5◆ Taiteen perusopetuksen tehtävät ja tarpeet Helsingissä Selvityksen perusteella taiteen perusopetuksen keskeisimpiä haasteita Helsingissä näyttäisivät olevan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä palvelujen resursointi. Kaupungin asettamiin strategisiin tavoitteisin opetuksen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta eri puolilla kaupunkia tuleekin pyrkiä vastaamaan entistä paremmin. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013– 2016 linjataan, että kulttuurin tulee olla kaikkien ulottuvilla, helposti saavutettavissa, eri kaupunki- ja virtuaaliympäristöihin jalkautunutta sekä sukupuolten tasa-arvon huomioivaa. Yhä useamman tulisi löytää kulttuuripalvelut. Lasten ja nuorten osalta on erikseen kirjattu, että kulttuuri- ja taidekasvatukseen kiinnitetään huomiota niin kouluissa kuin muissa kaupungin toiminnoissa ja että koululaisten pääsyä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin helpotetaan. Edelleen esitetään, että kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastukseen ja että ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan osallistuvien nuorten määrää lisätään. Lisäksi maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina pyritään vahvistamaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi määritellään kaupungin strategiaohjelmassa tärkeäksi myös siksi, että tämän päivän lasten hyvinvointi vaikuttaa pitkälle yhteiskunnan tulevaisuuteen (Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013–2016). Myös Helsingin kulttuuristrategiassa 2012–2017 keskeisinä lähtökohtina kulttuuripalveluille asetetaan saatavuus ja saavutettavuus. Kulttuurin tulisi saavuttaa aina uusia yleisöjä, harrastajia ja tekijöitä. Lasten kulttuuripalveluihin esitetään panostettavan ja nuorten mahdollisuuksia kokeilla ja harrastaa tavoitteellisesti eri kulttuuri- ja taidelajeja pyritään lisäämään. Kulttuurin saavutettavuudessa tulisi huomioida myös eri vähemmistöjen ja kieliryhmien tarpeita (Helsingin kulttuuristrategia 2012–2017). Helsingin kaupunki- ja väestörakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. 1990-luvun laman ja sen jälkeisen talouskasvun myötä asuinalueiden väliset erot väestön hyvinvoinnissa ja sosioekonomisessa rakenteessa vahvistuivat. 2000-luvulla koulutustaso ja keskimääräinen tulotaso ovat Helsingissä hieman nousseet, mutta etenkin pienituloisten lapsiperheiden osuus sekä maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on kasvanut. Kaupunginosien alueelliset erot väestön sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa eivät myöskään ole katoamassa, mikä asettaa erilaisia tarpeita palvelurakenteen kehittämiselle eri kaupunginosissa myös jatkossa (Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013–2016). Muutokset kaupunkirakenteessa sekä eri väestöryhmien tarpeet tulisi huomioida myös taiteen perusopetuksen saatavuutta ja saavutettavuutta kehittäessä. Esimerkiksi musiikin taiteen perusopetuksen kohdalla opetustarjonnalla ja oppilaaksi hakeutumisella on melko selvä yhteys. Eniten oppilaita oli vuonna 2014 Etelä-, Keski- ja Länsi-Helsingin alueilla, ja näillä alueilla myös annettiin suhteellisesti eniten opetustunteja. Sen sijaan Itäisen suurpiirin alueella annettiin vuonna 2014 vain 3 % musiikin perusopetuksen opetustunneista, vaikka viidennes helsinkiläisistä 0–18-vuotiaista asuu alueella. Viime vuosikymmenten aikana, peruskoulun tuntijaon muutosten myötä on ammattitaitoisten Taiteen perusopetuksen tehtävät ja tar peet Helsingissä 29
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above