Kuvassa Femma Planningin Efe Ogbeide ja MIF:n Giovanna Esposito Yussif

Kontulan ”Mahdottomien muotojen museossa” liikutaan taiteen ja kaupunkisuunnittelun rajapinnassa

Tänä keväänä Kontulan ostarilla on kokoonnuttu tekemään radikaaleja ristipistoja, katsomaan elokuvia ja keskustelemaan feminismistä, tataareista ja vähemmistöistä islamin sisällä. Ostarin yläkerrassa tapahtuu paljon enemmän kuin miltä ulospäin näyttää.

Kulttuurikeskus Museum of Impossible Formsin eli MIF:n taiteellinen johtaja Giovanna Esposito Yussif on tyytyväinen siihen, miten viisi vuotta Kontulassa toiminut keskus on tavoittanut paikalliset. MIF sijaitsee ostarin S-Marketin yläpuolella toisessa kerroksessa, eikä sinne varsinaisesti eksytä. Onneksi paikalle löytää usein myös uteliaita ohikulkijoita, jotka ovat huomanneet kyltin kadulla.

“Olisi ideaalia, jos tilamme olisi katutasossa ja kuka vaan voisi kurkata sisään. Toisaalta nykyinen tila antaa mahdollisuuden järjestää tilaisuuksia rauhassa, sillä jotkut yhteisöt toivovat yksityisyyttä”, Esposito Yussif sanoo.

Vuonna 2020 monitaiteen valtionpalkinnon saanut MIF tarjoaa tilaa taiteelle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Viime keväänä käynnistyneessä yhteistyössä osallistuvaan kaupunkisuunnitteluun erikoistuneen Femma Planning -toimiston kanssa mietitään erilaisia tapoja luoda kaikille kaupunkilaisille arvokas elinympäristö.

Muutakin kuin tavallista taidetta

MIF ei ole yhden taidemuodon tila, vaan omien sanojensa mukaan jopa jonkinlainen vastakohta perinteiselle museolle. Se on kriittiseen ajatteluun kannustava paikka, joka tahtoo ylittää rajoja niin eri taidemuotojen kuin ihmisryhmien välillä. Nimensä mukaisesti Museum of Impossible Forms on mahdottomien muotojen mahdollistaja.

“Perustajina ovat olleet ryhmä taiteilijoita, pedagogeja ja esimerkiksi filosofian harrastajia, jotka halusivat luoda paikan, jossa keskustella, järjestää tapahtumia ja kohdata paikallisia yhteisöjä. Vielä muutama vuosi sitten ei Suomessa ollut kovin paljoa paikkoja, joissa maahanmuuttajataustaiset tai rodullistetut taiteilijat saivat esitellä töitään”, kertoo Esposito Yussif.

Nyt kulttuurikeskuksessa pidetään performansseja, järjestetään illallisia, soitetaan musiikkia ja kokoonnutaan säännöllisesti katsomaan elokuvia. Osa tapahtumista on kaikille avoimia, toiset taas yksityistilaisuuksia.

Giovanna Esposito Yussif MIFin kirjastossa

Museum of Impossible Formsissa on myös oma käsikirjasto, josta löyyy rotua, luokkaa ja sukupuolta käsitteleviä teoksia. Kuvassa teoksia selailee taiteellinen johtaja Giovanna Esposito Yussif.

Kulttuuria kaivataan myös keskustan ulkopuolelle

Itsekin Itä-Helsingissä asuva Esposito Yussif arvostaa Kontulan omaleimaisuutta ja toivoo, että sitä vaalitaan jatkossakin. Hän kehuu alueen monipuolisia palveluita ja ravintolatarjontaa, josta on pitkälti kiittäminen maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Myös erilaiset taidetoimijat, kuten Kontula Electronic -festivaali, saavat kehuja.

“Kontulassa on paljon mahdollisuuksia kohdata muita kulttuureita. Toivon, että ostoskeskuksen remontin jälkeen pienet perheyritykset pystyvät palaamaan alueelle, sillä ne ovat merkityksellisiä seudun asukkaille”, Esposito Yussif sanoo.

Yksi keskeisistä teemoista koko MIF:n olemassaolon ajan on ollut arvokkaan elämän takaaminen kaikille kaupunkilaisille. Siihen kuuluu olennaisena osana mahdollisuus kokea kulttuuria kaikkialla, ei vain kantakaupungissa. Esposito Yussif painottaa, että taiteen tehtävä on haastaa niitä ajatusmalleja, joita kaupunkien kehittämisessä yleensä seurataan.

“Taide luo hyvinvointia ympärilleen. Kulttuuri kuuluu joka puolelle kaupunkia, ja se on yksi tapa vähentää eriarvoisuutta.”

Vaihtoehtoja vanhoille tavoille

Alkuvuodesta 2021 MIF yhdisti voimansa osallistuvaan kaupunkisuunnitteluun erikoistuneen Femma Planning -toimiston kanssa. Kulttuurikeskuksen tiloissa kokoonnuttiin ensimmäiseen Lähiölaboratorioon, jonka teema oli “Toimenpiteenä paikallisuus”.

Lähiölaboratorion tarkoituksena on pohtia paikallisuuden mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa ja tutustua etenkin Itä-Helsingin lähiöihin toimintaympäristönä. Arkkitehdeille ja suunnittelijoille tarjottiin viikoksi mahdollisuus työskennellä MIF:stä käsin ja kysyä yhdessä niitä kysymyksiä, joita MIF kannustaa sanomaan ääneen.

Yhteistyö Femma Planningin kanssa käynnistyi kunnallisvaalien aikaan, jolloin lähiöissä asuvia ehdokkaita kutsuttiin keskustelemaan journalistien johdolla. Poliittisten päättäjien taustat ovat usein kantakaupungissa ja hyvinvoivilla asuinalueilla, ei siellä, missä eriytyminen ja median luomat negatiiviset mielikuvat ovat asukkaiden arkea.

“Femma Planningissa fasilitoidaan kaavoitukseen ja muun maankäytön suunnitteluun liittyviä vuorovaikutus- ja osallistamisprosesseja, sekä sitten on näitä luovia projekteja, joissa on jopa hieman kriittisempi lähtökohta”, kertoo Efe Ogbeide, toinen Femma Planningin perustajista.

Paikallisuutta suunnittelutyöhön

Sekä Ogbeide että Femma Planningin toinen perustaja Milla Kallio ovat suunnittelumaantieteilijöitä, jotka etsivät erilaisia tapoja lisätä alueellista hyvinvointia. Lähiölaboratorion tarkoitus on nostaa esiin lähiöiden arjesta kumpuavia kysymyksiä sekä tuoda alan asiantuntijoita yhteen ja myös tutustuttaa uuteen ympäristöön.

“Lähiölaboratorio on uusi konsepti ja alusta, jonka avulla tuodaan paikallisuutta suunnittelutyöhön. Koronan takia emme päässeet tutustumaan alueeseen ja paikallisiin niin paljon kuin toivoimme, mutta saimme aikaan keskustelua siitä, millaisten työkäytäntöjen avulla kaupunkia kehitetään paikallisemmin”, Ogbeide sanoo.

Kyseessä oli ensimmäinen Lähiölaboratorio, ja lisää on jo suunnitteilla. Mukaan toivotaan myös pohjoismaista yhteistyötä.

MIFin kyltti Kontulan ostarilla

MIF:n löytää Kontulan ostoskeskuksen toisesta kerroksesta, S-Marketin yläpuolelta

Palkittu kulttuurikeskus tunnetaan myös Helsingin ulkopuolella

Pari vuotta sitten MIF sai myös virallista tunnustusta, kun Taiteen edistämiskeskus Taike myönsi kulttuurikeskukselle vuoden 2020 monitaiteen valtionpalkinnon. Esposito Yussif on ylpeä siitä, että monet nykytaiteen ystävät tuntevat MIF:n myös Suomen rajojen ulkopuolella.

“MIF edustaa Helsinkiä Helsingin, ja jopa Suomen, ulkopuolella. Se on tärkeää meille ja mahdollisuus myös kaupungille.”

Tulevaisuudessa Esposito Yussif toivoo lisää yhteistyötä kaupungin kanssa. Stoan ja Vuotalon kaltaisille kulttuurikeskuksille hän näkee tarvetta joka puolella, sekä tiloja pienemmille toimijoille.

“Kaupunki kaipaa julkisia kulttuuritiloja. Taiteilijat tarvitsevat paikkoja, joissa toimia ja alueen asukkaat kulttuuripalveluita. Asukkaille täytyy antaa mahdollisuus kehittää yhdessä erilaisia asioita, eikä näitä saa antaa vain ylhäältä alaspäin.”

Pääkuva: Femma Planningin Efe Ogbeide ja MIF:n Giovanna Esposito Yussif jakavat agendan paremman kaupungin kehittämisestä – erityisesti lähiöissä.

Teksti ja kuvat: Milla Palkoaho

Kontula kuuluu Mellunkylän kaupunginosaan, joka on yksi kolmesta kaupunkiuudistusalueesta. Muita kaupunkiuudistusalueita ovat Malmi sekä Malminkartano-Kannelmäki. Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on luoda uutta elinvoimaa vanhoille asuinalueille panostamalla kunnostamiseen ja laadukkaaseen täydennysrakentamiseen.

Lue lisää kaupunkiuudistuksesta: uuttahelsinkia.fi/kaupunkiuudistus