Esittely
Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 1888, että kaupunginhallinnosta aletaan vuosittain laatia mahdollisimman kattava toimintakertomus tilastotaulukoineen. Tietojen kerääminen monesta erillisestä lähteestä oli työlästä, ja ensimmäinen, eli vuoden 1888 vuosikertomus valmistui vuonna 1890.
Aluksi rahatoimikamari vastasi aineiston keräämisestä ja selostusten laatimisesta. Vuonna 1911 tehtävät siirtyivät uudelle virastolle, Helsingin kaupungin tilastokonttorille. Tilastotoimistoksi vuonna 1930 nimensä vaihtanut tilastokonttori julkaisi valtuuston toiminnan alkuaikoja käsittelevät vuosikertomukset 1875–1887 kolmena niteenä jälkikäteen.
Kunnalliskertomukset julkaistiin vain ruotsiksi vuosina 1888–1901, mutta vuodesta 1902 lähtien ne laadittiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Kirjojen muoto oli alusta lähtien samanlainen: ensimmäisenä käytiin läpi kaupunginvaltuuston toimintavuosi, minkä jälkeen vuorossa oli rahatoimikamari (vuodesta 1930 lähtien kaupunginhallitus). Keskushallinnon jälkeen kirjassa kerrottiin kaikkien kaupungin virastojen ja laitosten toiminnasta. Lisäksi jokaisen julkaisun loppuun laadittiin asiahakemisto kertomuksen sisällöstä.
Kaupunginhallinnon kasvun myötä kunnalliskertomukset jaettiin kahteen osaan vuodesta 1942 lähtien niin, että ensimmäinen nide sisälsi keskushallinnon ja toinen virastojen ja laitosten toimintakertomukset.
Vuosien 1888–1904 kunnalliskertomukset sisältävät tilastotaulukoita, mutta vuodesta 1905 lähtien nämä tiedot löytyvät Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja -julkaisusta.
Tiedonhaun helpottamiseksi kunnalliskertomuksiin on myös laadittu henkilö-, kiinteistö- ja yleishakemistoja.
Kunnalliskertomus on julkaistu suomeksi seuraavasti:
| Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta (1875–1887, 1902–1941) | |
| Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta (1942–1964) | |
| Edellinen osa: kaupunginvaltuusto ja -hallitus | |
| Jälkimmäinen osa: lautakunnat sekä virastot ja laitokset | |
| Helsingin kaupungin kunnallishallinto (1965–1974) | |
| Kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä lautakunnat | |
| Helsingin kaupungin virastot ja laitokset (1965–1974) | |
| Virastot ja laitokset | |
Ruotsiksi kunnalliskertomus on julkaistu seuraavasti:
Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning (1875–1931)
Edellä mainittuihin julkaisuihin on laadittu pitkän ajan hakemistot seuraavasti:
| Yleinen asiahakemisto | 1875–1930,1931–1960,1961–1970, 1971–1974 |
| Henkilöhakemisto | 1875–1930, 1961–1970, 1971–1974 |
| Kiinteistöhakemisto | 1875–1930, 1961–1970, 1971–1974 |
Ohjeet aineiston käyttöön
Web-sivuston rakenne ja käyttö
Kunnalliskertomusten, hakemistojen ja tilastojen linkit löytyvät sivun vasemman reunan navigointipalkista. Teosten luvuittain jaotellut PDF-tiedostot avautuvat uuteen ikkunaan sinistä sivunumeroa klikkaamalla.
Esimerkiksi jos halutaan lukea Helsingin kaupunginvaltuuston tekemistä, asemakaavaa koskevista päätöksistä vuonna 1936, valitaan ensin vasemmasta reunasta kertomukset 1931–1960 (ks. kuvasarja alla). Tämä avaa vasempaan reunaan listan näiden vuosien kertomuksista, ja klikkaamaalla vuoden 1936 kohdalla avautuu sen vuoden kunnalliskertomuksen sisällysluettelo. Luettelosta etsitään kaupunginvaltuusto-kohdan alta ”kaupungin asemakaavaa koskevat kysymykset”. Tämän perässä olevia sinisiä sivunumeroita klikkaamalla haluttu kohta avautuu uuteen ikkunaan luettavaksi. Mikäli haluat ladata koko julkaisun kerralla, klikkaa sisällysluettelon alapuolella olevaa Koko kirja -linkkiä (huom. suurikokoinen tiedosto). Tilastoja käyttäessäsi voit ladata kaikki kunkin vuoden tilastotaulukot Kaikki tilastot -linkistä.
Tietojen etsimistä kunnalliskertomuksista helpottaa se, että PDF-tiedostoissa on käytössä tekstintunnistus. Toisin sanoen voit etsiä tiettyä kohtaa tiedostosta hakusanalla (Taivaskallio alla olevassa esimerkissä).
PDF-tiedostoista voi myös kopioida tekstiä liitettäväksi esimerkiksi Word- ja Excel-ohjelmiin.
Hakemistot ja niiden käyttö
Tietojen etsintä kunnalliskertomuksista on helpointa joko jokaisen julkaisun lopussa olevan asiahakemiston tai pitkän ajan hakemistojen avulla. Pitkän ajan hakemistoja on tehty aikaväleille 1875–1930, 1931–1960, 1961–1970 ja 1971–1974 ja niitä on kolmenlaisia. Yleishakemisto sisältää hakusanoina esimerkiksi alueita, kaupungin organisaatioita ja asiasanoja. Kiinteistöhakemistoissa kiinteistöt ja liikenneväylät ovat ryhmiteltyinä kaupunginosittain. Henkilöhakemistossa oikean henkilön hakemista helpottaa se, että nimen perässä on mainittu myös arvo tai ammatti. Kiinteistö- ja henkilöhakemistoja on tehty koko kunnalliskertomukset kattavalta ajalta pois lukien vuodet 1931–1960, jolloin tiedot sisältyvät ajanjakson yleishakemistoon.
Kunkin hakusanan kohdalta löytyy viite, josta selviää, mistä julkaisusta ja miltä sivulta haettavat tiedot löytyvät. Ensin on ilmaistu vuosiluku kahdella numerolla ja kaksoispisteen jälkeen on merkitty sivunumero(t). Jos hakusanasta on viite usealle vuodelle, nämä on erotettu toisistaan pilkulla. Esimerkiksi, jos halutaan tietää Tilastokonttorin perustamisesta, voidaan vuosien 1875–1930 yleishakemistosta löytää Tilastokonttori-hakusanan kohdalta perustaminen, ja tähän viite 10:86, 169 (ks. alta).
Näin ollen tietoa asiasta löytyy vuoden 1910 kunnalliskertomuksesta sivuilta 86 ja 169. Sivulla 86 mainitaankin kaupunginvaltuuston vahvistaneen konttorin menosäännön (ks. alla). Lisäksi sivun alalaidassa on viitteet siihen, mistä asiakirjoista tiedot on poimittu. Tässä tapauksessa kaupunginvaltuusto on käsitellyt asiaa kokouksessaan 27.9.1910 pykälässä 11.
Vuosien 1888–1898 kunnalliskertomuksiin liittyvien tilastotaulukoiden asiasanat löytyvät kunkin julkaisun lopussa olevasta asiahakemistosta. Asiasanat on merkitty tähdellä.
Lisähuomioita
Vuosien 1920–1940 kunnalliskertomusten sivunumerointi on tehty niin, että keskushallinto on ensin omina sivunumeroinaan. Virastojen toimintakertomusten kohdalla sivunumerointi alkaa uudestaan alusta, kuitenkin niin, että sivut on merkitty tähdellä. Vuodesta 1941 lähtien kunnalliskertomukset on jaettu kahteen osaan, ja tällöin viitataan roomalaisella numerolla I edelliseen osaan, joka sisältää keskushallinnon päättämät asiat, ja numerolla II jälkimmäiseen osaan, joka sisältää virastojen ja laitosten vuosikertomukset. Nimitykset muuttuvat vuodesta 1965 alkaen niin, että Helsingin kaupungin keskushallinto korvaa ensimmäisen osan ja Virastot ja laitokset toisen osan.
Yleisimpiä käytettyjä lyhenteitä
Suomenkieliset julkaisut
| jsto | jaosto |
| K | Helsingin kaupungin kunnallishallinto (käytetään vuosien 1965–1974 yleishakemistoissa) |
| KH | kiinteistöhakemisto (lyhennettä käytetään yleishakemistoissa) |
| Khs | kaupunginhallitus |
| ks. | katso |
| kunn.as.kok., kunnall. asetuskok. | kunnallinen asetuskokoelma |
| Khn jsto | kaupunginhallituksen yleisjaosto |
| Khn mtö | kaupunginhallituksen mietintö |
| Kiint.ltk. | Kiinteistölautakunta |
| Kvsto. | Kaupunginvaltuusto |
| Maa- ja metsätj. | kiinteistölautakunnan maa- ja metsätalousjaosto |
| pain. asiak. | painetut asiakirjat |
| Ppj. | kaupunginhallituksen puutavara- ja polttoainejaosto |
| pöytäk. | pöytäkirja |
| Rkmri | rahatoimikamari |
| s:n | sama kuin edellisen viitteen lähde |
| seur. | seuraava |
| Taloj. | kiinteistölautakunnan talojaosto |
| Tonttij | kiinteistölautakunnan tonttijaosto |
| V | Virastot ja laitokset (käytetään vuosien 1965–1974 yleishakemistoissa) |
| Valt. | valtuusto |
| yjsto | kaupunginhallituksen yleisjaosto |
Ruotsinkieliset sivut
| d:o | dito | sama |
| drkn | drätselkammaren | rahatoimikamari |
| handl. | handlingar | asiakirjat |
| pag. | pagina | sivunumero |
| prot. | protokoll | pöytäkirja |
| skrifv. | skrifvelse | kirjelmä |
| stfg | stadsfullmäktige | kaupunginvaltuusto |