Kevätnäyyttelyjen kuvanosto, jossa Natalia Concharovan, Kuutti Lavosen, Albert Edelfeltin ja Leena Luostarisen teos.

Helsingin näyttelykeväässä Albert Edelfelt, Kuutti Lavonen ja Natalia Goncharova

Helsingin näyttelykeväässä on näyttelyjä mm. Albert Edelfeltiltä, Anu Tuomiselta, Kuutti Lavoselta ja Natalia Goncharovalta. Seppo Fräntin kokoelma tulee näytteille Kiasmaan ja Amos Rexissä nähdään Generation 2020 -näyttely.

Ensimmäinen Helsinki biennaali järjestetään kesällä 2020 ainutlaatuisessa ympäristössä, Vallisaaressa. Se esittelee 35 kuvataiteen huippua sekä Suomesta että maailmalta. Taidetta voi löytää niin vanhan tykkitien varrelta kuin ruutikellareista ja tyhjilleen jääneistä asuinrakennuksistakin. Nähdään ensi kesänä taiteen aarresaaressa!

HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo ovat toteuttaneet yhdessä Mieliala – Helsinki 1939‒1945 -näyttelyn. Sota-aikana kaupungin ilme ja henkinen ilmapiiri muuttuivat radikaalisti. Tennispalatsiin ja Hakasalmen huvilaan levittäytyvä näyttelykokonaisuus esittelee kuvataiteen ja valokuvien heijastelemaa pessimismiä ja optimismia, ja laajemmin sitä visuaalista maailmaa, johon sodan oloissa oli totuttava. Näyttely on esillä HAMissä 1.3. saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8. saakka.

Vuonna 2020 HAM Helsingin taidemuseon näyttelyohjelmisto nivoutuu yhteen Vallisaaressa järjestettävän ensimmäisen Helsinki Biennaalin kanssa. Kesään ja alkusyksyyn ajoittuvan biennaalin sisältöjä täydentävät HAMin kaksi päänäyttelyä Tennispalatsin yläkerran kaarihalleissa: keväällä avautuva Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Museum of Becoming, ja loppuvuoden kohokohta, Katharina Grossen yksityisnäyttely, joka jatkaa HAMin kansainvälisiä nykytaiteilijoita esittelevää sarjaa. Grossen näyttely koostuu kahdesta HAMia varten toteutettavasta, maalaustaidetta tutkivasta installaatiosta, joista toisen taiteilija maalaa paikan päällä. Vaikuttavassa teoskokonaisuudessa kävijät astuvat kirjaimellisesti sisälle maalaukseen.

Ateneumissa on avoinna 26. tammikuuta asti Helene Schjerfbeckin näyttely Maailmalta löysin itseni. Helmikuussa avautuu 27.2. Natalia Goncharovan näyttely. Hänet tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona ja innovaattorina. Näyttely esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa vuosisadan neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ennen Ateneumia näyttely on esillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa Firenzessä.

Kesäkuussa 18.6. avautuu Inspiration - nykytaide & klassikot. Kuinka kansainväliset nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Euroopan taiteen klassikoista? Ja miksi juuri nämä taideteokset tunnetaan ympäri maailman? Syksyn aluksi avautuu Magnus Enckellin näyttely. Hänet tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana. 

Kiasmassa 31. tammikuuta avautuva Sääennuste tulevaisuudelle -näyttely käsittelee globaalisti ajankohtaista aihetta: ihmisen ja muiden eliöiden monimuotoista suhdetta nyt, kun ilmastonmuutos ja lajien joukkosukupuutto kaventavat elämän mahdollisuuksia maapallolla. Näyttely nähtiin Venetsian biennaalissa Pohjoismaisessa paviljongissa vuonna 2019.

Seppo Fränti on helsinkiläinen taidemesenaatti ja keräilijä, joka aloitti taiteen keräämisen jo 1970-80 lukujen vaihteessa. Vuonna 2018 Fränti lahjoitti kokoelmansa Nykytaiteen museo Kiasmalle. Seppo Fräntin mittava taidekokoelma on rohkea, avoin ja samalla intiimi. Se hahmottaa ihmisenä olemisen kipuilua kuvataiteen kautta. Näyttely avautuu Kiasmassa 27. maaliskuuta.

Sinebrychoffin taidemuseon helmikuun 6. avautuva näyttely Albert Edelfelt ja Romanovit esittelee Edelfeltin vähemmän tunnettua, Venäjän keisariperheeseen liittyvää tuotantoa. Näyttelyn keskipisteenä on Rybinskin taidemuseon kokoelmiin kuuluva, Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina (1881). Tämä maalaus nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Teos kuuluu Albert Edelfeltin maalaamiin muotokuviin Romanov-suvun lapsista. Teokset ovat olleet yhdessä esillä edellisen kerran Moskovassa vuonna 1882.

Taidehallin vuoden aloittaa 18. tammikuuta Suomen Taideyhdistyksen tuottama Anu Tuomisen näyttely, jossa nähdään uusien teosten rinnalla taiteilijan suosittuja klassikoita. 50-vuotisen historiansa kunniaksi Kuntsin Säätiö esittelee juhlanäyttelynään osan kokoelmastaan Helsingin Taidehallissa. Näyttelyssä nähdään erityisesti 1960-80-lukujen keskeisiä teoksia muun muassa Kauko Lehtiseltä ja Leena Luostariselta. Näyttely avautuu 7. maaliskuuta.

Kansallismuseossa avautuu 24. tammikuuta Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset –näyttely. Museossa on maaliskuulle esillä Maailma jota ei ollut. Mesoamerikassa ja Andeilla kehittyi ja kukoisti kansoja ja kulttuureita, joista ei Euroopan mantereella tiedetty. Kun löytöretkeilijät saapuivat itselleen uudelle mantereelle, he kohtasivat ennenäkemättömiä taitoja, tapoja, luonnonantimia ja taidetta – kokonaisen maailman, jota ei heille ollut aiemmin olemassa.

Amos Rexissä 12. helmikuuta avautuva Generation 2020 -näyttelyn kunnianhimoisena tavoitteena on esitellä nuorten tekijöiden nousevaa taidetta. Kolmen vuoden välein järjestettävä Generation -näyttely nähtiin ensimmäisen kerran entisessä Amos Andersonin taidemuseossa keväällä 2017.

Didrichsenin taidemuseon vuosi sisältää kolme hienoa näyttely. 1.2.–3.5. Kuutti Lavonen – Aika ja Ikuisuus, 19.5.–16.8. Björn Weckström – Ihminen, kone ja koru ja vuoden päättää 5.9. alkaen Vincent van Gogh – tie taiteilijaksi.

Villa Gyllenbergin seuraava näyttely avautuu 29. huhtikuuta. Taidemaailmassa on viime aikoina havahduttu okkultismin ja esoteerisuuden merkittävään rooliin modernin taiteen historiassa. Villa Gyllenbergin näyttely Salatun tiedon tie valottaa näiden aatesuuntausten merkitystä Suomen taiteessa vuosien 1890–1950 välisenä aikana. Siihen saakka on esillä Schjerfbeck - muiden muassa. Gyllenbergin kokoelmanäyttely.

Arkkitehtuurimuseon päänäyttely esittelee kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehtimme Alvar Aallon suunnittelusta harvemmin nähtyä puolta: arkkitehtuurin yhteyttä ympäröivään maisemaan ja luontoon. Näyttely on esillä huhtikuun alkuun.

Designmuseossa on esillä maaliskuun puoliväliin esillä näyttely Keräilijät ja kokoelmat, joka tuo yleisön eteen ensi kertaa yksityiskeräilijöiden designkokoelmia.

Tammikuun 24. päivä avautuu hotelli- ja ravintolamuseossa Oispa kaljaa -näyttely tarjoaa tuoreita näkökulmia olueen ja sen merkitykseen suomalaisessa kulttuuriperinnössä ja -historiassa.

Työväen Näyttämöiden Liiton (TNL) 100-vuotista taivalta juhliva näyttely Teatterimuseossa avaa näkymän 31. tammikuuta alkaen siihen mitä teatterin tekeminen voi merkitä kansallisella ja yksityisellä tasolla. Teatterimuseoon nousee myös tammikuun lopussa kukkaiskansan väriloisto, rauhan ja rakkauden sanoma. Näyttely HAIR – Popteatterista eteenpäin 1969-2019 juhlistaa HAIR-musikaalin 50-vuotiasta esitystaivalta suomalaisilla näyttämöillä tarjoten sekä hauskan että ajatuksia herättävän kokonaisuuden.

Tammikuun 17. päivä avautuu valokuvataiteen museossa kolme näyttelyä, jotka ovat  Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo, Unfold-näyttely, joka esittelee valokuvataiteilijoita Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmasta ja Kehon
kirjaaminen – Suomen passin historiaa.

Helsingin kulttuurikeskusten kevätohjelmisto on julkaistu

Helsingin kulttuurikeskukset Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo ovat julkistaneet kevään ohjelmistonsa. Keskuksissa nähdään kevään aikana lähes tuhat tapahtumaa koko perheen työpajoista tanssiesityksiin sekä teatteri- ja sirkusesityksistä konsertti-iltoihin, näyttelyihin ja elokuvanäytöksiin. Ohjelmisto on tuttuun tapaan kaikille avoin, korkeatasoinen,Helsingin kulttuurikeskukset Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo ovat julkistaneet kevään ohjelmistonsa. Keskuksissa nähdään kevään aikana lähes tuhat tapahtumaa koko perheen työpajoista tanssiesityksiin sekä teatteri- ja sirkusesityksistä konsertti-iltoihin, näyttelyihin ja elokuvanäytöksiin. Ohjelmisto on tuttuun tapaan kaikille avoin, korkeatasoinen, monipuolinen ja osallistava. Osa tapahtumista on maksuttomia. monipuolinen ja osallistava. Osa tapahtumista on maksuttomia.

Lisää aiheesta:


JAA