Annika Riekkola päiväkodin sisätilassa

”Laadukas varhaiskasvatus lähtee henkilöstön hyvinvoinnista” – Violanpuiston päiväkodissa keskitytään sensitiiviseen kasvatukseen

Violanpuisto on Hermannissa sijaitseva noin 120 lapsen varhaiskasvatusyksikkö, joka muuntuu jatkuvasti. Päiväkodin johtaja Annika Riekkola avasi yksikön reilu kolme vuotta sitten.

Päiväkodin nuorimmat lapset ovat yhdeksänkuisia ja vanhimmat viisivuotiaita. Uusia lapsia aloittaa jatkuvasti, ja yhdeksäs ryhmä aloitti keväällä. Työntekijöitä on 25.

Henkilöstöllä on Violanpuistossa yhteisiä tavoitteita kuten sensitiivinen kasvatusnäkemys lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa. Sensitiiviseen kasvatukseen liittyvät esimerkiksi lämmin äänensävy ja se, että aikuinen laskeutuu fyysisesti matalammalle puhuessaan lapselle.

– Siirtymätilanteissa se tarkoittaa, että ollaan pienryhmässä, jolloin aikuisen on mahdollista osoittaa huomiota jokaiselle vuorollaan. Aikuinen voi lisäksi kannustaa lasta auttamaan myös kaveriaan, Riekkola avaa.

Tärkeää on myös huomata lapsen tunnetila. Jonain päivänä lapsi, joka on jo pari kuukautta osannut pukea itse, ei pystykään siihen.

– Aikuinen ymmärtää, että tänään on jokin tunnetila, joka estää lasta olemasta oma itsensä. Kasvattaja pystyy suhteuttamaan omaa toimintaansa lapsen senhetkiseen tarpeeseen ja luopumaan ajatuksesta, että pitää jo osata pukea.

Miten katsomme toisiamme?

Työntekijöiden hyvä yhteishenki rakentuu Violanpuistossa siitä, miten työkaveria katsotaan. Jokaisen on tärkeää tietää toisten onnistumisista ja vahvuuksista.

– Katsotaanko aina niin, että ”taas tuo ei tehnyt kuten halusin” vai ”hän ei nyt tehnyt kuten halusin, mutta ehkä tiedän hänestä jotain muutakin”, Riekkola avaa.

Annika Riekkola ja Aila Kuusio esittelevät päiväkodin tiloja.
Riekkola ja Stadin AO:n työelämäopettaja Aila Kuusio esittelevät päiväkodin leikkipaikkoja.

Violanpuistossa työntekijöiden hyvää on nostettu esiin Huomaa hyvä -kampanjalla, jossa esihenkilöt lukivat ääneen henkilöstön hyviä piirteitä ja tekoja ja huoneentauluun kirjattiin koko työyhteisön havainnot. Vahvuusbongauksessa työntekijät kirjoittivat ylös toinen toistensa vahvuuksia. Taulu on päiväkodin kahvihuoneessa esillä.

– Minulla on ollut alusta asti selkeä kuva siitä, että laadukas varhaiskasvatus lähtee henkilöstön hyvinvoinnista, Riekkola painottaa.

Varhaiskasvatuksen opettajan Karoliina Salmisen mielestä  työyhteisön hyvä yhteishenki näkyy Violanpuistosa huumorina, avoimuutena ja siten, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

– Luotetaan toisten tekemiseen ja tiedetään, että myös muut luottavat sinuun.

Hyvän kierre toimii

Kun arjessa on äkillisiä muutoksia, päiväkodin johtajan läsnäolo voi osaltaan luoda psyykkistä turvallisuutta.

– Koen, että yksikössämme hyvinvointiin vaikuttaa se, että olen aidosti lähijohtaja. Pyrin olemaan läsnä ja ”ovet auki”. Jos työntekijälle tulee tarve jutella, olen heti kuulolla tai voin kertoa, missä kohtaa asiaan palataan, Riekkola sanoo.

Hyvinvoinnin toinen puoli on se, että työyhteisössä osataan puhua myös ongelmista. Haasteista voi kertoa suoraan johtajalle tai missä tahansa kokoontumisissa. Henkilökunta voi vaikuttaa yhteiseen tekemiseen eri tavoin.

Lasten huoltajilta on tullut positiivista palautetta päiväkodin hyvästä meiningistä. Jos joku vanhemmista muistaa henkilöstöä herkuilla, kaikki kutsutaan nauttimaan lahjasta.

Karoliina Salminen
Karoliina Salmisen mukaan työyhteisön hyvä yhteishenki näkyy huumorina ja avoimuutena.

Riekkola puhuukin hyvän kierteestä: kun tehdään yhdessä hyviä juttuja, alkaa tuntua hyvältä, alkaa tapahtua hyvää, huomataan tapahtunutta hyvää, mikä tuottaa taas lisää hyvää.

– On mukava olla töissä, kun kaikki ovat ystävällisiä, kaikkien kanssa voi jutella tai heittää vitsiä. Kaikki auttavat toisiaan. Itselläni on tosi hyvä ja turvallinen olo olla töissä, Salminen sanoo ja jatkaa:

– Kaikki on minun näkökulmastani lähtenyt päiväkodin johtajasta Annikasta: millaisen ilmapiirin ja fiiliksen hän luo tänne.

Vellominen ei auta

Yleistä ilmapiiriä on Riekkolan mielestä hyvä pohtia koko ajan, pyrkiä näkemään hyvää ja tuomaan se esiin.

– En näe sellaista vaihtoehtoa, että me varhaiskasvatuksessa velloisimme koko ajan ongelmissa. Se ei auta meistä ketään.

Alan haasteista kuten työvoimapulasta on viime aikoina keskusteltu kiivaasti. Salminen kokee, että siksi myös positiiviset puolet pitää saada näkyviin. Hän on vieraillut Stadin ammatti- ja aikuisopistossa kertomassa varhaiskasvatusalasta lähihoitajaopiskelijoille. Hän on itsekin ensimmäiseltä ammatiltaan lähihoitaja.

– Jos emme itse puhu siitä hyvästä, mitä meillä on, eihän tämä ala voi olla vetovoimainen. On tärkeää avata myös muille sitä, mikä tekee meidän talosta toimivan: näillä keinoilla jokaisessa talossa päästään eteenpäin.

Kenkiä eteisessä ja kuvatuki kertomassa, miten toimitaan.
Violanpuistossa kuvat toimivat oppimisen tukena arjessa.

Riekkola korostaa sitä, miten tärkeää on vaikuttaa niihin asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan.

– Miten esimerkiksi ohjaamme opiskelijoita? Tarvitsemme alalle uusia työntekijöitä, ja meidän pitää myös tehdä jotain sen eteen.

Salmisen mielestä varhaiskasvatusalalla on järkevää tutustua eri yksiköihin ja muodostaa mielipide vasta sen jälkeen. Työyhteisöjä ja ihmisiä kun kuitenkin on erilaisia.

– Kannattaa miettiä, mikä päiväkoti sopisi juuri sinulle.

”Ikävinä hetkinä he turvautuvat minuun”

Violanpuisto on vastaanottanut kolmessa vuodessa satoja lapsia. Osa heistä on siirtynyt lyhyen ajan jälkeen muualle, kun varhaiskasvatuspaikka on auennut lähipäiväkodista. Monelle perheelle muutos on ollut yllättäen kova paikka, sillä lyhytkin aika Violanpuistossa on koettu niin merkitykselliseksi.

– Henkilöstö on tehnyt kaikkensa, että alle vuoden ikäinen aloittaa varhaiskasvatuksen meillä turvallisesti, Riekkola sanoo.

Parasta hänen työssään ovat onnelliset lapset ja arjen jakaminen heidän kanssaan. Päiväkodin johtaja on lapsille tuttu, sillä hän on toisinaan mukana perustyössä. Jos esimerkiksi aamulla ei heti saada sijaisia, hän voi auttaa aamupalalla.

Keppihevosia seinällä
Keppareita liikuntasalin seinällä.

Salmisesta on mahtavaa tulla töihin, kun lapset hihkuvat hänen nimeään ja tulevat halaamaan.

– Toisaalta ikävinä hetkinä he turvautuvat minuun. On ihanaa huomata olevani heille niin läheinen, että minulle voi näyttää kaikki tunteet ja että pääsemme niistä tunteista myös eteenpäin.

Muuttuva konteksti luo haasteita

Suurimmaksi haasteeksi työssään Riekkola nimeää riittävyyden tunteen. Mitä muuttuvampi konteksti on, sitä enemmän vaaditaan itsensä ja aikansa johtamista.

Ongelmia luo myös ajoittainen resurssipula, kun sijaisia ei saada tai työntekijöiden sijoittelu on mutkikasta, päiväkodin varjohtajana toimiva Salminen tietää. Haasteita tulee tietysti lapsiryhmissäkin.

– Jos lapsen kohdalla on jokin kehitysalue viivästynyt, pitää miettiä, miten asiaa lähdetään ratkaisemaan ja mihin ollaan yhteydessä, Salminen pohtii.

Mitä haluaisitte sanoa henkilölle, joka harkitsee siirtymistä varhaiskasvatusalalle?

– Tule tänne töihin, jos haluat olla merkityksellinen jollekin. Sillä on merkitystä, millaisia kansalaisia kasvatamme: haluammeko hyvinvoivia ihmisiä tänään ja tulevaisuudessa? Riekkola toteaa.

Portaikko, jonka alle on rakennettu leikkipaikka.
Portaikon lähelle on rakennettu leikkipaikka, jossa lapsilla on rauhallinen oma tila leikkiä.

Salminen iloitsee siitä, että saa todistaa lasten oppimista päivittäin. Hän kokee työnsä tärkeäksi.

– Kaikki taidot lähtevät varhaiskasvatuksesta. Vuorovaikutuksen, ristiriitojen ratkaisemisen tai omista tavaroista huolehtimisen oppiminen tapahtuu täällä. On hienoa ja palkitsevaa olla opettamassa näitä asioita. Me saamme tästä työstä niin paljon.

Varhaiskasvatuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lapsen elämään, aina aikuisuuteen asti.

– Haluanko olla merkityksellinen tänään ja myös silloin, kun en itse ehkä enää ole tässä maailmassa, Riekkola pohtii.

Meillä jokainen päivä on maailman tärkein.

Jokainen hetki on mahdollisuus oppia. Vilpitön vuorovaikutus kehittää meitä kaikkia. Meillä kasvavat lasten lisäksi myös aikuiset.

Tule mukaan kasvattamaan tulevaisuutta.


Lue myös:

Unelma-ala löytyi työharjoittelusta – lastenhoitaja Nimo toimii tärkeänä sillanrakentajana varhaiskasvatuksessa

"Olemme onnistuneet yhdessä tosi monta vuotta" – positiivisuus levisi työyhteisöön Päiväkoti Paciuksessa