Yli viidennes Helsingin työpaikoista voi korvautua digitalisaation myötä

Teknologian kehitys muovaa työelämää. Esimerkiksi tekoäly- ja robotiikkaratkaisuilla voidaan automatisoida etenkin rutiiniluontoisia työtehtäviä. Pääkaupunkiseudun nykyisistä työpaikoista 23 prosenttia saattaa korvautua vuoteen 2030 mennessä, arvioivat tutkijat Henrik Lönnqvist ja Minna Salorinne uusimmassa Kvartti-lehdessä (2/2020) julkaistussa artikkelissa.

Katoavien töiden tilalle syntyy jatkuvasti myös uusia

Seudun kaupunkien elinkeinorakenteet eroavat hieman toisistaan, joten Vantaan nykyisistä työpaikoista jopa 26 prosenttia on korkeassa korvautumisriskissä, kun Helsingissä osuus on 22 prosenttia ja Espoossa vain 20. Koko maan työpaikoista korkeassa korvautumisriskissä on artikkelin mukaan 26 prosenttia.

Korkean korvautumisriskin työpaikkoihin kuuluvat pääkaupunkiseudulla erityisesti myyjän työt, joita palveluvaltaisissa kaupungeissa on paljon. Kirjoittajat kuitenkin painottavat, ettei digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin merkitse välttämättä työpaikkojen määrän vähenemistä, sillä katoavien työpaikkojen tilalle syntyy jatkuvasti myös uusia.

Uutta tietoa kaupungille kiinnostavista tutkimusaiheista

Kvartti on Helsingin kaupunginkanslian julkaisema lehti, jossa esitellään neljästi vuodessa uutta Helsinkiin liittyvää kaupunkitutkimusta. Artikkeleita julkaistaan lisäksi verkossa ympäri vuoden. Tuoreimman Kvartti-lehden tekstit käsittelevät jälleen kaupungille ja kaupunkilaisille keskeisiä aiheita: viime vuoden ennätysvilkasta asuntotuotantoa, asukkaiden tyytyväisyyttä mielenterveyspalveluihin, viheralueiden käytön tutkimusmahdollisuuksia uusien datalähteiden avulla sekä terveyskäyttäytymiserojen vaikutuksia helsinkiläisten elinajanodotteeseen.

Lue koko lehti: Kvartti 2/2020

Artikkelit:

HENRIK LÖNNQVIST & MINNA SALORINNE
Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille?

PEKKA VUORI
Pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen rikkoi ennätykset – katsaus asuntotuotantoon ja väestökehitykseen vuosina 1961–2019

HANNA AHTIAINEN & MARIANNE FORSELL
Mielenterveysongelmien vuoksi asioineet ovat muita tyytymättömämpiä terveyspalveluihin

VUOKKO HEIKINHEIMO & CLAUDIA BERGROTH & TUULI TOIVONEN
Mitä sosiaalinen media ja muut käyttäjien tuottamat paikkatietoaineistot kertovat viheralueiden käytöstä?

NETTA MÄKI
Terveyskäyttäytymiserot selittävät huomattavan osan koulutusryhmien välisistä elinajanodote-eroista