänyt kansallistaja kansainvälistä kiinnostusta, ja kaupungin osalli- suustyöstä jaetaan tietoa useilla foorumeilla. Osalli- suustyön konkreettisesta toimeenpanosta pyritään viestimään entistä laajemmin tammikuussa 2021 jul- kaistavalla Osallistu.helsinki-verkkosivustolla. Sivus- tolla viestitään kaupunkilaisille osallisuuden ajankoh- taisista aiheista. Sivustolle kootaan tietoja aktiivisista osallisuusprosesseista (muun muassa Kerrokantasi -kuulemiset) ja osallisuuden tilaisuuksista Linked Events -rajapinnan yli. Lisäksi sivustolla on menetel- mäkirjasto, johon on koottu kattavasti tietoa erityyp- pisistä osallistumisen alustoista sekä fasilitointi- ja ideointimenetelmistä. Tavoitteena on antaa työkaluja niille, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan ja kokeilla erityyppisiä osallistumisen alustoja ja mene- telmiä työssään. Sivuston englanninkieliset sisällöt toimitetaan siten, että ne palvelevat sekä osallisuus- tietoa hakevia kansainvälisiä käyttäjiä että Helsin- gissä asuvia englanninkielisiä asukkaita. Yhä suurempi osa osallisuusprosesseista toteu- tetaan osin tai kokonaan verkossa. Yhdenvertai- sen osallistumisen mahdollistaminen edellyttää, että kansalaisilla on saatavilla riittävästi tukea digitaalis- ten palveluiden käytössä. Kaupunginkanslian viestin- täosaston osallisuus ja neuvonta -yksikkö koordinoi kaupunkitasoista digitukea. Keväällä 2020 sulkeutui- vat koronapandemian aikana lähes kaikki digitukitoi- mipisteet (kirjastot, palvelutalot ynnä muut), minkä vuoksi käynnistettiin kokonaan uusi toiminto etädigi- tuki. Etädigituen kautta asukkaat voivat ottaa ongel- matilanteissa yhteyttä puhelimitse ja saamaan apua etädigitukiverkostossa työskenteleviltä kaupungin työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta. Helsingin digituella on oma verkkosivustonsa Digituki.hel.fi. Kaupungin tilojen käytön avaaminen Kaupunginhallitus päätti kaupungin tilojen asukaskäytön periaatteista 20.8.2018 § 505. Asukaskäytön periaatteilla helpotetaan kaupungin tilojen käyttöä asukkaiden kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Periaatteiden pääsääntö on, että tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Tilojen asukaskäytön mahdollistaminen on myös huomioitu kaupungin kiinteistöpoliittisessa ohjelmassa (KH 24.6.2019 § 485). Kaupungin digitalisaatio-ohjelman 2019–2021 yhtenä hankkeena on, että kaupunki uudistaa kaupungin tilojen varaamiseen ja luovuttamiseen liittyvää digitaalista kokonaisuutta. Vuonna 2020 käynnistettiin tilavarauskokonaisuuden hallintamallin kehittämistyö, johon sisältyy ehdotuksen tekeminen tilavarauskokonaisuuden johtamisrakenteesta ja omistajuudesta. Lisäksi aloitettiin kaupunkiyhteinen hyvän asiakaskokemuksen mahdollistavan digitaalisen järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen. Kehitystyö jakautuu usealle vuodelle, ja sen tavoitteena on kehittää sähköisen tilavarauspalvelu Varaamon seuraava versio, joka mahdollistaisi kaupungin kaikkien tilojen varaamisen yhden palvelun kautta. Kehitystyö aloitettiin vuonna 2020 kuulemalla laajasti kaupunkilaisia ja sidosryhmiä sekä toteuttamalla lukuisia yhteiskehittämisen työpajoja. Vuonna 2019 kaupungin tilavarauspalvelu Varaamon kautta tehtyjen tilojen asiakasvarausten määrä oli tunneissa 240 000. Määrä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2018 (120 000 tuntia). Varattavissa olevien tilaresurssien määrä on myös kasvanut, vuonna 2020 varattavia resursseja oli 254 (vuonna 2019 määrä oli 229 ja vuonna 2018 122). Osallistuva budjetointiKaupunki osoitti 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen osallistuvan budjetoinnin ensimmäiselle kierrokselle 2018–2019. Määrärahajakautui suurpiireittäin asukasmäärän perusteella sekä koko kaupunkia koskevien ehdotusten toteutta- miseen. Ensimmäisellä kierroksella kaupunkilaiset antoivat Omastadi-verkkopal- velussa liki 1 300 ehdotusta, joistaedelleen kehitettiin lähes 300äänestykseen edennyttä suunnitel- maa. Osallistuvan budjetoinninäänestys toteutettiin lokakuussa2019. Kyseessä oli suurin julkisensektorin järjestämä sähköinenäänestys Suomessa kautta aikojen. Osallistuvan budjetoinnin sääntöjenmukaisesti äänioikeutettuja olivatkaikki äänestysvuonna 12 vuottatäyttävät ja sitä vanhemmat helsinki- läiset. Ensimmäisen kierroksenäänestysprosentti nousi lähesyhdeksään, jota voidaan pitääkansainvälisestikin vertailtunakorkeana. Toteutukseen äänestettiin 44 suunnitel- maa. Suunnitelmista 29 kohdistuu kaupunkiympäris- tön toimialalle, 10 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle sekä 5 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Toimi- alat käynnistivät suunnitelmien toimeenpanon alkuvuonna 2020. Yli kymmenesosa hankkeista valmistui vuoden 2020 loppuun mennessä, ja loputvalmistuvat vuoden 2021 kuluessa. Kaupunginhallitus päätti osallis- tuvan budjetoinnin toisen toimeen- panokierroksen uudistetuista toteu- tusperiaatteista 4.5.2020 § 279. Toteutusperiaatteita valmisteltiin ensimmäisen kierroksen kokemusten ja palautteen pohjalta. Merkittävimmät uudistukset toteutusperiaatteissa liit- tyvät päällekkäisten ehdotusten yhdis- tämiseen, äänestyskäytäntöön, osal- listuvan budjetoinnin toimeenpanon vuosisykliin ja määrärahaan. Toimeen- panon sykli muuttui kaksivuotiseksi, ja määräraha kierroksella nousi 8,8 mil- joonaa euroon. Toinen kierros käynnis- tyi ideointivaiheella lokakuussa 2020. Toimialojen osallisuustyö Toimialat vastaavat osallisuuden toteutumisesta palveluidensa kehittämisessä ja toimeenpanossa. Toimialat ovat laatineen omat osallisuussuunnitelmansa, jotka on hyväksytty toimialalautakunnissa marras-joulukuussa 2018. Toimialat myös raportoivat osallisuussuunnitelmiensa toimeenpanosta toimialalautakunnille säännöllisesti. Toimialojen osallisuussuunnitelmissa kuvataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden kautta asukkaat voivat osallistua palveluiden kehittämiseen. Osallisuussuunnitelmissa nostetaan erityisesti esiin asiakaskokemuksen kehittäminen palautetiedon avulla, yhdenvertaisuuden vahvistaminen monikielisyydellä ja viestinnällä, alueellisten verkostojen toiminnan tukeminen muun muassa tiloja tarjoamalla, kaupunkilaisten osallistumisosaamisen parantaminen sekä digitaalisten palveluiden laajempi hyödyntäminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen perustana ovat oppijoiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Lapset, oppilaat ja opiskelijat osallistuvat toiminnan ja oppimisen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä saavat kokemuksia demokraattisesta toiminnasta. Toimialan osaamisen kehittämissuunnitelman painopisteitä ovat asiakaslähtöisyys ja osallisuus sekä viestintä ja vuorovaikutus. Tiedolla johtamisen ja asiakaskokemuksen kehittymisen seuraamiseksi palvelukokonaisuuksissa ja hallinnossa toteutettiin asiakaskokemuskyselyt, joissa oli neljä teemaa: osallisuus, palvelukokemus, tavoitettavuus sekä palvelun toteutuminen suhteessa odotusten täyttymiseen. Tulosten pohjalta toimialan vahvuuksia ovat jokapäiväiset kohtaamiset, ihmisiä arvostava ote palveluja tuotettaessa, yhteistyö kodin ja henkilöstön välillä, turvallisuudentunne sekä asiakkaille välittyvä henkilöstön aito halu hyvään palveluun. Kehittämiskohteiksi nousivat nuorten henkilökohtaisempi kohtaaminen ja tarpeiden huomiointi, matalan kynnyksen yhteydenpito ja tiedonsaanti sekä asiakkaiden vaikutusmah dollisuudet. Yhteiseksi kehittämisalueeksi nousi osal- lisuus. Jokainen palvelukokonaisuus ja hallinto on määritellyt osallisuuteen liittyvän kehittämistoimen vuodelle 2021. Alueellista vaikuttamista on kehitetty tilaverkkotarkastelulla kaupunkiympäristön toimialan ja kuntalaisten kanssa. Alueellisen osallisuuden vah- vistamiseksi uudisrakennusten ja perusparannusten suunnittelussa on pilotoitu pedagogisen suunnitel- man käyttöä käyttäjien näkemysten ja tarpeiden huomioimiseksi. Kaupunkiympäristön toimialalla on alettu järjes- tää Uutta Helsinkiä -tapahtumia suurpiireittäin. Ne kokoavat eri palveluiden suunnitelmat ja hankkeet, jolloin kaupunkilaiset saavat vaivattomasti kokonais- kuvan alueen kehittämisestä. Koronapandemian puh- jettua nämä tapahtumat siirrettiin verkkoon. Kuhun- kin on osallistunut yli 200 kaupunkilaista, ja palaute on ollut positiivista. Toimialalla käytetään aktiivi- sesti myös verkkokyselyitä: esimerkiksi vuonna 2020 oli yli 30 Kerrokantasi-kyselyä. Maahan muuttanei- den osallistumisen tukemiseksi on koottu järjestöjen yhteistyöverkosto, jota hyödynnetään viestinnässä ja osallisuuden kehittämisessä. Huomiota on kiinnitetty selkeään kieleen ja osallistumismahdollisuuksien visualisointiin. Henkilöstölle on koulutusta selkeästä kielestä, esiintymisestä ja vuorovaikutusmenetel- mistä. Osallistuvan budjetoinnin ensimmäisen kier- roksen toteutukseen edenneistä 44 ehdotuksesta 29 kuului kokonaan tai osittain toimialan toteutettavaksi. Osallisuus ei ole vielä vakiintunut osa kaikissa kau- punkilaisten palveluihin ja asuinympäristöön vaikut- tavissa prosesseissa. Kehitettävää on osallisuuden johtamisessa, mittaamisessa, yhdenvertaisuudessa, kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan tukemisessa ja saadun palautteen hyödyntämisessä. Myös osallis- tumisen vaikuttavuutta ja siitä viestimistä tulee kehit- tää. Toimiala seuraa kaupunkilaisten kokemusta osal- lisuudesta ja sen vaikuttavuudesta vuosittaisella viestintätutkimuksella ja hyödyntää tuloksia toimin- nan suunnittelussa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteena oli kytkeä osallisuus läpäisevästi kaikkeen toimialan toi- minnan ja palveluiden toteuttamiseen ja kehittämi- seen. Yhdenvertaisuutta on edistetty kehittämällä tasa-arvokysymyksistä tietoista viestintää ja digi- taalisten palvelujen saavutettavuutta. Yhdenvertai- suustyö palvelujen kehittämisessä on kuitenkin var- sin fragmentaarista, ja vaatii jatkossa muun muassa kaikille turvallisten ja saavutettavien tilojen suunnit- telun osaamisen vahvistamista ja henkilöstön koulut- tamista. Käyttäjien osallisuutta palveluiden suunnitte- luun on edistetty systemaattisesti. Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja palvelumuotoiluosaaminen on kehit- tynyt. Haavoittuvassa asemassa olevien kuulemisen käytännöt vaativat vielä osaamisen kehittämistä ja resursseja. Kaupunkilaisten ja yhteisöjen tietoa ja osaa- mista hyödynnetään entistä laajemmin kehittämi- sessä. Osallistettavien asiantuntijatahojen edusta- vuuden arviointia ja uusien asiantuntijayhteisöjen kuulemista tulee edelleen kehittää. Omaehtoista toi- mintaa tuetaan avustuksilla, tiloilla, lainattavilla tar- vikkeilla sekä aineistoilla ja tiedon avoimella jakami- sella. Uusien hakijoiden tapaamista ja avustusinfoja on lisätty ja uusia avustusmuotoja on otettu käyttöön. Varaamo-palvelun toiminnallisuutta on kehitetty ja palveluun on viety uusia tiloja. Omaehtoisen toimin- nan tukimallit ovat edenneet hyvin, mutta erityisesti tilojen avaamisen kokonaisuudessa on jatkokehitet- tävää. Yhdenvertaista asiakaspalvelua ovat tukeneet palvelumuotoilun työkalut, koulutukset sekä uudet asiakastiedon mittaustavat. Vielä tulee pystyä lisää- mään resursseja ja osaamista asiakastiedon käy- tännön hyödyntämiseen. Suunnitteluprosesseja on avattu osallistavammiksi. Nuorisoneuvoston jäsenet osallistuvat lautakuntatyöskentelyyn ja nuorten aloi- tetoimintaa on kehitetty. Kaupunkilaisten osallisuutta päätöksenteossa tulee vielä kehittää systemaatti- semmaksi. Sosiaali- ja terveystoimialalla osallisuus toteutuu asiakkaiden palveluissa ja palvelujen kehittämisessä. Toimialalla on hyödynnetty monin tavoin asiakasraa- teja, kokemusasiantuntijoita, verkkopanelisteja, asia- kasneuvostoja sekä yksittäisiä asiakkaita ja perheitä. Kokemusasiantuntijoiden vastaanottotoiminta on vakiinnutettu päihdepalveluissa ja lastensuojelussa kokemusasiantuntijatoiminnan rakenteet on selkiytetty ja vakiinnutettu. Kaikissa palveluissa asia- kaskokemusta mitataan säännöllisesti monin eri menetelmin. Asiakaskokemusta mitataan noin kol- messasadassa toimipisteessä. Alueellisen osallisuu- den vahvistamiseksi palvelujen kehittämisessä on huomioitu alueen asukkaiden näkemyksiä ja tarpeita. Toimialalla on osallistettu asukkaita järjestä- mällä asukasiltoja, asukaskävelyjä ja työpajoja sekähyödynnetty erilaisia digitaalisia vuorovaikutusta- poja. Vuorovaikutussuunnitelmia on toteutettu muun muassa Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuk- sessa, terveysasemien palveluhankinnassa, Suu- ja hammaskeskuksen nimeämisessä sekä Haagaan tulevan terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja perhekes- kuksen tarvekuvauksessa. Vuoden 2020 aikana koronapandemia on tuonut haasteita kuntalaisvuoro- vaikutukselle ja ryhmätoimintoja ja tapaamisia on jää- nyt toteutumatta. Vuoden aikana toimialalle löydettiin uusia digitaalisia tapoja kohdata kuntalaisia ja kerätä kuntalaisten näkemyksiä VapaaehtoistoimintaVapaaehtoistoiminnan koordinointi keski- tettiin toukokuusta 2018 alkaen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Syksyn 2018 jakevään 2019 aikana vahvistettiin vapaaeh- toistoiminnan yhteisiä käytäntöjä toteutta- malla useita yhteiskehittämisen työpajoja jakyselyjä kaupungin eri toimialojen vapaaehtoistoimin- nan vastuuhenkilöille. Toiminnan keskittäminen on vahvistanut yhteisiä käytäntöjä ja jäntevöittänyt kaupunkiyhteistä kehittämistyötä. Tärkeänä kehittämiskokonaisuutena on ollut ulkoi- sen ja sisäisen viestinnän monipuolistaminen sekä vapaaehtoistoiminnan ohjausosaamisen vahvistami- nen. Syksyllä 2020 julkaistiin verkkosivusto Vapaa- ehtoistoiminta.hel.fi, joka kokoaa kaikkien Helsingin kaupungin toimialojen vapaaehtoistoiminnan hel- posti löydettäväksi. Verkkosivusto madaltaa kynnystä vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen. Verkkosivus- ton jatkokehitys vuonna 2021 tuo sivustoon digitaali- sia ominaisuuksia, joiden avulla tuetaan laadukkaiden ja turvallisten vapaaehtoistoiminnan polkujen synty- mistä Helsingissä. Vuodenvaihteessa 2019–2020 vapaaehtoistoimin- taan osallistuneille suunnatun kyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastaajista koki, että vapaaehtoistehtävät ovat mielekkäitä. Yli 60 prosenttia suosittelisi Helsin- gin vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Vapaaeh- toisten vastauksissa korostuu omaan elämään saatu sisältö ja lisäarvo. Vapaaehtoistehtäviin ollaan tyyty- väisiä ja toimintaa pidetään erittäin tärkeänä. Vapaa- ehtoiset kaipaavat laajempaa tietoa erilaisista vapaa- ehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja kokevat myös kaupungin vapaaehtoistoiminnan ohjaustyön laadukkuuden tärkeänä. Helsingin kaupunki käynnisti yhdessä Helsingin seurakuntien kanssa koronapandemian johdosta Helsinki-apu toiminnon, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että yli 70-vuotiaat helsinkiläiset saavat käytännön apua sekä keskustelutukea koronapandemiasta. Helsinki-apu toimi maaliskuu-elokuun 2020 ajan, ja sen toteuttamiseen osallistui myös järjestöjä ja vapaaehtoisia. Kaupunki tukee erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä avustustoiminnalla noin 80 miljoonalla eurolla vuosittain. Strategiakaudella avustamisprosessin asiakaslähtöisyyttä ja -ymmärrystä on kehitetty sekä käytäntöjä yhtenäistetty. Avustusjärjestelmää arvioidaan ja kehitetään yhdessä avustuksia hakevien tahojen kanssa. Avustuksilla tuetaan helsinkiläistä kansalaisyhteiskuntaa laajasti, ja tukeminen on vastikkeetonta. Toiminnan toteutumista hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti seurataan muun muassa satunnaistarkastuksin. Eettisten periaatteiden merkitystä on vahvistettu osana avustusten myöntämistä, ja toiminnan eettisyyden vahvistamiseksi on luotu ohjeistus avustusta saaville toimijoille. Strategiakaudella otettiin käyttöön useita merkittäviä uudenlaisia avustusmuotoja. Näitä olivat muun muassa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan pika-avustus koronapandemiasta aiheutuneen toimintakriisistä palautumisen tueksi sekä valtionperintövaroilla toteutettu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteinen avustus ikääntyneiden kulttuuritoimintaan. Vaikuttajatoimielimet Helsingissä toimivat lakisääteiset vai- kuttajatoimielimet vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvosto. Vanhus- ja vammaisneuvostojen esittelijän ja sihteerin tehtävät siirtyivät sosiaali- ja terveystoimialalta keskushallintoon johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä kesällä 2017, mikä on edistänyt neuvostojen toiminnan kytkeytymistä kaupungin osallisuustyöhön. Vuoden 2020 aikana vanhusneuvoston antamien lausuntojen ja kannanottojen määrä on kasvanut, osin neuvoston oman aktiivisuuden ansiosta. Vuonna 2020 vanhusneuvosto antoi 14 kannanottoa ja lausuntoa (vuonna 2019 8 kappaletta) ja vammaisneuvosto 10 kannanottoa ja lausuntoa (vuonna 2019 6 kappaletta). Vaikuttajatoimielinten toiminnan näkyvyyttä on vahvistettu viestinnällä, kuten julkaisemalla Ihmisoikeuksien Helsinki -verkkosivusto. Tammikuussa 2019 käynnistyi nuorisoneuvoston aloitteesta kokeilu, jossa nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin puhe- ja läsnäolo-oikeus toimialojen lautakuntien kokouksiin. Kokeilun tuloksena nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin syksyllä 2019 pysyvä puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksiin. Lisäksi vuoden 2020 syksyllä käynnistettiin selvitystyö, jonka perusteella laaditaan esitys mahdollisesta osallistumisoikeuden myöntämisestä nuorisoneuvoston edustajille kaupunginvaltuuston kokouksiin. Vuoden 2020 marraskuussa toteutettuun vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvostoille suunnattuun kyselyyn vastasi 22 neuvostojen jäsentä. Kyselyyn vastasi yli puolet vanhus- ja vammaisneuvostojen järjestö- ja luottamushenkilöistä, nuorisoneuvoston osalta vastaajamäärä jäi suhteessa suppeammaksi. Kyselyn vastaajista noin 54 prosenttia kokee, ettäkaupunki on tarjonnut erittäin hyvät tai melko hyvät mahdollisuudet vastaajan edustamalle neuvostolle vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin. Valta- osan vastaajien mukaan neuvostot ovat vaikuttaneet paljon (36 %) tai jonkin verran (60 %) kaupungin pal- veluihin. Vain yksi vastaaja arvioi, että vaikuttamistaei ole tapahtunut lainkaan, eikä kukaan vastaajista arvioinut vaikuttamista tapahtuneen vain vähän. Päätöksentekoon vaikuttamisen osalta tulokset oli- vat heikommat. Vastauksista 10 %:ssa vaikuttamista arvioitiin tapahtuneen paljon ja 67 %:ssa jonkin ver- ran. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi, että vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet vuo- desta 2017 alkaen. Tärkeimmiksi vaikuttamistavoiksi koettiin kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöi- den tapaamiset sekä lausuntojen antaminen. Vanhus- ja vammaisjärjestöille ja -yhdistyksille toteutetaan infotilaisuus ja Kerrokantasi-kysely yhteistyön kehit- tämisestä helmikuussa 2021. Kaupungin tarkastusviraston syksyllä 2020 toteut- tamaan kyselyyn vastanneet nuorisoneuvoston edus- tajat arvioivat myönteisesti nuorisoneuvoston vaa- leihin osallistumista ja nuorisoneuvoston toimintaa. Kolmestatoista vastaajasta 11 (85 %) koki, että on nuorisoneuvostossa pystynyt vaikuttamaan kaupun- gin toimintaan. Puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä väitteen ”Olen voinut vaikuttaa nuorisoneuvos- ton puheenvuoroihin lautakunnissa” kanssa. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallia koskevat akateemiset tutkimusaineistot ja muut keskeiset selvitykset Johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointiin on tilattu useita akateemisia tutkimuksia ja konsulttiselvityksiä. Arviointeihin ei ole sisältynyt asukasnäkökulmaa, vaan haastattelut ja muut tutkimusmenetelmät ovat keskittyneet kaupungin esihenkilöihin ja luottamushenkilöihin. Osassa arvioinneista tutkittiin myös osallisuus- ja vuorovaikutusmallia ja osallisuuden edistymistä. Lisäksi kaupunginkanslia on tehnyt Helsingin yliopiston kanssa yhteistyötä osallistuvan budjetoinnin arvioinnissa. Osallistuvasta budjetoinnista on lisäksi laadittu opinnäytetöitä. Alla tutkimusten keskeisimmät nostot osallisuuden näkökulmasta. Konsulttiyritys KPMG:n arviointitutkimus Konsulttiyritys KPMG:n aiemmin toteuttamilla johtamisjärjestelmän arviointikierroksilla (kevät 2018, kevät 2019) tunnistettiin yhdeksi kolmesta keskeisestä positiivisesta saavutuksesta se, että johtamisuudistus on luonut hyvän pohjan tehdä kaupungin toiminnasta asukaslähtöisempää osallistaa kaupunkilaisia palveluiden kehittämiseen. Syksyn 2020 esihenkilöhaastattelujen ja erityisesti kyselyn tulosten perusteella osallistaminen ja asukaslähtöisyys ovat edistyneet päivittäisessä tekemisessä toimialamallin mahdollistamana. Esimerkkeinä asukaslähtöisyydestä mainittiin osallistuva budjetointi, toimialojen laatimat osallisuussuunnitelmat, luotsien toiminta ja kaupunkiympäristön toimialan alueelliset foorumit. Myönteistä kehitystä edustaa havaittu ajattelutavan muutos, jossa työntekijät ovat kaupunkilaisia, ei kaupunkia varten. Asukaslähtöisyyttä ja osallistamista pidetään tärkeänä, jopa strategisena keihäänkärkenä. Samalla tiedostetaan, että asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä on tekemistä. Vaikka asiakaslähtöisyys esiintyy paljon puheissa, monen esihenkilön mielestä se ei ole vielä riittävästi siirtynyt käytännön tekemiseen. Asukaslähtöisyys näkyi vahvasti etenkin johtamisjärjestelmän uudistuksen alkuvaiheessa, toimialamallin muutoksen yhteydessä. Tuolloin korostettiin viestiä, että kaupunki on asukkaitaan ja yrityksiä varten, ja tämän viestin koetaan myös tehonneen. Johtamisuudistuksen arviointikyselyn vastauksissa puolestaan nousivat positiivisimmin esiin osallisuus ja asukaslähtöisyys kaikista johtamisuudistusta koskevista vaikutuksista. Entistä useampi esihenkilö arvioi, että asiakaskokemusta ja palautteita hyödynnetään systemaattisemmin palveluiden kehittämisessä, asukkaiden ja palvelunkäyttäjien tarpeet ovat näkyvämmin esillä vastaajan toimialan palveluiden johtamisessa, ja että kaupunkilaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet toimialan toiminnan kehittämiseen ovat parantuneet vuoden 2018 kevään tuloksista vuoden 2020 syksyn tuloksiin verratessa. Syksyllä 2020 yli 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja on käytössä vastaajan toimialalla. Esihenkilöhaastatteluissa vallitsevasta tilanteestakin johtuen asiakaslähtöisemmän toiminnan ja kaupunkilaisten osallistamiseen palveluiden kehittämisessä suhtauduttiin vaihtelevasti. Muutamassa haastattelussa esihenkilö ei ollut enää havainnut aiemmin koettua positiivista kehitystä tai koki vaikeaksi ottaa kantaa asiaan kaupunkilaisten puolesta. Tampereen yliopiston arviointitutkimus Tampereen yliopiston muun muassa kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä henkilöstökyselyn tuloksiin perustuvassa arviointitutkimuksessa (2020) nostetaan keskeisenä lopputuloksena esiin, että kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia on lisätty, mutta osallistumisen edistäminen on irrallinen kaupungin johtamisesta ja henkilöstön perustyöstä. Arvioinnissa todetaan, että uudistuksen yhtenä tavoitteena oli parantaa demokraattista päätöksentekoa, mutta se ei ole toteutunut laajasti. Kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, ettei valtuuston rooli kollektiivina ole vahvistunut, ei osallisuus- ja vuorovaikutusmallin kohteena olevaan kansalaisosallistumiseen. Kansalaisosallistumista pidetään kaupunkiorganisaatiossa strategisesti tärkeänä, mutta se törmää muihin tärkeämpinä pidettyihin arvoihin, ja jää näin esimerkiksi professioiden, asiantuntijuuden, kustan- nustehokkuuden ja organisaatiouudistuksen muiden osioiden jalkoihin. Yhtenä esteenä on myös osallis- tumisen edistämiseen osoitettujen resurssien niuk- kuus, sillä osallistumista tukevan työn resurssi- intensiivisyyttä ei ole huomioitu riittävästi. Osallis- tumisen arvoa ei ole luotu riittävästi yhdessä, minkä vuoksi se ei vielä ohjaa laajasti organisaation toimin- taa ja palvelujen kehittämistä. Kansalaisosallistumi- sen uudenlaista merkitystä ei ole laajamittaisesti ja organisaatiota läpileikkaavasti ymmärretty. Osallis- tumisen vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi entistä vuorovaikutteisempaa johtamista sekä osal- listumiskanavien ja -prosessien kriittistä tarkastelua niiden saavutettavuuden, vaikuttavuuden, asukastie- don hyödyntämisen ja organisaation resurssien käy- tön näkökulmista. Helsingin yliopiston BIBU-tutkimus osallistuvasta budjetoinnistaOsallistuvan budjetoinnin tutkimuksellisena arviointi- kumppanina on toiminut Suomen Akatemian Strate- gisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BIBU- tutkimushankkeen tutkijat (Kansalaisuuden kui- lut ja kuplat). Helsinki on ollut partnerina osatutki- muksessa, jossa tuetaan osallistuvan budjetoinnin kehittämistä Suomessa kehittämällä kuntien osalli- suustoiminnan arviointiin soveltuva evaluointimalli ja testataan sitä. Helsinki on testannut yhteisluomisen tutka -nimistä osallisuuden evaluointimallia ja käyt- tänyt sitä osallistuvan budjetoinnin kehittämisen ja arvioinnin keskeisenä viitekehyksenä. BIBU-hankkeen julkaiseman väliarvioinnin mukaan Helsingin osallis- tuvasta budjetoinnista (2018–2019) hankkeen alkutai- val toteutui onnistuneesti. Väliraportissa kehotettiin tulevaisuudessa kiinnittämään huomiota seuraaviin toteutuksen osa-alueisiin: toimeenpanon riittävä läpi- näkyvyys ja dialogisuus, syrjään jäävien ryhmiennykyistä parempi osalli- suus, prosessin virtaviivai- suus, viestinnän sujuvuusja ehdotusten pelisääntö- jen selkeys kaupunkilaisille. Loppuarviointi julkaistiin joulukuussa 2020. Raportin mukaan yleisarvio toteutuksesta on varovaisen positiivinen. Kyseessä on merkittävä demokratiainnovaatio kaupungin kehittämisessä, jossa painottuvat suora osallistuminen, verkkodemokratia ja deliberatiivinen demokratia. Osallistuvaa budjetointia pidetään tervetulleena uutuutena osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien joukossa. Sen avulla demokratiaa voidaan kehittää suuntaan, jossa kaupunkilaiset voivat paremmin vaikuttaa päätöksentekoon. Suositukset jatkokehittämiseen liittyivät muun muassa yhdenvertaisuuden edistämiseen, yhteiskehittämisen laajentamiseen ja kytkemiseen vahvemmin osaksi lähidemokratiaa, aktiivisen keskustelun lisäämiseen ehdotusten sisällöistä, osallistuvan budjetoinnin tavoitteiden selkeyttämiseen sekä tutkimuksen ja arvioinnin integroimiseen osaksi prosessia. Monet raportissa esitetyt suositukset on jo huomioitu osallistuvan budjetoinnin toisen kierroksen toimeenpanon periaatteissa. Kaupunkilaisten äänet osallistuvassa budjetoinnissaHelsingin kaupunginkanslian strategiaosaston kau- punkitutkimus ja -tilastot -yksikkö tutki osallistuvan budjetoinnin äänestyskäyttäytymistä. Yksikönlaatimassa Kaupunkilaisten äänet osallistuvassa budjetoinnissa, Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2019 -tutkimuskatsauksessa (2020) tarkasteltiin syksyllä 2019 toteutetun osallis- tuvan budjetoinnin äänestyksen tuloksia sekä helsin- kiläisten äänestysaktiivisuutta. Helsinkiläiset äänes- tivät osallistuvassa budjetoinnissa kansainvälisesti verrattuna aktiivisesti. Koko kaupungin äänestysprosentti oli 8,6. Joillakin alueilla äänestysaktiivisuus nousi jopa selvästi tätä korkeammaksi. Erityisen aktiivisia äänestäjiä olivat peruskoululaiset, jotka äänestivät osana koulupäivää ja opetusta. Ikäihmisillä äänestysaktiivisuus jäi puolestaan alhaisimmaksi. Seuraavia toteutuskertoja suunniteltaessa onkin hyvä pohtia, miten eri väestöryhmien ääni saataisiin jatkossa yhä yhdenvertaisemmin kuuluville osallistuvan budjetoinnin eri vaiheissa. OpinnäytetyötOsallistuva budjetointi on kiinnostanut monia mais- teriopintojen lopputyötä tekeviä opiskelijoita. Pia Laulainen (2019) on tehnyt Aalto-yliopistolle opin- näytteen nimeltä OmaStadista MeidänStadiin – Tut- kimus Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin ensimmäisestä vuodesta ja ehdotuksia mallin jatko- kehittämiseen. Laulaisen työn teoreettinen viitekehys toimintakyvystä on ollut tärkeä pyrittäessä vahvista- maan osallistuvan budjetoinnin yhdenvertaisuutta. Johanna Sinkkosen (2018) Tampereen yliopistolle tekemässä Osallistuva budjetointi demokratiainno- vaationa: tapaustutkimus kolmen kunnan osallis- tuvan budjetoinnin kokeilusta -tutkielmassa todet- tiin, että mikäli osallistuvasta budjetoinnista halutaan kuntalaisosallistumista ja demokratiaa laajentava osa kunnallishallintoa, tulee sille olla osoitettuna merkit- tävä määräraha sekä kuntalaisosallisuutta mahdollis- tava toteuttamismuoto. . Andreas Soden (2020) Aalto-yliopistolle tekemässä opinnäytetyössä OmaStadi Budgeting Game- An evaluation framework for working towards more inclusive participation through design games tut- kittiin pelillistämisen hyötyjä osallistuvassa budje- toinnissa. Opinnäytetyön mukaan peli lisäsi proses- sin inklusiivisuutta, tasa-arvoisuutta ja luovuutta ja paransi jätettyjen suunnitelmien laatua. Keskustelu- jen deliberatiivista laatua pelin ei kuitenkaan arveltu parantavan, koska innokkaimmat pelaajat keskittyivät lähinnä ajamaan omia ideoitaan muista piittaamatta. Pauli Salorannan (2020) Helsingin yliopistolle teke- mässä tutkielmassa Helsingin osallistuvan budjetoin- nin mallit ja muodot kansainvälisessä kontekstissa tutkittiin menetelmän globaalia taustaa, kehitystä sekä Helsingin ratkaisua. Tutkielman mukaan Helsin- gin osallistuvan budjetoinnin erityisiä piirteitä ovat yhdenvertainen yksilöosallistuminen ja siihen liittyvä suunnitteluosallisuus. Päätösvallan ohella ratkaisu painottaa yhteiskehittämistä, johon sijoitetaan runsaasti aikaa niin ehdottajien kuin kaupungin asian- tuntijoidenkin puolelta. Se avaa kaupungin suunnit- telukoneistoa yksittäisille kaupunkilaisille sulkematta pois myöskään yhteisöosallistumista. Näin kaupunki- laiset tulevat hetkeksi itse osaksi hallintoa. Ratkaisuei muodosta uusia edustuksellisia elementtejä toi- sin kuin kansainvälisesti tunnettu Porto Alegren malli ja lähin vertailukohta, Helsingin nuorten RuutiBud- jetti tekevät. Kaiken kaikkiaan osallistuva budjetointi yhdistää maassamme jo pitkään tunnettujen aloiteoi- keuden, yhteissuunnittelun ja kunnallisen kansanää- nestyksen funktioita uudella tavalla. Belinda Barbaton ja Antti Sarpon (2020) Humanisti- selle ammattikorkeakoululle (HUMAK) tehdyssä opin- näytetyössä Osallisuutta parhaimmillaan? Helsinginosallistuvan budjetoinnin tapahtumat osallisuuden kokemuksen vahvistajana tutkittiin sitä, vahvistivatko osallistuvan budjetoinnin tapahtumat osallisuuden kokemusta, sekä millaiset tekijät vaikuttavat osal- lisuuden kokemuksen vahvistumiseen. Opinnäyte- työn mukaan osallistuvan budjetoinnin tapahtumillaja niissä toteutuneella deliberatiivisella keskuste- lulla on suuri merkitys kaupunkilaisten osallisuu- den kokemukseen. Haastattelujen ja kyselyjen perus- teella osallistujat arvostivat tapahtumissa erityisesti mukana olleiden kaupungin asiantuntijoiden pereh- tyneisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä, mukavaa keskus- teluilmapiiriä sekä tavoitteellista työskentelyä kau- punkilaisille ja kaupungin asiantuntijoille tärkeiden asioiden äärellä. Opinnäytetyö sisältää suosituksetja muistilistan osallistuvan budjetoinnin yhteiskehit- tämistapahtumia varten deliberatiivisen keskustelun varmistamiseksi sekä osallisuuden kokemuksen vah- vistamiseksi. 49 prosenttia oli kiinnostunut tietämään lisää. Myös kaupunkiympäristön suunnitelmien kohdalla tulosoli samankaltainen: suurinta osaa vastaajista(53 %) suunnitelmat kiinnostivat, mutta he eivät tienneet mahdollisuuksista seurata niitä. 60 prosent- tia vastaajista ei ollut kuullut myöskään stadiluot- seista, mutta oli kiinnostunut tietämään lisää. Kuntalaisaloite vaikutti olevan muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia paremmin tunnettu vastaajien keskuudessa. Sen sijaan kuntavaaleissa äänestämi- sestä kysyttäessä kävi ilmi, että osalle vastaajista ei ollut selvää, ketkä voivat äänestää kuntavaaleissa. Vastaajilta tiedusteltiin teemoja, joiden parissa he olisivat valmiita osallistumaan kaupungin toimintaan. Suosituimmiksi nousivat vapaa-aika, ympäristöaiheet sekä lapsiin ja perheisiin liittyvät teemat. Konkreetti- sista tavoista osallistua itselleen tärkeässä teemassa vastaajien keskuudessa suosituimmiksi nousivatkyselyihin vastaaminen sekä itselle kiinnostavan aiheen käsittelyn seuraaminen kaupungin sosiaalisen median kanavilla. Stadiluotsitoiminnan palautekyselySyksyllä 2020 toteutettiin verkkokysely stadiluotsitoi- minnasta. Samalla kysyttiin myös yleisesti kokemuk- sia osallistumisesta ja vaikuttamisesta Helsingissä, alueellisesta viestinnästä ja yhteistyöverkostoista. Kyselyn saatiin 333 vastausta. Palautekyselyn vas- tausten perusteella voidaan todeta, että stadiluot- sien työn näkyväksi ja tunnetuksi tekemiseen on yhä selkeästi tarvetta. Kaupunkilaiset ovat saaneet sta- diluotseilta neuvoja vaikuttamismahdollisuuksiin, palautteiden kohdistamiseen oikealle taholle kaupun- kiorganisaatiossa ja osallistuvaan budjetointiin. Kau- punkilaiset toivoivat neuvontaa edellä mainituissa asioissa myös jatkossa. Asiointi stadiluotsien kanssa koettiin pääsääntöisesti hyödylliseksi ja sujuvaksi. Kysymykseen "miten mieluiten osallistut ja vaiku- tat oman lähiympäristösi tai kaupungin kehittämi- seen" vastattiin eniten vaihtoehtoihin äänestämällä kuntavaaleissa, antamalla palautetta, vastaamalla verkkokyselyihin sekä osallistuva budjetointi. Kuntalaisaloite ja neljännen sektorin (muun muassa pop up -liikkeet) toiminta koettiin vähiten mieluisaksi tavaksi vaikuttaa. Enemmistö vastaajista (60 %) koki oikean kaupungin vaikuttamiskanavan löytämisen vaikeaksi tai melko vaikeaksi. Myös vastaukset yleisestä kokemuksesta osallistumisen helppoudesta painottuivat vastausvaihtoehtoihin melko vaikeaa tai vaikeaa. Tietoa osallistumisen mahdollisuuksista koettiin parhaiten löytyvän sähköisistä kanavista ja erityisesti alueiden omista Facebook-ryhmistä. Alueellisten keskustelun ja vuorovaikutuksen mahdollistavien foorumeiden osalta kaupungilta odotettiin aktiivista roolia tiedon tuottajana, tilaisuuksien järjestäjänä ja yleisenä mahdollistajana. Lopputulokset Kuntalain (22 §) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Edellä mainitun toteutuminen on vahvistunut osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpanon ja toimialojen osallisuustyön kehittymisen ansiosta. Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpanon myötä kaupunkitasoinen osallisuustyö on entistä järjestelmällisempää, ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen sisältyy kaupungin palvelutoimintaan aiempaa kattavammin. Vahvistunut asukas- ja käyttäjälähtöisyys on uudistanut kaupungin palvelutoimintaa ja sen suunnittelua. Osallistuva budjetointi on ensimmäinen suora kaikille kaupunkilaisille avoin tapa vaikuttaa kaupungin palveluiden suunnitteluun ja ideointiin tai jopa käynnistää kokonaan uutta toimintaa. Helsinki on kehittänyt erilaisia osallistumismenetelmiä, ja ne ovat laajasti käytössä niin palveluiden asiakaskokemuksen kehittämisessä kuin päätöksenteon valmistelussa. Palvelujen kehittämistyötä on tehty laajempina kokonaisuuksina esimerkiksi alueellisuuden näkökulmasta, mikä on tarjonnut asukkaille uudenlaisia paikkoja vaikuttaa alueensa palvelutoimintaan. Johtamisjärjestelmän kokonaisarvioinnin akateemisissa tutkimuksissa esille nousi vahvasti, ettei osallisuus ole vielä täysin läpäissyt johtamis- ja toimintakulttuuria. Osallistumisen edistäminen on vielä irrallinen kaupungin johtamisesta ja henkilöstön perustyöstä. Vuorovaikutteisuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ja johtamisessa parantaisi kaupungin kehittämistä sekä vahvistaisi henkilöstön ja kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Asukasnäkökulmasta osallistavan kaupungin suurin osallisuuteen liittyvä haaste on osallistumismahdollisuuksia koskevan viestinnän selkeyttäminen. Arvioinnissa on tunnistettu tarve kehittää edelleen alueellisia osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää sekä tapoja eri osallistumis- ja vaikuttamiskanavien löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Erityisesti tulisi huomioida viestintä oikea-aikaisista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lisäksi kaupungin tulisi läpinäkyvämmin tuoda esille, miten asukkaiden mielipiteet ovat vaikuttaneet päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Osallisuustyön kokonaisuudesta viestiminen asukkaille ja muille sidosryhmille helpottuu uuden Osallistu.helsinki-verk- kosivuston myötä. Stadiluotsit ja yritysluotsit ovat helpotta- neet alueellista tiedon kulkua sekä kaupungin ja asukkaiden välistä yhteistyötä huolimatta suurpiirien mukaisista suu- rista alueista. Osallistuvassa budjetoin- nissa tunnistettiin ensimmäi- sen kierroksen pohjalta tarve linkittää yrityksiä vah- vemmin mukaan prosessiin. Lisäämällä yritystenosallistumista myös osallistuvan budjetoinnin kautta kaupungin palveluiden kehittämiseen voidaan huo- mioida jatkossa myös yritysten ja elinkeinoelämän tarpeet. Osallistuvan budjetoinnin resurssi-inten- siivisyys on vaatinut kaupunginkanslialta ja kaikilta toimialoilta enemmän panostuksia kuin suunnitte- luvaiheessa osattiin ennakoida. Vaikka osallistuva budjetointi on tärkeimpiä alueosallisuuden muotoja, se on vienyt myös stadiluotsien työaikaa ennakoitua enemmän. Toimialoilta saadun ensimmäistä kierrosta koskevan palautteen perusteella osallistuvan budje- toinnin kaupungin sisäisen työnjaon prosessia yksin- kertaistettiin, ja kaupunginkanslia otti aiempaa suu- remman roolin valmistelussa. Osallistuvaan budjetointiin on kohdistunut pal- jon odotuksia erityisesti yhdenvertaisuuden toteutu- misen näkökulmasta. Osallistuvassa budjetoinnissa on tunnistettavissa muustakin demokratiatoimin- nasta tuttu osallistumisaktiivisuuden epätasainen jakautuminen väestöryhmien keskuudessa. Osallistu- valla budjetoinnilla ei voida ratkaista kaikkia eri väes- töryhmien kohtaamia osallistumisen esteitä. Osal- listuvan budjetoinnin toimeenpanossa on kuitenkin etsitty aktiivisesti ratkaisuja osallistumisen kynnyk- sen madaltamiseksi ja räätälöidymmän tuen tarjoa- miseksi. Tärkeänä osana yhdenvertaisuuden tuke- mista on ollut muun muassa huomion kiinnittäminen Omastadi-verkkopalvelun käyttäjälähtöisyyteen ja saavutettavuuteen, toiminnasta viestiminen seit- semällä eri kielellä ja yksilöllisen osallistumisen tuen tarjoaminen prosessin eri vaiheissa sekä yhteistyö järjestöjen ja kaupungin palveluiden kanssa eri väes- töryhmien tavoittamiseksi ja osallistamiseksi. Osallisuuden kehittämisessä monikanavaisuus on keskeistä. Kuntalaiset käyttävät yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia digitaalisia osallistumisen tapoja, mutta arvostavat myös kasvokkaisia tapaami- sia ja tilaisuuksia kuten osallistuvan budjetoinninideointityöpajoja, ”raksoja”, ja alueellisia asukasiltoja. Arvioinnissa on noussut esille myös tarve kaupun- gin läsnäololle erilaisissa digitaalisissa keskustelu- kanavissa. Osallisuutta kaupungin palveluiden suun- nitteluun ja päätöksentekoon ei kuitenkaan nykyisin voi kuvitella ilman digitaalista ulottuvuutta. Siksi on tärkeää tunnistaa, että osallistuminen digialustoilla edellyttää riittäviä taitoja ja soveltuvia laitteita, eikä kaikilla asukkailla ole niitä käytettävissä. Kaupungin tarjoamat digituen palvelut toimipisteissä ja etädigi- tuen muodossa mahdollistavat sen, että osallistumi- sen esteitä saadaan madallettua. Helsinki on kehittänyt aktiivisesti digitaalisten osallisuustyökalujen portfoliotansa, sekä kehittä- mällä itse (Kerrokantasi-verkkopalvelussa, palau- tejärjestelmä), hyödyntämällä valmiita tuotteita (Harava), että liittymällä kansainväliseen ohjelmisto- kehitystiimiin (Decidim). Kaikki markkinoilla tarjolla olevat tai julkishallinnon yhteiskäyttöön tarkoitetut tuotteet eivät sellaisenaan sovellu Helsingin kaupun- gin käyttöön, mikä on edellyttänyt vuosien varrella panostamista omaan asiantuntijatyöhön ja kilpailu- tuksiin. Kuluneen strategiakauden osallisuusmittari, asu- kasosallisuuden menetelmien määrä toimialoilla, ei anna laadullista kuvaa kaupungin osallisuustyöstä. Seuraavalle strategiakaudelle olisikin hyvä tuot- taa toimialojen kanssa yhdessä suunniteltu laa- jempi osallisuusmittari. Strategiamittareissa on ollut mukana myös osallistuvan budjetoinnin äänestyspro- sentti, josta voisi ottaa tarkempaan seurantaan esi- merkiksi 12–18-vuotiaiden äänestysprosentin, jol- loin pystytään tarkastelemaan alue- ja koulukohtaisia eroja. Osallisuustyön jatkokehittämisessä yhdenver- taisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen on keskeistä. Helsingin kasvaminen yhä monikult- tuurisemmaksi haastaa osallistumis- ja vaikutta- mismahdollisuuksien kehittämistä yhä monikie- lisemmäksi ja -muotoisemmaksi. Yhdenvertaisiaosallistumismahdollisuuksia parannetaan erityi- sesti vahvistamalla järjestöyhteistyötä. Vapaaehtois- toiminnan avulla voitaisiin myös tukea vahvemmin muunkielisten helsinkiläisten osallistumisen mahdol- lisuuksia ja edistää kotoutumista. Asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollis- tamisessa kaupungin avustusmäärärahat ja tilojenavaaminen ovat keskeisiä. Kaupungin avustustoimin- nassa painottuu vastikkeettoman, eettisen toiminnan tukeminen. Avustustoiminta voi olla myös kaupungin palveluita täydentävää, kuten sosiaali- ja terveyslau- takunnan myöntämät avustukset. Suomessa on muu- tamia kokeiluja erilaisista hybridirahoitusmalleista asukas- ja yhteisölähtöisille hankkeille. Näiden hybri- dihankkeiden, joissa asukkaat hankkivat itse osan rahoituksestaan ja kaupunki tukee vain rajoitettua osaa, kokeileminen voisi Helsingissä tuoda kansalais- yhteiskunnalle uusia mahdollisuuksia osallistua kau- pungin kehittämiseen. Koronapandemia on näkynyt myös kaupungin osallisuustyössä. Asukkaiden kanssa tehtävään vuo- rovaikutukseen on syntynyt runsaasti erilaisia digi- taalisia tapoja, ja rajoituksia mukaillen myös hybri- ditilaisuuksia. Pormestarin asukasilta -tilaisuus järjestettiin Kannelmäessä marraskuussa 2020 ensimmäistä kertaa hybridimuodossa. Korona- pandemia on muistuttanut, että hyvään kaupunkiin tarvitaan yhteistyötä, josta Helsinki-apu on hyvä esimerkki. Helsinki-avun toteuttivat kaupunki, seurakunta, vapaaehtoiset, järjestöt ja yritykset yhteistyönä. Strategiakaudella 2017–2021 on onnistuneesti käynnistetty ne osallisuuden toiminnot, jotka osalli- suus- ja vuorovaikutusmallin resursointipäätöksessä kuvattiin. Helsingin kaupungin osallisuustyön onnistumiset ja haasteet 2017–2021 Missä onnistuimme? • osallisuuden tunnistaminen strategisesti tärkeänä osa-alueena • osallisuustyön johtamisrakenne • asukasosallisuuden eri menetelmät laajasti käytössä • toimialojen osallisuussuunnitelmat • lasten ja nuorten osallisuus • aktiivinen osallistuminen osallistuvaan budjetointiin ja sen korkea äänestysprosentti • stadiluotsitoiminta (Demokratiatunnustus 2019) • digitaalisen osallisuuden edistäminen • yritysten osallisuusmahdollisuuksien resursointi (yritysluotsit) • aiempaa laajemmat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet • yhdenvertaisuuden edistämiseksi käynnistetty useita eri menetelmiä ja hankkeita • omaehtoisen toiminnan tukeminen erilaisilla avustuksilla Mitkä olivat haasteet? • johtamisen vuorovaikutteisuus ja asukastiedonhyödyntäminen johtamisessa• osallistumisen edistämiseen osoitettujenresurssien niukkuus toimialoilla• kaupungin tilojen avaamisen rajallisuusasukaskäyttöön• vaikuttajatoimielinten aidotvaikuttamismahdollisuudet• toimialojen osallisuustyön näkyvyydennostaminen ja asukasarviointi• kaikkien väestöryhmien osallistuminenkaupungin kehittämiseen• viestintä oikea-aikaisesta vaikuttamisesta• toimintaprosessien läpinäkyvyys• osallistuvan budjetoinnin resurssi-intensiivisyys • osallisuuden merkityksen vahvistaminenkaikessa kaupungin toiminnassa• osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksientunnettuus• kaupungin myöntämien avustustenhaku- ja käsittelyprosessien epäselvyys• alueellisen tiedon hyödyntäminen ja käytettävyys