Helsinki tehostaa toimenpiteitä varhaiskasvatuksen henkilöstövajeen ratkaisemiseksi

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo pitkään ollut haastavaa Helsingissä, koska väestön määrä ja siten myös varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvavat jatkuvasti. Keväällä 2020 kaupunki ryhtyi tekemään useita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi.

 

Loppuvuonna 2019 kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuusongelma oli kriittisellä tasolla.  Erityisesti ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa oltiin vaikeassa tilanteessa, ja myös suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli jatkuvasti haasteita saada pätevää henkilöstöä. Henkilöstön saatavuuden ongelma on kriisiytynyt monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena. Yksi selittävä tekijä on pitkään jatkunut koulutuspaikkojen rahoituksen vähäisyys. Myös alan vetovoimaisuus on vähentynyt nuorten keskuudessa. Kevään 2020 aikana tehtiin useita toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Rekrytointia laajennettiin usealla paikkakunnalle, opiskelijajärjestöihin tiivistettiin yhteydenpitoa ja digimarkkinointia varhaiskasvatuksen vapaista työpaikoista tehostettiin.


Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus task force -työn yhtenä tehtävänä oli muodostaa tilannekuva varhaiskasvatuksen tiloista ja työskentelyolosuhteista sekä ehdottaa tarvittavia toimenpiteitä. Positiivisia ja parannettavia asioita selvitettiin tammi-helmikuussa kahdessa henkilöstön keskustelutilaisuudessa, ja yhdessä päiväkodinjohtajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. ”Keskustelu tilaisuuksissa oli avointa, rakentavaa ja vuorovaikutteista. Saimme palautetta asioista, jotka ovat hyvin ja asioista, joiden eteen tulee tehdä työtä nyt ja tulevien vuosien aikana”, toteaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Satu Järvenkallas.


Tilaisuuksien pohjalta laadittiin toimenpideohjelma, johon koottiin ne tehtävät, jotka voidaan aloittaa välittömästi tilanteen parantamiseksi ja toisaalta myös ne, joiden toteuttaminen vaatii enemmän aikaa.

 

”Välittömästi tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen osallistuvien lukumäärän ja koulutuspaikkojen lisääminen, johtamisvalmennus, asiakastietojärjestelmän kehittäminen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden priorisointi työsuhdeasuntojen asukasvalinnoissa. Sitten on hyvin käytännönläheisiä asioita kuten esimerkiksi yhteistyön parantaminen kiinteistöhuollon kanssa, jota voidaan parantaa monin tavoin”, toteaa ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja Niclas Grönholm.


”Saimme paljon palautetta esimerkiksi vakinaisen varahenkilöstön lisäämisestä ja työvaatteista ja kulttuuri- sekä liikuntaseteleistä. Näitä on pohdittava, kun mietitään tulevien vuosien talousarvioita”, sanoo Satu Järvenkallas.

 

Yksi ratkaisun avain on myös monipuoliset koulutusväylät. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä arviolta 3200 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa, kun otetaan huomioon nykyinen vaje ja kasvava tarve. Hallitus on päättänyt kasvattaa aloituspaikkoja lisätalousarviossaan. Niiden lisääminen varhaiskasvatukseen ratkaisisi kaksi haastetta kerralla, kun päiväkotien henkilöstövaikeudet helpottuisivat ja opiskelijoille olisi mahdollista kouluttautua ammattiin, jossa on vahva työllisyysnäkymä. Aloituspaikkojen lisäksi on syytä rahoittaa pitkäjänteisesti varhaiskasvatuksen muunto- ja monimuotokoulutuksia eri ammattiryhmille.


Työ varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi jatkuu. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle perustettiin uusi työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. ”Haasteet eivät helpota nopeasti, mutta teemme kaikkemme, että henkilöstön työolot ja henki Helsingissä on sellainen, että hieno varhaiskasvatuksemme on vetovoimainen myös jatkossa alan ammattilaisten parissa”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.