Pyöräilijä ajaa syksyisessä Helsingissä.

Venäjänkielisille osoitetun kyselyn loppuraportti julkaistiin

Helsingin venäjänkielisille asukkaille osoitettiin kysely kesällä 2020. Kysely järjestettiin osana Helsingin kaupungin demokratiakokeilua, joka kuuluu Sitran valtakunnalliseen Demokratiakokeilut 2020 -hankkeeseen.

Helsingin demokratiakokeilun kärkitavoitteena on vahvistaa venäjänkielisten helsinkiläisten tietämystä kaupungin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja kokeilla keinoja osallistumisen lisäämiseksi. Cultura-säätiö toimii kaupungin yhteistyökumppanina.

Helsingissä asuville venäjänkielisille suunnattu verkkokysely toimi pohjana hankkeen tapahtumia suunniteltaessa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä, jota markkinoitiin Cultura-säätiön kanavilla, Helsingin kaupungin kanavilla, useissa venäjänkielisissä sosiaalisen median ryhmissä sekä venäjänkielisissä järjestöissä. Analysoitavia vastauksia saatiin 623 kappaletta.

Kyselyn vastaajissa oli eniten 25–44-vuotiaita naisia

Vastauksia saatiin kaikkien Helsingin suurpiirien alueilla asuvilta henkilöiltä, mutta eniten Itäisestä suurpiiristä (32 %) ja Koillisesta suurpiiristä (18 %). Eniten vastaajia oli 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä. 65 prosenttia vastaajista oli naisia. Vastaajat olivat asuneet Suomessa keskimäärin melko pitkään: 70 prosenttia oli asunut viisi vuotta tai kauemmin. Kyselyssä 73 prosenttia ilmoitti osaavansa suomen kieltä keskitasoisesti tai paremmin. Suurin osa oli korkeakoulutettuja ja työelämässä olevia.

Kyselyssä selvitettiin vastaajien tiedonsaantia kaupungin asioista yleisesti. Eniten tietoa saatiin hel.fi -verkkosivuilta (60 % vastaajista). Tasan 44 prosenttia vastaajista ilmoitti myös saavansa tietoa kaupungin sosiaalisen median kanavilta. Tarkentavassa kysymyksessä kävi ilmi, että lähes kaikki vastaajat viittasivat erilaisiin epävirallisiin Facebook-ryhmiin tai blogeihin kaupungin virallisten kanavien sijaan. Vastaajille ei siis ollut selvää, mitkä informaatiokanavat ovat kaupungin ja mitkä eivät. Tästä voi seurata väärinymmärryksiä, jos epävirallisia kanavia pitkin välittynyt tieto on virheellistä tai vajavaista.

Vastaajilta kysyttiin heidän tietämystään eri osallistumis- ja vaikuttamistavoista Helsingissä sekä mahdollisista kokemuksista niihin liittyen. Kauttaaltaan suurin osa vastaajista ei ollut tietoisia kyselyssä esitetyistä osallistumis- ja vaikuttamistavoista Helsingissä.

Kaupungin kanavien kautta tulevaa tietoa ei kovin helposti löydetä

OmaStadi osallistuvasta budjetoinnista ei ollut kuullut 71 prosenttia vastaajista, mutta 49 prosenttia oli kiinnostunut tietämään lisää. Myös kaupunkiympäristön suunnitelmien kohdalla tulos oli samankaltainen: suurinta osaa vastaajista (53 %) suunnitelmat kiinnostivat, mutta he eivät tienneet mahdollisuuksista seurata niitä. Tasan 60 prosenttia vastaajista ei ollut kuullut myöskään stadiluotseista, mutta oli kiinnostunut tietämään lisää.


Kuntalaisaloite vaikutti olevan muita osallistumis- ja vaikuttamiskanavia paremmin tunnettu vastaajien keskuudessa. Sen sijaan kunnallisvaaleissa äänestämisestä kysyttäessä kävi ilmi, että osalle vastaajista ei ollut selvää, kuka voi äänestää kunnallisvaaleissa.

Vastaajille esitettyjen, Demokratiaindikaattorit 2015 -teoksesta poimittujen väittämien kohdalla ilmeni, että naiset kokivat hieman miehiä huonommin ymmärtävänsä politiikkaa. Toisaalta naiset pitivät miehiä useammin demokratiaa kannatettavana hallitusmuotona. Saadut vastaukset väittämien kohdalla olivat pääasiassa melko samankaltaiset kuin suomalaisilla vuonna 2015. Suurin eroavaisuus suomalaisiin verrattuna oli demokratian kannattamisessa. Tämän kyselyn kohderyhmässä oli vähemmän niitä, jotka pitivät täysin varmasti demokratiaa parhaana hallitusmuotona.

Osallisuus toteutuu sujuvimmin kyselyissä ja somessa

Vastaajilta tiedusteltiin teemoja, joiden parissa he olisivat valmiita osallistumaan kaupungissa. Suosituimmiksi nousivat vapaa-aika, ympäristöaiheet sekä lapsiin ja perheisiin liittyvät teemat. Vastaajien keskuudessa suosituimmaksi konkreettisiksi osallistumistavoiksi nousivat kyselyihin vastaaminen ja itselle kiinnostavan aiheen käsittelyn seuraaminen kaupungin sosiaalisen median kanavilla.

Tasan 31 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa valmis osallistumaan suomeksi ja lisäksi 14 prosenttia selkeäksi suomeksi tai selkosuomeksi. Lisäksi 13 prosenttia vastaajista sanoi, että haluaisi osallistua suomeksi, mutta ei ole varma oman kielitaitonsa riittävyydestä. Tasan 29 prosenttia vastaajista osallistuisi mieluummin venäjäksi.

Lue lisää:

Demokratiakokeilut 2020 -hanke

Yhteenveto kyselystä Helsingin venäjänkielisille asukkaille kesällä 2020

Demokratiaindikaattorit 2015 -teos

Helsingin kaupungin uutinen 16.06.2020


Kuva: Seppo Laakso, Helsingin kaupungin aineistopankki.