Strategian toteutuminen 
strategiamittareiden 
valossa


Kaupunginvaltuuston seminaari 4.-5.2.2021



Meillä on innostava 
strategia ja 5 
selkeää strategista 
päämäärää.


A close up of a map
Description automatically generated

Strategian 2017 –2021 tavoitteet ja 
mittarit



Mittarit 2017-2021 strategian 
arvioinnissa


•Kaupunkistrategian viittä päätavoitetta vasten on kaupunginhallituksessa keväällä 2018 ja 2019 
päätetty näitä kuvaavista mittareista.
•Ylätason mittareita on yli 50,jotka jakautuvat laajaan noin 140 seurattavan mittarin 
kokonaisuuteen.
•Kaupunginhallituksessa hyväksytyistä mittareista on 2017-2021 strategian arviointia varten 
Q4/2020 toteumasta on koottu
•Kriittiset erityisen positiivisesti tai negatiivisesti kehittyneet mittarit
•Strategian onnistumisten ja kehityskohteiden kannalta tärkeimmät nostot sekä
•Arvioita strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja trendistä mittaridataa hyödyntäen.







Onko Helsinki mittareiden valossa 
toimivampi kaupunki?


Kestävän kasvun 
turvaaminen


Uudistuvat 
palvelut


Vastuullinen 
taloudenpito


•Erityisesti kaupunkirakenteen ja asumisen 
kehittämisessä sekä päästövähennyksissä 
hyvää tavoitteen mukaista kehitystä



•Strategian mukaista positiivista etenemistä 
peruspalveluissa mm. asiakaslähtöisyydessä
•Digitalisaatioedennyt kiihtyvällä tahdilla 



•Valtuustokauden alkupää eteni 
tuottavuustavoitetta lukuun ottamatta 
suunnitellusti



•Keskustan ja alueiden elinvoimaisuus
•Päästövähennysohjelman suuremmat 
kokonaisuudet ja vivut



Positiivista kehitystä


Haasteita


+


?



1/2021


KESTÄVÄN KASVUN TURVAAMINEN


Yleinen viihtyisyys ja 
turvallisuus


•Asukkaiden kokema turvallisuusparantunut lähtötasoon verrattuna. 
(+3,5% 2015 > 2018)
•AsukkaidenhalukkuussuositellaHelsinkiäasuinpaikkana lisääntynytHelsinki-barometrissa 2019>2020



•Rikoksilla oirehtivienalle 15-v ja 15-17 -
vuotiaidennuorten määrä lisääntynyt 
(2018>2019)



Hyvinvoinnin ja 
terveyden edistäminen


•Yhä useampi kokeeelämänlaatunsakeskimäärin hyväksi (+5,6% 
2015>2018)
•Terveytensä keskitasoiseksitai sitä 
huonommaksi kokevien osuus 
pienentynyt hieman (-1,6% 2015>2018)



•Strategiamittareiden tiedot ovat ajalta ennen 
koronaa
•Koronakriisi on vähentänyt hyvinvointia ja 
terveyttä edistävien palvelujen käyttöä ja 
tuotantoa



Väestöryhmien ja 
alueiden väliset 
hyvinvointierot


•Huono-osaisuusyleisellä tasolla 
vähentynyt. Korona-ajalta ei vielä 
seurantatietoa, (Huono-osaisuusindeksi 
2018>2019)



•Työttömyyskääntyikasvuun koronan myötä 
(+4,9% 2019/11 > 2020/11)
•Alueiden eriytymiskehitys jatkui (useita 
indikaattoreita)
•Elintavoistajohtuvat riskitekijät (painoindeksi 
ja verenpaine) yleistyneet






1/2021


KESTÄVÄN KASVUN TURVAAMINEN


Lasten ja nuorten 
hyvinvointi ja 
syrjäytymisen ehkäisy


•Työn ja koulutuksen ulkopuolelle 
jääneiden nuorten osuus pienentynyt 
lähtötilanteeseen verrattuna 
(2016>2018).
•Ala-asteikäisten harrastaminenyleistynyt (4,9% 2018>2019)



•Ilman peruskoulun jälkeistä 
opiskelupaikkaa jääneiden osuus on 
ennallaan (2017>2019)
•Lasten ja nuorten psyykkiseen ja 
sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvät ongelmat 
ovat yleistyneet (7/8 mittaria negatiivinen 
kehitys 2017>2019)



Liikkumisen 
edistäminen


•Vähintääntunnin päivässä liikkuvien 
nuorten määrä kasvanut (2017>2019)
•Kuntoliikuntaa tai urheilua 
harrastavienaikuistenmäärä kasvanut 
(2015>2018)



•Vähintääntunnin päivässä liikkuvien lasten 
määrä vähentynyt (2017>2019)
•Peruskouluikäisten fyysinen toimintakyky 
yleisesti ottaen heikentynyt, erityisesti tytöillä 
(2016>2020)



Ekologisesti kestävä 
kehitys


•Kasvihuonekaasujenkokonais-ja 
asukaskohtaiset päästöt vähentyneet 
vuodesta 1990, kasvoivat 2018>2019
•Ilmanlaatuyleisesti ottaen parantunut 
(2018>2019)
•Pyöräliikenteenmäärä lisääntynyt 
(+7,6% 2019>2020



•Päästötavoitteisiin 2035 pääseminen on 
haasteellista






1/2021


KESTÄVÄN KASVUN TURVAAMINEN


Kaupunkirakenteen 
toiminnallisuus


•Asuntotuotantokasvanut selvästi 
(6736>7280, 2019>2020)
•Liike-ja palvelukeskusten sekä 
lähikeskustojen sekä raideliikenteen 
saavutettavuus parantunut 
(asukasmäärä kasvanut 15 min 
etäisyydellä)



•Helsinginydinkeskustassa vierailevien 
määrä on romahtanut korona-aikaa 
edeltävään tasoon verrattuna (-40,8% 
2019>2020)



Elinvoimaisuus, 
matkailu


•Valtuustokauden alkupuolella ennen 
koronaa matkailussa ja kongresseissa 
oli hyvä kehitys



•Matkailijoidenmäärä romahti koronan myötä 
(yöpymiset -64% 2019>2020)
•Työperusteinen maahanmuuttovähentynyt 
koronan myötä (-42% 2019>2020)






1/2021


UUDISTUVAT PALVELUT


Asukaslähtöisyys ja 
osallisuus


•Osallistuvanbudjetoinnin 
äänestysprosentti (8,6%)
•Asukasosallisuudentoteutuminen 
toimialoilla



•Yhtenäisempää tapaa kaupungin 
asiakaskokemuksen 
seuraamiseen kehitetään mm. 
hel.fi uudistuksen yhteydessä



Digitaalisuus


•Digitalisaatio-ohjelmillavauhditettu palvelujen ja ennen 
kaikkea yhteisten mahdollistajien 
kehitystä (esim. digitaalinen 
perusta)



•Yhteinen digitaalisaatio-ohjelma 
mahdollistaa mm. paremmat 
strategiset indikaattorit 
palvelukehitykseen



Oppiminen, koulutus, 
oppimisympäristöt


•Varhaiskasvatuksenosallistumisaste kasvanut 
(2017>2019)
•Lähikoulun valinneidenosuus 1. 
ja 6. luokalla kasvanut (2017>2020)
•Ylioppilaskirjoitustentulokset 
(2017>2020)



•PISA-tuloksia ja Karvinvaltakunnallisia oppimistuloksia ei 
ole saatu tarkennettua Helsinkiin.






1/2021


UUDISTUVAT PALVELUT


Yritystoiminta ja 
elinkeinoelämä


•Yksityisen sektorin 
työpaikkojenmääräkasvoi 2017-
2019vuosi väestöänopeammin



•Yritysten halukkuus suositella 
Helsinkiäsijaintipaikkana nousi 
2018, laskenut 2020
•Yksityisen sektorin 
työpaikkamäärälaskussa 2020



Henkilöstön hyvinvointi ja 
johtaminen


•Henkilöstökokemusja johtaminen 
(vaikutusmahdollisuudet työssä 
+5,8% 2016>2020)



•Työn hallintaei ole parantunut 
(2016: 3,64 > 2020: 3,65)






Saavutukset


Huomioitajatkoa varten


1/2021


VASTUULLINEN TALOUDENPITO


Taloudellisesti kestävä 
kehitys


•Lainakanta/asukas ennen 
koronakriisiä
•Kassan riittävyys



•Taloudellinen 
kokonaistuottavuus
•Työllisyysaste
•Yhteisöveronjako-osuus
•Investointitulorahoitus-prosentti
•Lainakanta kasvussa







Saatteeksi keskusteluun 
seminaarissa 4.-5.2.2021 


•Kaupunginhallituksen hyväksymät mittarit kuvaavat 
strategian vaikuttavuutta sekä toimintaympäristön 
muutosta.
•Lisäksi toimialojen ja keskushallinnon strategia 
arvioinnin esityksissä on koostettu toimenpiteiden 
vaikuttavuuteen liittyviä onnistumisia ja mittareita.


•Mitkä ovat tärkeimmät opitmittareiden pohjalta?



Gauge