Vieraillessaan uuden alusmaansa pääkaupungissa Turussa 1809 keisari antoi luvan teettää rintakuvansa akatemiatalon juhlasaliin. Akatemian kon- sistori tilasi teoksen arvostetulta pietarilaiselta kuvanveistäjältä Ivan Petro- vits Martosilta (1754–1835). Martos oli opiskellut Pietarin taideakatemiassa ranskalainen Nicolas-François Gillet’n oppilaana ja toimi sittemmin itse- kin akatemian kuvanveiston opettajana. Aikalaistaiteilijoiden tavoin Mar- tos hakeutui Roomaan, jossa hän työskenteli vuosina 1770–1780 ja perehtyi uusklassismin tyylisuunnan ajanmukaiseen, ankaran ja viileän pidättyväi- seen muotoon. Uusklassismin mestarien tapaan Martos oli arvostettu eten- kin hautamuistomerkkien ja muotokuvien tekijänä. Keisari Aleksanteri I:stä hän teki useita muotokuvia. Turun akatemia maksoi vuonna 1814 valmistuneesta, noin 130 cm korke- asta rintakuvasta 6800 ruplaa. Teoksen valoi pronssiin Vasili Ekimoff, joka on lisännyt suorittamansa valutyön merkiksi nimensä veistokseen. Uusklas- sismin periaatteiden mukaisesti keisari on kuvattu roomalaisena sotapäällik- könä, toogaan puettuna ja laakeriseppele päässään. Keisarillisen päättäväistä, miltei käskevää ilmettä pehmentää suun tienoille hahmotettu aavistuksen- omainen hymynkare. Veistos sijoitettiin paikalleen Turun akatemian juhla- saliin kesällä 1815. Rintakuvan punertava jalusta on samaa Turun Vartiovuoren graniittia kuin akatemian juhlasalin pylväät. Jalustan piirsi arkkitehti Gjörwell. Lati- nankielisen inskription, jossa hallitsijaa kutsutaan ”isänmaan ja akatemian isäksi”, muotoili professori Johan Fredrik Wallenius. Roomalaisin numeroin merkityn vuosiluvun 1814 alla todetaan kaunopuheisesti: ”Effi giem musae servant, it fama per orbem”. Se kertoo muusien huolehtivan keisarin pat- saasta, jonka maine kiirii maailmalle. Yliopiston mukana uuteen pääkaupunkiin Turun kaupunki tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa vuonna 1827, minkä jälkeen akatemia määrättiin siirtämään toimintansa uuteen pääkaupunkiin. Helsinkiin siirretty instituutio sai nimekseen Keisarillinen Aleksanterin -yli- opisto Suomessa, minkä merkkinä päärakennuksen julkisivun päätykolmiota koristi heraldinen sommitelma, kullattu keisarin monogrammi kärpännah- kaviittoineen ja kruunuineen. Yliopiston mukana seurasi myös Turun palossa vahingoittumattomana säilynyt Aleksanteri I:n rintakuva. Arkkitehti Carl Ludwig Engel oli ottanut huomioon rintakuvan suunnitellessaan yliopiston päärakennuksen juhlasa- lia ja korostaessaan sen roomalaisklassisia piirteitä. Sotapäällikkö sijoitet- tiin vuonna 1832 kunniapaikalle uuden yliopiston juhlasalin keskipisteeseen. Veistos jalustoineen nostettiin korokkeelle Turusta tuodun mahonkisen ja kultakoristeisen kateederin taakse. Tältä keskeiseltä paikaltaan se näkyi ul- ko-oville asti juhlasalin ovien ollessa juhlatilaisuuksien aikana avoimina. Keisarin rintakuva ehti hallita juhlasalia alttarimaisen kateederin takaa ko 38
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above