Metrojuna sillalla ylhäältä päin kuvattuna

Käräjäoikeus päätti korvauksista metron automatisointisopimusten purkamisasiassa

Helsingin käräjäoikeus antoi 16. marraskuuta ratkaisunsa metron automatisointisopimusten purkamiseen liittyvien taloudellisten vaatimusten osalta. Ratkaisun taustalla on 31.3.2020 annettu käräjäoikeuden välituomio, jonka mukaan HKL:llä oli oikeus purkaa metron automatisointia koskevat hankintasopimukset metrovarikon laajennusosan automatisointisopimusta lukuun ottamatta vuonna 2015.

Tänään annetun ratkaisun mukaan Siemens on velvollinen suorittamaan HKL:lle vahingonkorvausta noin 5 miljoonaa euroa ja palauttamaan HKL:n maksamia kauppahintoja noin 3,2 miljoonaa euroa.

- Oikeuden ratkaisussa osoitettiin Siemens korvaamaan HKL:lle aiheutuneita vahinkoja ja palauttamaan osa maksetusta kauppahinnasta. Emme kuitenkaan voi olla tyytyväisiä tuomioon, kun otetaan huomioon, että käräjäoikeus on aiemmin todennut, että HKL:llä on ollut oikeus purkaa riidan kohteena olevia sopimuksia. HKL katsoo kärsineensä enemmän taloudellista vahinkoa kuin mihin käräjäoikeus nyt päätyi. Perehdymme annettuun käräjäoikeuden ratkaisuun huolella, jonka jälkeen teemme päätöksen siitä, haemmeko ratkaisuun muutosta hovioikeudelta, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Käräjäoikeuden välituomiosta ilmenevän näkemyksen mukaan automatisointiprojektin viivästykset johtuivat pääasiassa Siemensin vastuulla olevista seikoista, ja tämä johtopäätös on lähtökohtana myös nyt ratkaistuissa korvausvastuissa. Välituomiossa HKL:n katsottiin myös joltain osin rikkoneen hankintasopimuksia, minkä johdosta Siemensillä katsottiin tänään annetussa tuomiossa olevan oikeus pitää osa kauppahinnasta. Näistä esimerkkinä se, että HKL jatkoi Siemensin toimittamien järjestelmäosien, kuten asetinlaitteen käyttämistä sopimusten purun jälkeen.

- Tämä oli välttämätöntä ja yhteiskunnan kannalta oikea ratkaisu, jotta metroliikennettä ylipäätään voitiin jatkaa. Käynnistimme välittömästi purun jälkeen Siemensin asetinlaitteen korvaavan hankinnan, ja uusi asetinlaite tuli käyttöön alkuvuodesta 2019, kertoo Lehmuskoski.

On siten mahdollista, että asian käsittely jatkuu seuraavaksi hovioikeudessa. Metron automatisointia koskeva oikeudenkäynti on Suomen mittakaavassa ainutkertaisen suuri.