tolaisluonnosta, vaan hän koki aina olevansa ahvenanmaalainen. Lapsuuden visuaaliset kokemukset kantavat läpi elämän. Vaikka ne saattavat ja-lostua eri- laisiin muotoihin, eivät ne koskaan katoa. Finströmin on täytynyt olla Sonckil- le eräänlainen peruskirkkotyyppi, joka on väreillyt inspiroitumisen taustalla. Ennen Kallion kirkkoa Sonck oli piirtänyt selkeästi kevyempiä jugend- tyylisiä kirkkoja, jotka muistuttivat etäisesti satulinnoja. Tällaisia olivat Tu- run Mikaelin kirkko ja Tampereen Tuomiokirkko, joissa Sonck käytti tiiltä ja graniittia, mutta joissa oli monta pientä tornia hajottaen kirkon muodon moninaisemmaksi. Kallion kirkko taas on yksinkertaisen jyhkeä, aivan ku- ten keskiaikainen kivikirkkokin. Kirkosta voi myös löytää itämaisia piirteitä ja sen on sanottu muistuttavan Jerusalemin Salomonin temppeliä. Luonto lähellä Kalliossa Lars Sonck valmistui arkkitehdiksi Turussa vuonna 1894 vuosikurssinsa par- haimmalla todistuksella. Hän oli tuolloin jo voittanut Turun Mikaelin kirkon suunnittelukilpailun. Ura kansallisromanttisten rakennusten piirtäjänä oli al- kanut. Jo varhemmin opiskeluaikanaan Sonck oli ollut tiiviisti tekemisissä graniittisten kivikirkkojen kanssa. Hän osallistui tuolloin Suomen Muinais- muistoyhdistyksen järjestämille taidehistoriallisille retkille, joiden tarkoi- tus oli kartoittaa suomalaista kansankulttuuria. Kesän 1892 retkellä Sonckin taitava kynä on ollut jatkuvassa työssä: hän tallensi kahdentoista eteläisen Suomen kivikirkon täydelliset pohjapiirustukset. Lisäksi hän perehtyi use- an kirkon sisätilojen ornamentiikan kopioimiseen. Näin yhden kesän aikana kertyi yli sata taidehistoriallista piirustusta. On helppo kuvitella Sonck ru- tiininomaisesti tallentamassa hänelle tutunmallisten kivikirkkojen piirteitä ja ominaisuuksia. Yksi kerrallaan ja erityisellä antaumuksella on esimerkik- si piirretty talteen Tyrvään kivikirkon kuoriosan hedelmät ja kukat. Ruu- sut, laakerinlehdet, taatelit ja sinikellot ovat kauniisti kansissa museoviras- ton kuva-arkistossa tänäkin päivänä. On selvää, että opiskeluaikojen kesätyö on vaikuttanut Sonckin ajatteluun kirkoista ja niiden sisätiloista. Lisäksi lapsuuden kotikirkko Finström on tun- nettu 1400-luvulta peräisin olevista seinämaalauksista. Kuinka paljon Sonck on pikkupoikana tutkinut kirkon kuviointeja? Kallion kirkon ulkopinnan ko- ristelussa on abstraktin kuvioinnin lisäksi nähtävissä myös luonnonmuotoja kuten kukan terälehtiä. Sisäseinillä taas koho-ornamentiikka on pehmeää ja hillittyä. Kuviointi on sijoiteltu seinien rajapintoihin ja koristeiksi kaareviin osiin. Ulko- ja sisäosien koristeaiheita yhdistävät kosketus luontoon. Aivan kuten kirkon karkea graniitti kuvasti luontoa ja väkevän lujaa kallioperää, kuuluivat myös kasvit 1900-luvun alun kansallisromanttiseen aiheaineis- toon. Sonck ei poikennut ajan hengestä julkisivumateriaalin valinnassaan, sillä luonnonkivi oli ollut tuohon aikaan jo vuosikymmenen muodikas. Huo- miota herättävää silti on, ettei kirkon julkisivun aihemaailma koskettele suo- raan kristinuskoa muutoin kuin vähäisessä ristikuvioinnissa. Katsojalle on 10
Kallion kirkko
To see the actual publication please follow the link above