dinin luona sekä teosten saaminen esille salonkinäyttelyihin antoivat af For- sellesille myös varmuutta ja uskallusta. Nuori taiteilija tunsi itsensä kypsäksi itsenäiseen työskentelyyn, ja hän hakeutui vuonna 1887 Firenzeen paneutu- akseen oman suurtyönsä suunnitteluun. Varhaisrenessanssin mestarien ku- ten Lorenzo Ghibertin, Donatellon sekä della Robbia -veljesten taide auttoi af Forsellesia syventymään moniosaiseen korkokuvaan Ihmissielun kehitys. Teosofi a ja uskontojen yhteinen ydin Sigrid af Forselles työsti yli kymmenen vuoden ajan uskonnollisaiheista suur- hankettaan, ensin Firenzessä ja myöhemmin Pariisissa, jonne hän palasi tal- vella 1891–92. Taiteilija käsitteli uskonnollisiksi tulkittavia aiheita myös lu- kuisissa pienemmissä teoksissa, joita hän työsti suurhankkeensa rinnalla. Kulttuurielämässä uudenlainen henkinen etsintä oli kuitenkin avannut näköaloja kristinuskon ulkopuolisille tahoille ja herättänyt kiinnostuksen okkultismiin, ruusuristiläisyyteen, spiritismiin ja teosofi aan. Virtaukset vai- kuttivat vahvasti myös kuvataiteeseen, etenkin mystiikkaan taipuvaan sym- bolismiin. 1890-luvun kuluessa myös Sigrid af Forselles, joka uskoi vahvasti omiin spiritistisiin ja henkiparantamisen kykyihinsä, paneutui yhä syvem- mälle okkultismiin. Tiivis seurustelu henkimaailman kanssa etäännytti hän- tä ystäväpiiristään. New Yorkissa 1870-luvulla järjestäytynyt teosofi nen liike saavutti Pohjois- maat 1880-luvulla. Suomessa sen aatteet koskettivat erityisesti ruotsinkielis- tä väestöä. Lehdistö suhtautui vapaamielisesti liikkeeseen, joka tunnuslau- seensa mukaan piti totuutta kaikkia uskontoja korkeampana. Okkultismin ohella teosofi an oppeihin sulautui buddhalaisuuden ja hindulaisuuden ope- tuksia jälleensyntymisestä ja karman laista. Luterilainen kirkko ei pyrkinyt hillitsemään teosofi an suosiota vastaamalla aktiivisesti vuosisadan vaihteen henkiseen etsintään. Teosofi a painotti kaikkien uskontojen yhteistä totuuden ydintä. Liike ko- rosti ihmisten keskinäistä veljeyttä ja suvaitsevaisuutta. Ihmisen kehittymis- mahdollisuuksien korostaminen sopi hyvin myös työväenliikkeen yhteiskun- nallisten uudistusten tavoitteisiin. Opillisista ristiriidoista huolimatta Uuden testamentin ja etenkin vuorisaarnan opetuksia tulkitseva teosofi a ei vaati- nut luopumista kristinuskosta. Asuttuaan 1890-luvun lopulla joitakin vuosia Helsingissä Sigrid af For- selles palasi Ranskaan. Pienessä ateljeessaan Boulevard St Germainillä hän työsti osa kerrallaan reliefi sarjansa esittelykuntoon. 1900-luvun alkuvuosina taiteilija esitteli osat Pariisin salongissa, Ranskan taideakatemian virallisessa näyttelyssä. Ponnistus kannatti sillä af Forselles kutsuttiin ensimmäisenä suo- malaisena naistaiteilijana Pariisin salongin associéeksi, mikä merkitsi Rans- kan johtavan taiteilijajärjestön jäseneksi hyväksymistä. Tunnustus oli tärkeä, sillä se saattoi johtaa tilaukseen ja mahdollisuuteen valattaa teos pronssiin. 16
Kallion kirkko
To see the actual publication please follow the link above