li päärakennuksen yhteyteen Rotunda-kirjavaraston, joka valmistui vuonna 1907. Ajan myötä päärakennus lisäosineenkin kävi kirjaston kokoelmille pie- neksi. Toinen maailmansota pysäytti monet rakennussuunnitelmat ja vasta 1950-luvulla päästiin louhimaan maanalaisia varastotiloja Porthania-raken- nuksen alle. Kirjaston korttelin Fabiania-rakennus saatiin kirjaston käyttöön 1990-luvulla farmasian laitoksen muuttaessa Viikkiin ja uusi maanalainen kirjaluola valmistui korttelin alle vuonna 2001. Sodat uhkana kirjakokoelmille Engelille yksi kirjaston suunnittelun lähtökohdista oli paloturvallisuus. Kir- jastorakennus sijoitettiin erilleen muista rakennuksista ja sen ympärille is- tutettiin puita. Salit katettiin tiiliholveilla. Myös Nyström otti Rotundassa huomioon turvallisuuden suunnitellessaan sen rakenteet teräksestä sekä betonista. Sodat ovat uhanneet kirjakokoelmia useita kertoja kirjaston historiassa. Turun akatemian aikoihin kirjasto joutui lähettämään kokoelmansaTukhol- maan turvaan Ruotsin ja Venäjän sotien johdosta muutamaankin otteeseen 1700-luvulla.Kaksisataa vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailman sodan aikana vietiin osa kokoelmista muutamaksi vuodeksi turvaan muualle. Sa- moin toisen maailmansodan aikaan, pommiuhan alta vietiin Rotundasta 200 000 kirjaa Helsingistä maaseudulle. Kirjastorakennuksen eteläpuolella sijait- seva Helsingin yliopiston päärakennus sai osuman pommista helmikuussa 1944 ja mm. suuri juhlasali tuhoutui pahoin pommin aiheuttamassa palos- sa. Evakossakaan kirjat eivät täysin säästyneet tuhoilta, sillä makasiineissa ja kirkkojen kellareissa säilytettyjä kirjoja uhkasi pakkanen ja vesivauriot. Kokoelmat Vuonna 1707 myönnetyn vapaakappaleoikeuden myötä Turun akatemialla oli oikeus vapaakappaleeseen Ruotsin valtakunnassa painetuista julkaisuista. Kirjaston kokoelmat alkoivat kasvaa merkittävästi kuitenkin vasta 1700-lu- vun lopulla, jolloin Henrik Gabriel Porthan toimi kirjastonhoitajana. Port- han kartutti erityisesti suomalaisten julkaisujen kokoelmaa. Porthanin työn tulos paloi tuhkaksi Turun palossa lähes kokonaan. Palon jälkeen kirjasto aloitti kokoelmien uudelleen kartuttamisen Hel- singissä. Palosta aiheutuneen kansainvälisen huomion seurauksena kirjasto sai runsaasti kirjalahjoituksia. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana yliopis- to sai lisäksi Venäjällä painetuista julkaisuista vapaakappaleet. Kirjaston ko- koelmat kasvoivat alle neljännesvuosisadassa noin 50 000 niteeseen . Vuon- na 1857 kokoelmat käsittivät jo noin 100 000 nidettä. Kirjaston muuttaessa väliaikaistiloista Engelin suunnittelemaan kirjastorakennukseen, kokoel- mat jaettiin kolmeen osaan: kotimaisuuden kirjallisuuden kokoelmaan, ul- komaisen kirjallisuuden kokoelmaan sekä venäläisen ja slaavilaisen kirjal- lisuuden kokoelmaan. 10
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above