men Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vii- meisenä kouluvuotenaan 1880 hän sai muuta- man kuukauden ohjausta kuvanveiston alkei- siin Robert Stigelliltä. Ystävällinen ja avulias kuvanveistäjä suhtautui naiskollegoihin taval- lista mutkattomammin. Oletettavasti Stigell myös rohkaisi oppilas- taan af Forsellesia jatkamaan opintojaan Kes- ki-Euroopassa. Kuvanveistäjäksi ryhtyminen edellytti kotimaassa saatujen niukkojen perus- opintojen jälkeen täydennyskoulutusta ja eri- koistumista ulkomailla. Pariisi syrjäytti Rooman jatko-opintojen kohteena 1870-luvulla. Helsin- gin taide-elämää ei voinut verratakaan Pariisin stimuloivaan kansainväliseen ilmapiiriin. Oletettavasti Stigell myös rohkaisi oppilas- taan af Forsellesia jatkamaan opintojaan Kes- ki-Euroopassa. Kuvanveistäjäksi ryhtyminen edellytti kotimaassa saatujen niukkojen perus- opintojen jälkeen täydennyskoulutusta ja eri- koistumista ulkomailla. Pariisi syrjäytti Rooman jatko-opintojen kohteena 1870-luvulla. Helsin- gin taide-elämää ei voinut verratakaan Parii- sin stimuloivaan kansainväliseen ilmapiiriin. Syksyllä 1880 Sigrid af Forselles sai suostutel- tua vanhempansa antamaan hänelle luvan mat- kustaa Pariisiin. Ranskassa af Forsellesin lähi- piiriin kuului piirustuskoulun aikainen ystävä Helena Westermarck. Tulokas kirjoittautui suomalaisten suo- simaan Académie Julianiin, jossa naisilla oli mahdollisuus harjaantua myös elävän mallin piirtämisessä. Kuvanveiston opetusta Julianin akatemia ei kuitenkaan tarjonnut, joten neu- vokkaana opiskelijana hän hakeutui arvostettu- jen kuvanveistäjien Alfred Boucher’n ja Auguste Rodinin yksityisoppilaaksi. Rodinin ateljeeapu- laisena af Forselles osallistui opettajansa tun- netun monumentin Calais’n porvareiden to- teuttamiseen. Työskentely vanhemman mestarin kanssa opasti aloittelevaa taiteilijaa monumentaaliteh- tävien vaatimiin moninaisiin taitoihin. Oppi Ro- 14
Kallion kirkko
To see the actual publication please follow the link above