Hyväntoivonpuistossa pyöräilijöille on eroteltu kulkemiseen oma väylä. Kuva: Antti Pulkkinen

Asfalttikenttä muuttui Jätkäsaaressa kumpuilevaksi puistoksi

Jätkäsaaren upouusi Hyväntoivonpuisto on täynnä elämää. Metallikaruselli pyörii vinhasti lasten alla, lomalaiset lukevat penkillä kirjaa, teinit selaavat kännyköitään. Staran kasteluautot ja sadettimet huoltavat vasta istutettua puustoa ja nurmikkoa. 

Puistosuunnittelun projektinjohtaja Petra Rantalainen kehuu lopputulosta vuolaasti.

“Maastonmuodot ovat hienot, samoin puiston värimaailma. Ja sillat”, kiirehtii hän lisäämään.

Hyväntoivonpuiston pohjoispäässä Rokkiporkkanaksi nimetty kevyen liikenteen silta ylittää Välimerenkadun. Oranssin värinen katseenvangitsija on jo kävelijöiden ja pyöräilijöiden ahkerassa käytössä. Sillan myötä matka Jätkäsaaren asuinkortteleista metrolle tai vaikka ydinkeskustaan onnistuu ilman ensimmäistäkään pysähdystä liikennevaloihin. Pian Rokkiporkkana saa kaverin, sillä puiston etelä- ja pohjoisosan yhdistävän Rokkiporkkana 2:n suunnitelmat ovat jo valmiina.

“Tarjouspyynnöt Länsisatamankadun ylittävän sillan rakentamisesta ovat pian lähdössä”, Rantalainen kertoo. 

Uuden kaupunginosan rakentaminen on aikamoinen urakka. Hyväntoivonpuiston ensimmäiset suunnitelmaluonnokset on piirretty jo vuonna 2007. Nyt valmistuneen puistonosan rakentaminen pääsi toden teolla vauhtiin vuonna 2017, mutta ennen sitä maastoa oli jo pitkään muokattu täyttömailla.

“Joissain paikoissa täyttömaata on jopa seitsemän metriä, ja puiston alla on myös kaksi parkkihallia.”

Jätkäsaaren vihreä sydän on myös kooltaan valtava. Lähes 100 metrin levyinen ja yli kilometrin mittainen puistokiemura on valmiina lähes Kaivopuiston kokoinen. Jätkäsaaren pinta-alasta viidennes, siis noin 20 hehtaaria, tulee olemaan puistoa. Rantalainen kertoo, että Hyväntoivonpuisto on poikkeuksellinen satsaus Helsingin puistorakentamisessa.

“Uusissa puistoissa pitää lähteä nollasta liikkeelle. Kaikki maa ja kasvualustat pitää tuoda muualta.”

Valmiin puiston kumpuilevaa maastoa katsoessa unohtuu, että Jätkäsaaressa lähtötilanne oli vielä tavallistakin karumpi. Nykyinen vihreä keidas oli alunperin tasainen asfalttikenttä.

“Tähän on todellakin luotu aivan uusi maisema.” 

Eteläosaa rakennetaan jo

Vielä nyt puistoalue katkeaa Länsisatamankatuun, mutta puiston eteläosan suunnittelu on sekin käynnistynyt jo 2016 ja maaston muokkaus alkuvuodesta 2019.

“Paikalle on tuotu kaikkiaan 100 000 kuutiota täyttömaata”, kertoo eteläosan esirakennusurakasta vastaavan Staran työnjohtaja Kimmo Kuusisto.

Viimeisiä maatäyttöjä päästään tekemään, kun sataman väliaikainen pysäköintialue poistuu puiston tieltä syksyllä. Maatäytöt kätkevät sisäänsä myös aimo joukon tekniikkaa hulevesiviemäreistä valaisinkaapeleihin. Kun urakka joulukuussa 2020 valmistuu, on puiston pinta kauttaaltaan 80 senttimetriä suunniteltua lopputulosta alempana, ja varsinainen puiston rakennus voi alkaa.

Eteläosan puistosuunnitelmat ovat odottaneet toteutusta jo parin vuoden ajan. Rantalainen kertoo, että Rokkiporkkana 2-sillan rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna, puiston rakentaminen noin vuotta myöhemmin. Juuri nyt laaditaan myös asemakaavaa puiston eteläpään merenlahteen Ahdinaltaaseen. Kaavaa laativalla arkkitehti Teo Tammivuorella on Jätkäsaaren asukkaille hyviä uutisia. Ahdinaltaaseen aikanaan kaavailtu hiekkaranta ehdittiin jo poistaa suunnitelmista, sillä syvyys ja aaltoilu olisi tehnyt siitä uimareille vaarallisen. Tarkempi suunnittelu kuitenkin paljasti, että aallokko saadaan pidettyä kurissa, ja hiekkaranta pystytään rakentamaan ilman massiivisia merentäyttöjä.

“Näyttää siltä, että kyllä sinne uimapaikka saadaan, mutta se on niitä viimeisiä Jätkäsaareen toteutettavia juttuja. Viisi vuotta pitää vielä malttaa”, Tammivuori arvioi.

Helsingin urbaaneimman hiekkarannan lisäksi asemakaavaan on tulossa myös 4000 hengen tapahtuma-areena sekä kelluva uimalaitos, vastaavanlainen kuin Allas Sea Pool Kauppatorilla.

“Asemakaavaehdotus on tarkoitus saada lautakuntaan tänä syksynä.” 

Kun koko puistoalue on valmis, ei Jätkäsaaressa enää tarvitse autoakaan. Pyörämatka sinistä pyörätietä pitkin läpi puiston ja yli porkkananväristen siltojen vie hetkessä kantakaupungin puolelle, ja Baanaa pitkin ydinkeskustaan.

Pyörä on ratikkaakin nopeampi tapa päästä kaupungin ytimeen.

“Kun autottomasta alueesta puhutaan, niin ehkä tämä puisto on se, joka tekee Jätkäsaaresta autottoman”, pohtii Tammivuori.

Puistoa myöten pääsee joka paikkaan Jätkäsaaressa, ja se takaa turvallisen tien kotoa kouluun ja päiväkoteihin.

 

Näin rakentuu Hyväntoivonpuisto

2007 Hyväntoivonpuiston suunnittelu alkoi.

2011 Puiston pohjoisosan suunnitelmat valmistuivat.

2014 Pohjoisosan esirakentaminen alkoi.

2016 Hyväntoivonpuiston eteläosan suunnittelu alkoi.

2017 Varsinainen puistorakentaminen alkoi puiston pohjoisosassa.

2018 Välimerenkadun ylittävän Rokkiporkkana-sillan avajaiset, puiston eteläosan suunnitelmat hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa.

2019 Eteläosan esirakentaminen alkoi.

2020 Kaupunki pyytää tarjouksia Länsisatamankadun ylittävästä Rokkiporkkana 2-sillan urakasta, eteläosan esirakennustyöt valmistuvat.

2021 Rokkiporkkana 2-sillan rakentaminen alkaa.

noin 2022 Puiston eteläosan rakentaminen käyntiin.

noin 2026 Koko puiston avajaiset, Ahdinaltaan uimarannalla kirmataan aaltoihin.

Teksti: Petja Partanen
Juttu on alun perin julkaistu Jätkäsaari-Ruoholahti -lehdessä 8-9/2020.