osan leima alkoi pikku hiljaa väistyä. Sama ilmiö on tapahtunut monissa suurkaupungeissa, kuten myös New Yorkin SOHOssa, South of Houston (Street). Muutamassa vuosikymmenes- sä Kalliosta on tullut rennon boheemi monikulttuurinen eksoottisten tuok- sujen ja makujen North of Pitkäsilta. Itse kotiuduin ja kiinnyin nopeasti Kallioon. Lyhyessä ajassa oli tapahtu- nut paljon asioita, jotka entistä enemmän linkittivät minua alueelle ja eri- tyisesti sen keskiössä kohoavaan kirkkoon. Palapeli hahmottuu Monta asiaa oli loksahtanut paikoilleen ja palapelin kuvio alkoi hahmottua. Kollega, jonka kanssa olin kävellyt Unioninkatua Kappelista Kallioon, osoit- tautui palapelin puuttuvaksi osaksi. Vierastin kuitenkin sitoutumista ja aja- tus avioliitosta tuntui piintyneelle sinkkutytölle kaukaiselta ja pelottavalta. Hyvässä vauhdissa kiitävää junaa oli enää hankala pysäyttää. Kuulutukset avioliittoon luettiin Kallion kirkossa joulukuussa ja häät siirrettiin verotek- nisistä syistä seuraavan vuoden puolelle tammikuuhun. En löytänyt hääpukua, jossa olisin tuntenut oloni luontevaksi. Esikoi- semme odotus oli jo sen verran pitkällä, että perinteisessä valkoisessa tylli- unelmassa olisin näyttänyt turpealta huvipuistohattaralta. Olimme onneksi tehneet honeymoon-matkan Tukholmaan jo etukäteen ja siellä NK:n tava- ratalossa mallinuken päällä olin nähnyt kahisevasta silkistä tehdyn Kenzon juhlaluomuksen. Se oli siinä – hääpukuni! Ompelin itse tilaani sopivan väljän Kenzo-muunnelman pehmeästä ja hyvin laskeutuvasta himmeän turkoosista modaalista. Promootiotanssiai- siin hankitut valkoiset kengät maalasin hääpukuni värisiksi ja koristelin morsiuskimpun kukkasilla. Hääasusteeni olivat täysin oman käden hau- te couturea. Pienen morsiustytön valkoisen ranskalaisen vintage-leningin olin kustomoinut hänelle ja tilanteeseen sopivaksi. Läheinen ystävä oli teh- nyt sulhaspojille juhlakaulurit. Sulhasen tärkein seremoniallinen varuste oli hänen isävainajansa vanha vihkisormus, johon oli kaiverrettu hänen äitinsä nimi ja vuosi 1953 ja sen jatkoksi minun nimeni ja vuosi 1984. Häät Kallion kirkossa Vihkitilaisuutta varten asettelin kirkon alttaritasanteelle lasimaljoissa pala- via kynttilöitä sekä sakastin puolelta lainattuja viherkasveja. Etummaisten penkkirivien päihin molemmin puolin käytävää solmin vaaleanpunaisilla nauhoilla Camellia japonican kukkivia oksia, joita oli myös hääkimpussani. Tärkeään luottamustehtävään morsiuslapsiksi olimme lainanneet kumman- kin kummilapsia. Vihkipapiksi olimme pyytäneet Helsingin silloisen kult- tuurijohtajan pastori Jouni Apajalahden. Kallion kirkon pitkän käytävän alkupäässä punaisella matolla odotte- 34
Kallion kirkko
To see the actual publication please follow the link above