Turun akatemia ja kirjasto sen muka- na määrättiin siirrettäväksi Helsinkiin palon jälkeen. Kirjasto aloitti toimin- tansa Helsingissä väliaikaisissa tilois- sa Keisarillisen Aleksanteri-yliopiston kirjastona vuonna 1828. Kokoelmiaan kasvattava kirjasto sai uusia merkit- täviä lahjoituksia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Arkkitehti Carl Lud- vig Engelin Senaatintorin kulmaan suunnittelema kirjastorakennus otet- tiin käyttöön 1845. Kirjasto ja sen kokoelmat kasvavat Päärakennuksen valmistuessa kirjas- ton suuret salit toimivat kokoelma- ja työtiloina. Kokoelmien yhä kasva- essa myös kirjaston käyttö lisääntyi. 1830- ja 1840-luvuilla kirjaston asiak- kaina oli mm. Zacharias Topelius, J. V. Snellman ja Elias Lönnrot. Koko kir- jaston ensimmäinen nimeltä tunnettu naisasiakas oli rouva E. Woldtschars- ky, joka lainasi 17.7.1855 ranskan- ja saksankielistä kaunokirjallisuutta. Päärakennuksen ensimmäinen suuri restaurointi tehtiin vuosi- na 1879–1880. Restauroinnin yhtey- dessä Severin Falkman maalasi kir- jaston salien päätyihin maalaukset, jotka kuvaavat eri tieteitä. Koriste- maalari Carlsson teki kupolisaliin ark- kitehti Frans Sjöströmin suunnitelmi- en mukaiset lintuaiheiset maalaukset. Ne kuvaavat valppauden, viisauden, laulun ja voiman hyveitä. Kirjasto sai sähkövalot vuonna 1893, mikä mah- dollisti kirjaston aukioloajan piden- tämisen myöhemmäksi. Alati kasvavien kokoelmien myö- tä myös kirjaston tilantarve kasvoi. Arkkitehti Gustaf Nystöm suunnitte- 8
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above