Luokkatila lukiossa.

Koulussa aikuiset ovat nuoria varten – toisella asteella yhä enemmän huomiota palautumiseen

Jos jaksaminen toisen asteen opinnoissa mietityttää jo nyt, kannattaa lukea opiskelijoiden vinkit jaksamiseen. Myös kuraattori kertoo omansa.

– Pitää oppia pyytämään apua ajoissa. Kun itse uskalsin pyytää sitä, yhtäkkiä tosi monelle mielestäni haastavalle asialle löytyi helppo ratkaisu. Tällainen apu oikeasti helpottaa elämää.

Siinä kevään abiturientin ajatuksia jaksamisesta, josta on puhuttu erityisen paljon poikkeusaikana.

Nuorten uupuminen huolettaa yleisesti, ja tilanteeseen pyritään löytämään apua ja tukea monin eri tavoin. Mitä nuoret tilanteesta ajattelevat? Helsingin kuvataidelukion kakkosluokan opiskelijat Ässä, Mirja, Mirella ja Arina kertovat omat vinkkinsä syksyllä toisella asteella aloittavia nuoria varten:

Sanon aina, että asiat järjestyvät, tavalla tai toisella! Kaikenlaisia tukitoimia on olemassa ja niitä kannattaa käyttää hyödyksi. Ei tarvitse pelätä sitä, että jää huoliensa kanssa yksin.

Kursseja kannattaa ottaa oman jaksamisen mukaan ja mieluummin harkita pidentämistä kuin opiskella itsensä burnoutin partaalle. Lukiossa voi itse vahvasti vaikuttaa siihen, paljonko opiskelee. Kannattaa myös varata aikaa palautumiselle ja mukaville puuhille.

Suorittaminen ja hienosti menestyminen eivät määritä ihmisarvoa. Oma terveys menee aina edelle, ja opiskelusta on tarkoitus saada iloa irti ja kehittää aivoja.

Opiskelun ei kuulu olla päivästä toiseen kärsimistä, ja siihen pystyy onneksi paljon vaikuttamaan.

Alussa jännittää eikä osaa välttämättä jakaa omia voimiaan. Kuitenkin kun ensimmäinen ”nyt en enää jaksa”-hetki on ohi, sen jälkeen kaikki käy paljon helpommaksi.

Omia ajatuksia ja tunteita kannattaa avata jollekin toiselle, joka voi antaa järkevän mielipiteen asiaan.

Käyn itse jatkuvasti ylikierroksilla ja olen vasta nyt alkanut tottua ajatukseen, että minunkin pitää joskus olla tekemättä mitään ja että se on tosi tervettä.

Yritän pitää vapaa-ajan vapaa-aikana ja keskittyä hetkeen tekemällä niitä asioita, joista pidän ¬ ja vain oman jaksamiseni mukaan.

Liikunta tekee hyvää mielelle, ja on helpompi opiskellakin, kun käy ulkona välillä. Tasapainotan arkeani muun muassa kitaransoitolla. Jokin konkreettinen tekeminen saa mielen hetkeksi muualle.

Mikään ei auta yhtä paljon kuin oikeasti hyvät yöunet. Fyysiset ja henkiset kivut ja vaivat häviävät parhaiten nukkuessa.

Hyvien ystävien seura rentouttaa. Stressaavaa ympäristöä ja tilanteita kannattaa välttää.

Stressiä lieventää videopelien pelaaminen ja taiteen tekeminen.

Pidä huolta palautumisesta

Kuraattori Sanna Kattelus-Mäkisalo kehuu nuorten vinkkejä. Parhaillaan toisella asteella toista vuotta opiskelevia kannattaa jaksamisasioissa kuunnella, sillä he ovat joutuneet opiskelemaan pitkälti etänä, ilman lähellä olevia opettajia ja koulukavereita.

Kattelus-Mäkisalo kertoo, että itselle sopivat palautumiskeinot ovat tärkeitä muulloinkin kuin poikkeusaikana.

– Omat tavat palautua löytyvät kokeilujen kautta. Koulussa kannattaa lähteä avoimin mielin erilaisiin ryhmiin mukaan ja kokeilla vaikka opiskelijahuollon toimintaa. Sieltä voi löytää palautumis- ja rentoutumiskeinojen lisäksi myös uusia ystäviä.

Kattelus-Mäkisalo painottaa palautumisen tärkeyttä, sillä palautuminen on osa oppimista.

– Aivot tarvitsevat itselle mieluisten asioiden kanssa vietettyä aikaa. Ilman tätä aivot eivät työstä oppimaansa hyvin ja tehokkaasti. Pitää siis oppia ajattelemaan, että viihtyminen on oppimista.

Toisin sanoen, se mistä tykkää myös palauttaa. Jollekin se on hengailua kavereiden kanssa, toiselle musiikin kuuntelua, kissan rapsuttelua tai shoppailua pikkusiskon kanssa UFF:issa.

Mutta kaikille ei ole selvää, mistä aidosti tykkää. Kattelus-Mäkisalo kehottaa juttelemaan asiasta esimerkiksi koulun kuraattorille. Hän auttaa pohtimaan asioita ja ideoimaan mieleisiä tapoja palautua ja rentoutua.

Kaksi lukiolaista tietokoneen ääressä.

Ystävien seura rentouttaa myös koulupäivän aikana.

Lupa keskeneräisyyteen

Kattelus-Mäkisaloa harmittaa julkisesta keskustelusta välittyvä mielikuva, jonka mukaan jo toiselle asteelle tulevalla pitäisi olla selvillä tulevat urasuunnitelmat.

– Tuollainen on täysi illuusio, joka joutaa romukoppaan. Nuorella on toisella asteella kaikki väylät ja polut avoinna, eikä tässä iässä voi tietää ja tuntea, mitä myöhemmin tekee. Kiinnostuksen kohteet löytyvät vähitellen.

– Oma viestini on, että saat olla juuri niin keskeneräinen kuin olet.

Nuoria varten

Toisen asteen oppilaitoksissa opiskeluhuoltoon on helppoa tutustua esimerkiksi hyvinvointikahviloissa, joita järjestetään yhteistyössä opiskelijatoiminnan kanssa.

Hyvinvointikahvila on tarkoitus saada kaikkiin toisen aseteen oppilaitoksiin, mutta joissakin toimii jo esimerkiksi yhteisiä lounasklubeja ja muita yhteisöllisiä säännöllisiä tapaamisia. Ne ovat yleensä hyvin vapaamuotoisia lautapeleineen tai pingispeleineen.

Yhteisissä tapaamisissa on myös erilaisia teemoja, kuten palautuminen, omat vahvuudet, stressin hallinta ja uni.

Toisella asteella kiinnitetään paljon huomiota yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Yksin ei tarvitse jäädä, sillä jokaisessa koulussa on tapahtumia, vertaisryhmiä ja tutor-toimintaa.

Kattelus-Mäkisalo kertoo, että nuoren ei tarvitse tietää, kuka koulun henkilökunnasta missäkin tilanteessa osaa auttaa parhaiten. Ketä tahansa voi lähestyä, ja nuori ohjataan oikeaan paikkaan.

– Eikä kenenkään ei tarvitse arastella yhteydenottoa. Koulun kaikki aikuiset ovat töissä nuoria varten, hän muistuttaa.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Maija Astikainen